Kertokaa ny ...
Jos ilmalämpöpumpulla voidaan tuoda tilaan enemmän lämpöenergiaa kun sen tuomiseen tarviaan, niin miksei siitä saa ikiliikkujaa tehtyä. Joku siinä ei täsmää, vai miten se oli?
Jos ilmalämpöpumpulla voidaan tuoda tilaan enemmän lämpöenergiaa kun sen tuomiseen tarviaan, niin miksei siitä saa ikiliikkujaa tehtyä. Joku siinä ei täsmää, vai miten se oli?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Eihän sillä tietenkään saa "tuotua enempää energiaa kuin sen tuomiseen tarvitaan". Ilmalämpöpumppu ottaa lämmpöenergiaa ULKOILMASTA ja siirtää sen sisäilmaan, sähköverkosta saatava energia käyttää vaan ilmalämpöpumpussa olevaa kompressoria ja ohjauselektroniikkaa. Ilmalämpöpumppu toimii samalla periaatteella kuin jääkaappi, mikä ottaa lämpöä kaapin sisältä ja siirtää sen kaapin takaosassa olevaan lauhduttimeen.
ymmärrän kyllä lämpöpumpun toiminnan, mutta:
jos lämpöä saadaan siirrettyä ulkoilmasta sisälle esimerkiksi 1 kW teholla 2 kW (1kW ulkoa 1 kW käytetty siirto teho), ja tuo teho voitaisiin jollakin generaattorilla muuntaa takaisin sähköksi kompressoria pyörittämään, niin eikös siinä ainakin energia talouden ratkaisu olisi, vaikkei ikiliikkuja olisikaan.
Jos lämpötilaero on vain sisäilman - ulkoilman lämpötila, ei tuota 2 kW pysty muuttamaan millään generaattorilla takaisin sähköksi edes 1 kW verran. Lämpövoimakoneen hyötysuhde T2-T1/T1 olisi tässä tapauksessa n. 0,1 eli teoreettinen saatava max. teho olisi n. 0,2 kw.
http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/fysiikka/fysiikka4/5/5.lkoneet.html
PS. Oleellinen asia on, että lämpöpumppu ei ole lämpövoimakone vaan lämmönsiirtokone. Se vaan siirtää lämpöä paikasta A paikkaan B.
... Tämä oli ehdottomasti asiantuntevin vastaus.
Tosin tiesin kyllä vastauksen, mutta halusin vaan selvittä löytyykä tältää oikeita asiantuntijoita.
koska se vaan siirtää sitä energiaa ulkoonta sisälle, tai päinvastoin. Tähän siirtämiseen kuluu noin kolmasosa siirrettästä energiamäärästä.
Se energia mikä tuodaan sisälle on ulkoonta pois, plus sit se siirtämiseen tarvittava energia.
Eli jos ulkoa saadaan siirretyä energiaa sisälle enemmän kuin sen siirtämiseen tarvitaan, niin sisälle syntyy energiavarasto, jossa on enemmän energiaa kun sen keräämiseen on tarvittu. Energia on siis peräisin auringosta, mutta niin on muutkin energialähteet. Jos siis rakennettaisiin riitävän suuri lämpöenergialla toimiva generaattori kompressoria pyörittämään, niin sivutuotteena saataisiin ylimääräisestä lämmöstä sähköä. ALAN PIKKUHILJAA USKOA tähän, jollei tuohon löydy järkevää selitystä, miksei se voisi teoriassa toimia.
se on fiksu vekotin - mutta ikiliikkuja se ei oikeasti ole, koska ulkoilman lämpöenergia loppuu, jos ei sitä tule jostakin tilalle. Auringostahan sitä tietysti tulee koko ajan, mutta samalla tavalla myös aurinkokennot ja tuulimyllyt ovat 'ikiliikkujia'.
Jos vertaat tätä laitetta tuulimyllyyn tai aurinkokennoihin, niin se ei tarvi tuulta eikä aurinkoa, riittää että lämpötila on riittävä. SILTIKÄÄN EN USKO että se voisi toimia edes teoriassa, mutta miksi? sitä en ole keksinyt.
"riittää että lämpötila on riittävä"
Siinähän se miksi aurinkoa tarvitaan. Lämpöpumppu lakkaa toimimasta, jos lämpötila putoaa n. -15 asteeseen. Samoin jos suljet sen ulkoilmaosan johonkin laatikkoon lakkaa lämmön pumppaus. Siitä laatikosta tulee jääkaappi.
Teoriassa ongelma on lämpövoimakoneen ja lämmönsiirtokoneen toiminnan hyötysuhteissa.
tule tyhjästä ilmalämpöpumpullakaan vaan se lämpö otetaan ulkoilmasta joka siis jäähtyy.
Siinä vaan siirretään se lämpö ulkoa sisälle tai maanalata sisälle...
Et saa ikiliikkujaa rakennettua ;)
Jos siis ulkona on 10 asteta lämmintä, niin sähköä voidaan tehdä tällä järjestelmällä ilmaiseksi. EN USKO sitä, ja siksi haluaisin selvittää itselleni ja muille miksei se voisi toimia.
Jos lämpövoimakoneilla tahdotaan tuottaa muuntyyppistä energiaa, esimerkiksi mekaanista energiaa, tarvitaan lämpötilaero. Valitettavasti prosessien hyötysuhde riippuu käytettävästä lämpötilaerosta; mitä suurempi ero, sitä parempi hyötysuhde.
Lämpöpumpuissa tilanne on päinvastainen: mitä suurempi lämpötilaero pumpulla tuotetaan, sitä pienempi lämpökerroin eli tuotetun ja käytetyn energian suhde.
Tästä päästäänkin yhteenvetoon. Lämpöpumpulla tuotetulla lämpötilaerolla ei pystytä tuottamaan lämpövoimakoneella missään tapauksessa niin paljon energiaa, että se riittäisi pumpun pyöritykseen. Se on ilmiöiden fysikaalisten periaatteiden vastaista.
Tilannehan on vähän sama, kuin hakisi mopolla bensaa huoltsikalta. Matkoihin kuluu litra ja mukaan lähtee viisi litraa. Tämä ei tee silti moposta ikiliikkujaa ;)
siis jos huoltoasemalta ei bensa lopu, niin ilmaiseksi voi hakea aina ?
Toisin sanoen, jos sisälle tuotavalla lämpöenergialla voisi pyörittää kompressoria, niin se toimisi niin kauan kun ulkona riittää lämpöä. EN USKO.
Hieno vekotin se ilmälämpöpumppu on ja minusta pitäisi laittaa pakolliseksi kaikkiin sähkö ja öljylämmitteisiin taloihin. Sähkönkulutus voidaan helposti puolittaa suorasähkölämmitteisessä ok- talossa.
Kun olet alkanut tuota termosähköistä vempainta pohtimaan niin jatka toki syemmälle sillä ehkäpä voisit keksiä miten muuntaa lämmön sähköksi. En sano että se on mahdotonta mutta ilmeisesti aika hankala koska ei vielä ole keksitty. Lämpötilaeronhan voit ratkaista viemällä putken toisenpään avaruuteen joten puhelin käteen ja soitto nasaan :D
http://www.trnmag.com/Stories/2001/121901/Chips_turn_more_heat_to_power_121901.html
Oletko koskaan kuullut höyryturbiinista tai ydinvoimalasta?
Kerropa vielä, miten muutat 30 - 40 asteen lämpötilaeron tuossa muutaman asteen keskilämpötilassa höyryturbiinilla ja generaattorilla sähköksi. Väliaineet, lämpötilat, paineet jne?
suoraan esim. termoparilla, hyötysuhde on vain niin surkea, että ei siitä ole mitään hyötyä.
Termopareja on mm. luotaimissa sähkönlähteenä.
Parhaat LTD stirlingmoottorit muuttavat neljän asteen lämpötilaeron mekaaniseksi energiaksi ja siitähän on sitten helppoa tehdä sähköä. Tässä videossa moottori käy ihmisen käden ja huoneilman välisellä lämpötilaerolla.
http://www.youtube.com/watch?v=n-mKP9E6a6I&feature=related
Kyllä 40 asteen lämpötilaerosta voisi isolla moottorilla saada energiaa uloskin. Tosin lämpöpumppu-stirlingmoottori-yhdistelmä ei välttämättä ole järkevä.
Sinulla on suuri vesiallas, joka on metrin korkeammalla kuin järven pinta. Sinulla on toisessa altaassa vettä mäen päällä, mutta allas on pieni.
Haluat täyttää alemman altaan, mutta yläallas ei riitä täyttämään ala-allasta. Käytät yläaltaan veden tuottamaa painetta pyörittämään pumppua, joka nostaa vettä järvestä ala-altaaseen. Myös yläaltaan vesi päätyy pumppauslaitteestasi ala-altaaseen.
Systeemin tuloksena sinulla on ala-allas täynnä vettä ja yläaltaan vesi ja potentiaalienergia on käytetty ko. työhön. Kuitenkin huolimatta ala-altaan suuresta vesimäärästä, on sen potentiaalienergia melko pieni ja mikäli haluaisit täyttää yläallasta uudelleen ja käyttää hyväksi tuota ala-altaan potentiaalienergiaa, kykenisit täyttämään yläaltaan vain pieneltä osalta (hyötysuhde hukkaa energiaa).
Tämä sama toimii aivan vastaavasti lämpöpumpuilla. Ehdottomassasi systeemissä siis täyttäisit yläaltaan energialla samalla korkeudella olevaa allasta, mutta vettä ajatellen on helppo ymmärtää, ettei tuosta voi tuottaa energiaa, vaan ainoastaan menettää.
Lisäajatuksena: on olemassa hyvää energiaa ja huonoa energiaa. Mitä suurempi potentiaaliero, sitä parempaa energiaa. Lämpöpumpulla tuotetun energian potentiaaliero on pieni.
ilman täsmällisempää sanastoa tuuraten.
yksinkertaisesti käsite 'tuotu' jo antaa vastauksen kysymykseesi.
käsite 'tyhjätila' on se paikka missä havannoidaan mahdollisuus - ts. kvanttifysiikan ymmärtäminen. vaatinee hieman määrittelyä.
ilmalämpöpumpulla voidaan tuoda parhaimmillaan neljä kertaa enemmän lämpöä sisään kuin mitä systeemi ottaa siirtämiseen. Ulkolämpötilan laskiessa siirtokyky laskee tasaisesti kunnes jossain -25-30C kohdalla siirtää vain saman verran kun ottaa tehoa siirtämiseen.
No mutta kuitenkin, jos ulkolämpötila on -5C tai lämpimämpi on tuo siirtosuhde 4. Mikäli viesteissäsi ajateltua lämmön muuttamista sähköksi ajattelee niin muutoksen täytyy olla hyötysuhteeltaan vain parempi kuin 25% jotta saat sähkön lämpöpumpulle ja siihen päälle ylimääräistä lataamaan vaikka akkuja. Olemme juuri ensi viikolla testaamassa systeemiä ja laskennallisesti pääsemme johonkin 50% hyötysuhteeseen. Stirlingmoottori olisi yksi vaihtoehto mutta päädyimme totaalisesti toisenlaiseen koska halusimme vielä yksinkertaisempaa ja toimintavarmempaa minimoiden liikkuvat osat.
Edellämainitun systeemin kehittämiseen tarvitsimme fyysikon, kemistin ja useamman ennakkoluulottoman propellihatun jotka yhdistivät voimansa avoimella ajatuksella.
Yleensä tiedeyhteisöissä takerrutaan kaikessa siihen "ettei ole ikiliikkuja." Mitä tuon asian kanssa on sitten tekemistä tämän asian kanssa, sitä en keksi. Meillähän on jo energia olemassa, eipä sen hyötysuhteen tarvitse olla 100% tai päälle. Törmäsimme monta kertaa näihin ”et voi muuttaa fysiikan lakeja” juttuihin jotka ehkäisevät kaiken luovan ajattelun ja erilaisten jo keksittyjen asioiden yhdistämisen toisiinsa.