Erään kuntoilija tarina

Itse harrastin aikoinani juuri juoksua ja kuntoilu harrastukseni alkoi ihan kävelystä ja siitä sitten siirryttiin kovempiin lajeihin. No tää juttu lähti käsistä ja lenkit rupes pitenemään 10-30 kilometriin päivässä ja lopuksi täytyi itselle myötää että olin tullut riippuvaiseksi päivittäisistä lenkeistä ja sen tuomasta hyvästä olosta.
Sitten kerran yön hiljaisina tunteina rupesin miettimään onko tässä mitään järkeä kiusata itseni ja tuntea siitä syyllisyyttä jos joskus sattui yksi päivä jäämään välistä ja herran jestas kun tuli syyllinen olo:(
Mutta onneksi pääsin pois tuosta oravanpyörästä ja
älysin vihdoinkin ottamaan relasti, Nykyään mulla on koira jonka kanssa käyn metsässä ja nautin luonnosta ja sen eläimistä ja osaan todellakin nauttia elämästä.

ps Juokseminen tulee tuhoamaan nivelet ja lonkat ajansaatossa, ja ei se ole kaikkien tutkimusten valossa sydämelle mitään herkkua tuo juokseminen.
jokainen voi kuvitella että jos on kaksi autoa,toista huudatetaan ja toisella ajellaan rauhallisesti kumpi kestää pidempään?

ps yks tärkeä seikka vielä1 kävin nimittäin katsomassa kuinka vanhaksi suomalaiset kestävyys juoksijat keskimäärin elivät niin eipä sekään paljoa lohduttanut, nimittäin alle 70 oli moni lähtenyt ja 90 vuotiaita oli aika vaikea etsiä, kun taas professorit ja tiedemiehet ja muut tuollaiset elivät varsin vanhoiksi ja tuskimpa nuo
paljoakaan itseään ruumiillisesti itseään rääkkäsivät!
tämä kirjoitukseni ei ole provo vaan oma näkemykseni itseni hyvinvoinnin kannalta parhaimmaksi koetusta.
121865
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Oletko yhtään alkanut muistuttamaan ulkonäöltäsi sitä koiraa jonka hommasit kaveriksesi. Kannattaa olla tarkkana näitten asitten kanssa, ihan niinkuin niitten lonkkien ja nivelien kanssa.

Äänestä

koira, kun peresettään nuoli.

Tällä hetkellä suomalaisten miesten elinikä on keskimäärin 73,7 vuotta, joten moni lähtee alle 70 vuotiaana ja harva elää yli 90 vuotiaaksi. Kuka mistäkin pitää ja kuinka kukin haluaa elämän laatuaan parantaa.

Äänestä
  • Tiedän paljon pariskuntia, joille tulee ero juoksuharrastuksen takia.
    Puoliso viettää liikaa aikaa lenkkipoluilla ja toinen hoitaa perheen yksin. Juoksu koetaan tärkeämmäksi ja lopulta se on sairas pakkomielle.
    Puoliso koetaan vain kiusaksi (haukutaan puolisoa, koska ei ymmärrä harrastusta), eikä ymmärretä, että omassa ajankäytössä olisi jotain pohdittavaa. Lopulta käy niin, että puoliso lähtee lasten kanssa ja sinulle jää aikaa juosta. Mutta ehkä joskus käy mielessä, oliko se sen arvoista.

    Aika sairasta hommaa nykyään. Ei voi kuin ihmetellä.

    Äänestä

  • sivustaseuraaja kirjoitti:

    Tiedän paljon pariskuntia, joille tulee ero juoksuharrastuksen takia.
    Puoliso viettää liikaa aikaa lenkkipoluilla ja toinen hoitaa perheen yksin. Juoksu koetaan tärkeämmäksi ja lopulta se on sairas pakkomielle.
    Puoliso koetaan vain kiusaksi (haukutaan puolisoa, koska ei ymmärrä harrastusta), eikä ymmärretä, että omassa ajankäytössä olisi jotain pohdittavaa. Lopulta käy niin, että puoliso lähtee lasten kanssa ja sinulle jää aikaa juosta. Mutta ehkä joskus käy mielessä, oliko se sen arvoista.

    Aika sairasta hommaa nykyään. Ei voi kuin ihmetellä.

    Silloin on suhteessa muutakin pielessä, mutta jokainen elää tavallaan.

    Äänestä

  • sivustaseuraaja kirjoitti:

    Tiedän paljon pariskuntia, joille tulee ero juoksuharrastuksen takia.
    Puoliso viettää liikaa aikaa lenkkipoluilla ja toinen hoitaa perheen yksin. Juoksu koetaan tärkeämmäksi ja lopulta se on sairas pakkomielle.
    Puoliso koetaan vain kiusaksi (haukutaan puolisoa, koska ei ymmärrä harrastusta), eikä ymmärretä, että omassa ajankäytössä olisi jotain pohdittavaa. Lopulta käy niin, että puoliso lähtee lasten kanssa ja sinulle jää aikaa juosta. Mutta ehkä joskus käy mielessä, oliko se sen arvoista.

    Aika sairasta hommaa nykyään. Ei voi kuin ihmetellä.

    Onneksi sentään aika moni nuorena juoksemista
    ja muutakin liikuntaa harrastava älyää
    lopettaa ja siirtyä kaljoittelemaan niin säästyy edes muutama avioliitto.

    Äänestä

  • sivustaseuraaja kirjoitti:

    Tiedän paljon pariskuntia, joille tulee ero juoksuharrastuksen takia.
    Puoliso viettää liikaa aikaa lenkkipoluilla ja toinen hoitaa perheen yksin. Juoksu koetaan tärkeämmäksi ja lopulta se on sairas pakkomielle.
    Puoliso koetaan vain kiusaksi (haukutaan puolisoa, koska ei ymmärrä harrastusta), eikä ymmärretä, että omassa ajankäytössä olisi jotain pohdittavaa. Lopulta käy niin, että puoliso lähtee lasten kanssa ja sinulle jää aikaa juosta. Mutta ehkä joskus käy mielessä, oliko se sen arvoista.

    Aika sairasta hommaa nykyään. Ei voi kuin ihmetellä.

    Niin, olisikohan syytä, miksi se puoliso viihtyy paremmin kotona kuin lenkkipolulla? Eiköhän ongelmien syy löydy jostain syvemmältä. Yksikään normaalisti kuntoileva ihminen ei varmasti jaksa olla lenkkipolulla koko päivää päivästä toiseen. Kyllä siinä jää aikaa myös perheelle, vaikka liikuntaa harrastaisikin. Lisäksi puolisolla on myös oltava omaa vapaa-aikaa.

    Näin naisena sanon, että liian moni nainen nalkuttaa aivan liikaa. Kun sitä nalkuttamista kuuntelee tarpeeksi, mies lopettaa sen vähäisenkin tekemisen kotona. Kun tuntuu, ettei mikään riitä. Jos jonnekin nurkkaan jää pölypunkki, antaa olla, ei se elämää kaada, eikä siitä kannata kohtausta järjestää.

    Yksikään harrastus ei varmasti parisuhdetta ja perhe-elämää tuhoa, vaan ITSEKKYYS ja kyvyttömyys ottaa toiset huomioon tuhoaa sen.

    Äänestä

ei ole todisteita siitä, että juoksuharrastus nopeuttaisi nivelten kulumista. Jos nivelrikko on tullakseen se tulee rippumatta siitä juokseeko vai ei. Todennäköisesti juoksematon saa nivelrikon juoksijaa aikaisemmin, sillä juokseminen vahvistaa lihaksia jolloin nivelet rasittuvat vähemmän.

Yksipuolinen harjoittelu ilman riittävää lepoa, lajista riippumatta sen sijaan voi tuhota terveyden.

Äänestä

uudet nuoret ikäuokat, jotka ymmärtävät liikkumisen vaarat.
Nämä nuoret voivat riskisti ja ovat pulskia
terveitä ihmisiä.

Äänestä

mutta jollain tapaa kirjoituksestasi ei välity onnellisuus... Ennen olit himourheilija ja nyt tunnut kääntyneen urheilua vastaan. Kovin mustavalkoiselta vaikuttaa tuollainen ajattelu.

Kannattaisi muistaa, että kaikilla urheilu ei harrastuksena heitä yli. Toisilla jää aikaa muullekin elämälle, kaloreita ei tarvitse jatkuvasti olla laskemassa eikä vapaapäivistä tule huono omatunto.

On ikävää, että sinulle urheilusta muodostui pakkomielle (ja nyt juoksun vastustamisesta ilmeisesti samoin). Suurelle osalle meistä liikunta on kuitenkin iloa elämään tuova asia - yksi mukava juttu monien muiden kivojen juttujen joukossa.

Äänestä

Kyllähän nyt jokainen tietää että äärimmäisyydet ovat pahasta, oli asia sitten mikä hyvänsä. Ei juokseminen mitenkään kuluta niveliä, jos vaan järki on mukana hommassa. Enemmän niveliä kuluttaa ylipaino, silloin keho on koko ajan ylimääräisen rasituksen alaisena. Juoksu on hyvä ja terveelinen harrastus!!

Äänestä

Ihminen ei ole auto. Mitä vähemmän kansakunta harrastaa liikuntaa sitä enemmän myös mielenterveyden ongelmia.

http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:0:0;4:8:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:1:2008-07-18,104:140:553462,1:0:0:0:0:0

(varusmiehet ylipainoisia)
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135237599402

(HDL-kolesteroli ja dementia, HDL on "hyvää" kolesterolia, tasoa voi nostaa myös liikunnalla)
http://news.bbc.co.uk/1/hi/health/7481818.stm

ynnä muuta:
http://news.bbc.co.uk/1/hi/health/7505091.stm

http://news.bbc.co.uk/1/hi/health/7130450.stm

Äänestä
  • "Liikunnan lisääminen ehkäisee jopa noin kahtakymmentä kroonista sairautta,
    erityisesti sepelvaltimotautia, aivohalvausta, tyypin 2 diabetesta, osteoporoosia
    ja osteoporoottisia murtumia, masennusta, tuki- ja liikuntaelinten vaivoja sekä
    eräitä syöpämuotoja (ainakin paksusuolensyöpää ja rintasyöpää). Osa vaikutuksista
    tulee ylipainon vähenemisen, alentuneen verenpaineen sekä parantuneen
    veren rasvahappokoostumuksen seurauksena. Huomattavaa on, että liikunnan ja
    hyvän fyysisen kunnon terveysvaikutukset ovat lihavilla vielä selvemmät kuin
    normaalipainoisilla. Kansanterveyden kannalta liikunnan merkitys on selvä, sillä
    on arvioitu, että säännöllistä liikuntaa harrastavilla on 20–30 prosenttia pienempi
    vaara kuolla ennenaikaisesta ja mahdollisesti jopa 50 prosenttia pienempi riski
    sairastua sepelvaltimotautiin, aivohalvaukseen, diabeteksen ja syöpäsairauksiin
    (DoH 2004)."

    Lähde:Terveydenhuollon
    menojen hillintä:
    Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2007

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ja onnellinen loppu! kirjoitti:

Itse harrastin aikoinani juuri juoksua ja kuntoilu harrastukseni alkoi ihan kävelystä ja siitä sitten siirryttiin kovempiin lajeihin. No tää juttu lähti käsistä ja lenkit rupes pitenemään 10-30 kilometriin päivässä ja lopuksi täytyi itselle myötää että olin tullut riippuvaiseksi päivittäisistä lenkeistä ja sen tuomasta hyvästä olosta.
Sitten kerran yön hiljaisina tunteina rupesin miettimään onko tässä mitään järkeä kiusata itseni ja tuntea siitä syyllisyyttä jos joskus sattui yksi päivä jäämään välistä ja herran jestas kun tuli syyllinen olo:(
Mutta onneksi pääsin pois tuosta oravanpyörästä ja
älysin vihdoinkin ottamaan relasti, Nykyään mulla on koira jonka kanssa käyn metsässä ja nautin luonnosta ja sen eläimistä ja osaan todellakin nauttia elämästä.

ps Juokseminen tulee tuhoamaan nivelet ja lonkat ajansaatossa, ja ei se ole kaikkien tutkimusten valossa sydämelle mitään herkkua tuo juokseminen.
jokainen voi kuvitella että jos on kaksi autoa,toista huudatetaan ja toisella ajellaan rauhallisesti kumpi kestää pidempään?

ps yks tärkeä seikka vielä1 kävin nimittäin katsomassa kuinka vanhaksi suomalaiset kestävyys juoksijat keskimäärin elivät niin eipä sekään paljoa lohduttanut, nimittäin alle 70 oli moni lähtenyt ja 90 vuotiaita oli aika vaikea etsiä, kun taas professorit ja tiedemiehet ja muut tuollaiset elivät varsin vanhoiksi ja tuskimpa nuo
paljoakaan itseään ruumiillisesti itseään rääkkäsivät!
tämä kirjoitukseni ei ole provo vaan oma näkemykseni itseni hyvinvoinnin kannalta parhaimmaksi koetusta.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu