Tänä kesänä on uutisoitu näyttävästi "vieraslajeista" ja korostettu sitä, minkälaisen vaaran nämä aiheuttavat, ja miten kaikki vieraslajit olisi mielummin hävitettävä tai jos se ei ole mahdollista niin pidettävä ainakin tiokassa kurissa.
Näin tänä aamuna ensimmäistä kertaa omin silmin Espoon puolella citykanin. Helsingissä olen niihin jo tottunut ja tätä näkyä olin odottanut. Minulle tämä on merkki, että kanit todennäköisesti selviävät lisääntyvästä vainosta huolimatta.
Kanit ovat mielenkiintonen luonnon laboratooriokoe kovassa evoluutiopaineessa elävän eteläisen lajin nopeasta sopeutumisesta, jota olen kiinnostuneena seurannut.
Tiedän varsin hyvin, että maailmalta löytyy tapauksia, jossa vieraslajit ovat tuhonneen maan oman alkuperäisekosysteemin, mutta nämä tapaukset ovat huonoja esimerkkejä puhuttaessa Suomen olosuhteista. Näissä tapaksissa olosuhteina on ollut eristäytynyt, eriytynyt, puolustuskyvytön ekosysteemi, siis esim Uusi-Seelanti ja Australia.
Suomen luonnon ekosysteemi ei ole eristynyt ja sen lajit pystyvät pääosin sopeutumaan uusin tulokkaisiin, kuten ne ovat tehneet jos koko jääkaudenjälkeisen ajan. Poikkeustapauksia voin olla, mutta esim lupiini ja citykani eivät ole sellaisia. Ne voivat löytää oman rajoitetun sijansa suomen luonnosta tuhomatta merkittävästi muita lajeja esim lupiini horsmia tai kani rusakoita (toista vieraslajia!). Suomen olosuhteet ja tänne tuhansien vuosien kuluessa sopeutuneet lajit rajoittavat tehokkaasti pelättyjä vieraslajien dramaattisia vaikutuksia.
Pahin vieraslaji on "nykyihminen", "homo sapiens teknologiensis", joka on ainakin miljoona kertaa suurempi uhka luonnolle kuin kanit tai lupiinit, joilla on selviä positiivisiäkin vaikutuksia luontoon: kanilla petojen riistaeläimenä ja lupiinilla maanparannuskasvina.
Useissa tapauksissa vieraslajivaino johtuu lajin aiheuttamasta taloudellisista vahingosta. Vastaava referenssi olisi taloudellsen toiminnan haitat Suomen luonnon ekosysteemeille. Eivätkö ne ole aivan eri suuruusluokassa kuin vieraslajien haitat taloudelle?
Jos joku tai jotkut perustaisivat aatteellisen yhdistyksen "Suomen vieraslajien ystävät ry", niin liittyisin mukaan, en tosin erityisen aktiiviseksi jäseneksi. Jo yhdistyksen olemassaolo olisi haaste yksipuoleiselle viralliselle propagandalle.
Näin tänä aamuna ensimmäistä kertaa omin silmin Espoon puolella citykanin. Helsingissä olen niihin jo tottunut ja tätä näkyä olin odottanut. Minulle tämä on merkki, että kanit todennäköisesti selviävät lisääntyvästä vainosta huolimatta.
Kanit ovat mielenkiintonen luonnon laboratooriokoe kovassa evoluutiopaineessa elävän eteläisen lajin nopeasta sopeutumisesta, jota olen kiinnostuneena seurannut.
Tiedän varsin hyvin, että maailmalta löytyy tapauksia, jossa vieraslajit ovat tuhonneen maan oman alkuperäisekosysteemin, mutta nämä tapaukset ovat huonoja esimerkkejä puhuttaessa Suomen olosuhteista. Näissä tapaksissa olosuhteina on ollut eristäytynyt, eriytynyt, puolustuskyvytön ekosysteemi, siis esim Uusi-Seelanti ja Australia.
Suomen luonnon ekosysteemi ei ole eristynyt ja sen lajit pystyvät pääosin sopeutumaan uusin tulokkaisiin, kuten ne ovat tehneet jos koko jääkaudenjälkeisen ajan. Poikkeustapauksia voin olla, mutta esim lupiini ja citykani eivät ole sellaisia. Ne voivat löytää oman rajoitetun sijansa suomen luonnosta tuhomatta merkittävästi muita lajeja esim lupiini horsmia tai kani rusakoita (toista vieraslajia!). Suomen olosuhteet ja tänne tuhansien vuosien kuluessa sopeutuneet lajit rajoittavat tehokkaasti pelättyjä vieraslajien dramaattisia vaikutuksia.
Pahin vieraslaji on "nykyihminen", "homo sapiens teknologiensis", joka on ainakin miljoona kertaa suurempi uhka luonnolle kuin kanit tai lupiinit, joilla on selviä positiivisiäkin vaikutuksia luontoon: kanilla petojen riistaeläimenä ja lupiinilla maanparannuskasvina.
Useissa tapauksissa vieraslajivaino johtuu lajin aiheuttamasta taloudellisista vahingosta. Vastaava referenssi olisi taloudellsen toiminnan haitat Suomen luonnon ekosysteemeille. Eivätkö ne ole aivan eri suuruusluokassa kuin vieraslajien haitat taloudelle?
Jos joku tai jotkut perustaisivat aatteellisen yhdistyksen "Suomen vieraslajien ystävät ry", niin liittyisin mukaan, en tosin erityisen aktiiviseksi jäseneksi. Jo yhdistyksen olemassaolo olisi haaste yksipuoleiselle viralliselle propagandalle.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tämä mainitsemasi lupiinien maanparannus tarkoittaa käytännössä typen sitomista ravinneköyhille alueille. Ns. ketokasvit ovat tällä hetkellä erittäin uhanalaisia. Niiden maatilojen ympäristöihin missä ketoja on vielä jäljellä on juuri tilojen pihoilta myös lupiini leviämässä.
Muttei lupiininkaan kanssa hysteerinen tarvitse olla, senkun kitkee joka ainoan lupiinin maasta seuraavan sadan vuoden ajan....niin sitten ehkä jotain?
Pakko kyllä muistuttaa piisamista. Vielä 80-luvullakin piisamin kanssa oltiin aivan kilahtamaisillaan. Ja sitten ei kuitenkaan yhtään mitään. Nyt pelottaa, että se kuolee pian sukupuuttoon maasta, mikä ainakin minusta olisi sääli. Mukavia pörröisiä palleroita.
Eiköhän nämä asiat riipu pitkälti lajista itsestään ja ajankohdasta jolloin on tulossa.