.. enää yhtään bensaa tankissa? Kovasti ainakin varoitellaan.
Parikymmentä vuotta sitten, kun pakkasiakin vielä oli, notkistettiin dieseliä lorauttamalls vähän bensaa tankkiin ja pikkuisen moottoriöljyä kyytipojaksi. Pitihän rakkine saada käyntiin.(Jotkut lämmittivät tankkia puhalluslampulla ja joku poltti koko autonsa, kun alustan rasvat ja öljyvuodot imaisivat tulen).
Parikymmentä vuotta sitten, kun pakkasiakin vielä oli, notkistettiin dieseliä lorauttamalls vähän bensaa tankkiin ja pikkuisen moottoriöljyä kyytipojaksi. Pitihän rakkine saada käyntiin.(Jotkut lämmittivät tankkia puhalluslampulla ja joku poltti koko autonsa, kun alustan rasvat ja öljyvuodot imaisivat tulen).
Vastaukset 9
Vanhimmat
pitäisi lähteä pakkasella kuin pakkasella. Paremmin kuin moni bensavehje. Talvella tietty joutuu hehkuttamaan enemmän. Taitaa enempi ongelma olla huonot ja kuolleet akut, joilla ei saa tarpeeksi energiaa rakkineen pyöritykseen ja hehkutukseen?
Kyllähän se dieseli käynnistyy, ei siitä nyt olekaan kyse, vaan ei jaksa käydä kun dieselöljystä kiteytyvä parafiini tukkii polttoainesuodattimen. Tätä ongelmaa torjuttiin ennenvanhaan lisäämällä polttoaineeseen petrolia tai bensaa kun saatavilla ei ollut talvilaatuista dieselilä.
No eipä tainnut alkuperäisellä kysyjällä tuokaan olla mielessä, vaan se että sietääkö nykyaikainen dieselmoottori bensiiniä polttoaineen joukossa (jos sattuu vahingossa sitä tankkaamaan).
Bensakonehan kyllä tuntuu toimivan vaikka bensan seassa onkin vähän dieseliä.
Tuskimpa kukaan pystyy antamaan yleispätevää vastausta muodossa kyllä tai ei. Ensinnäkin: Mitä tarkoittaa yhtään bensaa tankissa? Tippa bensaa, muutama mikrolitra, sadassa litrassa dieseliä vai prosenttikaupalla vaiko jotain siltä väliltä?
Ja mitä tarkoitetaan kestämisellä? Sitäkö että hajoaako siihen paikkaan käynnistäessä kun on pitoisuuden x verran bensaa dieselin joukossa, vaiko sitä ettei tule havaittavia vaurioita (bensasta johtuvia) vaikka ajaisi maailman tappiin x:n verran bensaa dieselissä?
polttoaineletkuissa ja suodattimessa, niin yhtenä vaihtoehtona voisi pitää pienen buusteripumpun asentamista heti tankin viereen. Jokin sähköinen dieselille sopiva pumppu heti tankin kylkeen kiinni ja siitä eteenpäin omalle pumpulle ja suodattimelle. Elikkä kaksi pumppua sarjassa. Tankin vieressä oleva pumppu avustaa alkuperäistä siirtopumppua ja jäykkäkin neste menee paremmin läpi.
Tällaista sähkötoimista lisänä olevaa buusterpumppua tapaa lentokoneissa vakiovarusteena, jolloin sen tärkein tehtävä on varmistaa polttoaineen häiriötön saaminen silloinkin kun varsinainen siirtopumppu menee rikki (esim nousussa ja laskussa). Buusterpumppu onkin säännönmukaisesti toiminnassa ko. lentotilanteissa. Matkalennossa pärjätään yhdelläkin pumpulla.
Myös dieselöljynsuodattimen lämmittämistä vastuksilla näkee joissain virityksissä. Toinen vaihtoehto on suodatintyypin vaihtaminen tms. ratkaisu. Yleensäkin kaikkia edellä mainittuja tekniikoita näkee ns. SVO moottoreissa. SVO tulee engl. sanoista "Suora KasvisÖljy". Sellaisissa moottoreissa käytetään suoraan hyvinkin jäykkää kasvisöljyä ja sen johdosta koko polttoaineen syöttöjärjestelmä on jouduttu muuttamaan sille sopivaksi.
&wrap= | &md5=ee986e8587c7e35cb3823a7a637c0b35http://www.elsbett.com/index.php?eID=tx_cms_showpic&file=uploads/pics/pkw1t_02.jpg&width=800m&height=600m&bodyTag=
http://www.elsbett.com/de/elsbett-umruesttechnologie/pkw.html
http://www.youtube.com/watch?v=hpV4HymfN-I&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=0mNtEc_WqD0&feature=related
... on hyvä keksintö. Liekö nykyisissä kuorma-autoissa? Ennen vanhaan matka tankista moottoriin oli aika pitkä, ja dieselin laatukin vähän mitä sattui. Hehkuttaa olisi saanut monet akut tyhjaksi, kun pohjoisempana töissä ollessa hellettä saattoi olla miinuspuolella 20-30 C.
Sen nyt ymmärtää meikäläinenkin, että dieselkonetta voitelee polttoaine ja pelkkä bensa ei käy.
Sen takia sitä öljyä sinne lorauttiinkin lisäksi, jos bensaa oli pakko ronskimmin lisätä.
Petrooli olisi ollut parempi notkistaja, mutta siinä oli merkkiainetta, ja sai helvetilliset sakot, jos sitä löytyi.
Poliisit piti oikein asiakseen ratsioita pakkasilla ja imivät näytteitä tankista, kun kuorma-autoilija oli yhteiskunnan suurin vihollinen.
Sitä vaan yritin kysellä, että onko muita nykyajan juttuja dieseleissä, jotka estää bensan käytön hätätilassa. Itse en enää tsöraa kuormureita ja henkilöautokin on bensavehje, mutta jos vaihtaisi sen dieseliin.
pumppu sekä sähkösuuttimet on aika herkkiä kapistuksia mittatarkkuuksineen. Bensan voitelukyky on olematon ja missään olosuhteissa en uskaltaisi pistää 5% enempää sitä dieselin sekaan ja sekin vain lyhyeksi aikaa. Aikaisemmissa dieseleissähän käytettiin 20% pahoina pakkaskausina joskus 80-luvulla.
Dieselöljyn kokkeloituminen eli parafiinin erottuminen tapahtuu ahtaimmassa paikassa ekaksi. Eli siis suodattimessa. Siihen ei boosteripumput auta. Eikä "sula" kuin suodattimen vaihtamalla. Suodattimen lämmitystä on joskus harjoitettu pantavastuksella tai jäähdytysnestekierrolla. Joskus on saanut polttoainelämmitintä polttoaineputken väliin jossa moottorin jäähdytysneste lämmittää heti tankin jälkeen polttoainetta.
Myös moottorin käyttäminen tuo paluuputkea myöten lämpöä tankkiin eli polttoaineeseen.
... kaikille vastaajalle. Tämä viimeinen selvitti loput. Ennen vanhaan oli hätätilasuositus, että bensaa korkeintaan 15 % ja öljyä viidennes siitä valmiina koktailina. Piti vaan tarkkaan muistaa, paljonko ainetta oli tankissa. Yhtään moottoria en kyllä onnistunut särkemään, enkä autojakaan polttamaan, vaikka puhalluslamppu oli vakiovarusteena.
Eihän noita konsteja kukaan huvikseen käytä, eikä kuormuri- ja rekkakuskit kyllä tankkaa vahingossa bensaa.