Tähystys

memma.-

Hei!

Keliakia on nyt diagnosoitu verikokeista mutta vielä olisi siis se tähystys edessä. Tunnen itseni ja voin heti suoralta kädeltä sanoa että mun suusta ei sitä putkea tungeta jos olen tajuissani. Pelkään ylikaiken kiinnipitämistä ja sitä, ettei voi hallita mitä toiset tekevät. Niin jos sinne menisin, niin todennäköisesti tuloksena olisi karannut potilas, lääkärillä musta silmä ja mulla joku pahoinpitelysyyte. En siis ole muuten mitenkään väkivaltainen mutta voin kuvitella että tuossa tilanteessa tekisin mitä vaan :D! Olen tietoinen, että siihen saisi rentouttavan esilääkityksen mutta jo se on yhtään samanlainen kuin hammaslääkärissä tiedän jo, että sekään ei auta. Yleiseltä puolelta siis tivasin, että eikö ole millään mahdollista tehdä tähystyksessä. Ei kuulemma ole muuten, ellei onnistu normaalisti. Itseäni en edes lähde rääkkämään asialla. Yritän nyt päästä yksityiseltä puolelta tähystykseen nukutuksessa. Tiedän, että maksaa mutta jos kerta diagnoosi sen vaatii niin se on tehtävä.

Kyselisin nyt vain että miten, onko keliaakikoita jotka eivät ole käyneet tähystyksessä? Mitä se sitten käytännössä tarkottaa? Onko se sitten niin että diagnoosia keliakiasta ei sitten ole vai miten? Kelan tukea ei ainakaan saa mutta ei ilmeisesti mitään ravintoneuvontaakaan? Itse olen sitä mieltä että jos nyt on näin että tähystykseen nukutuksessa ei pääse, niin pitäköön tunkkinsa, sitten ollaan ilman. Haluaisin nyt vaan saada asian käsiteltyä ja että saisin aloittaa gluteenittoman ruokavalion jotta olo paranisi ja olisi vielä muutama hiuskin päässä.

Kiitos vastauksista!

13

2463

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Tiiva

      Oletko selvittänyt millainen se esilääkitys on? Itse sain rentouttavan esilääkityksen suoraan suoneen, eikä mulla ole koko toimenpiteestä minkäänlaisia tuntomuistikuvia. Eli kokemus oli kaikenkaikkiaan erittäin positiivinen. Tämä oli siis Turunmaan sairaalassa. Tiedän kyllä, että tuollaista lääkitystä ei saa läheskään kaikissa paikoissa.

      • taigis

        Valitettavasti se on juuri niin kuin sanoit, virallista diagnoosia ei saa ilman tähystystä, eikä siis ole oikeutettu kelan korvaukseen. Samoin jäät ilman todistusta keliakiastasi, jos sitä joskus tarvitset esim. koulu-työpaikkaruokailuun tms.
        Meidän sairaalapiirissä Pkks, alle 16-vuotiaat lapsikeliaakikot nukutetaan tähystyksen ajaksi. Me aikuiset nielemme letkun hereillä, esilääkityksenä pieni tippa jotain nestettä. Ilmeisesti jollain lailla rentouttaa kurkkua??

        Minulle se on nyt kahdesti tehty. Voin kokemuksesta sanoa, että ko. toimenpide on suht siedettävä ja nopea 5-10 min. korkeintaan.
        On pyrittävä olemaan mahdollisimman rento ja luotettava tekijään, silloin homma sujuu. En kiellä, onhan se inhottavaa, oksettaa, silmistä valuu vesi, epämiellyttävä olo, sylkeä tulee paljon...
        Mutta, täysin aikuisen ihmisen kestettävissä, paljon pahempiakin asioita on kestettävä tässä maailmassa.
        Yksityisen puolen asioista en tässä asiassa tiedä.
        Kehoittaisin kuitenkin menemään toimenpiteeseen ja olemaan jännittämättä, mahdollisesta jännityksestä kannattanee kertoa etukäteen niin saa todennäköisesti "paremmat" lääkket.
        Tsemppiä


      • memma.-
        taigis kirjoitti:

        Valitettavasti se on juuri niin kuin sanoit, virallista diagnoosia ei saa ilman tähystystä, eikä siis ole oikeutettu kelan korvaukseen. Samoin jäät ilman todistusta keliakiastasi, jos sitä joskus tarvitset esim. koulu-työpaikkaruokailuun tms.
        Meidän sairaalapiirissä Pkks, alle 16-vuotiaat lapsikeliaakikot nukutetaan tähystyksen ajaksi. Me aikuiset nielemme letkun hereillä, esilääkityksenä pieni tippa jotain nestettä. Ilmeisesti jollain lailla rentouttaa kurkkua??

        Minulle se on nyt kahdesti tehty. Voin kokemuksesta sanoa, että ko. toimenpide on suht siedettävä ja nopea 5-10 min. korkeintaan.
        On pyrittävä olemaan mahdollisimman rento ja luotettava tekijään, silloin homma sujuu. En kiellä, onhan se inhottavaa, oksettaa, silmistä valuu vesi, epämiellyttävä olo, sylkeä tulee paljon...
        Mutta, täysin aikuisen ihmisen kestettävissä, paljon pahempiakin asioita on kestettävä tässä maailmassa.
        Yksityisen puolen asioista en tässä asiassa tiedä.
        Kehoittaisin kuitenkin menemään toimenpiteeseen ja olemaan jännittämättä, mahdollisesta jännityksestä kannattanee kertoa etukäteen niin saa todennäköisesti "paremmat" lääkket.
        Tsemppiä

        vastauksestasi ja rohkaisustasi. Asia on vain niin että kun muutenkin olen jo kamalan herkkä tällaisille asioille (jännitän kaikkea missä en voi itse hallita tilannetta niin paljon, että tuloksena on lähes aina hillitön paniikkikohtaus, mulla on ihan diagnosoitu paniikkihäiriö) niin en pysty edes ajattelemaan asiaa ilman että itkettää ja paniikki lähenee. Uskon että on varmasti paljon pahempiakin asioita, kipua en pelkää yhtään, mulle saa tehdä lähes mitä vaan joka sattuu mutta niin että, kunhan itse näen mitä tehdään. Ja olen melkein varma että yrjökin lentäis kun joskus jo hampaita pestessä lentää :D! Kyllä mulle sellasta esilääkitystä lupailtiin että olisin ihan rentona mutta henkisesti se kokemus on varmasti niin kauhea etten siihen kertakaikkiaan rupea. Jos ei yksityiseltä sitä rahalla saa niinkuin haluaa niin sitten kai se on tyydyttävä osaansa ja oltava sitten ilman diagnoosia. Enhän minä tähän nyt kuole kuitekaan, kohta vaan täytyy varmaan peruukki hankkia kun tukka lähtee ja jotkut kestokulmakarvat kun nekin lähtee :D! Mutta kiitos vastauksesta, sain mitä halusinkin, eli tiedon siitä että diagnoosia ei ilman sitä rääkkiä heru. Ja kiitos vielä tsemppailuista!


      • memma.-

        Juu täällä mun alueella ei pääse sairaalaan kun vasta sitten jos se tähystys ei onnistu normaalikeinoin, mun tapauksessa varmaan väkivalloin. Tiettyhän sitä vois mennä sinne ja lähtee sitten juoksemaan karkuun mut en taida oikeesti kehdata käyttäyty niin huonosti.


      • taigis
        memma.- kirjoitti:

        vastauksestasi ja rohkaisustasi. Asia on vain niin että kun muutenkin olen jo kamalan herkkä tällaisille asioille (jännitän kaikkea missä en voi itse hallita tilannetta niin paljon, että tuloksena on lähes aina hillitön paniikkikohtaus, mulla on ihan diagnosoitu paniikkihäiriö) niin en pysty edes ajattelemaan asiaa ilman että itkettää ja paniikki lähenee. Uskon että on varmasti paljon pahempiakin asioita, kipua en pelkää yhtään, mulle saa tehdä lähes mitä vaan joka sattuu mutta niin että, kunhan itse näen mitä tehdään. Ja olen melkein varma että yrjökin lentäis kun joskus jo hampaita pestessä lentää :D! Kyllä mulle sellasta esilääkitystä lupailtiin että olisin ihan rentona mutta henkisesti se kokemus on varmasti niin kauhea etten siihen kertakaikkiaan rupea. Jos ei yksityiseltä sitä rahalla saa niinkuin haluaa niin sitten kai se on tyydyttävä osaansa ja oltava sitten ilman diagnoosia. Enhän minä tähän nyt kuole kuitekaan, kohta vaan täytyy varmaan peruukki hankkia kun tukka lähtee ja jotkut kestokulmakarvat kun nekin lähtee :D! Mutta kiitos vastauksesta, sain mitä halusinkin, eli tiedon siitä että diagnoosia ei ilman sitä rääkkiä heru. Ja kiitos vielä tsemppailuista!

        Vielä sen verran, että tähystys ei koske yhtään, eikä siinä voi oksentaa.
        Ennen sitä pitää olla nimittäin niin pitkä aika syömättä ja juomatta, että vatsalaukku on varmasti täysin tyhjä.
        Vatsasta tulee vain sylkeä ja ilmaa.


      • sattuu todella paljon
        taigis kirjoitti:

        Vielä sen verran, että tähystys ei koske yhtään, eikä siinä voi oksentaa.
        Ennen sitä pitää olla nimittäin niin pitkä aika syömättä ja juomatta, että vatsalaukku on varmasti täysin tyhjä.
        Vatsasta tulee vain sylkeä ja ilmaa.

        Tähystys oli mun mielestä todella kivulias! Paljon pahempaa kuin olin ikinä osannut kuvitellakaan. Se oli oikeastaan pahinta, mitä minulle on tapahtunut. En voi rohkaista ketään menemään, jos on yhtään herkkä tai altis kivulle. Itse en aio mennä enää ikinä tähystykseen. En halua mitään kontrollitähystystä, oli sitten mitä tahansa. Ja jos on IHAN PAKKO mennä, niin vaadin seuraavan kerran nukutuksessa tai ostan yksityiseltä. On hyvä tuntea omat rajansa. Kyllähän minäkin siitä hengissä selvisin, mutta vieläkin yli puolen vuoden jälkeen tunnen sen putken kurkussani nyt kun sitä tässä muistelen.


      • tuntemukset
        sattuu todella paljon kirjoitti:

        Tähystys oli mun mielestä todella kivulias! Paljon pahempaa kuin olin ikinä osannut kuvitellakaan. Se oli oikeastaan pahinta, mitä minulle on tapahtunut. En voi rohkaista ketään menemään, jos on yhtään herkkä tai altis kivulle. Itse en aio mennä enää ikinä tähystykseen. En halua mitään kontrollitähystystä, oli sitten mitä tahansa. Ja jos on IHAN PAKKO mennä, niin vaadin seuraavan kerran nukutuksessa tai ostan yksityiseltä. On hyvä tuntea omat rajansa. Kyllähän minäkin siitä hengissä selvisin, mutta vieläkin yli puolen vuoden jälkeen tunnen sen putken kurkussani nyt kun sitä tässä muistelen.

        Olen ollut monta kertaa tähystyksessä ja mielestäni se on pelkästään asiallinen toimitus. Ei satu, koska nielu puudutetaan ja sitten vaan kyljellään pötkötellään, kun tähystin ujeltelee sisuksissa.

        Painotan sitä, että jokaisella on varmasti omat tuntemuksensa tähystyksestä. Tähystyksen tekijän ammattitaito on myös huomioon otettava asia, mutta porukat tekevät solkenaan tähystyksiä, joten kyllä siinä oppii. Ja jos ei opi, niin siirtyy tekemään obduktioita, jos näin karkea huumori täällä yleensä sallitaan.

        Tällä kirjoituksella haluan ehkäistä sen helposti yleistetävän ennakko-odotuksen, että jokaisella tähystettävällä olisi tukalat oltavat. Suoraan sanottuna minulla oli tähystyksen aikana oikein mukava olo koko ajan, en yökkinyt yhtään ja lääkärikin oli tyytyväinen potilaansa reaktioihin.

        Ei saisi niin kauheasti pelotella, koska moni potilas menee etukäteen ihan kipsiin ja "kipsiä" on hankala tähystää. Sitä paitsi toimenpide kestää 15 minuuttia. Tuhat kertaa kurjempaa minulla on ollut hammaslääkärissä tai synnytyksissä, mutta olen ottanut ne jonkinmoisena urakkatyönä, joka nyt vaan sattuu elämässä eteen tulemaan ja selvinnyt elävänä.

        Tsemppiä kaikille tähystykseen menijöille:)


    • ...tähystystä...

      ja sitä, mikä siinä on olevinansa niin julmetun kamalaa?

      Joskus vähän nuorempana joku kertoi aivan kaameita juttuja poskiontelon punkteeramisesta. Kun sitten itse jouduin ko. toimenpiteeseen, olin aivan poissa tolaltani, koska olin joutunut siihen kauheuden hornankattilaan, josta oli kerrottu etukäteen kerrassaan kammottavia juttuja. Olin kuin mestauslavalla. Lääkärikin katsoi minua vakavana, koska olin kauhusta kankea, mutta itse toimenpide suureksi yllätyksekseni sujui todella näppärästi ja sen kokemuksen jälkeen...olen miettinyt omilla aivoillani ja ottanut etukäteen selvää, mitä tuleman pitää. Olen kysynyt ja lukenut toimenpiteestä. Jos yksi ei ole tiennyt, olen etsinyt seuraavan. Synnytykseen mennessäni esim. olin opiskellut koko tapahtuman aasta ööhön, joten mikään ei hämmästyttänyt eikä ollut pelottavaa.

      Olen käynyt monta kertaa tähystyksessä ja tekijät ovat olleet alansa ammattilaisia. (Ehkä sen voin sanoa Sinulle, että älä välttämättä kesällä mene. Silloin kohdalle voi sattua sijainen, joka ei olekaan niin rutinoitunut kuin 20 vuotta samoja kuvioitaan toistava gastroenterologi.) Vuodet ympäriinsä työtä tekevä tähystysporukka ei tee yhtään ylimääräistä liikettä eikä yhtään ylimääräistä tähystystä! Järkevä syy on aina oltava. Huvin vuoksi ei tähystetä.

      Koska meitä masuvaivaisia on jono sakeanaan, niin aikaa ei turhaan hukata, vaan toimitaan. Nyrkkisääntö: mitä enemmän potilas pistää hanttiin, sen kauemmin operaatio kestää ja sen monimutkaisemmaksi muodostuu. Sinne kannattaa mennä ihan rentona ja luottaa henkilökuntaan. Jos joku hoopo ei opi tähystämään kunnolla, niin kyllä hänet passitetaan joitain muita operaatioita tekemään.

      Mennessäni tähystykseen mietin tarkkaan, mitä ajattelen just silloin, kun musta putki liukuu suusta sisään. Keskityn iloisempiin asioihin. Kun tunnen putken pään menneen mahaportin läpi (kevyt tuntemus), niin sen jälkeen voin miettiä vieläkin iloisempia juttuja, omia asioitani. Jos haluat, voit kuunnella asiantuntijoiden keskustelua. Jotkut puhuvat potilaan kuulleen vatsastasi oikein mielenkiintoisia asioita, joista voit kysyä tähystyksen jälkeen. Joku lääkäri saattaa sanoa suurin piirtein, mitä näki ja miltä tilanne hänen silmissään vaikutti. Ns. koepaloista vasta nähdään se todellinen tilanne ja tähystyksiä voidaan joutua tekemään montakin muutaman vuoden välein, jos tähystyksen tulos on epäselvä. Jos diagnoosi on keliakia, niin joudut tähystykseen vielä vuoden kuluttua, jolloin katsotaan, että olet paranemassa.

      Sinä et ole yksin tähystyskammosi kanssa. Näillä sivuilla tähystys on vakiokysymys. Joskus tuntuu, että läpi Suomen kiemurtelee tähystyskammoisten jono. Mitä enemmän jännittää, sitä kurjempaa on. Toisilla on ahtaampi nielu, mutten tiedä ketään, joka olisi kuollut tähystykseen.

      Yksityisesti varmaan tehdään tähystyksiä ns. humautuksessa. Kyllä sellaisen saa ymmärtääkseni rahan voimalla. Siis maksat tähystävälle lääkärille ja nukutuslääkärille. Jos toimenpide tehdään yksityissairaalassa, niin summa taitaa olla aika korkea. Keskussairaala on edullisempi. Kysy Sinut tutkineelta lääkäriltä, voiko hän tehdä toimenpiteen päiväpolilla. Touhuun tärvääntyy koko päivä, koska nukutus on aina nukutus, mutta jos tarvitset sen, niin kyllä tästä yhteiskunnasta löytyy tekijöitä. Valitse kokenut gastroenterologi, ehdottomasti :)

      • memma.-

        Hei, kiitos taas vastauksesta ja siitä, että jaoit tuntojasi! Kyllä olen monesti itsekin saanut huomata että, muiden tunnot jostain asiasta ovat aivan eriä kuin minulla. Esimerkiksi jotkut lävistykset, mitä minulla on, monet ovat sanoneet, etteivät voisi ikinä ikinä ikinä ottaa niitä.

        Tähystyksestä en voi sanoa samaa, sillä en taida edes tuntea ketään kuka olisi ollut tähystyksessä. Saatika sitten että olisin mistään edes lukenut mikä se on. Lääkäri vain kertoi että joustava putki viedään pohjukaissuoleen suun kautta ja sieltä sitten kurkistellaan. Minua ei siis edes pelota itse toimenpide, tai kyllä sekin, mutta se, tilanne. Hammaslääkärissä sama. Se, että makaan avuttomana ja joku tekee minulle jotakin. En pysty edes rehellisesti sanoen ajattelemaan kyseistä tilannetta sillä olo on aivan hirveä jo ajattelusta. Niin kamalat itsesuojeluvaistot nousee pintaan että tarvittaessa kyllä latasen varmasti sitä lääkäriä nenukkiin :D! Eikä se ole mitään henkilökohtaista, tietenkään. En vaan henkisesti voi olla sellaisessa tilanteessa että itse en pysty hallitsemaan tilannetta ja joku tekee minulle jotakin ja vielä makaan avuttomana. Ei.

        Rahalla ei saa näköjään kaikkea mitä haluaa. Näyttää nimittäin siltä, että minua ei tähystetä ainakaan Jyväskylässä nukutuksessa. Eli todennäköisesti ainoa vaihtoehto on aloittaa hoito itse, kun kerta tiedän minkälainen hoito on! Kävin tänään hakemassa verikokeiden tulokset (niitähän ei minulle kukaan edes selittänyt, olin vähän ihmeissäni?) ja suurimman osan vastuksista osaan tulkita itse kun olen ottanut selvää. Raudanpuutetta minulla on seurattu jo vuosia kun hemoglobiinin on korkeimmillaan ollut 120. Nyt se on 93 ja P-TfR on 5.5 eli raudanpuute selvästi. Samoin se keliakia luku on yli 120, normaalihan olisi alle 7. Eikö ne mittarit mittaa yli 120 vai miksihän on vain sanottu että yli 120? Mielenkiintoista. Myös monet muut veriarvot päin peetä joten en kauhean kauaa haluaisi olla tässä tilassa kun kerta tälle kaikelle on hoitokin olemassa.

        Onko muuten mitään tietoa siitä, että jos nyt aloittaa gluteenittoman omin päin ja sitten joskus kun on aikaa taistella (nyt on niin paljon muita asioita ja muiden terveys enemmän tärkeämpi kuin oma) niin saisi sen tähystyksen nukutuksessa ja menisi sinne, niin kauan pitäisi taas syödä normiruokaa että suolinukan vauriot näkyisivät? Ja onkohan se sitten entistä tuskaisempaa kun elimistö ei ole yhtään tottunut gluteeniin ja sitten alat taas syödä?

        Alkaa jo pikkuhiljaa naurattaa tämä touhu kyllä kun on niin vaikeaa. Tahallaan en tätä todellakaan tee, jos pystyisin niin menisin todellakin siihen tähystykseen kylmiltään että saisi sen pois alta ja sitten voisi keskyttä muihin, tärkeämpiin asioihin. Mutta kiitos taas kovasti vastauksista!


      • ...tähystyksestä...
        memma.- kirjoitti:

        Hei, kiitos taas vastauksesta ja siitä, että jaoit tuntojasi! Kyllä olen monesti itsekin saanut huomata että, muiden tunnot jostain asiasta ovat aivan eriä kuin minulla. Esimerkiksi jotkut lävistykset, mitä minulla on, monet ovat sanoneet, etteivät voisi ikinä ikinä ikinä ottaa niitä.

        Tähystyksestä en voi sanoa samaa, sillä en taida edes tuntea ketään kuka olisi ollut tähystyksessä. Saatika sitten että olisin mistään edes lukenut mikä se on. Lääkäri vain kertoi että joustava putki viedään pohjukaissuoleen suun kautta ja sieltä sitten kurkistellaan. Minua ei siis edes pelota itse toimenpide, tai kyllä sekin, mutta se, tilanne. Hammaslääkärissä sama. Se, että makaan avuttomana ja joku tekee minulle jotakin. En pysty edes rehellisesti sanoen ajattelemaan kyseistä tilannetta sillä olo on aivan hirveä jo ajattelusta. Niin kamalat itsesuojeluvaistot nousee pintaan että tarvittaessa kyllä latasen varmasti sitä lääkäriä nenukkiin :D! Eikä se ole mitään henkilökohtaista, tietenkään. En vaan henkisesti voi olla sellaisessa tilanteessa että itse en pysty hallitsemaan tilannetta ja joku tekee minulle jotakin ja vielä makaan avuttomana. Ei.

        Rahalla ei saa näköjään kaikkea mitä haluaa. Näyttää nimittäin siltä, että minua ei tähystetä ainakaan Jyväskylässä nukutuksessa. Eli todennäköisesti ainoa vaihtoehto on aloittaa hoito itse, kun kerta tiedän minkälainen hoito on! Kävin tänään hakemassa verikokeiden tulokset (niitähän ei minulle kukaan edes selittänyt, olin vähän ihmeissäni?) ja suurimman osan vastuksista osaan tulkita itse kun olen ottanut selvää. Raudanpuutetta minulla on seurattu jo vuosia kun hemoglobiinin on korkeimmillaan ollut 120. Nyt se on 93 ja P-TfR on 5.5 eli raudanpuute selvästi. Samoin se keliakia luku on yli 120, normaalihan olisi alle 7. Eikö ne mittarit mittaa yli 120 vai miksihän on vain sanottu että yli 120? Mielenkiintoista. Myös monet muut veriarvot päin peetä joten en kauhean kauaa haluaisi olla tässä tilassa kun kerta tälle kaikelle on hoitokin olemassa.

        Onko muuten mitään tietoa siitä, että jos nyt aloittaa gluteenittoman omin päin ja sitten joskus kun on aikaa taistella (nyt on niin paljon muita asioita ja muiden terveys enemmän tärkeämpi kuin oma) niin saisi sen tähystyksen nukutuksessa ja menisi sinne, niin kauan pitäisi taas syödä normiruokaa että suolinukan vauriot näkyisivät? Ja onkohan se sitten entistä tuskaisempaa kun elimistö ei ole yhtään tottunut gluteeniin ja sitten alat taas syödä?

        Alkaa jo pikkuhiljaa naurattaa tämä touhu kyllä kun on niin vaikeaa. Tahallaan en tätä todellakaan tee, jos pystyisin niin menisin todellakin siihen tähystykseen kylmiltään että saisi sen pois alta ja sitten voisi keskyttä muihin, tärkeämpiin asioihin. Mutta kiitos taas kovasti vastauksista!

        Tosiaan: tällä palstalla on aina yksi aihe menossa, joka koskee tähystyksen kamaluutta ja kamaluus varmaan johtuu siitä, etteivät ihmiset tiedä, miten yksinkertainen toimenpide on. Se putki on todella joustava ja liukas. Kun se viedään suun kautta ruokatorvea myöten alas vatsaan, niin kannattaa hengitellä rauhallisesti ja syvään ja tosiaan keskittyä ajattelemaan kaikkea muuta kuin itse toimenpidettä. Tätä asiaa en jaksa olla toistamatta. Jos koko ajan hoppuaa itsekseen, että "kamalaa, kamalaa", niin suggeroi itsensä tilaan, jossa ei voi kontrolloida tilannetta. Olen tosissani sitä mieltä, että tähystystä pelkääville tai sitä tilannetta kummallisena pitäville potilaille pitäisi näyttää video, että näin se menee eikä aikaa kulu paljoakaan.

        Tämä tähystyskammoisuus lienee lähtenyt liikkeelle ihmisten perusteettomista tarinoista. Ensimmäinen tähystys saattaa olla sen verran erikoinen kokemus, että tilaisuus tekee varkaan: ryhdytään suurentelemaan omaa sankaruutta. Sen toki myönnän, että kaikkea outoa kohtaan on jokaisella oikeus suhtautua miten haluaa, mutta...mutta monta kertaa tähystyksen kokeneena se toimenpiteenä oli aika kesy verrattuna moneen muuhun sairaalassa tapahtuneeseen toimenpiteeseen, johon olen joutunut. Tiedon jakaminen tähystyksen aikana tapahtuvista toimenpiteistä olisi siis tärkeää.

        Eri sairaaloissa on ymmärtääkseni erilaisia käytäntöjä. Se litku, josta yllä mainittiin, on ymmärtääkseni ilmavaivoja estävää ainetta. Tähystyksen aikana suoleen puhalletaan ilmaa, jotta päästään katselemaan eteenpäin. Kun tähystys on ohi, niin tähystimen kautta suoleen puhallettu ilma suhistellaan ulos tähystimen avulla. Paikalla on aina lääkäri ja hoitaja ja he voivat kutsua paikalle lisävoimiakin, jos niin tarvitaan. Minä ainakin tunsin oloni ihan turvalliseksi maatessani kyljelläni sairaalan sängyssä tähystyksen aikana. Ei mitään hätää. En edes yökkinyt kertaakaan, mutta taidan olla erikoistapaus? Keskityin hengittämään rauhallisesti ja otin ihan rennosti.

        Labra-arvoista en osaa sanoa mitään. Toivon jonkun muun vastaavan.

        Gluteenittoman ruokavalion aloittaminen omin päin on aina vähän kinkkinen kysymys. Nimittäin sillä tähystyksellä yritetään saada tietoja sinusta, sinun vatsastasi ja suolistostasi. Jos tähystetään, se merkitsee tarkistusta, onko kyseessä keliakia vai joku muu juttu. Vai onko se keliakiaa ollenkaan? Jokainen tutkimus rajaa pois muista mahdollisia tautitiloja. Se on aivan kuin oman tautimarginaalisi kaventamista. Tähystämällä saadaan tosi paljon tietoa lyhyessä ajassa.

        Jos nyt alat gluteenittoman ruokavalion, niin kumman alat: luontaisesti gluteenittoman vai gluteenittoman? Jos olosi paranee selvästi, niin lääkäri ei voi olla varma, mistä paraneminen johtuu. Mielestäni keliakia on sairaus, josta on näkyvissä vain jäävuoren huippu. Keliakiasta tiedetään mielestäni hyvin vähän ja siksi ne vähätkin hyväksi havaittavat konstit olisi hyvä käyttää sinun tilanteesi selvittämiseksi.

        Jos olet syönyt omin päin gluteenitonta ruokaa, niin ensiksikään ei tarkkaan tiedetä, kuinka kauan kestää, että suolinukkasi on parantunut. Ymmärtääkseni se on yksilökohtaista. Joillakin olo paranee tuosta vain, toisilla menee kauemmin ja paraneminen on takkuisempaa. Jos sitten aiot alkaa tai alat syödä tavallista ruokaa mennessäsi tähystykseen, niin voipi olla, että homma kariutuu, koska saatat tulla niin kamalan kipeäksi, ettet voi jatkaa tavallisen gluteiinia sisältävän ruoan syöntiä. Juuri niin on käynyt monelle. Oireet voivat olla rajut tai oireita ei tule ollenkaan! Tätä asiaa ei voi ennustaa mitenkään, koska jokaisella on kuitenkin ns. ikioma keliakia, joka toimii ihmiskehon mukaan. Lääkärit olisivat iki-kiitollisia, jos tästä asiasta osaisivat tietoa jakaa. Keliakiaa tutkitaan tehokkaasti tälläkin hetkellä ainakin Euroopan maissa, väitöskirjoja tehdään ja asia etenee, mutta tieteen tekeminen on hidasta puuhaa. Tarvitaan rahavaroja ja asiasta innostuneita tekijöitä, jotta saadaan lisätietoa tästä keliakia-nimisestä taudista.

        Ihan oma taiteenlajinsa on keittiöhygienia, siis niin keittiössä kuin ruokapöydässäkin. Minulta meni pitkä tovi, ennen kuin osasin ottaa kaikki mahdolliset asiat huomioon. Muilta perheenjäseniltä meni aluksi herne nenään, koska olin aina huomauttelemassa veitsien, leivänleikkuualustojen jne. puhtaudesta, "väärien murujen" esiintymisestä minun ruokapaikallani ja niin edelleen. Aluksi tein amatöörimäisiä mokia, ennen kuin sisäistin gluteenittoman ruokavalion koko idean. Ja kaupassa seisoin lukemassa tuoteselosteita paketti paketin perään. Aina, kun tulee uusi kääre, kantsii katsoa, josko resepti on muuttunut ja voi se muuttua muutenkin. Lue siis tuoteselosteet sairaan tarkasti!

        Koeta nyt lyödä nyrkkiä pöytään, että pääsisit nukutuksessa tähystettäväksi. Se tähystys olisi sinulle elintärkeä tieto. Selitä tuntemuksesi äläkä anna periksi!

        Kirjoitin tämän pläjäyksen melko rennoin ranneliikkein täysin ex tempore. Jos tästä on sinulle jotain apua tai osviittaa, niin ole hyvä :-)


    • ahdas kurkku

      Hei!
      Olen samanlainen eli minua ei saa pitää kiinni tai saan täydellisen hepulin.Ei auta nämä naurettavat"ei se ole kauheaa" jutut.Minulla erityisesti kurkun alue on erityisen herkkä koskettelulle.Keliakia minulla on täydellisen varmasti,oireet jatkuneet jo 10 v myös ihossa.Joudun käyttämään rauhoittavia jo muutenkin joten en saa enempää edes yksityisellä operaatiota varten.Olen siis kysellyt Tampereelta en muualta.Harkitsenkin samaa kuin sinä eli aloitanko ruokavalion omin päin..mutta ..mutta ongelmana on raha.Olen jo nyt tosi köyhä(kk tulot 900 ekee) ja ostan paljon ns.punaisen hintalapun tuotteita eli viim.käyttöpäivä menosssa.Millä ihmeellä minä sitten pysyn hengissä kun eihän ne gluteenittomat koskaan ole edes tarjouksessa puhumattakaan et olis puoleen hintaan.Jos joku viisas nyt ehdottaa sossua niin ei onnistu.Soitin ja kysyin ja vastaus oli että kunta ei pysty kenenkään ruokavaliota kustantamaan.
      Jos nyt joku osaa antaa neuvoja ja apua olisin tosi iloinen.Olisiko jossain mahdollisuus päästä nukutuksella tehtävään tähystykseen osamaksulla?Aiemmista nukutuksista ei ole ollut mitään ongelmia joten se sopisi senkin puolesta.

      • memma.-

        Moi! Minä olen nyt päässyt tähystykseen yksityiselle puolelle, leikki maksaa vaivaiset 700€ ja vielä satku päälle näytteiden tutkimisesta. Ja vielä tuli päälle 50€ yksityislääkärin käynnistä kun piti siellä käydä saamassa informaatiota ja tulkkausta verikokeisiin ja muutenkin kyselemässä asioista. Tk puolella ei nimittäin kesällä pääse lääkäriin ja tähäri on siis 1.9 joten ei tässä ole aikaa odotella syyskuuhun että saisi ajan tk lääkärille... No mutta nyt pitäisi olla asiat kunnossa ja siis nukutuksessa pääsen toimenpiteeseen. Tässä välissä saan syödä gluteenitonta ruokaa niin, että kaksi viikkoa ennen tähäriä mätän sitten urakalla viljatuotteita. Olen nimittäin niin kipeä tällä hetkellä ja kun veriarvot heittävät häränpylperöä niin sanoivat että ei kannata itseään kiusata kun mikään ei imeydy ja vessassa saat ravata. Joten saanpahan tässä pari viikkoa harjoitella ennen sitten kun diagnoosi tulee. Eihän tässä lyhyessä gluteenittomassa ajassa vielä olo ratkaisevasti parannu mutta rautalääkitys pitäisi edes vähän ehtiä tehota tässä ajassa ja imeytyäkin kuulemma. Ja onhan se hienoa kun ruoka ei tunnu tulevan tunnin päästä syömisestä ulos, vessassa juokseminen on kyllä vähentynyt.

        Mutta asiaan, juu siis kyllä minäkin rahat tähän hommaan lainasin. Itsellä tulot samaa luokkaa kuin sinulla, varsinkin nyt näin kesällä. Joudun vielä ehkä hakemaan saikkaria noille parille viikolle ennen tähäriä kun saattaa olla semmoista menoa että töissä ei pysty olemaan.. Ja saikkaria pitää sitten kanssa käydä hakemassa yks. lääkäriltä kun tosiaan sinne tk:hon ei pääse. Eli rahaa palaa, kyllä yhden kuukauden palkan voi siihen laskea menevän. Maksan sitten ekat vuodet kelan ruokarahoilla pois tätä tähystyslainaa... Mutta sisi kyllä, tämä operaatio maksaa aivan pirusti kun se nukutuksessa tehdään. Toivon niin kovasti että saisit jotenkin apua asiaan koska kyllähän tuo nyt pitkän päälle aiheuttaa elimistössä stressiä ja vaikka mitä. Ymmärrän myös niin hyvin tuon sinun jutun ettei saa koskea...

        Nyt tais kyllä tulla lähinnä turha viesti, anteeksi siitä, olen niin väsynyt juuri töistä tulleena, eiköhän se oikea osoite ole peti nyt. Tsemppiä nyt hommaan kovasti!!!


      • ahdas kurkku
        memma.- kirjoitti:

        Moi! Minä olen nyt päässyt tähystykseen yksityiselle puolelle, leikki maksaa vaivaiset 700€ ja vielä satku päälle näytteiden tutkimisesta. Ja vielä tuli päälle 50€ yksityislääkärin käynnistä kun piti siellä käydä saamassa informaatiota ja tulkkausta verikokeisiin ja muutenkin kyselemässä asioista. Tk puolella ei nimittäin kesällä pääse lääkäriin ja tähäri on siis 1.9 joten ei tässä ole aikaa odotella syyskuuhun että saisi ajan tk lääkärille... No mutta nyt pitäisi olla asiat kunnossa ja siis nukutuksessa pääsen toimenpiteeseen. Tässä välissä saan syödä gluteenitonta ruokaa niin, että kaksi viikkoa ennen tähäriä mätän sitten urakalla viljatuotteita. Olen nimittäin niin kipeä tällä hetkellä ja kun veriarvot heittävät häränpylperöä niin sanoivat että ei kannata itseään kiusata kun mikään ei imeydy ja vessassa saat ravata. Joten saanpahan tässä pari viikkoa harjoitella ennen sitten kun diagnoosi tulee. Eihän tässä lyhyessä gluteenittomassa ajassa vielä olo ratkaisevasti parannu mutta rautalääkitys pitäisi edes vähän ehtiä tehota tässä ajassa ja imeytyäkin kuulemma. Ja onhan se hienoa kun ruoka ei tunnu tulevan tunnin päästä syömisestä ulos, vessassa juokseminen on kyllä vähentynyt.

        Mutta asiaan, juu siis kyllä minäkin rahat tähän hommaan lainasin. Itsellä tulot samaa luokkaa kuin sinulla, varsinkin nyt näin kesällä. Joudun vielä ehkä hakemaan saikkaria noille parille viikolle ennen tähäriä kun saattaa olla semmoista menoa että töissä ei pysty olemaan.. Ja saikkaria pitää sitten kanssa käydä hakemassa yks. lääkäriltä kun tosiaan sinne tk:hon ei pääse. Eli rahaa palaa, kyllä yhden kuukauden palkan voi siihen laskea menevän. Maksan sitten ekat vuodet kelan ruokarahoilla pois tätä tähystyslainaa... Mutta sisi kyllä, tämä operaatio maksaa aivan pirusti kun se nukutuksessa tehdään. Toivon niin kovasti että saisit jotenkin apua asiaan koska kyllähän tuo nyt pitkän päälle aiheuttaa elimistössä stressiä ja vaikka mitä. Ymmärrän myös niin hyvin tuon sinun jutun ettei saa koskea...

        Nyt tais kyllä tulla lähinnä turha viesti, anteeksi siitä, olen niin väsynyt juuri töistä tulleena, eiköhän se oikea osoite ole peti nyt. Tsemppiä nyt hommaan kovasti!!!

        Mukava kuulla että olet saanut asian
        järjestykseen.Minäkin sain pienen toivon kipinän; jos saan työterv.lääkäriltä lähetteen ihotautilääkärille niin ihokeliakia voidaan todeta ihosta.Siinä on sama hoito kun muutenkin,sitä en usko että kela korvaa ihotestin perusteella ruokia mutta on ainakin joku dokumentti asiasta.Nyt jäänkin odottelemaan hänen lomalta paluutaan joka on 4.8.Aikojen saanti on aina vaikeeta mutta teen niinkuin joskus ennenkin eli kirjoitan oikein kirjeen ja kerron asian siinä. Ja sitten vaaan toivotaan!!!!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kerrotaanko maailmalle oikeasti Venäjän ja Ukrainan sodan syistä

      Vaikka kuinka yritän olla kartalla edes vähän niin silti on koko ajan pimenossa se syy, miksi Venäjä hyökkää Ukrainaan.. Ei tätä kerrota uutisissa. K
      Maailman menoa
      538
      1845
    2. Mitä ihmettä? Sofia Belorf kauppaa omaisuuttaan

      Onko vuokrat maksamatta, vai miksi myy käytettyjä luksusasusteitaan?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      96
      1080
    3. Syöksit minut syvälle masennukseen

      Olit se suurin syy suruuni, jos olen rehellinen. Mutta ethän voinut tietää. Et voinut tietää, että poljit rikkimennyttä. Mielestäni et ollut rehelline
      Ikävä
      148
      890
    4. Harmittaako sinua että pilasit välisi

      Ikävöimääsi ihmiseen tämän palstan takia?
      Ikävä
      61
      669
    5. Ihanat kulta

      ne sun uudetkin hiukset...😍 Oot niin kaunis ja seksikäs ettei meinaa uskaltaa ees katsoa ettei uppoa liian syvälle katseesi lumoihin, mites siitä enä
      Ikävä
      35
      637
    6. Jos en järkeilisi tätä

      olisin jo antautunut sinulle kokonaan. Tämä himokin on ihan jotain käsittämätöntä. En tiedä mikä sinussa on, mutta olet saanut tämän naisen ihan sekai
      Ikävä
      21
      634
    7. Näin ajattelen.

      Jos en ollut sen arvoinen, että selvität asiat kanssani oikeassa elämässä. Jos et uskonut minuun, vaan epäilit minun valehtelevan. Mistään. Sinä voit
      Ikävä
      33
      598
    8. Entä jos me törmätään mies

      Sattumalta joskus?
      Ikävä
      29
      593
    9. Mitä aikuisen ihmisen pitää ymmärtää ihmissuhteista.

      1) Ihmiset jäävät elämääsi, jos ovat jäädäkseen. Heillä on vapaa tahto ja valinta. Jos he eivät valitse niin tehdä, se hyväksytään ja ymmärretään. Ilm
      Ikävä
      60
      568
    Aihe