Vastaukseen otetaan yhtä monta merkitsevää numeroa kuin epätarkimmassa lähtöarvossa.
Useimmiten kokonaisluvunlopussa olevat nollat eivät ole merkitseviä.
Onko 100 = 1 merkitsevä numero?
258 km/h : 100 km/h · 6,1 s = 15,738 s
6,1 = 2 merkitsevää numeroa
Vastaus: 16s
Useimmiten kokonaisluvunlopussa olevat nollat eivät ole merkitseviä.
Onko 100 = 1 merkitsevä numero?
258 km/h : 100 km/h · 6,1 s = 15,738 s
6,1 = 2 merkitsevää numeroa
Vastaus: 16s
Vastaukset 17
Vanhimmat
Tässä tapauksessa 100 on 3 merkitsevää numeroa. Mistä sen tietää?, nopeus on ilmeisestikin mitattu tarkkuudella 1km/h. Jos vain 1 olisi, niin nopeus olisi mitattu 100km/h tarkkuudella eli todellinen nopeus olisi väliltä 50..150km/h, mikä ei liene tarkoitus. Mutta on totta, että yleisesti ei voida sanoa, että 0 lopussa eivät vaikuttaisi tarkkuuteen.
... merkitsevillä numeroilla? Itse ja kollegat ovat mieltäneet ne arkikielessä nimenomaan desimaaliosaan liittyviksi!
[Jos ei, niin saattaa muuten marketien katot ja sillat sortua entistäkin useammin. Lujuuslaskenta on tarkkaa työtä, ei hoidu kokonaisluvuilla eikä parin desimaalin pyöristyksellä.]
... desimaalipaikkojen määrällä ei ole mitään yhteyttä merkitsevien numeroiden määrään.
... emme kirjoita 100 km/h .
Oikea kirjoitustapa on muotoa 1.00 * 10^2 km/h.
"Oikea kirjoitustapa on muotoa 1.00 * 10^2 km/h."
Väärin, väärin ja väärin.
Ensimmäinen virhe, Suomessa käytetään pilkkua eikä pistettä.
Toinen virhe, ei ole oikeaoppista käyttää useampaa kymmenpotenssikerrointa peräkkäin. k = 10^3, joten on oikeaoppista käyttää kerrointa 10^5.
Kolmas virhe, yksikössä ei pidä käyttää jakoviivaa. Oikea tapa on käyttää potenssimerkintää, kmh^-1.
Oikea kirjoitustapa on siis 1,00 * 10^5 mh^-1.
Tunti ei tosin ole SI-järjestelmän perusyksikkö, joten sekin pitäisi vielä muuttaa sekunneiksi... :-)
SI (Système Internationale) - merkintä, kansainväliseen tieteelliseen käyttöön ei mikään suomalainen merkintä. Siksi pisteen käyttö on suositeltavaa ja pilkun käyttö on väärin.
Todellakin, et kirjoittanut vielä mitään oikein, sillä ms^(-1) on oikea yksikkö. Teit vakavan virheen siinä, ettet laittanut -1 sulkuihin ASCII-merkinnässäsi.
... viestini ei ollut mitään saivartelua, eikä varsinkaan (!) SI-merkinnän yritys, vaan satunnainen merkintä, josta kuitenkin selvisi merkitsevien numeroiden määrä. Muuta ei tarvittu.
Nimimerkki "Se on hauskaa" saivarteli ilmeisen kieli poskessa. Kommentoin asiaa silti, ettei kellekään jää vääriä käsityksiä.
Viittaan jatkossa SI-järjestelmän määrittelevän vihkosen englanninkieliseen käännökseen The International System of Units, 8th ed., (=: TISoU), jonka voitte ladata sivulla http://www.bipm.org/en/si/si_brochure/ .
"-- Suomessa käytetään pilkkua eikä pistettä. "
Oikein. Desimaalierottimena käytetään täällä todellakin pilkkua. Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksen mukaan tämä on määritelty standardissa SFS 4175. En kylläkään voinut tarkistaa, kun en löytänyt tuota standardia netistä.
"-- ei ole oikeaoppista käyttää useampaa kymmenpotenssikerrointa peräkkäin."
Tätä en perustelematta usko. Olisiko kirjoittajalla tarjota jotain viitettä, josta tämä oikeaoppisuus selviäisi? TISoU:sta en löytänyt tätä tukevaa mutta en tälle vastaesimerkkiäkään.
"-- yksikössä ei pidä käyttää jakoviivaa. Oikea tapa on käyttää potenssimerkintää, kmh^-1."
Ei ole totta. Ks. TISoU, s. 134, josta ilmenee, että myös jakoviiva käy.
"Oikea kirjoitustapa on siis 1,00 * 10^5 mh^-1."
Vaikka tässä tapauksessa ei sekaannusta voi syntyäkään, kannattaisi eksponentti -1 silti merkitä sulkuihin. Lisäksi, jos nyt halutaan saivarrella äärimmilleen, ei asteriskia voi suositella kertomerkiksi, vaan olisi käytettävä rivinkeskistä pistettä 8)
"Tunti ei tosin ole SI-järjestelmän perusyksikkö, joten sekin pitäisi vielä muuttaa sekunneiksi... :-) "
Ei pidä paikkaansa. Tunti ei kylläkään ole SI:n perusyksikkö, mutta sen käyttö hyväksytään. Ks. TISoU, s. 124.
Kommentoin vielä Nkorpin kirjoitusta:
"SI (Système Internationale) - merkintä, kansainväliseen tieteelliseen käyttöön ei mikään suomalainen merkintä. Siksi pisteen käyttö on suositeltavaa ja pilkun käyttö on väärin."
Ei ole näin. Ks. TISoU, s. 133:
"The symbol used to separate the integral part of a number from its decimal part is
called the decimal marker. Following the 22nd CGPM (2003, Resolution 10), the
decimal marker 'shall be either the point on the line or the comma on the line.' The
decimal marker chosen should be that which is customary in the context concerned."
Pilkun käyttäminen ei myöskään ole mikään suomalainen erikoisuus: mm. juuri Ranskassa, SI-järjestelmän syntymaassa, käytetään pilkkua desimaalierottimena.
""-- ei ole oikeaoppista käyttää useampaa kymmenpotenssikerrointa peräkkäin."
Tätä en perustelematta usko. Olisiko kirjoittajalla tarjota jotain viitettä, josta tämä oikeaoppisuus selviäisi? TISoU:sta en löytänyt tätä tukevaa mutta en tälle vastaesimerkkiäkään."
Mmielestäni "ruma" merkintätapa 1,00 * 10^2 km/h voidaan kirjoittaa toisin
= 1,00 * 10^2 * 10^3 m/h (vielä rumempi ja lisäksi vielä väärin, 10^5 on oikein)
= 1,00 hkm/h (ainakin tämä merkintätapa on väärin)
http://www.bipm.org/en/si/si_brochure/chapter3/prefixes.html
Compound prefix symbols, that is, prefix symbols formed by the juxtaposition of two or more prefix symbols, are not permitted. This rule also applies to compound prefix names.
Niin, 1,00 hkm/h on kyllä ihan väärin, koska useampaa etuliitettä ei saa käyttää yhtä aikaa.
... koskaan käyttämään 'pilkkua' desimaaleihin. En ikinä koskaan. Ainoastaan Nordean nettipankki voi minut siihen pakottaa...
Mielestäni pilkku on desimaalierottimena ruma, koska se on monitulkintainen:
23334,56666,3333,55555 ja 2333345,56666.
Tuossa on tietysti lueteltu kolme lukua
23334,56666 , 3333,55555 ja 2333345,56666 .
mutta välilyönti unohtui ensimmäisellä kerralla.
Suosin 'vääriäkin' käytäntöjä, jos ne ovat älykkäämpiä. Pitäähän sitä jotain omaa persoonallisuutta olla tällä alalla.
Se, mitä pitää esteettisenä tai kätevänä, taitaa tosiaan olla ihan väistämättä ajoittain ristiriidassa standardien kanssa. En minäkään tule kuin pakon edessä käyttämään kaarisulkeita avointen välien merkkinä, muuta kuin saksalaistyylistä sijoitusmerkkiä integraaleissa, pistettä (tai rivinkeskistä pistettä, kuten jotkut!) desimaalierottimena tai obelusta jakomerkkinä. Ja aina puistattaa, kun joutuu käyttämään ristiä kertomerkkinä lukujen välillä.
"-- mutta välilyönti unohtui ensimmäisellä kerralla."
No, eipä se taida olla merkinnän vika, jos joku unohtaa välilyöntejä =) Ja desimaalilukujonojen jäseniä erottamassa kannattaakin joskus käyttää puolipistettä pilkun sijaan, jos on desimaalierottimena pilkku.
... mutta luettavuus on heikkoa välilyöntien kanssa tai ilman. Hyvä merkintä on sellainen, ettei käyttäjältä vaadita mitään erikoistoimenpiteitä tai -tarkkuutta sen käytössä. Kyllä se vaan on merkinnän vika, jos se ei ole vikasietoinen. Pilkun käyttäminen desimaalierottimena on kyllä aikamoisen järjetöntä.
"Tuossa on tietysti lueteltu kolme lukua
23334,56666 , 3333,55555 ja 2333345,56666 ."
Tässä on sitten taas liikaa välilyöntejä kahdessakin kohtaa... ;)
... aika paljon luettavuusongelmien suuruudesta, kun kieliopin noudattaminen vain heikentää luettavuutta entisestään.
:D:D, ei voi muuta sanoo, ois kyllä mielenkiintoista tavata tämä korppi, mahtaa olla hankala tyyppi,lol.
... kutsua mut deitille? Siitä vaan! ;)
Mutta tosiaan, hankaluutta inhoan -- siksi juuri valitsen selkeimmät ja luettavimmat määritelmät joka tilanteeseen. Kaikki ymmärtävät desimaalipisteen.