Kivitaloa voi verrata kiukaan lämmittämiseen

Voiko potaska olla puhdasta? Onko talossasi uima-allas? Ota huomioon, että osakkeet voivat laskea enemmän, mitä olit osannut kuvitellakaan. Mutta se ei pelaa, joka pelkää.

huomioita kirjoitti:

Voiko potaska olla puhdasta? Onko talossasi uima-allas? Ota huomioon, että osakkeet voivat laskea enemmän, mitä olit osannut kuvitellakaan. Mutta se ei pelaa, joka pelkää.

Lue lisää

Potaska on puhdasta jos se ei sisällä muuta.
Uima-altaat kuuluu kylpylöihin ei suomalaiseen omakotitaloon.
Tai ehkä riistokapitalistin luxuskylpylään, ei kuitenkaan tavallisen ihmisen(oikean) asuntoon.
Osakkeet voi laskea,mitä sitten ?Silloin ostetaan lisää! Talolaina on silti maksettu.

siellä kiukaassa kun pitää alkaa tuomaan osakkeet mukaan peliin...haha! No, jollain sitä on ostoksensa hyvyyttä pönkitettävä.

Nyt puhutaan 20 ja 40 kWh vuodessa neliölle lämmitysenergiaa kuluttavista matalaenergia- ja passiivitaloista, kannattaa huomioida.
Osakkeita ei tähän tule sekoittaa, toivon asiallista keskustelua, niin voi olla hyödyksi kivitalorakentajille.
Tämän tyyppiset talot ovat tulossa vauhdilla markkinoille energian hinnan noustessa. Nyt tarvitaan ratkaisuja jolla kuumuutta helpotetaan ja se ei todellakaan ole varaava massa.
Myös huonosti eristetty kivitalo lämpiää helposti, ei ennen vanhaankaan kaupungin tulikuumista kivitaloista muutettu maalle kesäksi viileämpään aivan huvikseen.

Tietoa on kirjoitti:

Nyt puhutaan 20 ja 40 kWh vuodessa neliölle lämmitysenergiaa kuluttavista matalaenergia- ja passiivitaloista, kannattaa huomioida.
Osakkeita ei tähän tule sekoittaa, toivon asiallista keskustelua, niin voi olla hyödyksi kivitalorakentajille.
Tämän tyyppiset talot ovat tulossa vauhdilla markkinoille energian hinnan noustessa. Nyt tarvitaan ratkaisuja jolla kuumuutta helpotetaan ja se ei todellakaan ole varaava massa.
Myös huonosti eristetty kivitalo lämpiää helposti, ei ennen vanhaankaan kaupungin tulikuumista kivitaloista muutettu maalle kesäksi viileämpään aivan huvikseen.

Lue lisää

Mutta eihän hyvin eristetyn talon lämpö nouse niin paljon kuin huonosti eristetyn.

Suuri massa on hitautta, eli päivällä lämpö ei nousekaan niin paljon kuin kevyesti rakennetussa.

Eilenkin illalla kun menin nukkumaan, niin ulkolämpö oli 13 astetta. Kevyessä eristämättömässä paperitalossa olisi jo lämmitys mennyt päälle.

Massa tasaa eroja lämppimän päivän ja viileän yön välillä.

varaavuuden suhteen kirjoitti:

Mutta eihän hyvin eristetyn talon lämpö nouse niin paljon kuin huonosti eristetyn.

Suuri massa on hitautta, eli päivällä lämpö ei nousekaan niin paljon kuin kevyesti rakennetussa.

Eilenkin illalla kun menin nukkumaan, niin ulkolämpö oli 13 astetta. Kevyessä eristämättömässä paperitalossa olisi jo lämmitys mennyt päälle.

Massa tasaa eroja lämppimän päivän ja viileän yön välillä.

Lue lisää

Mikä on sitten hyvin eristetty on tietenkin monimutkaisempi juttu. Monikaan kivitalo ei todellisuudessa ole nykyäänkään hyvin eristetty, vaan lähellä normitaloa. Lisäksi harkkojen saumoissa on hirveästi vuotoja. Olen tehnyt paljon kivitalojen lämpökuvauksia ja suosittelen kaikille, voitte yllättyä työn laadusta jolla kokoaminen on tehty.
Yleisin vuotopaikka on ikkunoiden ja ovien pielissä, jossa saattaa Uretaanissa olla sormenmentäviä reikiä. Muutenkin Uretaani on ennen rappausta muuttunut Uretaanijauhoksi, jonka eristyskyky romahtaa.
Se siitä hyvin eristetystä, todellisuudessa sellaiset pystyy Suomessa vielä laskemaan sormilla.
Hyvin eristetyssä talossa myös lämpö pysyy sisällä ja jos sitä vielä varastoidaan runkoon, niin sitä riittää varmasti jäähdytettäväksi asti.
Uskomus kivirakenteen viileyteen perustuu paremminkin eristämättömiin tai huonosti eristettyihin paksuihin kivilattioihin, josta viileys nousi maasta.
Silloin kun kulutuslukemat vuodessa hipovat 20 kWh lämmitettävälle bruttoneliölle vuodessa, puhutaan sellaisista eristyspaksuuksista ja kyvystä, niin varaavaa massaa ja sen luovuttamaa liika lämpöä pysty enää hallitsemaan millään.
On mielellään vältettävä suuria ikkunoita, käännettävä taloa pohjoiseen, lipolla ym. pyrittävä suojaamaan auringon lämmittävää vaikutusta jne...
Lämpö siis nousee Passiivitalossa hukkalämmöstä, varaavasta massasta, ihmisistä ja eläimistä, auringon lämmittävästä vaikutuksesta jne...

Tietoa on kirjoitti:

Mikä on sitten hyvin eristetty on tietenkin monimutkaisempi juttu. Monikaan kivitalo ei todellisuudessa ole nykyäänkään hyvin eristetty, vaan lähellä normitaloa. Lisäksi harkkojen saumoissa on hirveästi vuotoja. Olen tehnyt paljon kivitalojen lämpökuvauksia ja suosittelen kaikille, voitte yllättyä työn laadusta jolla kokoaminen on tehty.
Yleisin vuotopaikka on ikkunoiden ja ovien pielissä, jossa saattaa Uretaanissa olla sormenmentäviä reikiä. Muutenkin Uretaani on ennen rappausta muuttunut Uretaanijauhoksi, jonka eristyskyky romahtaa.
Se siitä hyvin eristetystä, todellisuudessa sellaiset pystyy Suomessa vielä laskemaan sormilla.
Hyvin eristetyssä talossa myös lämpö pysyy sisällä ja jos sitä vielä varastoidaan runkoon, niin sitä riittää varmasti jäähdytettäväksi asti.
Uskomus kivirakenteen viileyteen perustuu paremminkin eristämättömiin tai huonosti eristettyihin paksuihin kivilattioihin, josta viileys nousi maasta.
Silloin kun kulutuslukemat vuodessa hipovat 20 kWh lämmitettävälle bruttoneliölle vuodessa, puhutaan sellaisista eristyspaksuuksista ja kyvystä, niin varaavaa massaa ja sen luovuttamaa liika lämpöä pysty enää hallitsemaan millään.
On mielellään vältettävä suuria ikkunoita, käännettävä taloa pohjoiseen, lipolla ym. pyrittävä suojaamaan auringon lämmittävää vaikutusta jne...
Lämpö siis nousee Passiivitalossa hukkalämmöstä, varaavasta massasta, ihmisistä ja eläimistä, auringon lämmittävästä vaikutuksesta jne...

Lue lisää

"Lisäksi harkkojen saumoissa on hirveästi vuotoja"

Paitsi valuharkkotalossa ei todellakaan ole vuotoja harkkojen välissä. Muurattavat harkot ei taas olekaan kovin "massaisia".

"Hyvin eristetyssä talossa myös lämpö pysyy sisällä ja jos sitä vielä varastoidaan runkoon, niin sitä riittää varmasti jäähdytettäväksi asti."

Mikä voisi olla kivitalon seinän keskimääräinen lämpötila tavallisena suomalaisena kesäpäivänä? voisiko olla 25 astetta? jos sisällä on saman verran lämmintä, niin mikä on lämpövirta hyvin eristetyn seinän läpi, vaikka eristämättömän seinän läpi?

"Passiivitalossa hukkalämmöstä, varaavasta massasta, ihmisistä ja eläimistä, auringon lämmittävästä vaikutuksesta jne... "

Varaava massa ei kyllä nosta kesällä lämpöä, väitä mitä väität.

höpäjät kirjoitti:

"Lisäksi harkkojen saumoissa on hirveästi vuotoja"

Paitsi valuharkkotalossa ei todellakaan ole vuotoja harkkojen välissä. Muurattavat harkot ei taas olekaan kovin "massaisia".

"Hyvin eristetyssä talossa myös lämpö pysyy sisällä ja jos sitä vielä varastoidaan runkoon, niin sitä riittää varmasti jäähdytettäväksi asti."

Mikä voisi olla kivitalon seinän keskimääräinen lämpötila tavallisena suomalaisena kesäpäivänä? voisiko olla 25 astetta? jos sisällä on saman verran lämmintä, niin mikä on lämpövirta hyvin eristetyn seinän läpi, vaikka eristämättömän seinän läpi?

"Passiivitalossa hukkalämmöstä, varaavasta massasta, ihmisistä ja eläimistä, auringon lämmittävästä vaikutuksesta jne... "

Varaava massa ei kyllä nosta kesällä lämpöä, väitä mitä väität.

Lue lisää

Niin kyseessä oli tietysti lämpövuoto johtumalla ja betonissa johtuminen on hyvinkin tehokasta.
Lämpövuodot johtuvat pääsääntöisesti huonosta työn laadusta ja jonkin verran myös rakenteesta. Ikkunan ympäristön vuodot taas johtuvat auringon tuhoamasta Uretaanista, huolimattomasta työstä ja myös kiviharkkojen rakenteesta.
25 ja 27 astetta ovat jo varsin korkeita lämpötiloja talon sisällä, eivätkä kovinkaan harvinaisia. Tätä lämpöä myös riittää koko kesälle, koska varastoituu rakenteisiin. Useimmissa kivitaloissa nykyisin jäähdytellään ilmalämpöpumpuilla ym.
Varaava massa todellakin nostaa lämpöä kesällä ja luovuttaa sitä hallitsemattomasti, useiden päivien ajan hellepäivän jälkeenkin ja varsinkin juuri matalaenergia- ja Passiivitaloissa.
No saatiinhan sitä keskustelua aikaiseksi.

Tietoa on kirjoitti:

Niin kyseessä oli tietysti lämpövuoto johtumalla ja betonissa johtuminen on hyvinkin tehokasta.
Lämpövuodot johtuvat pääsääntöisesti huonosta työn laadusta ja jonkin verran myös rakenteesta. Ikkunan ympäristön vuodot taas johtuvat auringon tuhoamasta Uretaanista, huolimattomasta työstä ja myös kiviharkkojen rakenteesta.
25 ja 27 astetta ovat jo varsin korkeita lämpötiloja talon sisällä, eivätkä kovinkaan harvinaisia. Tätä lämpöä myös riittää koko kesälle, koska varastoituu rakenteisiin. Useimmissa kivitaloissa nykyisin jäähdytellään ilmalämpöpumpuilla ym.
Varaava massa todellakin nostaa lämpöä kesällä ja luovuttaa sitä hallitsemattomasti, useiden päivien ajan hellepäivän jälkeenkin ja varsinkin juuri matalaenergia- ja Passiivitaloissa.
No saatiinhan sitä keskustelua aikaiseksi.

Lue lisää

>> Varaava massa todellakin nostaa lämpöä kesällä ja luovuttaa sitä hallitsemattomasti, useiden päivien ajan hellepäivän jälkeenkin ja varsinkin juuri matalaenergia- ja Passiivitaloissa.


Otetanpa nyt vaikka tämä lauseesi. Mitäköhän oikein ajat takaa???

A) Massa ei nosta lämpöä yhtää. Massa tasaa lämpötilaeroja (sekä kuumia, että kylmiä), mutta se ei viilennä, eiä lämmitä taloa.

B) Hallitsemattomasti luovuttamien tarkoittaa mitä? Massa hidastaa, eli varstoi sekä kylmää, että lämmintä. Ei kai tuossa mitään hallitsematonta ole. Hallitsematon ei tarkoita siis samaa kun viive.

C) Ja vielä jotain muuta, mutta huomenna jatkan rappausta.

Tietoa on kirjoitti:

Niin kyseessä oli tietysti lämpövuoto johtumalla ja betonissa johtuminen on hyvinkin tehokasta.
Lämpövuodot johtuvat pääsääntöisesti huonosta työn laadusta ja jonkin verran myös rakenteesta. Ikkunan ympäristön vuodot taas johtuvat auringon tuhoamasta Uretaanista, huolimattomasta työstä ja myös kiviharkkojen rakenteesta.
25 ja 27 astetta ovat jo varsin korkeita lämpötiloja talon sisällä, eivätkä kovinkaan harvinaisia. Tätä lämpöä myös riittää koko kesälle, koska varastoituu rakenteisiin. Useimmissa kivitaloissa nykyisin jäähdytellään ilmalämpöpumpuilla ym.
Varaava massa todellakin nostaa lämpöä kesällä ja luovuttaa sitä hallitsemattomasti, useiden päivien ajan hellepäivän jälkeenkin ja varsinkin juuri matalaenergia- ja Passiivitaloissa.
No saatiinhan sitä keskustelua aikaiseksi.

Lue lisää

Mitenkähän oikein ajattelet. Matalaenergia tai passiivitalo, runkomateriaalista riippumatta. Seinien läpi lämpöä tulee erittäin vähän, ovathan ne hyvin eristettyjä. Pääosa tulee ikkunoista säteilynä ja ilmanvaihdosta. Nämähän ovat samat rungosta riippumatta. Eli taloon tulevan liian lämpöenergian määrä on sama.

Ero syntyy siinä, että kevytrakenteinen talo lämpeää nopeasti ja jäähdytystä tarvitaan heti, raskas lämpeää hitaasti ja jäähdytystarve alkaa myöhemmin. Illalla noissa on se sama viive. Ylimääräistä lämpöä on molemmissa hukattavana yhtä paljon. Tosin, kivitalossa osa lämmöstä voidaan hukata yöllä pelkän ilmanvaihdon avulla, eli kaikkea ei tarvitse poistaa varsinaisella jäähdytyksellä.

Sitten taas, kun alkaa lämmityskausi, on tilanne kivitalolle vielä edullisempi, koska siinä missä kevyt rakenne tarvitsee jo öisin lämmitystä (koska päivällä aku on lämmittänyt niin, että osa sen lämmöstä on jouduttu työntämään ilmanvaihdolla pihalle) kun taas kivitalo varaa auringon ilmaislämmön ja luovuttaa sitä yöllä.

Massasta ei ole haittaa, se on faktaa.

Mutta, yleensäkin, kannattaisi istutella lehtipuita siihen passiivitalonsa eteläpuolelle, jotta aku paistaisi talvella mutta olisi kesällä puiden takana piilossa..

Tietoa on kirjoitti:

Niin kyseessä oli tietysti lämpövuoto johtumalla ja betonissa johtuminen on hyvinkin tehokasta.
Lämpövuodot johtuvat pääsääntöisesti huonosta työn laadusta ja jonkin verran myös rakenteesta. Ikkunan ympäristön vuodot taas johtuvat auringon tuhoamasta Uretaanista, huolimattomasta työstä ja myös kiviharkkojen rakenteesta.
25 ja 27 astetta ovat jo varsin korkeita lämpötiloja talon sisällä, eivätkä kovinkaan harvinaisia. Tätä lämpöä myös riittää koko kesälle, koska varastoituu rakenteisiin. Useimmissa kivitaloissa nykyisin jäähdytellään ilmalämpöpumpuilla ym.
Varaava massa todellakin nostaa lämpöä kesällä ja luovuttaa sitä hallitsemattomasti, useiden päivien ajan hellepäivän jälkeenkin ja varsinkin juuri matalaenergia- ja Passiivitaloissa.
No saatiinhan sitä keskustelua aikaiseksi.

Lue lisää

Miksi et vastaa yllä oleviin?

Seinän U-arvolla enää niin kauheasti ole enää merkitystä, onko 0.12 tai 0.10, koska lattiaa ja kattoa on yleisesti yli kaksi kertaa enemmän.
Hyvä eristys lattialämmityksen alla on 400 mm Eps-eristettä. Kattoon vaikka 700 mm villaa ja alkaa Passiiviarvot täyttyä, kunhan ikkunat ovat vielä poikineen 0.80 ja ovet 0.40.
Näin syntyy passiivitalo ja ketjun aloittajan väite pitää paikkansa, ongelma liika lämpiäminen kesäaikaan ja muutenkin tulee ratkaista.
Passiivitaloista löytyy tieto paljon netistäkin, jotta siitä vaan miettimään eristyksen merkitystä.
Passiivitalo on myös egologinen, koska jo muutamassa vuodessa hyvä eristäminen alkaa säästämään ympäristöä, verrattuna hataraan normitaloon.

Rakentaja Kalle kirjoitti:

Seinän U-arvolla enää niin kauheasti ole enää merkitystä, onko 0.12 tai 0.10, koska lattiaa ja kattoa on yleisesti yli kaksi kertaa enemmän.
Hyvä eristys lattialämmityksen alla on 400 mm Eps-eristettä. Kattoon vaikka 700 mm villaa ja alkaa Passiiviarvot täyttyä, kunhan ikkunat ovat vielä poikineen 0.80 ja ovet 0.40.
Näin syntyy passiivitalo ja ketjun aloittajan väite pitää paikkansa, ongelma liika lämpiäminen kesäaikaan ja muutenkin tulee ratkaista.
Passiivitaloista löytyy tieto paljon netistäkin, jotta siitä vaan miettimään eristyksen merkitystä.
Passiivitalo on myös egologinen, koska jo muutamassa vuodessa hyvä eristäminen alkaa säästämään ympäristöä, verrattuna hataraan normitaloon.

Lue lisää

Minun talossa ainakin on enemmän seinää kuin lattiaa ja kattoa yhteensä.

Ulkoseinää on 51m kahdessa kerroksessa, aukot vähentäen noin 230 neliötä, ikkunoita ja ovia 35 neliötä (rinnetalo ja paljon suuria ikkunoita). lattiaa 101 neliötä ja kattoa saman verran.

Jos oletetaan että perustalo olisi 15x10m, 150 neliötä, suorakaiteen muotoinen ja siinä olisi aukkoja 24 neliötä. Niin silloi seinää olisi vähemmän kuin lattiapinta-alaa, mutta kuinka yleinen tuollainen suorakaiteen muotoinen talo on tuossa kokoluokassa?

Mitä nyt vähän öisin hikoillaan. Lämpimämpää kesää odotellessa.

Massa on hitautta ja se "keskiarvoistaa" lämpötiloja. Päivällä lämpöä varastoituu seinään ja silloin se hidastaa sisälämpötilan nousemesta. Yöllä lämpötä puretaan ja se hidastaa taas viilenemistä.

Jos talon massa olisi ääretön, eikä sinne tulisi lainkaan ulkopuolista energiaa, niin sisälämpö olisi sama kuin ulkolämpötilan keskiarvo.

Jos taas talon massa olisi nolla, niin sisälämpö olisi aina sama kuin ulkolämpötila.

ei lämmitä kirjoitti:

Massa on hitautta ja se "keskiarvoistaa" lämpötiloja. Päivällä lämpöä varastoituu seinään ja silloin se hidastaa sisälämpötilan nousemesta. Yöllä lämpötä puretaan ja se hidastaa taas viilenemistä.

Jos talon massa olisi ääretön, eikä sinne tulisi lainkaan ulkopuolista energiaa, niin sisälämpö olisi sama kuin ulkolämpötilan keskiarvo.

Jos taas talon massa olisi nolla, niin sisälämpö olisi aina sama kuin ulkolämpötila.

Lue lisää

Niin nythän ongelmaksi muodostuukin se että lämpöä vaan aina tahtoo kertyä hukkalämpönä sisäpuolella ja auringosta ulkopuolella.
Siitä seuraavat ongelmat varaavien massojen kanssa.
Siis varaava massa muistaa lämmittää sinua myös yöllä, mutta siitä selvitään käyttämällä energiaa jäähdytykseen.
Varaava massa on oikein hyvä kiukaassa, mutta talossa helposti myös ongelmallista.

Hämeenlinna ei olekaan hyvin eristetty, vaan käytännössä miltei eristämätön. Kiveä on myös todella paljon, jolloin sen lämmittäminenkin vie aikaa. Nykyisissä niin sanotuissa kivitaloissa eristettä on enemmän kuin kiveä. Ei puhuta ihan samasta asiasta, vaikka myyntipuheissa usein kuuluukin verrattavan vanhoihin kivilinnoihin. Olivat muuten sitten talvellakin suorastaan kalsean kylmiä.
Työntää se kiuaskin lämpöä sisään ja sitä paremmin mitä enemmän on kiviä ja mitä paremmin sauna on eristetty.
Kesäaikainen kuumeneminen ei ole nykyisten hyvin eristettyjen kivikasojen ainoa ongelma, sisäinen lämpökuorma pyrkii myös varaamaan lämpöä seiniin, myös välisellaisiin.
Kannattaa huomioida että keskiverto omakotitalo nykyisin luovuttaa hukkalämpöä jo keskimäärin 5000 kWh vuodessa huonetiloihin, valaistuksen ym. sähköistyksen muodossa.
Usein kuulee väitteitä mukavan viileistä kivitaloista, mutta kuitenkin tännekin kirjoitellaan 25 ja 27 asteisista sisälämpötiloista. On viileys kaukana ja taas hikoillaan.
Hyvä eristys on kuitenkin kannattavaa ja hyödyntää myös viilennyskustannuksissa, sekä pelastaa maapalloa, joten ei sitä mitään vastaan, vaan päin vastoin.
Passiivirakentaminen vaan vaatii aivan uutta ajattelutapaa: Runkoon ei lämpöä kannata varata, rintamasuunta pohjoiseen, auringonsuojausta ikkunoihin, puupintaisia lattioita, vaatimattomat lämmityslaitteet, ilmanvaihtotekniikan parantaminen, kuution muotoiset talot, joissa vähemmän ulkoseinää jne...
Aivan lähivuosina todelliset passiivitalot yleistyvät vauhdilla, kun tieto leviää ja omatkin eristysmääräyksemme tiukentuvat merkittävästi.
Nyt tehtävät kivikasat muuttuvat vanhanaikaisiksi ja suurikulutuksiksi hetkessä.

Tietoa on kirjoitti:

Hämeenlinna ei olekaan hyvin eristetty, vaan käytännössä miltei eristämätön. Kiveä on myös todella paljon, jolloin sen lämmittäminenkin vie aikaa. Nykyisissä niin sanotuissa kivitaloissa eristettä on enemmän kuin kiveä. Ei puhuta ihan samasta asiasta, vaikka myyntipuheissa usein kuuluukin verrattavan vanhoihin kivilinnoihin. Olivat muuten sitten talvellakin suorastaan kalsean kylmiä.
Työntää se kiuaskin lämpöä sisään ja sitä paremmin mitä enemmän on kiviä ja mitä paremmin sauna on eristetty.
Kesäaikainen kuumeneminen ei ole nykyisten hyvin eristettyjen kivikasojen ainoa ongelma, sisäinen lämpökuorma pyrkii myös varaamaan lämpöä seiniin, myös välisellaisiin.
Kannattaa huomioida että keskiverto omakotitalo nykyisin luovuttaa hukkalämpöä jo keskimäärin 5000 kWh vuodessa huonetiloihin, valaistuksen ym. sähköistyksen muodossa.
Usein kuulee väitteitä mukavan viileistä kivitaloista, mutta kuitenkin tännekin kirjoitellaan 25 ja 27 asteisista sisälämpötiloista. On viileys kaukana ja taas hikoillaan.
Hyvä eristys on kuitenkin kannattavaa ja hyödyntää myös viilennyskustannuksissa, sekä pelastaa maapalloa, joten ei sitä mitään vastaan, vaan päin vastoin.
Passiivirakentaminen vaan vaatii aivan uutta ajattelutapaa: Runkoon ei lämpöä kannata varata, rintamasuunta pohjoiseen, auringonsuojausta ikkunoihin, puupintaisia lattioita, vaatimattomat lämmityslaitteet, ilmanvaihtotekniikan parantaminen, kuution muotoiset talot, joissa vähemmän ulkoseinää jne...
Aivan lähivuosina todelliset passiivitalot yleistyvät vauhdilla, kun tieto leviää ja omatkin eristysmääräyksemme tiukentuvat merkittävästi.
Nyt tehtävät kivikasat muuttuvat vanhanaikaisiksi ja suurikulutuksiksi hetkessä.

Lue lisää

Duoda duoda.

Jos passiivitalon seinät eivät varaa auringon lämpöä eivätkä kodinkoneiden hukkalämpöä (esim. TV on vain pienen osan vuorokautta päällä yleensä), niin mitenkäs se passiivinen lämpö oikein saadaan hyödynnettyä?

Ja toinen juttu, miten ajattelit saada passiivitalon pysymään viileänä aamusta iltaan, jos sinulla ei ole mitään mihin voisit päivällä varata lämpöä (jolloin huoneilman lämpö nousee hitaasti), ja sitten vasta yöllä tuulettaa sen ulos kun ulkoa saa tilalle viileää ilmaa?

Nimenomaan varaavuus on passiivisuudelle tärkeää! Tarkoittaen siis passiivista varaavuutta, lämmitysjärjestelmän tulisikin sitten olla täysin ei-varaava, eli kun termari katkaisee lämmityksen (esim. kun ihmisten läsnäolo nostaa jonkun huoneen lämpötilaa), niin lämmitysjärjestelmän lämmitysvaikutuksen pitäisi myös loppua siihen mahdollisimman nopeasti.

nm hm kirjoitti:

Duoda duoda.

Jos passiivitalon seinät eivät varaa auringon lämpöä eivätkä kodinkoneiden hukkalämpöä (esim. TV on vain pienen osan vuorokautta päällä yleensä), niin mitenkäs se passiivinen lämpö oikein saadaan hyödynnettyä?

Ja toinen juttu, miten ajattelit saada passiivitalon pysymään viileänä aamusta iltaan, jos sinulla ei ole mitään mihin voisit päivällä varata lämpöä (jolloin huoneilman lämpö nousee hitaasti), ja sitten vasta yöllä tuulettaa sen ulos kun ulkoa saa tilalle viileää ilmaa?

Nimenomaan varaavuus on passiivisuudelle tärkeää! Tarkoittaen siis passiivista varaavuutta, lämmitysjärjestelmän tulisikin sitten olla täysin ei-varaava, eli kun termari katkaisee lämmityksen (esim. kun ihmisten läsnäolo nostaa jonkun huoneen lämpötilaa), niin lämmitysjärjestelmän lämmitysvaikutuksen pitäisi myös loppua siihen mahdollisimman nopeasti.

Lue lisää

Varmasti kaikki seinät varaavat, erilaisia määriä ja liian suuret määrät varaavuutta alkavat muuttua lämpenemisongelmiksi.
Passiivitalohan perustuu hyvään eristykseen ja ilmatiiveyteen, sen vaatima lämmitysenergian tarve on alle 20 kWh lämmitettävälle neliölle. Ja tarkoituksena on juurikin täyttää tuo pieni lämmöntarve hukkalämmöstä muodostuvalla ilmaisenergialla. Pasiivitalon ja matalaenergiatalonkin lämmön tarve on hyvin pieni, jolloin varsinaista lämmitystä tarvitaan ainoastaan muutamina päivinä vuodessa. Eristys ja ilmatiiveys hoitaa homman, jolloin varaavuudesta tietyissä olosuhteissa alkaa olla vain haittaa.
Seiniä ei kannata alkaa lämmittelemään turhaan.
Oikea lämmitysjärjestelmä Passiivitalossa on sellainen, joka antaa nopeasti lämpöä ja pystyy päättämään lämmityksen myös nopeasti. Yksi tapa tilapäiseen pieneen lämmitykseen on ilmanvaihdolla lämmittäminen.
Myös viilennys hoituu edullisimmin pelkkää ilmaa viilentämällä, harvemmin kylmähuoneissakaan varaavia seiniä käytetään.
Auringon lämpöä tietysti voidaan hyödyntää, mutta silloin käytetään erillisiä kennoja, jolloin lämpöä voidaan hyödyntää hallitusti esim. käyttöveden lämmittämiseen.
Lämpenemisongelma ei tosiaankaan vielä nykyisissä kivitaloissamme ole paha, mutta eiväthän ne pääsääntöisesti olekaan lähelläkään matalaenergiataloa, vaan melko runsaasti energiaa kuluttavia normitaloja. Mutta suunnan niissäkin jo havaitsee ja yli lämpiävät helposti varaavan suuren massan vaikutuksesta, jolloin taas jäähdytetään.
Tiedon ja tekniikan kehittyessä kaikki talomme tulevat muuttumaan rakenteiltaan erilaisiksi ja osa tästä on ylikuumenemisen ehkäiseminen.

Taaskin puhutaan matalaenergia- tai Passiivitaloista ja hyvin tehtynä energian kulutuksessa ei ole mitään eroa. Puutalo saattaa olla jopa viileämpi, koska sen kanssa ei tule ongelmaa varaavien massojen kanssa.
Lisäksi nämä kulutuslukemat ovat niin monen tekijän aikaansaamia, että on todella vaikea vertailtava.
Käytännössä energian kulutuksen erot eivät tule rakennusmateriaalista, vaan aivan muista tekijöistä. Olet mennyt kivitalokauppiaan miinaan !
On totta että kivitalosta saa ehkä helpommalla ilmatiiviimmän, mutta kyllä puutalostakin oikealla tekniikalla hyvinkin ilmatiiviin saa.
Totta myös on että hyvänkin eristeen eristyskyky romahtaa mikäli ilmanpitävyydessä alkaa olla ongelmia.
Erilaisilla ulokkeilla ja kaihtimilla saadaan kesäaikaista kuumuus ongelmaa aisoihin ja oikeastaan mitä paremmin eristetty talo on sitä enemmän suunnitteluun tulee perehtyä jo arkkitehti vaiheessa.
Väitteeni on edelleen että liika kuumeneminen on pahin ongelma matalaenergia- ja passiivitaloissa, joissa on paljon varaavaa massaa.

Tietoa on kirjoitti:

Taaskin puhutaan matalaenergia- tai Passiivitaloista ja hyvin tehtynä energian kulutuksessa ei ole mitään eroa. Puutalo saattaa olla jopa viileämpi, koska sen kanssa ei tule ongelmaa varaavien massojen kanssa.
Lisäksi nämä kulutuslukemat ovat niin monen tekijän aikaansaamia, että on todella vaikea vertailtava.
Käytännössä energian kulutuksen erot eivät tule rakennusmateriaalista, vaan aivan muista tekijöistä. Olet mennyt kivitalokauppiaan miinaan !
On totta että kivitalosta saa ehkä helpommalla ilmatiiviimmän, mutta kyllä puutalostakin oikealla tekniikalla hyvinkin ilmatiiviin saa.
Totta myös on että hyvänkin eristeen eristyskyky romahtaa mikäli ilmanpitävyydessä alkaa olla ongelmia.
Erilaisilla ulokkeilla ja kaihtimilla saadaan kesäaikaista kuumuus ongelmaa aisoihin ja oikeastaan mitä paremmin eristetty talo on sitä enemmän suunnitteluun tulee perehtyä jo arkkitehti vaiheessa.
Väitteeni on edelleen että liika kuumeneminen on pahin ongelma matalaenergia- ja passiivitaloissa, joissa on paljon varaavaa massaa.

Lue lisää

Jos joku tekee passiviitalon (kalliilla) niin miksi ei investoisi kunnon ilmanvaihtoon? Kunnon ilmanvaihto tässä tarkoittaa sitä että ilmanvaihdon voi kääntää helposti jäähdytykselle kun ulkolämpötila on alle sisälämmön. Pauhaatkohan kenties turhaa nyt passiivitalojen vaikeuksista. Moniko ylipäätään tekee passiivitaloja? Matalaenergiatalojen suhteen ongelman ratkaisu sama, kesän harvoina hellepäivinä jäähdytellään yöllä. Ongelma on eri jossain etelämpänä kuin Helsinki.

Tietoa on kirjoitti:

Taaskin puhutaan matalaenergia- tai Passiivitaloista ja hyvin tehtynä energian kulutuksessa ei ole mitään eroa. Puutalo saattaa olla jopa viileämpi, koska sen kanssa ei tule ongelmaa varaavien massojen kanssa.
Lisäksi nämä kulutuslukemat ovat niin monen tekijän aikaansaamia, että on todella vaikea vertailtava.
Käytännössä energian kulutuksen erot eivät tule rakennusmateriaalista, vaan aivan muista tekijöistä. Olet mennyt kivitalokauppiaan miinaan !
On totta että kivitalosta saa ehkä helpommalla ilmatiiviimmän, mutta kyllä puutalostakin oikealla tekniikalla hyvinkin ilmatiiviin saa.
Totta myös on että hyvänkin eristeen eristyskyky romahtaa mikäli ilmanpitävyydessä alkaa olla ongelmia.
Erilaisilla ulokkeilla ja kaihtimilla saadaan kesäaikaista kuumuus ongelmaa aisoihin ja oikeastaan mitä paremmin eristetty talo on sitä enemmän suunnitteluun tulee perehtyä jo arkkitehti vaiheessa.
Väitteeni on edelleen että liika kuumeneminen on pahin ongelma matalaenergia- ja passiivitaloissa, joissa on paljon varaavaa massaa.

Lue lisää

Ilmeisesti nyt jotenkin ymmärrät, että massa varaa lämpöä ja näin lämmittää taloa.

Massa varaa lämpöä aivan yhtä hyvin kuin kylmääkin. Massa siis tasaa lämpötilaeroja.

Jos päivällä on lämmin, niin talo päivän aikana lämpenee. Mitä suurempi lämpökapasiteetti talolla on sitä vähemmän talon lämpö nousee. Päivän vaihtuessa kylmäksi yöksi talo alkaa viiletä. Mitä enemmän massaa on sitä vähemmän talo viilenee. Tämä sama pätee kiristyviin ja lauhtuviin pakkasjaksoihin ym.

Massan avulla lämpöä voidaan ottaa talteen. Jos massaa ei olisi, niin talo lämpenisi kuumalla päivällä paljon ja energia tuuletettaisiin ikkunoista (lue LTO:n avulla) pihalle. Vaikka lämpöä ei tuuletettaisi ulos, niin talon kuumennut sisälämpötila hukkaa lämpöä enemmän.

Parempi eristäminen, oli sitten kyse matalaenergia-, tai ns. passiivitaloista, ei tätä varaavan massan lämpöä tasaavaa vaikutusta muuta yhtään mihinkään.

Mitä parempi eristävyys ja isompi massa sitä paremmin lämpö pystytään ottamaan talteen.

Massan vaikutusta on helpompi ehkä ajatella, jos on takka kyseessä. Takka vaikuttaa hetkellisesti (kuten kuuma päiväkin auringon helottaessa ikkunoista sisään). Ilman massaa lämpötila nousee talossa helposti korkeaksi. Jos talon massa on suuri takan lämpö imeytyy rakenteisiin. Kummassa talossa sitten oli kuumempi olla?

Oli talo tehty sitten mistä tahansa eristeistä ja oli lämmönvaraus mitä tahansa saadaan huonolla suunnittelulla talo pilattua helposti. Isot ikkunat etelään lämmittävät talon kuin talon kuumaksi. Näistä sitten lienee kyse kun joku valittelee talon kuumuutta. Talon materiaali ei suunnittelun huonouteen vaikuta.

PS Massallahan voidaan myös viilentää taloa. Toimitaan vain päinvastoin. Kylmällä imetään LTO:n ohi kylmää ilmaa sisään ja lämpimällä otetaan taas LTO:N kautta. Takan lämmöt voidaan taasen puhaltaa ulos ja puhkuminen pienentää takan sammuttua.

Tietoa on kirjoitti:

Taaskin puhutaan matalaenergia- tai Passiivitaloista ja hyvin tehtynä energian kulutuksessa ei ole mitään eroa. Puutalo saattaa olla jopa viileämpi, koska sen kanssa ei tule ongelmaa varaavien massojen kanssa.
Lisäksi nämä kulutuslukemat ovat niin monen tekijän aikaansaamia, että on todella vaikea vertailtava.
Käytännössä energian kulutuksen erot eivät tule rakennusmateriaalista, vaan aivan muista tekijöistä. Olet mennyt kivitalokauppiaan miinaan !
On totta että kivitalosta saa ehkä helpommalla ilmatiiviimmän, mutta kyllä puutalostakin oikealla tekniikalla hyvinkin ilmatiiviin saa.
Totta myös on että hyvänkin eristeen eristyskyky romahtaa mikäli ilmanpitävyydessä alkaa olla ongelmia.
Erilaisilla ulokkeilla ja kaihtimilla saadaan kesäaikaista kuumuus ongelmaa aisoihin ja oikeastaan mitä paremmin eristetty talo on sitä enemmän suunnitteluun tulee perehtyä jo arkkitehti vaiheessa.
Väitteeni on edelleen että liika kuumeneminen on pahin ongelma matalaenergia- ja passiivitaloissa, joissa on paljon varaavaa massaa.

Lue lisää

Olet asiasta selvillä varsin hyvin.

En vaan jaksa itse mokomasta asiasta keskustella kivitalouskovaisten kanssa.

Toinen vielä pahemmin uskovainen porukka on hirsitalouskovaiset.

kommentoiva. kirjoitti:

Ilmeisesti nyt jotenkin ymmärrät, että massa varaa lämpöä ja näin lämmittää taloa.

Massa varaa lämpöä aivan yhtä hyvin kuin kylmääkin. Massa siis tasaa lämpötilaeroja.

Jos päivällä on lämmin, niin talo päivän aikana lämpenee. Mitä suurempi lämpökapasiteetti talolla on sitä vähemmän talon lämpö nousee. Päivän vaihtuessa kylmäksi yöksi talo alkaa viiletä. Mitä enemmän massaa on sitä vähemmän talo viilenee. Tämä sama pätee kiristyviin ja lauhtuviin pakkasjaksoihin ym.

Massan avulla lämpöä voidaan ottaa talteen. Jos massaa ei olisi, niin talo lämpenisi kuumalla päivällä paljon ja energia tuuletettaisiin ikkunoista (lue LTO:n avulla) pihalle. Vaikka lämpöä ei tuuletettaisi ulos, niin talon kuumennut sisälämpötila hukkaa lämpöä enemmän.

Parempi eristäminen, oli sitten kyse matalaenergia-, tai ns. passiivitaloista, ei tätä varaavan massan lämpöä tasaavaa vaikutusta muuta yhtään mihinkään.

Mitä parempi eristävyys ja isompi massa sitä paremmin lämpö pystytään ottamaan talteen.

Massan vaikutusta on helpompi ehkä ajatella, jos on takka kyseessä. Takka vaikuttaa hetkellisesti (kuten kuuma päiväkin auringon helottaessa ikkunoista sisään). Ilman massaa lämpötila nousee talossa helposti korkeaksi. Jos talon massa on suuri takan lämpö imeytyy rakenteisiin. Kummassa talossa sitten oli kuumempi olla?

Oli talo tehty sitten mistä tahansa eristeistä ja oli lämmönvaraus mitä tahansa saadaan huonolla suunnittelulla talo pilattua helposti. Isot ikkunat etelään lämmittävät talon kuin talon kuumaksi. Näistä sitten lienee kyse kun joku valittelee talon kuumuutta. Talon materiaali ei suunnittelun huonouteen vaikuta.

PS Massallahan voidaan myös viilentää taloa. Toimitaan vain päinvastoin. Kylmällä imetään LTO:n ohi kylmää ilmaa sisään ja lämpimällä otetaan taas LTO:N kautta. Takan lämmöt voidaan taasen puhaltaa ulos ja puhkuminen pienentää takan sammuttua.

Lue lisää

Passiivitalot ja matalaenergiatalot yleistyvät vauhdilla, muutamassa vuodessa niitä tulee olemaan jo satoja, ellei tuhansia. Jos olette huomanneet, niin kaikki kynnellekykenevät talotehtaat suunnittelevat tai tuottavat jo matalaenergiataloja.
Nämä talot ovat jo niin hyvin eristettyjä, ettei lämpöä tarvitse varata mihinkään, ei takkaan eikä seiniin
Tuntuu siltä etteivät palstan lukijat tunnu tuntevan mistä aiheesta puhutaan. Matalaenergiataloksi luokitellaan VTT:n mukaan talo joka kuluttaa lämmitysenergiaa alle 40 kWh vuodessa neliölle ja passiivitaloksi 20 kWh neliölle vuodessa.
Nykyiset kivikasanne kuluttavat helposti yli 100 kWh ja huonosti kootut enemmänkin.
Tulevissa taloissa takat ja maalämmöt saa unohtaa samantien turhina investointeina.
Passiivitalo on myös ekologinen vaihtoehto, vaikka eristys toteutettaisiin öljyraaka-aineella toteutettuna, siirtyy lämmitysenergian kulutuksen roiman alentumisen kautta jo muutamassa vuodessa ekologisen plussan puolelle.
Eristäminen ei myöskään ole mitenkään kallista ja parhaassa tapauksessa kustannuslisää ei tule laisinkaan. Voit esimerkiksi itse päättää sijoitatko rahasi eristykseen tai talokauppiaan organisaation ylläpitämiseen.
Sivusta kommentoivan mielipiteet ovat sinänsä oikeita, mutta eivät sovi tähän aiheeseen. Lisäksi ei ole mikään itsestään selvyys, että yö on aina kylmempi, kuin päivä ja ikävä puoli on että tämä turha varaava massa ei tunnista erikseen yötä ja päivää.
On myös totta että hyvä eristäminen ei muuta varaavan massan vaikutusta, ratkaisevampaa on eristeen sijainti. Varaava massa antaa lämpöä myös silloin, kun sitä ei tarvittaisi ja siksi se on vaikeasti hallittavaa.
Vielä lopuksi lämpöä ei pidä todellakaan saada talteen kesäaikana ja passiivitaloissa ei välttämättä talvellakaan, koska hukkalämpöä kuitenkin muodostuu runsaasti taloa käytettäessä, vaikka lämmitystarve on hyvin vähäinen.
Jos olet joskus käynyt koulun tietokoneluokassa, niin varmaankin olet huommannut, että mistä tätä niinsanottua ilmaislämpöä tulee, koneista ja ihmisistä.
Lämmön talteenotto on meillä jo erittäin hyvin hallussa, mutta ylimääräinen kertyvä liika lämpö ei.

Tietoa on kirjoitti:

Passiivitalot ja matalaenergiatalot yleistyvät vauhdilla, muutamassa vuodessa niitä tulee olemaan jo satoja, ellei tuhansia. Jos olette huomanneet, niin kaikki kynnellekykenevät talotehtaat suunnittelevat tai tuottavat jo matalaenergiataloja.
Nämä talot ovat jo niin hyvin eristettyjä, ettei lämpöä tarvitse varata mihinkään, ei takkaan eikä seiniin
Tuntuu siltä etteivät palstan lukijat tunnu tuntevan mistä aiheesta puhutaan. Matalaenergiataloksi luokitellaan VTT:n mukaan talo joka kuluttaa lämmitysenergiaa alle 40 kWh vuodessa neliölle ja passiivitaloksi 20 kWh neliölle vuodessa.
Nykyiset kivikasanne kuluttavat helposti yli 100 kWh ja huonosti kootut enemmänkin.
Tulevissa taloissa takat ja maalämmöt saa unohtaa samantien turhina investointeina.
Passiivitalo on myös ekologinen vaihtoehto, vaikka eristys toteutettaisiin öljyraaka-aineella toteutettuna, siirtyy lämmitysenergian kulutuksen roiman alentumisen kautta jo muutamassa vuodessa ekologisen plussan puolelle.
Eristäminen ei myöskään ole mitenkään kallista ja parhaassa tapauksessa kustannuslisää ei tule laisinkaan. Voit esimerkiksi itse päättää sijoitatko rahasi eristykseen tai talokauppiaan organisaation ylläpitämiseen.
Sivusta kommentoivan mielipiteet ovat sinänsä oikeita, mutta eivät sovi tähän aiheeseen. Lisäksi ei ole mikään itsestään selvyys, että yö on aina kylmempi, kuin päivä ja ikävä puoli on että tämä turha varaava massa ei tunnista erikseen yötä ja päivää.
On myös totta että hyvä eristäminen ei muuta varaavan massan vaikutusta, ratkaisevampaa on eristeen sijainti. Varaava massa antaa lämpöä myös silloin, kun sitä ei tarvittaisi ja siksi se on vaikeasti hallittavaa.
Vielä lopuksi lämpöä ei pidä todellakaan saada talteen kesäaikana ja passiivitaloissa ei välttämättä talvellakaan, koska hukkalämpöä kuitenkin muodostuu runsaasti taloa käytettäessä, vaikka lämmitystarve on hyvin vähäinen.
Jos olet joskus käynyt koulun tietokoneluokassa, niin varmaankin olet huommannut, että mistä tätä niinsanottua ilmaislämpöä tulee, koneista ja ihmisistä.
Lämmön talteenotto on meillä jo erittäin hyvin hallussa, mutta ylimääräinen kertyvä liika lämpö ei.

Lue lisää

kun uudet normit tulee voimaan, on pakko rakentaa jotain, joka on matalaenergia- ja passiivitalon väliltä.

Siinä tulevat olemaan maalämpökauppiaat ja kivitalon toimittajat vielä ihmeissään.

Hirsitalot saivat perusteettomia helpotuksia.
Miksi hirrsitaoilta ei vaadita samaa?

http://www.rakennuslehti.fi/energiatalkoot/uutiset/13737.html

Esimerkiksi seinien eristevahvuus mineraalivillalla on luokkaa 300 mm, jos vaadittu U-arvo on uusilla normeilla, kuten enneakkotiedot kertoo 0,12 W/m2/K.
Nykyisin riittää 180 mm ja 0,24 W/m2/K.

Massiivi Siporex tulee katoamaan markkinoilta.

vuonna 2010 lähtien, kirjoitti:

kun uudet normit tulee voimaan, on pakko rakentaa jotain, joka on matalaenergia- ja passiivitalon väliltä.

Siinä tulevat olemaan maalämpökauppiaat ja kivitalon toimittajat vielä ihmeissään.

Hirsitalot saivat perusteettomia helpotuksia.
Miksi hirrsitaoilta ei vaadita samaa?

http://www.rakennuslehti.fi/energiatalkoot/uutiset/13737.html

Esimerkiksi seinien eristevahvuus mineraalivillalla on luokkaa 300 mm, jos vaadittu U-arvo on uusilla normeilla, kuten enneakkotiedot kertoo 0,12 W/m2/K.
Nykyisin riittää 180 mm ja 0,24 W/m2/K.

Massiivi Siporex tulee katoamaan markkinoilta.

Lue lisää

selvää ainesta nihkeäksi direktiivibyrokraatiksi ja ennustajaeukoksi.

Tietoa on kirjoitti:

Passiivitalot ja matalaenergiatalot yleistyvät vauhdilla, muutamassa vuodessa niitä tulee olemaan jo satoja, ellei tuhansia. Jos olette huomanneet, niin kaikki kynnellekykenevät talotehtaat suunnittelevat tai tuottavat jo matalaenergiataloja.
Nämä talot ovat jo niin hyvin eristettyjä, ettei lämpöä tarvitse varata mihinkään, ei takkaan eikä seiniin
Tuntuu siltä etteivät palstan lukijat tunnu tuntevan mistä aiheesta puhutaan. Matalaenergiataloksi luokitellaan VTT:n mukaan talo joka kuluttaa lämmitysenergiaa alle 40 kWh vuodessa neliölle ja passiivitaloksi 20 kWh neliölle vuodessa.
Nykyiset kivikasanne kuluttavat helposti yli 100 kWh ja huonosti kootut enemmänkin.
Tulevissa taloissa takat ja maalämmöt saa unohtaa samantien turhina investointeina.
Passiivitalo on myös ekologinen vaihtoehto, vaikka eristys toteutettaisiin öljyraaka-aineella toteutettuna, siirtyy lämmitysenergian kulutuksen roiman alentumisen kautta jo muutamassa vuodessa ekologisen plussan puolelle.
Eristäminen ei myöskään ole mitenkään kallista ja parhaassa tapauksessa kustannuslisää ei tule laisinkaan. Voit esimerkiksi itse päättää sijoitatko rahasi eristykseen tai talokauppiaan organisaation ylläpitämiseen.
Sivusta kommentoivan mielipiteet ovat sinänsä oikeita, mutta eivät sovi tähän aiheeseen. Lisäksi ei ole mikään itsestään selvyys, että yö on aina kylmempi, kuin päivä ja ikävä puoli on että tämä turha varaava massa ei tunnista erikseen yötä ja päivää.
On myös totta että hyvä eristäminen ei muuta varaavan massan vaikutusta, ratkaisevampaa on eristeen sijainti. Varaava massa antaa lämpöä myös silloin, kun sitä ei tarvittaisi ja siksi se on vaikeasti hallittavaa.
Vielä lopuksi lämpöä ei pidä todellakaan saada talteen kesäaikana ja passiivitaloissa ei välttämättä talvellakaan, koska hukkalämpöä kuitenkin muodostuu runsaasti taloa käytettäessä, vaikka lämmitystarve on hyvin vähäinen.
Jos olet joskus käynyt koulun tietokoneluokassa, niin varmaankin olet huommannut, että mistä tätä niinsanottua ilmaislämpöä tulee, koneista ja ihmisistä.
Lämmön talteenotto on meillä jo erittäin hyvin hallussa, mutta ylimääräinen kertyvä liika lämpö ei.

Lue lisää

Otetaanpa nyt hieman käsitteitä auki ensin.

Tavallisen talon energiankulutus vuodessa on n. 120kWh/m2, matalaenergiatalon 60kWh/m2 ja passiivitalon 20kWh/m2. Luvut hieman vaihtelevat lähteiden ja talon sijainnin mukaan.

Erittäin huomionarvoinen seikka on, että määritykset vaihtelevat ajan funktiona. Nykyinen normitalo oli matalaenergiatalo 20-30 vuotta sitten.

>> Passiivitalot ja matalaenergiatalot yleistyvät vauhdilla, muutamassa vuodessa niitä tulee olemaan jo satoja, ellei tuhansia

Kun puhut, että passiivi- ja matalenergiataloja on muutaman vuoden kuluttua satoja, tai tuhasia, niin olet aika harhaanjohtava. Matalaenergiataloja on jo nyt tuhansia. Passiivitaloja ei sitä vastoin ole käytännössä yhtään ja todennäköisesti niiden yleistyminen kestää vielä vuosia. Tämänhän tulevaisuus näyttää.

>> Jos olette huomanneet, niin kaikki kynnellekykenevät talotehtaat suunnittelevat tai tuottavat jo matalaenergiataloja.

Iso osahan tästä on ikävä kyllä ns. mainostusta. yhtä hyvin voisi kirjoittaa "kaikki autotehtaat suunnittelevat tai tuottavat ekooautoja". Se mitä ihmiset rakentavat on aidosti se millä on merkitystä, eikä se mitä jotkut valmistalofirmat mainostavat.

>> Nämä talot ovat jo niin hyvin eristettyjä, ettei lämpöä tarvitse varata mihinkään, ei takkaan eikä seiniin

Tässä kierrät valitettavasti ympyrää koko ajan.

>> Matalaenergiataloksi luokitellaan VTT:n mukaan talo joka kuluttaa lämmitysenergiaa alle 40 kWh vuodessa neliölle ja passiivitaloksi 20 kWh neliölle vuodessa.

Tämähän riippuu aivan mihinkä VTT:n luokitukseen vertaa ja mihinkä leveysasteeseen.

>> Nykyiset kivikasanne kuluttavat helposti yli 100 kWh ja huonosti kootut enemmänkin.

Jos tarkoitat nykyisillä kivikasoilla olemassa olevaa rakennuskantaa, niin olet oikeassa. Jos taasen tarkoitat sillä parhaillaan rakennettavia taloja, kuten ymmärsin, olet kyllä valitettavasti aika väärässä.

>> Tulevissa taloissa takat ja maalämmöt saa unohtaa samantien turhina investointeina.

Maalammön kyllä saa unohtaa (kalleutensa seurauksena), mutta takka sitävastoin on varsin oiva lämmitysmuoto matala- ja passiivienergiataloihin.

>> Passiivitalo on myös ekologinen vaihtoehto, vaikka eristys toteutettaisiin öljyraaka-aineella toteutettuna, siirtyy lämmitysenergian kulutuksen roiman alentumisen kautta jo muutamassa vuodessa ekologisen plussan puolelle.

Tämähän on isosti teoriaa. Passiivitaloista ei käytännössä ole kokemusta. Energiankulutuksen kyllä voi helposti laskea, mutta kuinka kyseinen talo käyttäytyy vuosien, tai vuosikymmenien saatossa on eri asia. Toinen asia on sitten se, jos otetaan kokonaisuus huomioon. Passiivitalo maksaa enemmän ja tuon rahan tuottaminen saastuttaa. Jos ajan Lahdesta Helsinkiin tienatakseni tuon 20t€ enemmän mitä passiivitalon rakentaminen kustantaa, niin autoni on tupruttanut jo aika paljon jalanjäkeä ilmoille. Työkseni kun ajelutan turisteja muskeliveneellä Helsignin saaristossa on työni lätkäissyt uuden jalanjäljen.

>> Eristäminen ei myöskään ole mitenkään kallista ja parhaassa tapauksessa kustannuslisää ei tule laisinkaan. Voit esimerkiksi itse päättää sijoitatko rahasi eristykseen tai talokauppiaan organisaation ylläpitämiseen.

Eristäminenhän maksaa ja maksaapa vielä paljon. Tämän kyllä tietää jokainen talon rakentanut. Tätä väitettäsi, että joko voi ostaa samalla rahalla eristeitä, tai sitten lahjoitta ne talokauppiaalle on kyllä aika ufo. Jos samalta kauppiaalta ostaa passiivitalo, niin siitä sitten ei liene ollenkaan katetta?

>> Lisäksi ei ole mikään itsestään selvyys, että yö on aina kylmempi, kuin päivä ja ikävä puoli on että tämä turha varaava massa ei tunnista erikseen yötä ja päivää.

Taitaa juttusi mennä aika saivarteluksi, jos joskus yö sattuu olemaan päivää lämpimämpi, niin oletat, että yön ja päivän lämpötilaeroilla ei ole merkitystä.

Ikävä puoli taitaa kyllä olla siinä, että et nyt oikein ilmeisesti halua asiaa ymmrätää. Ei tuo massa todellakaan tiedä onko ulkona kylmempi, vai ei, mutta olisiko kenties talossa jokin mikä sen voisi tietää?

Otetaanpa alusta.

Massa tasaa lämpöjä. Ihminen tuntee olonsa mukavaksi tietyllä lämpötila- alueella. Tämä taasen vaihtelee ihmisestä riippuen. Sanottakoon vaikka jonkun viihtyvät 21-26 asteisessa lämpötilassa (ilman kosteus, ilavirta ym. vaikuttaen asiaan). Kun on alle 21 väännetään lämpöä päälle ja kun on yli 26 viilennetään.

Kun kevytrakenteisesa talossa auringon paistaessa lämpötila nousee 23 => 29 asteeseen lämpötilaa viilennetään. Massiivisessa talossa lämpötila nousee esim. 23 => 24 asteeseen, eikä viilennystä tarvita. Sama pätee toiseeen suuntaan. Kun tulee muutama kolea päivä massiivisen talon lämpötila ei laske niin paljoa kuin kevytrakenteisen, joten taloa ei tarvitse alkaa vielä lämmittämään.

Massiivisen rakenteen viileys perustuu paljolti siihen, että nuo lämpöpiikit leikkautuvat pois.

Mitä lämpimämpi sisällä on sitä enemmän energiaa kuluu. Kyseisen henkilöm tapauksessa tulisi lämpötila pitää mahdollisimman lähellä 21 astetta. Massa mahdollistaa tämän paljon helpommin.

Taloa voidaan lisäksi viilentää LTO:n avulla. Yöllä ilman ollessa viileämpää kone puhkuu lujempaa ohi talteenoton ja päivällä LTO kytketään takaisin päälle. Ilman massaa tästä ei olisi mitään hyötyä.

Massa siis tasaa lämpötilaeroja. Se tasaa sekä lämpöpiikkejä, että hidastaa lämpötilan laskua.

Otetaanpa vielä tuo parjaamasi takka. Nykyaikainen ja perinteinen varaava takka luovuttaa yhdellä pesällisellä puuta lämpöä n. 2kW teholla vuorokauden ajan ja seuraavan vuorokauden n. 1kW teholla. Kyseinen teho on niin pieni, että se on aivan mainio matalenergiataloon ja passiivitaloonkin. Molempiahan kuitenkin lämmitetään, vaikka jälkimmäisen nimi ei siihen viittaakkaan.

Hieman nyt tuntuu, että käsität ulkolämpötilan jotenkin vakioksi vuorokauden ympäri ja joka kesästä tasaisesti viilenee talvea kohden. Jos näin olisi, niin massasta ei olisi mitään hyötyä.

Passiivitalo tulee viedä niin vähän energiaa, että siinä täytyy käyttää auringon tuottama energia mahdollisimman hyvin hyväksi. Tämä auringon tuottama lämpö vaihtelee vuorokauden (ja toki vuodenajankin) mukaan ja massan avulla tuota voidaan tasata. Kun otat massan pois, niin joko lämpötila nousee liikaa (viilennetään), tai ikkunat täytyy siirtää pohjoisseinälle (kuten joku ehdottikin), jolloin auringon tuottama lämpöenergia menetetään. Auringon tuottama lämpöenergiahan on pyöreä 1kW/m2 kohtisuoralle pinnalle. Jos ikkunoiden siirto tehtäisiin pohjoista kohden olisi tämä vastoin passiivitalon suunnitteluperusteita. Eristeistä jouduttaisini tekemään entistäkin massiivisemmat.

kommentoiva. kirjoitti:

Otetaanpa nyt hieman käsitteitä auki ensin.

Tavallisen talon energiankulutus vuodessa on n. 120kWh/m2, matalaenergiatalon 60kWh/m2 ja passiivitalon 20kWh/m2. Luvut hieman vaihtelevat lähteiden ja talon sijainnin mukaan.

Erittäin huomionarvoinen seikka on, että määritykset vaihtelevat ajan funktiona. Nykyinen normitalo oli matalaenergiatalo 20-30 vuotta sitten.

>> Passiivitalot ja matalaenergiatalot yleistyvät vauhdilla, muutamassa vuodessa niitä tulee olemaan jo satoja, ellei tuhansia

Kun puhut, että passiivi- ja matalenergiataloja on muutaman vuoden kuluttua satoja, tai tuhasia, niin olet aika harhaanjohtava. Matalaenergiataloja on jo nyt tuhansia. Passiivitaloja ei sitä vastoin ole käytännössä yhtään ja todennäköisesti niiden yleistyminen kestää vielä vuosia. Tämänhän tulevaisuus näyttää.

>> Jos olette huomanneet, niin kaikki kynnellekykenevät talotehtaat suunnittelevat tai tuottavat jo matalaenergiataloja.

Iso osahan tästä on ikävä kyllä ns. mainostusta. yhtä hyvin voisi kirjoittaa "kaikki autotehtaat suunnittelevat tai tuottavat ekooautoja". Se mitä ihmiset rakentavat on aidosti se millä on merkitystä, eikä se mitä jotkut valmistalofirmat mainostavat.

>> Nämä talot ovat jo niin hyvin eristettyjä, ettei lämpöä tarvitse varata mihinkään, ei takkaan eikä seiniin

Tässä kierrät valitettavasti ympyrää koko ajan.

>> Matalaenergiataloksi luokitellaan VTT:n mukaan talo joka kuluttaa lämmitysenergiaa alle 40 kWh vuodessa neliölle ja passiivitaloksi 20 kWh neliölle vuodessa.

Tämähän riippuu aivan mihinkä VTT:n luokitukseen vertaa ja mihinkä leveysasteeseen.

>> Nykyiset kivikasanne kuluttavat helposti yli 100 kWh ja huonosti kootut enemmänkin.

Jos tarkoitat nykyisillä kivikasoilla olemassa olevaa rakennuskantaa, niin olet oikeassa. Jos taasen tarkoitat sillä parhaillaan rakennettavia taloja, kuten ymmärsin, olet kyllä valitettavasti aika väärässä.

>> Tulevissa taloissa takat ja maalämmöt saa unohtaa samantien turhina investointeina.

Maalammön kyllä saa unohtaa (kalleutensa seurauksena), mutta takka sitävastoin on varsin oiva lämmitysmuoto matala- ja passiivienergiataloihin.

>> Passiivitalo on myös ekologinen vaihtoehto, vaikka eristys toteutettaisiin öljyraaka-aineella toteutettuna, siirtyy lämmitysenergian kulutuksen roiman alentumisen kautta jo muutamassa vuodessa ekologisen plussan puolelle.

Tämähän on isosti teoriaa. Passiivitaloista ei käytännössä ole kokemusta. Energiankulutuksen kyllä voi helposti laskea, mutta kuinka kyseinen talo käyttäytyy vuosien, tai vuosikymmenien saatossa on eri asia. Toinen asia on sitten se, jos otetaan kokonaisuus huomioon. Passiivitalo maksaa enemmän ja tuon rahan tuottaminen saastuttaa. Jos ajan Lahdesta Helsinkiin tienatakseni tuon 20t€ enemmän mitä passiivitalon rakentaminen kustantaa, niin autoni on tupruttanut jo aika paljon jalanjäkeä ilmoille. Työkseni kun ajelutan turisteja muskeliveneellä Helsignin saaristossa on työni lätkäissyt uuden jalanjäljen.

>> Eristäminen ei myöskään ole mitenkään kallista ja parhaassa tapauksessa kustannuslisää ei tule laisinkaan. Voit esimerkiksi itse päättää sijoitatko rahasi eristykseen tai talokauppiaan organisaation ylläpitämiseen.

Eristäminenhän maksaa ja maksaapa vielä paljon. Tämän kyllä tietää jokainen talon rakentanut. Tätä väitettäsi, että joko voi ostaa samalla rahalla eristeitä, tai sitten lahjoitta ne talokauppiaalle on kyllä aika ufo. Jos samalta kauppiaalta ostaa passiivitalo, niin siitä sitten ei liene ollenkaan katetta?

>> Lisäksi ei ole mikään itsestään selvyys, että yö on aina kylmempi, kuin päivä ja ikävä puoli on että tämä turha varaava massa ei tunnista erikseen yötä ja päivää.

Taitaa juttusi mennä aika saivarteluksi, jos joskus yö sattuu olemaan päivää lämpimämpi, niin oletat, että yön ja päivän lämpötilaeroilla ei ole merkitystä.

Ikävä puoli taitaa kyllä olla siinä, että et nyt oikein ilmeisesti halua asiaa ymmrätää. Ei tuo massa todellakaan tiedä onko ulkona kylmempi, vai ei, mutta olisiko kenties talossa jokin mikä sen voisi tietää?

Otetaanpa alusta.

Massa tasaa lämpöjä. Ihminen tuntee olonsa mukavaksi tietyllä lämpötila- alueella. Tämä taasen vaihtelee ihmisestä riippuen. Sanottakoon vaikka jonkun viihtyvät 21-26 asteisessa lämpötilassa (ilman kosteus, ilavirta ym. vaikuttaen asiaan). Kun on alle 21 väännetään lämpöä päälle ja kun on yli 26 viilennetään.

Kun kevytrakenteisesa talossa auringon paistaessa lämpötila nousee 23 => 29 asteeseen lämpötilaa viilennetään. Massiivisessa talossa lämpötila nousee esim. 23 => 24 asteeseen, eikä viilennystä tarvita. Sama pätee toiseeen suuntaan. Kun tulee muutama kolea päivä massiivisen talon lämpötila ei laske niin paljoa kuin kevytrakenteisen, joten taloa ei tarvitse alkaa vielä lämmittämään.

Massiivisen rakenteen viileys perustuu paljolti siihen, että nuo lämpöpiikit leikkautuvat pois.

Mitä lämpimämpi sisällä on sitä enemmän energiaa kuluu. Kyseisen henkilöm tapauksessa tulisi lämpötila pitää mahdollisimman lähellä 21 astetta. Massa mahdollistaa tämän paljon helpommin.

Taloa voidaan lisäksi viilentää LTO:n avulla. Yöllä ilman ollessa viileämpää kone puhkuu lujempaa ohi talteenoton ja päivällä LTO kytketään takaisin päälle. Ilman massaa tästä ei olisi mitään hyötyä.

Massa siis tasaa lämpötilaeroja. Se tasaa sekä lämpöpiikkejä, että hidastaa lämpötilan laskua.

Otetaanpa vielä tuo parjaamasi takka. Nykyaikainen ja perinteinen varaava takka luovuttaa yhdellä pesällisellä puuta lämpöä n. 2kW teholla vuorokauden ajan ja seuraavan vuorokauden n. 1kW teholla. Kyseinen teho on niin pieni, että se on aivan mainio matalenergiataloon ja passiivitaloonkin. Molempiahan kuitenkin lämmitetään, vaikka jälkimmäisen nimi ei siihen viittaakkaan.

Hieman nyt tuntuu, että käsität ulkolämpötilan jotenkin vakioksi vuorokauden ympäri ja joka kesästä tasaisesti viilenee talvea kohden. Jos näin olisi, niin massasta ei olisi mitään hyötyä.

Passiivitalo tulee viedä niin vähän energiaa, että siinä täytyy käyttää auringon tuottama energia mahdollisimman hyvin hyväksi. Tämä auringon tuottama lämpö vaihtelee vuorokauden (ja toki vuodenajankin) mukaan ja massan avulla tuota voidaan tasata. Kun otat massan pois, niin joko lämpötila nousee liikaa (viilennetään), tai ikkunat täytyy siirtää pohjoisseinälle (kuten joku ehdottikin), jolloin auringon tuottama lämpöenergia menetetään. Auringon tuottama lämpöenergiahan on pyöreä 1kW/m2 kohtisuoralle pinnalle. Jos ikkunoiden siirto tehtäisiin pohjoista kohden olisi tämä vastoin passiivitalon suunnitteluperusteita. Eristeistä jouduttaisini tekemään entistäkin massiivisemmat.

Lue lisää

Gyvin huomaa ettet ole ollut paljonkaan tekemisissä matalaenergiarakentamisen kanssa, etkä ainakaan asunut sellaisessa.
Passiivitaloja ja parhaita matalaenergiataloja ei todellakaan käytännössä lämmitetä ainakaan etelä-Suomessa laisinkaan, oikeastaan ne eivät tarvitsisi lämmityslaitteita laisinkaan.
Takka sopii näihin yhtälöihin kovin huonosti ja siihen sijoitettu raha ei todellakaan tuota.
Itse uskon kuitenkin eniten VTT:n määritelmiin, eri talotehtaiden omat määritelmät matalaenergiataloista ovat sitten oma juttunsa. Näissä helposti liioitellaan varaavien massojen edullisuutta.
Massasta on turha kyllä maksaa, se ei tuo ikinä takaisin sijoitustaan ja lisäksi vielä aiheuttaa ylimääräistä hallitsematonta kuumuutta.
VTT:n lukemat etelä-Suomen korkeudella on Passiivitalo 20 kWh ja matalaenergiatalo 40 kWh ja siitä lähdetään. Eikä tarvitse olla edes kristallipallosta ennustaja, jotta voi aavistaa Passiivitalojen ym. vähän energiaa kuluttavien talojen ripeää yleistymistä.
Suosittelen että piipahdat rakennusmessuilla Saksassa, niin huomaat energian kulutuksen pienentämisen olevan aivan ykkösasiana.
Myös Egologisen jalanjäljen pienentämiseen siellä satsataan aivan eri tavoin, jota suosittelen myös Suomalaisille, se tulee olemaan avainsana kaikessa aivan lähitulevaisuudessa.
Puun poltto huonosti eristetyssä talossa ole kovinkaan Ekologista, n. 1400 Suomalaista kuolee vuosittain hiukkaspäästöjen aiheuttamiin sairauksiin.
Omasta mielestäni 60 kWh energiaa lämmitykseen vuodessa kuluttava talo ole enää matalaenergiatalo, kuten viime vuosituhannella. Ei ole kauaakaan aikaa kun alle kympin kuluttavaa autoakin pidettiin vähän kuluttavana, nyt mennään jo vitosella ja allekin. Eikä ole vaan pelkkää mainostusta.
Kyllä on totta ellei talotehtaalla ole viimeistään ensi vuonna toimittaa Passiivitalo, se putoaa kelkasta, koska niiden kysyntä lisääntyy räjähdysmäisesti.
Palataan tähän asiaan tällä palstalla vuoden kuluttua ja keskustellaan sitten mitä on tapahtunut.

Tietoa on kirjoitti:

Gyvin huomaa ettet ole ollut paljonkaan tekemisissä matalaenergiarakentamisen kanssa, etkä ainakaan asunut sellaisessa.
Passiivitaloja ja parhaita matalaenergiataloja ei todellakaan käytännössä lämmitetä ainakaan etelä-Suomessa laisinkaan, oikeastaan ne eivät tarvitsisi lämmityslaitteita laisinkaan.
Takka sopii näihin yhtälöihin kovin huonosti ja siihen sijoitettu raha ei todellakaan tuota.
Itse uskon kuitenkin eniten VTT:n määritelmiin, eri talotehtaiden omat määritelmät matalaenergiataloista ovat sitten oma juttunsa. Näissä helposti liioitellaan varaavien massojen edullisuutta.
Massasta on turha kyllä maksaa, se ei tuo ikinä takaisin sijoitustaan ja lisäksi vielä aiheuttaa ylimääräistä hallitsematonta kuumuutta.
VTT:n lukemat etelä-Suomen korkeudella on Passiivitalo 20 kWh ja matalaenergiatalo 40 kWh ja siitä lähdetään. Eikä tarvitse olla edes kristallipallosta ennustaja, jotta voi aavistaa Passiivitalojen ym. vähän energiaa kuluttavien talojen ripeää yleistymistä.
Suosittelen että piipahdat rakennusmessuilla Saksassa, niin huomaat energian kulutuksen pienentämisen olevan aivan ykkösasiana.
Myös Egologisen jalanjäljen pienentämiseen siellä satsataan aivan eri tavoin, jota suosittelen myös Suomalaisille, se tulee olemaan avainsana kaikessa aivan lähitulevaisuudessa.
Puun poltto huonosti eristetyssä talossa ole kovinkaan Ekologista, n. 1400 Suomalaista kuolee vuosittain hiukkaspäästöjen aiheuttamiin sairauksiin.
Omasta mielestäni 60 kWh energiaa lämmitykseen vuodessa kuluttava talo ole enää matalaenergiatalo, kuten viime vuosituhannella. Ei ole kauaakaan aikaa kun alle kympin kuluttavaa autoakin pidettiin vähän kuluttavana, nyt mennään jo vitosella ja allekin. Eikä ole vaan pelkkää mainostusta.
Kyllä on totta ellei talotehtaalla ole viimeistään ensi vuonna toimittaa Passiivitalo, se putoaa kelkasta, koska niiden kysyntä lisääntyy räjähdysmäisesti.
Palataan tähän asiaan tällä palstalla vuoden kuluttua ja keskustellaan sitten mitä on tapahtunut.

Lue lisää

Edellinen kirjoittaja kirjoitti harvinaisen paljon asiaa. Et näköjään ottanut onkeesi, joten turha tätä väittelyä jatkaa. Sen verran voi sanoa ettet selvästikkään asu hyvin eristetyssä kivitalossa.

kommentoiva. kirjoitti:

Otetaanpa nyt hieman käsitteitä auki ensin.

Tavallisen talon energiankulutus vuodessa on n. 120kWh/m2, matalaenergiatalon 60kWh/m2 ja passiivitalon 20kWh/m2. Luvut hieman vaihtelevat lähteiden ja talon sijainnin mukaan.

Erittäin huomionarvoinen seikka on, että määritykset vaihtelevat ajan funktiona. Nykyinen normitalo oli matalaenergiatalo 20-30 vuotta sitten.

>> Passiivitalot ja matalaenergiatalot yleistyvät vauhdilla, muutamassa vuodessa niitä tulee olemaan jo satoja, ellei tuhansia

Kun puhut, että passiivi- ja matalenergiataloja on muutaman vuoden kuluttua satoja, tai tuhasia, niin olet aika harhaanjohtava. Matalaenergiataloja on jo nyt tuhansia. Passiivitaloja ei sitä vastoin ole käytännössä yhtään ja todennäköisesti niiden yleistyminen kestää vielä vuosia. Tämänhän tulevaisuus näyttää.

>> Jos olette huomanneet, niin kaikki kynnellekykenevät talotehtaat suunnittelevat tai tuottavat jo matalaenergiataloja.

Iso osahan tästä on ikävä kyllä ns. mainostusta. yhtä hyvin voisi kirjoittaa "kaikki autotehtaat suunnittelevat tai tuottavat ekooautoja". Se mitä ihmiset rakentavat on aidosti se millä on merkitystä, eikä se mitä jotkut valmistalofirmat mainostavat.

>> Nämä talot ovat jo niin hyvin eristettyjä, ettei lämpöä tarvitse varata mihinkään, ei takkaan eikä seiniin

Tässä kierrät valitettavasti ympyrää koko ajan.

>> Matalaenergiataloksi luokitellaan VTT:n mukaan talo joka kuluttaa lämmitysenergiaa alle 40 kWh vuodessa neliölle ja passiivitaloksi 20 kWh neliölle vuodessa.

Tämähän riippuu aivan mihinkä VTT:n luokitukseen vertaa ja mihinkä leveysasteeseen.

>> Nykyiset kivikasanne kuluttavat helposti yli 100 kWh ja huonosti kootut enemmänkin.

Jos tarkoitat nykyisillä kivikasoilla olemassa olevaa rakennuskantaa, niin olet oikeassa. Jos taasen tarkoitat sillä parhaillaan rakennettavia taloja, kuten ymmärsin, olet kyllä valitettavasti aika väärässä.

>> Tulevissa taloissa takat ja maalämmöt saa unohtaa samantien turhina investointeina.

Maalammön kyllä saa unohtaa (kalleutensa seurauksena), mutta takka sitävastoin on varsin oiva lämmitysmuoto matala- ja passiivienergiataloihin.

>> Passiivitalo on myös ekologinen vaihtoehto, vaikka eristys toteutettaisiin öljyraaka-aineella toteutettuna, siirtyy lämmitysenergian kulutuksen roiman alentumisen kautta jo muutamassa vuodessa ekologisen plussan puolelle.

Tämähän on isosti teoriaa. Passiivitaloista ei käytännössä ole kokemusta. Energiankulutuksen kyllä voi helposti laskea, mutta kuinka kyseinen talo käyttäytyy vuosien, tai vuosikymmenien saatossa on eri asia. Toinen asia on sitten se, jos otetaan kokonaisuus huomioon. Passiivitalo maksaa enemmän ja tuon rahan tuottaminen saastuttaa. Jos ajan Lahdesta Helsinkiin tienatakseni tuon 20t€ enemmän mitä passiivitalon rakentaminen kustantaa, niin autoni on tupruttanut jo aika paljon jalanjäkeä ilmoille. Työkseni kun ajelutan turisteja muskeliveneellä Helsignin saaristossa on työni lätkäissyt uuden jalanjäljen.

>> Eristäminen ei myöskään ole mitenkään kallista ja parhaassa tapauksessa kustannuslisää ei tule laisinkaan. Voit esimerkiksi itse päättää sijoitatko rahasi eristykseen tai talokauppiaan organisaation ylläpitämiseen.

Eristäminenhän maksaa ja maksaapa vielä paljon. Tämän kyllä tietää jokainen talon rakentanut. Tätä väitettäsi, että joko voi ostaa samalla rahalla eristeitä, tai sitten lahjoitta ne talokauppiaalle on kyllä aika ufo. Jos samalta kauppiaalta ostaa passiivitalo, niin siitä sitten ei liene ollenkaan katetta?

>> Lisäksi ei ole mikään itsestään selvyys, että yö on aina kylmempi, kuin päivä ja ikävä puoli on että tämä turha varaava massa ei tunnista erikseen yötä ja päivää.

Taitaa juttusi mennä aika saivarteluksi, jos joskus yö sattuu olemaan päivää lämpimämpi, niin oletat, että yön ja päivän lämpötilaeroilla ei ole merkitystä.

Ikävä puoli taitaa kyllä olla siinä, että et nyt oikein ilmeisesti halua asiaa ymmrätää. Ei tuo massa todellakaan tiedä onko ulkona kylmempi, vai ei, mutta olisiko kenties talossa jokin mikä sen voisi tietää?

Otetaanpa alusta.

Massa tasaa lämpöjä. Ihminen tuntee olonsa mukavaksi tietyllä lämpötila- alueella. Tämä taasen vaihtelee ihmisestä riippuen. Sanottakoon vaikka jonkun viihtyvät 21-26 asteisessa lämpötilassa (ilman kosteus, ilavirta ym. vaikuttaen asiaan). Kun on alle 21 väännetään lämpöä päälle ja kun on yli 26 viilennetään.

Kun kevytrakenteisesa talossa auringon paistaessa lämpötila nousee 23 => 29 asteeseen lämpötilaa viilennetään. Massiivisessa talossa lämpötila nousee esim. 23 => 24 asteeseen, eikä viilennystä tarvita. Sama pätee toiseeen suuntaan. Kun tulee muutama kolea päivä massiivisen talon lämpötila ei laske niin paljoa kuin kevytrakenteisen, joten taloa ei tarvitse alkaa vielä lämmittämään.

Massiivisen rakenteen viileys perustuu paljolti siihen, että nuo lämpöpiikit leikkautuvat pois.

Mitä lämpimämpi sisällä on sitä enemmän energiaa kuluu. Kyseisen henkilöm tapauksessa tulisi lämpötila pitää mahdollisimman lähellä 21 astetta. Massa mahdollistaa tämän paljon helpommin.

Taloa voidaan lisäksi viilentää LTO:n avulla. Yöllä ilman ollessa viileämpää kone puhkuu lujempaa ohi talteenoton ja päivällä LTO kytketään takaisin päälle. Ilman massaa tästä ei olisi mitään hyötyä.

Massa siis tasaa lämpötilaeroja. Se tasaa sekä lämpöpiikkejä, että hidastaa lämpötilan laskua.

Otetaanpa vielä tuo parjaamasi takka. Nykyaikainen ja perinteinen varaava takka luovuttaa yhdellä pesällisellä puuta lämpöä n. 2kW teholla vuorokauden ajan ja seuraavan vuorokauden n. 1kW teholla. Kyseinen teho on niin pieni, että se on aivan mainio matalenergiataloon ja passiivitaloonkin. Molempiahan kuitenkin lämmitetään, vaikka jälkimmäisen nimi ei siihen viittaakkaan.

Hieman nyt tuntuu, että käsität ulkolämpötilan jotenkin vakioksi vuorokauden ympäri ja joka kesästä tasaisesti viilenee talvea kohden. Jos näin olisi, niin massasta ei olisi mitään hyötyä.

Passiivitalo tulee viedä niin vähän energiaa, että siinä täytyy käyttää auringon tuottama energia mahdollisimman hyvin hyväksi. Tämä auringon tuottama lämpö vaihtelee vuorokauden (ja toki vuodenajankin) mukaan ja massan avulla tuota voidaan tasata. Kun otat massan pois, niin joko lämpötila nousee liikaa (viilennetään), tai ikkunat täytyy siirtää pohjoisseinälle (kuten joku ehdottikin), jolloin auringon tuottama lämpöenergia menetetään. Auringon tuottama lämpöenergiahan on pyöreä 1kW/m2 kohtisuoralle pinnalle. Jos ikkunoiden siirto tehtäisiin pohjoista kohden olisi tämä vastoin passiivitalon suunnitteluperusteita. Eristeistä jouduttaisini tekemään entistäkin massiivisemmat.

Lue lisää

1. luku tulevasta romaanistasi?

Kyllä minusta on fiksumpaa sijoittaa eristeisiin, kuin halpaan lämmittämiseen, sen on ekologisempaakin.

moninkertainen kirjoitti:

Kyllä minusta on fiksumpaa sijoittaa eristeisiin, kuin halpaan lämmittämiseen, sen on ekologisempaakin.

markkinamiehii.

15-20sentin harkko ja päälle saman verran eristettä piisaa omakotiraksan tarpeisiin. Kuori joko puusta tai rapaten, niin on tosi energiapihi ja kukkarolle myönteinen ratkaisu.

olla eristealan kirjoitti:

markkinamiehii.

15-20sentin harkko ja päälle saman verran eristettä piisaa omakotiraksan tarpeisiin. Kuori joko puusta tai rapaten, niin on tosi energiapihi ja kukkarolle myönteinen ratkaisu.

Lue lisää

että sä et oo se heppu, jolla on myös uima-allas?

5-10k€ lisää mihin, passiivitalon lämmitysjärjestelmäänkö? ei taida riittää... Täytyy muistaa, että ei se passiivirunko niin mahdottomia maksa, kun ei tartte sitä lämpöpumppua.. Pärjää erittäin vähillä lämmitysjärjestelmän suhteen. Tällöin myös riippuvuus energian hinnasta on pieni, lämpöpumpulla riippuvuus kuitenkin on. Ja passiivitalon eristeitä ei tarvitse vaihtaa takuuajan päätyttyä, en sano, että lämpöpumppuakaan tarvitsisi, mutta joku päivä se kompura paukahtaa ja kysymys on, ehtiikö se ylipäätään maksaa itseään takaisin ennen sitä, verrattuna halpaan suoraan sähkölämmitykseen energiatehokkaassa talossa..

Kalleankka777 kirjoitti:

5-10k€ lisää mihin, passiivitalon lämmitysjärjestelmäänkö? ei taida riittää... Täytyy muistaa, että ei se passiivirunko niin mahdottomia maksa, kun ei tartte sitä lämpöpumppua.. Pärjää erittäin vähillä lämmitysjärjestelmän suhteen. Tällöin myös riippuvuus energian hinnasta on pieni, lämpöpumpulla riippuvuus kuitenkin on. Ja passiivitalon eristeitä ei tarvitse vaihtaa takuuajan päätyttyä, en sano, että lämpöpumppuakaan tarvitsisi, mutta joku päivä se kompura paukahtaa ja kysymys on, ehtiikö se ylipäätään maksaa itseään takaisin ennen sitä, verrattuna halpaan suoraan sähkölämmitykseen energiatehokkaassa talossa..

Lue lisää

Aivan varmasti edullisin tapa saada lämmitysenergian kulutus alle 20 kWh:n neliölle vuodessa on runsas oikeaoppinen eristäminen.
Nykyiset solupolystyreenieristeet kestävät varmasti 100 vuotta ja enemmänkin, eikä takuukorjauksia tarvita.
Lisäkustannus Rungon eristämisessä on todella pieni ja oikeilla ainevalinnoilla runko saattaa olla monia normitalojen runkoja jopa halvempi.
Härvelitekniikkaan ei yleensä ole kannattavaa ryhtyä, yksinkertaisuus on useimmiten paljon yksinkertaisempaa, eikä kalliita huoltokustannuksia pääse syntymään.
Koska Passiivitalo tarvitsee nopeasti reagoivan lämmitysjärjestelmän, veikkaan ilmalämmityksen yleistyvän nopeasti ja lattialämmityksen aikakauden päättyvän.
Lämmitysjärjestelmään ei todellakaan Passiivitalossa kannata paljonkaan investoida, koska sitäkin pientä lämmitystarvetta ainakin Etelä-Suomessa tarvitaan ainoastaan n. kuukauden verran. Viime talvena saattoi olla, ettei kertaakaan.
Kodinkoneiden ja ihmisten tuottamalla ilmaislämmöllä pärjätään ilmatiiviissä talossa varsin hyvin. Lämpöä ei juurikaan kannata myöskään varastoida, koska pääsääntöisesti lämpöä tulee liikaa.
Valaistus on yksi varsin suuri lämmönlähde, johon tulee paneutua, Halogeenivalaistus tuottaa lämpöä aivan liikaa ja hiki nousee helposti pintaan.
On kuitenkin päivänselvää, että maapallon on aivan pakko pienentää energiankulutustaan ja hyvinkin nopeasti. Tähän yksinkertaisimpia ratkaisuja on hyvä eristäminen, niin kylmää, kuin kuumaakin vastaan ja toimii niin suurissa kuin pienissäkin rakennuksissa.

Tietoa on kirjoitti:

Aivan varmasti edullisin tapa saada lämmitysenergian kulutus alle 20 kWh:n neliölle vuodessa on runsas oikeaoppinen eristäminen.
Nykyiset solupolystyreenieristeet kestävät varmasti 100 vuotta ja enemmänkin, eikä takuukorjauksia tarvita.
Lisäkustannus Rungon eristämisessä on todella pieni ja oikeilla ainevalinnoilla runko saattaa olla monia normitalojen runkoja jopa halvempi.
Härvelitekniikkaan ei yleensä ole kannattavaa ryhtyä, yksinkertaisuus on useimmiten paljon yksinkertaisempaa, eikä kalliita huoltokustannuksia pääse syntymään.
Koska Passiivitalo tarvitsee nopeasti reagoivan lämmitysjärjestelmän, veikkaan ilmalämmityksen yleistyvän nopeasti ja lattialämmityksen aikakauden päättyvän.
Lämmitysjärjestelmään ei todellakaan Passiivitalossa kannata paljonkaan investoida, koska sitäkin pientä lämmitystarvetta ainakin Etelä-Suomessa tarvitaan ainoastaan n. kuukauden verran. Viime talvena saattoi olla, ettei kertaakaan.
Kodinkoneiden ja ihmisten tuottamalla ilmaislämmöllä pärjätään ilmatiiviissä talossa varsin hyvin. Lämpöä ei juurikaan kannata myöskään varastoida, koska pääsääntöisesti lämpöä tulee liikaa.
Valaistus on yksi varsin suuri lämmönlähde, johon tulee paneutua, Halogeenivalaistus tuottaa lämpöä aivan liikaa ja hiki nousee helposti pintaan.
On kuitenkin päivänselvää, että maapallon on aivan pakko pienentää energiankulutustaan ja hyvinkin nopeasti. Tähän yksinkertaisimpia ratkaisuja on hyvä eristäminen, niin kylmää, kuin kuumaakin vastaan ja toimii niin suurissa kuin pienissäkin rakennuksissa.

Lue lisää

Kun nämä passiivitalot nyt tuntuvat sitten olevan tavallisia taloja halvempia tehdä, eivät vie lämmitysenergiaa, eivät tarvitse lämmityslaitteita ja ovat taäysin huoltovapaita, niin olet varmasti myynyt näitä useita kappaleita.

Mihinkä tämä suunnaton kokemuksesi oikein pohjautuu? Oletko kenties lukenut asiasta jostain?

näitä myynyt? kirjoitti:

Kun nämä passiivitalot nyt tuntuvat sitten olevan tavallisia taloja halvempia tehdä, eivät vie lämmitysenergiaa, eivät tarvitse lämmityslaitteita ja ovat taäysin huoltovapaita, niin olet varmasti myynyt näitä useita kappaleita.

Mihinkä tämä suunnaton kokemuksesi oikein pohjautuu? Oletko kenties lukenut asiasta jostain?

Lue lisää

Toimin paremminkin tutkimuksen parissa, myyntimiehet varmasti kuitenkin sitten hommansa hoitavat.
Ja lopulta aika näyttää mitä tapahtuu, pitkän työurani aikana moni asia on muuttunut merkittävästi rakennusalalla.

Tietoa on kirjoitti:

Toimin paremminkin tutkimuksen parissa, myyntimiehet varmasti kuitenkin sitten hommansa hoitavat.
Ja lopulta aika näyttää mitä tapahtuu, pitkän työurani aikana moni asia on muuttunut merkittävästi rakennusalalla.

Lue lisää

ja venälaiset ovat nyt raksalla, kun kotimaiselle mäyräkoira maistuu paremmalta.