Alkaa vähitellen suorastaan yrjöttää nuo puoliraa'at keitetyt kananmunat niin vois kokeilla tuota munakokkelia.
Mitäs mausteita siihen kannattaa pistää?
Siksi syön puoliraakoja kananmunia että niissä säilyisi vitamiinit paremmin, mites on tuon kokkelin laita? Onnistuuko yhdestä kananmunasta vai täytyykö olla monta?
Mitäs mausteita siihen kannattaa pistää?
Siksi syön puoliraakoja kananmunia että niissä säilyisi vitamiinit paremmin, mites on tuon kokkelin laita? Onnistuuko yhdestä kananmunasta vai täytyykö olla monta?
Vastaukset 13
Vanhimmat
sitä mitä maistuu. Hyvin käyvät eilisen ruoan tähteet, lihasuikaleet, salamisuikaleet tai muu makkara, jossa ei paljon jauhoja.(vain jos tähteet ovat kunnollisia, mieluimmin pakastimesta). Mausteeksi vaikka mustaa pippuria, hyvin vähän suolaa, hippunen chiliä tai tabascoa, valkosipulia, mutta siis vain sellaisia, mistä pidät itse.
maukkaampi kokkeli tulee kun lorauttaa kunnon kuohukermaa joukkoon. Raastettu mustaleimaemmental juusto antaa tosi hyvän säväyksen kokkeliin. Etenkin savukalan seuraksi kokkeli on mitä mainioin ja tietysti jos paistaa siankylkeä niin käy se siihenkin.
Kananmuna(t) sekaisin nesteen kanssa, juuri se jotain rkl-pari/kananmuna, joko vettä tai maitoa. Pinnoitettu pannu levylle (jos huono pannu, että tarttuu niin hiukan öljyä ensin), munaseos siihen ja sitten levylle mieto lämpö. Munaseosta liikutellaan pannulla lastalla sitä mukaa kun se hyytyy pohjalta, lopputulos on tarkoitus olla pehmeä eikä varsinkaan ruskistunut. Maustaminen suolalla ja ripauksella valkopippuria, tarjoilu saman tien (muuten jatkaa kypsymistään lämpimässä pannussa).
Sekaan jos jotain haluaa laittaa, niin toki sekin ok, itse tosin en laittaisi vaan tekisin sen sijaan munakkaan, joka eri asia.
ei kaipaa mitään nestettä, vaan useampi muna vain kunnolla sekaisin, suolaa ja valkopippuria joukkoon, ja sitten kuumahkolle paistinpannulle, jossa vähän hyvää rasvaa (öljyä tai voita), sitten sekoitellaan lastalla rivakasti kunnes hyytyy, mutta jää vähän "kosteaksi" Ei saa ruskistua.
Voittaa nuo jatketut kokkelit mennen tullen.
Muutamasta ruokalusikallisesta kun kyse per pannullinen, siten vaan saa kosteamman aikaiseksi.
logiikkaasi pahemman kerran!
Siis jos KEITÄT munat, jätät ne "puoliraaoiksi" (mitä sekin käytännössä tarkoittanee...) jotta saisit munien vitamiinit säilymään mahdollisimman hyvin. Mutta sitten kun lähdet tekemään MUNAKOKKELIA, kuvittelet, ettei kokkelin kypsennys yhtäkkiä enää turmelekaan munien "vitamiineja".
MITEN sinä nyt oikein ajattelet???
myös logiikkaasi ja että sitä täytyy tehostaa HUUTOmerkein!!!!!
Myös jos paistan munan, pyrin jättämään etenkin sen keltuaisen puoliraa'aksi.
Munakokkeli ei ilmeisestikään onnistu puoliraakana.
raassa keltuaisessa säilyy vitamiinit paremmin, mutta bakteerit ja virukset eivät taasen kuole, kumpi ompi parempi?
mitään tautia saanut 2 vuoteen :).
Kananmunat tarkistetaan hyvin niiden tuotantoaikana. Yhtä todennäköistä, että saisin sen yersinian porkkanaraasteesta.
"puoliraakuudella". Nyt näyttäisi, että se tarkoittaa ihan normaalia keltuaisen kypsyysastetta. Ei keitetty kananmuna ole "puoliraaka", jos sen keltuainen on löysä mutta valkuainen kiinteä. Se on normaali löysä kananmuna. Eikä paistettu muna ole "puoliraaka", jos sen keltuainen on löysä, mutta valkuainen hyytynyt. Se on normaali paistettu kananmuna.
Sitten on aivan erikseen kovaksi keitetty kananmuna, ja vielä läpipaistettu (esim. molemmin puolin) muna, jota suosivat lähinnä pikkulapset ja muut lapsen asteelle jääneet syöjät.
Tämän takia en ymmärtänyt kirjoitteluasi "puoliraaoista" munista. Huono sanavalinta. Munasi ovat siis olleet aivan normaalit. Sellaisia minäkin syön. En ymmärrä, mitä ällöttävää niissä on. Muunlaisia syön vain voileivän päällä. Ja toki kovaksi keitetyllä munalla on muitakin käyttötarkoituksia, mm. salaateissa.
Mutta munakokkeli kypsyy kyllä väistämättä enemmän. Ja siinä kun keltuainen ja valkuainen ovat sekaisin, on "vajaakypsennetyssä" kokkelissa vaarana, että osa valkuaisestakin jää raa'aksi. Ja raaka VALKUAINEN on ällöttävää...
naurettava! Olen koko ikäni (58 v.) syönyt päivittäin munia, joiden keltuainen on löysä (joko keitetty tai paistettu), ja useasti syön täysin raakoja munankeltuaisia tartarpihvin päällä. Eikä ole mitään tauteja tullut.
Sinun asenteesi kumpuaa hysteerisestä fobiasta (verrattavissa bakteerikammoon). Tai sitten et ymmärrä, miten herkullista löysä munankeltuainen on.
löysää siis tarkoitin, mutta eipä puoliraakakaan ole kaukana sillä monesti jää myös valkuainen osittain raa'aksi. Kyllä, ällöttävää on, mutta ei aina jaksa kytätä kelloa.
tämä vanha kiista: pessimistin mielestä lasi on puolityhjä, optimistin mielestä taas puolitäynnä - saman verran lasissa kuitenkin objektiivisesti ottaen on...