Kemi elää puitteiden ehdoilla

Kemin olemassaolo lepää vankasti puu- ja paperiteollisuuden harteilla. On selvää, että tämän pikkuisen (kylä)kaupungin hautajaiset ovat jo alkaneet. Ratkaiseva kuollinisku tuli valtion taholta kuntien valtionapujen leikkaamisen muodossa.

Elinympäristö edellytyksineen määrittelee sen, millaisilla ehdoilla ja edellytyksillä elämää eletään.

Jos elämän muuttaisi autolla ajamiseksi, niin Kemissä voi ajaa korkeintaan kakkosvaihteella. Suurin osa asukkaista ajaa ykkösellä ja loput kakkosella. Toisaalta mahdollinen törmäyskin hitaammasta vauhdista on riskittömämpi, mutta samalla jää osa tehoista käyttämättä.

Yksilön kehityksen kannalta pieni paikka on huono. Toisaalta se on riskittömämpi, koska on vähemmän houkutuksia tarjolla.

Pelkosenniemellä poliisiautokin kerää hämmästyneitä ihmisiä tuijottamaan ulos ikkunasta. En tarkoita, että pienempi paikka olisi automaattisesti huonompi, mutta ihminen ei voi olla suurempi kuin ympäristön tarjoamat edellytykset.

Tapahtuuhan täällä (Kemissä) kaikenlaista. Kunnioitettava piirre ihmisessä on kyky ottaa vastaan elämä sellaisenaan, turhia valittamatta. En tarkoita alistumista, vaan sen hyväksymistä, että elämällä on aina hintansa.

Valitetaan joskus, kunhan ei tehdä siitä tapaa. Minun kunnioitukseni saa Teistä jokainen, joka elää elämäänsä turhasta valittamatta ja katsoo ylpeästi eteenpäin.

Ei saisi keskittyä siihen, mitä on jäänyt tekemättä, vaan mitä on vielä tehtävissä. Edes kovaa työtä ei aina palkita, mutta siitäkin pitää sisuuntua, eikä lannistua. Kuolema koittaa jokaiselle joskus. Se on valitettavasti ainoa takuuvarma asia. Kello tikittää kokoajan. Älä tuhlaa aikaasi turhaan murehtimiseen.