Missä tapasitte?
Mikä teki hänestä erityisen ihmisen?
Miksi päädyitte eroon?
Mikä teki hänestä erityisen ihmisen?
Miksi päädyitte eroon?
Ikimuistoisin
suhteesi?
13568
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
tulee niin monta ikimuistoista naista mieleen ja eri tilanteissa/paikoissa ollaan tavattu, samoin kaikki ovat omanneet omat erityispiirteensä ja erottuki ollaan eri syistä.
muistelun merkeissä.
Ensirakkauden kanssa tavattiin nk. kylillä, ku se oli jostain syystä pakko saada meidän kyytiin, tai no, se oli uskomattoman hyvännäkönen blondi siks se piti kyytiin saada. Hyvä huumorintaju ja hyvä sängyssä. Erottiin sit jossain kohtaa lopullisesti vajaan pari vuotta jatkuneen on-off suhteilun jälkeen.
Ex-vaimon kanssa tavattiin kaverin veneessä, josta päädyttiin yhteiseen kammariin kaverin mökkiin. Hyvännäkönen blondi ja hyvä huumorintaju, hyvät tissit, määrätietoinen äiti. Erottiin sit melkein kymmenen vuoden yhdessäolon jälkeen, ku me ei enää jaksettu.
Sit yhden varatun naisen kans tavattiin baarissa, ja sellasta katsetta en ole koskaan muulloin kokenut. Siitä päädyttiin yhteiseen hotellihuoneeseen ja aamulla erottiin. Joitakin satoja viestejä kirjoteltiin viel jälkeenpäin, mut sit se vaan jäi unholaan, varmaan toiseltakin. Erityispiirteenä vois mainita, että se oli ammattivaimo, eli kaikki tarpeelliset koulut käynyt ollakseen hyvä vaimoksi. Se oli mukava ja hyvännäkönen mimmi.
Sit tulee viel mieleen yhet sokkotreffit ravintolassa, joilla olin ihan paskat housussa. Huumorintaju kohtas kybällä ja nainen oli hyvännäköne, sekä omas elämänkokemusta. Mut siitä ei mitään suhdetta syntynyt.
Sit tietty nyxä on ikimuistonen, omaa viisautta, nuoruutta, kokemusta, näköä ja olemusta. Ja kaikkee muutaki.
Missä tapasitte? Yhteisessä opinahjossa Lontoossa.
Mikä teki hänestä erityisen ihmisen? Tosissaan oleminen.
Miksi päädyitte eroon? Älä pelottele, ei me vielä olla erottu.
ei ole merkitystä tässä tapauksessa. Erityisen siitä ihmisestä varmaan muun muassa tekee juuri se, ettei mitään varsinaista suhdetta koskaan edes ollut eikä sen vuoksi siis eroakaan sen ihmisen kanssa.
täälläkin, mutta unohdu ei koskaan.
ei.
Onneksi silti ei kukaan ole sellaista vaatimassakaan tai vaatinutkaan. Ei se muistaminen haitallista ole jos sen kanssa pääsee tasapainoon, eikä anna sen saada yliotetta (kuin korkeintaan joskus harvoin saa antaa itselleen luvan siihen :) )
itse en haluu haikailla enää enkä ees muistaakaan. käsittämätöntä että tuollainen voi olla ikimuistoisin, suhde joka ei ees ollut suhde. kait kaikki joskus kokee sellasen elämässään.
mulle tuli mieleen yks juttu, että silloin synty runoja kuin tuosta vaan. Kuin muusan synnyttäminä..
öitä vaan..nyt meen.
Runoja syntyy multa vieläkin, ei ole se taito kadonnut. Mulle se monesti antaa voimaa ja puhdistaa mieltä kun saa muistella. Ne on kauniita ja kevyitä muistoja, helppo kantaa mukana. voimaa antavia ennenkaikkea, ei surullisia niinkään jos kokonaisuutta ajattelee.
tavattiin töissä, hän oli mukava, mielenkiintoinen, kohtelias ja hauska. Ulkoinen olemus sellanen mun makuun oleva.
Maailma vei eri suuntiin.
No me tavattiin pimeimmässä Afrikassa kun mä olin lomailemassa siellä, siis Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tää ranskalaisnainen oli tekemässä siellä vapaaehtoistyötä ja niin sitä vaan vasten odotuksia ihastuttiin tulisesti. No kun ehkäisy oli vähän hankalaa, niin nainen tuli raskaaksi. Mentiin naimisiin pienessä kylässä ja käytiin häämatkalla Victoria-järvellä ja Kilimanjarolla. Jo heti seuraavan päivänä sitten erottiin kun nainen halusi että muutettaisiin eteläiseen Ranskaan hänen isänsä viinitarhojen keskelle. Mä en halunnut vaan jatkoin matkaani päätyen lopulta takaisin Suomeen. Laivamatkalla Tallinnasta Helsinkiin tapasin jonkun ihme muusikon joka innostui mun tarinasta, ja sanoi että saattaa vaikka säveltää ja sanoittaa tulevan biisinsä johonkin säkeistöön pienen pätkän mun reissusta. Siinä oli jo jotain kirvesmiehistä, Andyista ja naisen lanteista kun se sitä hyräili. En nähnyt tyyppii sen jälkeen, mut ihan fiksulta ja sanansa mittaiselta kaverilta se vaikutti. Ehkä se teki sen biisin, en tiijä.
http://www.youtube.com/watch?v=5jRP3LAE1C4
on ollut se eksä.Pakko se on myöntää.
Tavattiin itseasiassa niin että mä pummin kyydin kotiin häneltä ja lupasin keittää kahvit siitä hyvästä kiitokseksi.Ja se reissu kestikin sit kauan..melkis 16 vuotta.Ei paha:D
Hänestä teki monikin asia erityisen ja on toki sitä vieläkin.Mutten ala erittelemään niitä asioita.Niitä on paljon.Sielunkumppani riittäköön selitykseksi.
Erottiin monestakin syystä,mutta pettäminen kai oli se päällimmäinen syy.Ketäänhän ei voi väkisin matkassa mukana pitää...kun tunteet kuolee niin ne kuolee.
One night in Bangkok ;D
varmaan sit villi ja vauhdikas ja kostea yö :D