KERTOKAAHAN

paljon omenoita opelle?

joko tuomari tai juomari.

mutta muista että nerous ja hulluus ovat kavereita.

Jos olet päässyt tuohon melkoisella työnteolla, niin olet pelkästään uuttera. Se ei vain jossakin vaiheessa riitä, jos aiot opiskella pitkälle. Lukio ja yliopiston perustutkinto kyllä menee pelkällä uutteruudella, mutta sen jälkeen tarvitaan yleensä jo hieman muutakin.

Mikäli taas olet päässyt tuohon löysäilemällä, niin olet älykäs. Siinä on tosin myöhemmin se vaara, ettet viitsi tai osaa tehdä työtä, kun sitä joskus jossain opintojen vaiheessa kutenkin tarvitaan. Siksi monilla erittäin älykkäillä ihmisillä saattaakin esimerkiksi yliopiston loppututkinto jäädä saavuttamatta.

Älykkyys on suoraan verrannollinen tietoon ja tiedon kautta päättelyyn, joka on ajattelua, joka tavallisesti etenee oletuksista johtopäätökseen.

Perinteisesti päättely jaotellaan tekemällä ero dialektisen päättelyn, deduktiivisen päättelyn, induktiivisen päättelyn, hypoteettis-deduktiivisen päättelyn, analogiapäättelyn ja abduktiivisen päättelyn välille.

Esimerkiksi koira oppii tiedon kautta päättelemään, että jos minä koira paskon ja kuseskelen pitkin lattioita, niin makupaloja on turha odottaa.

Alkoholisti voi oppimansa tiedon välityksellä päätellä mitä tulee tapahtumaan kun juon alkoholia, mutta mikä meritys ryyppäämisellä loppujen lopuksi on, niin sen ymmärtäminen älyllisesti vaati jo kehitynempää päättelyä ja laajempaa tieto varastoa.

Se kuka mitenkin mieltää älykkyyden, on suoraan verrannollinen tietoon ja tiedon kautta päättelyyn, joka on ajattelua, joka tavallisesti etenee oletuksista johtopäätökseen.

Onko lattioille kuseskeleva ja paskova koira älykkäämpi kuin ei lattioille kuseskeleva ja paskova? Mistäpä sen koira voisi tietää, niin kuin ihminen ymmärtäisi ihmisenä olemisena ihmisen eroavaisuudet.

En minä tiedä olevani älykäs tai ei älykäs, jos sitä ei kukaan toinen ihminen minulle kerro. Mutta tottahan on, että olen älykkäämpi ihminen kuin muut ihmiset, vaika en osaisi muuta kuin olla paskomatta ja kuseskelematta lattioille.


Onhan meillä vielä tunteetkin, jotka ohjailevat meidän ihmisten toimintaa.

... on mahdollisuus tulevaisuudessa vaikka mihin, hyvään tai huonoon. Ei tuo koulumenestys ainakaan haitaksi ole! Onnittelut hyvästä todistuksesta, pidä sama linja!

Harva ala-aste - lukion opiskeluvaiheissa kiinnostuu vielä tarjolla olevista kaikista ainevalinnoista erityisen paljon. Ne jotka niin tekevät luonnostaan, ovat opiskeluun suuntautuneita. Taustalta voivat vaikuttaa muistin ominaisuudet, loogisen päättelykyvyn potentiaali, henkinen kypsyys yms.
Tosin usein kasvuympäristö ja mallit sieltä vaikuttavat paljon. Jos vanhempasi ovat opiskelleet paljon ja ovat esim. yliopisto- tai tiedeuralla? jne..

Se mitä sinusta voi tulla, riippuu siitä, miten olet siis suuntautunut; lopulta insinööriksi, automekaanikoksi, lähihoitajaksi tai yhteiskuntatieteilijäksi... Vaihtoehtoja riittää ja kaikkeen pitää opiskella.

tulla vaikkapa pesäpallonpelaaja kuhmoon? riippuu toki siitä minkä värisiä sukkia juuri nyt jalassasi pidät. jos ei sukkia ollenkaan, olet 'kusessa'. ehkä siinätapauksessa kannattaja?

... muka "asiantuntijoina" täydelliset taukit. Tuo "Klonk" on ainoa, joka vastasi järkevästi. Ei siis pingottaminen ja joku "luontainen älykkyys" ole nykyään mitään vaihtoehtoja. Jos on fiksu, niin älyää sen. Vain älykäs saa nykyään tuollaisia keskiarvoja.

on mennyt hyvin tähän asti, jatka vain samaan malliin jatkossakin. Sinulla on vielä onneksesi kauan aikaa pohdiskella, mihin haluaisit suuntautua, älä sillä vielä stressaa. Itselläni oli yläasteen lopussa ka myös 9,7, lukiosta kirjoitin muutaman E:n ja L:n. Lopputulos: Tunnen olevani tyhmempi kuin suurin osa ikäisistäni, jotka pääsivät haluamiinsa opiskelupaikkoihin, nimenomaan siksi, että he HALUSIVAT jotakin ihan oikeasti ja tekivät töitä tavoitteidensa saavuttamiseksi. Minä en ole ikinä liiemmin halunnut mitään ja siksi olenkin nyt tässä tilanteessa.