Haluaisin tietää miten muut seurustelevat parit käyvät ulkona, molemmat omien kavereiden kanssa, vai sitten yhdessä toisen kaverien kanssa?
Omasta mielestäni jos tavallisena viikonloppuna lähtee ulos, niin ei sitä tarvitse koko ajan samassa paikassa olla. Mutta esim. uusivuosi olisi mukava viettää yhdessä avopuolison kanssa.
Mutta sitten meillä ainakin tulee ongelmaksi se, että molemmat haluaisivat mennä tietysti myös omien kavereidensa kanssa. Ja jos mentaäisiin jonnekkin yhdessä, niin kumman kavereiden kanssa. Vuorokerratkin tuntuvat jotenkin hölmöiltä. Mieheni tulee väillä mielellään minun kaverieni kanssa johonkin, mutta menee kuitenkin mieluummin omien kavereidensa kanssa.
Minä sitten taas en oikein tunne edes mieheni kavereita. Olen kyllä heitä aina joskus nähnyt, mutta nykyään kun kukaan mieheni kavereista ei seurustele, niin en oikein viitsisi lähteä sinne ainoaksi naispuoliseksi..
Ja toisaalta kaikki omat kaverini seurustelevat, ja jos menen heidän kanssaan, he tottakai olettavat että myös mieheni tulee, jotta myös heidän mieheillään olisi seuraa.
Sitten taas jos ehdotan, että kutsuttaisiin meille vaikka molempien kavereita grillamaan ja saunomaan, niin mieheni sanoo, etteivät hänen kaverinsa kuitenkaan halua tulla.. Eli siis hyvää ratkaisua emme ole löytäneet.
No, ei tämä nyt niin suuri ongelma ole, mutta mietimpähän vain miten muut pariskunnat ovat tämän asian ratkaisseet?
Omasta mielestäni jos tavallisena viikonloppuna lähtee ulos, niin ei sitä tarvitse koko ajan samassa paikassa olla. Mutta esim. uusivuosi olisi mukava viettää yhdessä avopuolison kanssa.
Mutta sitten meillä ainakin tulee ongelmaksi se, että molemmat haluaisivat mennä tietysti myös omien kavereidensa kanssa. Ja jos mentaäisiin jonnekkin yhdessä, niin kumman kavereiden kanssa. Vuorokerratkin tuntuvat jotenkin hölmöiltä. Mieheni tulee väillä mielellään minun kaverieni kanssa johonkin, mutta menee kuitenkin mieluummin omien kavereidensa kanssa.
Minä sitten taas en oikein tunne edes mieheni kavereita. Olen kyllä heitä aina joskus nähnyt, mutta nykyään kun kukaan mieheni kavereista ei seurustele, niin en oikein viitsisi lähteä sinne ainoaksi naispuoliseksi..
Ja toisaalta kaikki omat kaverini seurustelevat, ja jos menen heidän kanssaan, he tottakai olettavat että myös mieheni tulee, jotta myös heidän mieheillään olisi seuraa.
Sitten taas jos ehdotan, että kutsuttaisiin meille vaikka molempien kavereita grillamaan ja saunomaan, niin mieheni sanoo, etteivät hänen kaverinsa kuitenkaan halua tulla.. Eli siis hyvää ratkaisua emme ole löytäneet.
No, ei tämä nyt niin suuri ongelma ole, mutta mietimpähän vain miten muut pariskunnat ovat tämän asian ratkaisseet?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Mieheni tykkää kyllä tanssia, mutta ei viihdy yökerhoissa (peruspoppimusa) niin paljon kuin minä, joten usein käyn yksinkin. Toki kun on lapsiakin, niin ei sitä joka kerta extempore yhdessä pääsekään lähtemään. Miehen ulkona käynnit ovat muutenkin useammin lyhyempiä piipahduksia pubissa kavereita moikaten. Kumpikaan meistä ei käy baareissa ryyppäämässä, vaan ollaan n. 99% kerroista täysin selvinpäin.
Uudet vuodet yms. vietetään myös yhdessä joka usein tarkoittaa koko perheen kesken.
Jos ollaan yhdessä ulkona, niin siellä voi molemmat tavata omia kavereitansa samalla reissulla. Tunnetaan toistemme kaverit kyllä, hyvinkin.
Grillailuihin jne tulee molempien kavereita.
Miten teillä voi homma olla niin monimutkaisen kuuloista? :D
kerrassaan tosi monta uutta vuotta yms. olette varmaan jo viettäneet perhepiirissä... Kirjoitat kuin olisitte ainakin 10 v. yhdessä ollut pari.
Meillä käydään ulkona yhdessä tai erikseen. Eikä tästä olla suurta polemiikkia tai problematiikkaa saatu aikaan :)
Alkusuhteen aikoina, n. 8v sitten, mies kävi erittäin aktiivisesti omien kavereidensa kanssa baarissa. Itseäni baareilu ei silloin kiinnostanut, joten annoin hänen mennä. Nykyään pojat ovat rauhoittuneet, mutta edelleen mieheni käy pari-kolme kertaa vuodessa "poikien kanssa" baarissa pitkän kaavan mukaan: saunomista, grillailua, baarissa hengailua, hampurilaisen kautta kotia viideltä :) Lisäksi tähän tulee yksi vuosittainen reissu mökille miesten kesken.
Itse käyn nykyään omien tyttökavereideni kanssa baarissa useammin kuin mies omien kavereidensa kanssa. He kun eivät oikein enää viihdy baarissa, vaan heidän "poikien illat" ovat enemmän jonku luona saunomista ja hengaamista.
Useimmiten käymme kuitenkin yhdessä baarissa. Tosin baari, jossa yleensä käymme on ylioppilaskunnan omistama "lähikuppila", eli toinen olohuone, yliopiston lähellä. Ei sitä oikein kunnon baariksi voi sanoa. Siellä käymme joskus kahdestaan, joskus minun kavereideni, joskus hänen ja joskus yhteisten kavereiden kesken.
Pitkän suhteemme aikana minun ystävistäni on tullut myös hänen ystäviään, ja toisinpäin. Välissä tietysti on kivaa olla vain saman sukupuolen kanssa viettämässä iltaa, mutta useimmiten liikumme sekaporukalla. Paitsi että eihän kaikki tietysti seurustele. Näin kesäisin olemme usein meillä grillaamassa ja saunomassa, porukalla.
Eli tässä meidän ratkaisu: yhdessä, erikseen, sekaporukalla ja miten milloinkin fiilisten mukaan :)
Onko sellasia pariskuntia jotka ovat naimisissa ja käyttekö yhdessä baarissa ja erikseen vai miten? Ja kuinka monta kertaa vuossa annatte aviopuolison käydä ykin kapakassa? Entä kun mies ei päästä sinua yksin kapakkaan?
Minusta on liikaa käydä neljän viikonvälein miehen yksin kapakassa veljensä kanssa vielä? Mitä muut olettee mieltä? Meillä vielä pieniä lapsia jotka jäävät minun harteilleni koko ajan... En jaksa kohta!!
Mielestäsi liikaa että mies käy neljän viikon välein yksin ulkona. Olet kyllä varsinainen pirttihirmu..
Mutta niin on tosin miehesikin, jos ei "päästä" sinua - tosin miksi ihmeessä aikuinen nainen on moiseen alistunut.
Olemme lähes aina yhdessä avomieheni kanssa liikenteessä. Viihdymme kuppiloissa, joissa voi jutella. Yökerhoihin meitä ei oikein saa menemään. Seurana meillä yleensä on joku/jotkut puolisoni kavereista, johtuen siitä, että omat kaverini lähtevät yökerhoihin tanssimaan..
Meille tämä järjestely on aina sopinut, eikä ole tuottanut ongelmia. Ja aina on ollut hauskaa!
Siinä mainio esimerkki siitä, että jos ongelmia ei ole, niitä väännetään jostain vaikka väkisin.
Vähän samaa ollaan täälläkin mietitty useasti. Mies tosin on aika paljon töissä viikonloppuisin, joten käy harvoin ulkona/baarissa yms. Jos käy, niin menee joko omien kavereidensa kanssa yksin tai sitten minä menen mukana. Kahdestaan käydään baarissa(tms.) noin 2 kertaa vuodessa. Mies ei tykkää lähteä "vain kahdestaan" kun vain kahdestaan saa olla kotisohvallakin.
Mies ei ikinä voisi kuvitella lähtevänsä minun kavereideni (tyttöjen) kanssa, joten siitä on luovuttu. Olen vähitellen tutustunut mieheni kavereihin ja tulen niiden kanssa hyvin toimeen. Joskus vain ärsyttää olla ainut naispuolinen... Eikä miesten kanssa aina keksi puhuttavaa. Onneksi sentään yksi mieheni kavereista seurustelee, että joskus on naispuolista seuraa.
Pääasiassa meillä menee nyt niin, että minä menen noin 5-10 kertaa vuodessa baariin/viihteelle omien kavereideni kanssa ilman miestäni, hän menee sen pari kolme kertaa vuodessa omien kavereidensa kanssa ilman minua ja noin 4-5 kertaa vuodessa mennään yhdessä miehen kavereiden kanssa.
sama ongelma. päädytty menemään aina erikseen. vähän tyytymätön olen tosin tilanteeseen
Kiva kuulla muiden kokemuksia. kaipa meidänkin sitten pitää vain jatkaa erikseen ulkona käymistä, ainakin siihen asti kun mieheni kaverit seurustelevat, jotta minullakin olisi seuraa.
Eikä tämä nyt mikään suuri ongelma ole, kunhan vain mietityttää, ja onhan se vähän tylsää käydä aina ilman miestä ulkona. (siis silloin harvoin kun käydään, ei kovin montaa kertaa vuodessa..)