Hei.
Voisiko joku kertoa minulle mitä sanoa ihmiselle joka on hurahtanut netin välityksellä ulkomaalaiseen mieheen ja on valmis tuhoamaan koko entisen elämänsä tämän vuoksi? Kyse on äidistäni, joka on jo hakenut eroa nykyisestä miehestään ja valmistautunut jopa lähtemään täysin vieraaseen maahan täysin vieraan ihmisen luokse (tai siis hänen sanojensa mukaan kyse ei ole vieraasta enää, ovathan he chattailleet jo kauan..). Kuulemma avioliitostakin on jo puhuttu ja mies on tulossa kuukauden sisällä suomeen (tietenkin äitini järjesti hänelle viisumin tänne). Ikäeroa heillä on melkein 20 vuotta, mies tietenkin nuorempi. Haiskahtaa siis todella pahasti... Kertokaa nyt hyvät ihmiset onko mitään sanoja olemassa joilla saisin taottua järkeä äitini päähän? Pelkään että hän tuo Suomeen jonkun hullun hakkaaja-raiskarin, ihan puistattaa tuo ajatus. Uskontaustasta en tiedä, mutta sekin pelko tietenkin on että on joku terroristi... Ehkä liioittelen mutta eihän nykypäivänä enää tiedä.. En ole rasisti, olen työni puolesta ollut eri maalaisten kanssa paljon tekemisissä ja tavannut todella mukavia ihmisiä, tuollainen nettirakkaus vain kuulostaa hiukkasen epäilyttävältä. Ja miksi miehellä on niin kova kiire? Olen ymmärtänyt että hän on painostanut äitiäni päättämään erosta ja heidän suhteestaan. Ja nyt sitten jo puhutaan liiton virallisestamisesta. Eikö se ole selvä merkki että mies haluaa vain Suomeen?
Tietääkö joku esimerkiksi jonkun kirjan, omaelämäkerran tai vastaavan jonka voisin antaa äidilleni luettavaksi? Vai onko jollain tarina jonka voisi kirjoittaa tänne että voisin sitten printata sen äidilleni. Jos edes yrittäisin saada hänet miettimään asiaa. Pelkään että hän katuu päätöstään joskus vielä katkerasti. Ja silloin hän voi olla jo aivan liian yksin ja hyvässä lykyssä aivan toisessa maassakin. Auttakaa ihmiset!
Voisiko joku kertoa minulle mitä sanoa ihmiselle joka on hurahtanut netin välityksellä ulkomaalaiseen mieheen ja on valmis tuhoamaan koko entisen elämänsä tämän vuoksi? Kyse on äidistäni, joka on jo hakenut eroa nykyisestä miehestään ja valmistautunut jopa lähtemään täysin vieraaseen maahan täysin vieraan ihmisen luokse (tai siis hänen sanojensa mukaan kyse ei ole vieraasta enää, ovathan he chattailleet jo kauan..). Kuulemma avioliitostakin on jo puhuttu ja mies on tulossa kuukauden sisällä suomeen (tietenkin äitini järjesti hänelle viisumin tänne). Ikäeroa heillä on melkein 20 vuotta, mies tietenkin nuorempi. Haiskahtaa siis todella pahasti... Kertokaa nyt hyvät ihmiset onko mitään sanoja olemassa joilla saisin taottua järkeä äitini päähän? Pelkään että hän tuo Suomeen jonkun hullun hakkaaja-raiskarin, ihan puistattaa tuo ajatus. Uskontaustasta en tiedä, mutta sekin pelko tietenkin on että on joku terroristi... Ehkä liioittelen mutta eihän nykypäivänä enää tiedä.. En ole rasisti, olen työni puolesta ollut eri maalaisten kanssa paljon tekemisissä ja tavannut todella mukavia ihmisiä, tuollainen nettirakkaus vain kuulostaa hiukkasen epäilyttävältä. Ja miksi miehellä on niin kova kiire? Olen ymmärtänyt että hän on painostanut äitiäni päättämään erosta ja heidän suhteestaan. Ja nyt sitten jo puhutaan liiton virallisestamisesta. Eikö se ole selvä merkki että mies haluaa vain Suomeen?
Tietääkö joku esimerkiksi jonkun kirjan, omaelämäkerran tai vastaavan jonka voisin antaa äidilleni luettavaksi? Vai onko jollain tarina jonka voisi kirjoittaa tänne että voisin sitten printata sen äidilleni. Jos edes yrittäisin saada hänet miettimään asiaa. Pelkään että hän katuu päätöstään joskus vielä katkerasti. Ja silloin hän voi olla jo aivan liian yksin ja hyvässä lykyssä aivan toisessa maassakin. Auttakaa ihmiset!
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ompa kiva, että äitisikin, jo lopulta näki, mitä nämä meidän juntit ovat ja löysi todellisen rakkauden, hyvää avioliittoa ja yhteistä elämää, sanoo., saman kokenut, 50-vuotias nainen....
Hngähä tok. Onkos se Sinun äitis menossa muuhun maahan, vai miekkonen äitin luokse tänne? Kirjoitat vaan hiukan ristiin tuossa vuodatuksessasi.
Otappa paremmin selvää missä mennään, jos tunnet olevasi äitisi vartija. Mutta muista että se on äitisi oma elämä, ei sinun. Niin ja onhan hänellä Sinut jos suhde loppuu, tai löytää hän uuden , kun nykyinen miskään ei ole isäsi.
Ei Suomi terroristeja maahan laske, viisumiin tutkitaan ihmisen taustat.
Et varmaan ole niinkään kiinnostunut äitisi kohtalosta kuin olet kiinnostunut Sinun perintösi kohtalosta, tai siitä että äitisi onkin iskenyt itselleen nuoren miehen , niin onko Sinulla samaan mahiksia..älä kadehdi.
Tutustuppas ensin mieheen Sinäkin ja keskustele äitisi kanssa ihan ilman paniikkia ja kysele missä mennään.
Onnea teille molemmille elämäänne.
kevät. Kyllä sulla lili on neuvoja muille jakaa, kunhan nyt ensin saisit omaan elämääsi jotain järjestystä. Mutta onhan sinulla kylläkin paljon kokemuksia miesasioissa, joten ehkäpä sen pohjalta voit neuvojasi jaella.
Kykeneekö hän rationaaliseen ajatteluun? Ja mitä helvetin hyssyttelyä täällä oikein on meneillään. Ihme tsemppausta ja lohduttelua koko ajan. Kohdatkaa todellisuus!! Tänne ei haluta mitään joutilaita chattikavereita elämään veronmaksajien rahoilla! Siis kelatkaa nyt jengi tutustaa ulkomaalaisiin joissain chateissa ja sit jopa muka jotenkin rakastuu sen välityksellä. Siis näppäimistön ja nettikameran välityksellä!!!!! Kyllä sitä aina välillä miettii että pitäisikö sitä harkita muuttoa ulkomaille. Suomalaisen vaimon kyllä haluisin. Suurin osa suomalaisista naisista kuitenkin osoittaa jonkinasteisia älykkyyden merkkejä.
että lapsen ei juuri tarvitse Suomessa olla perinnöstä huolissaan, laki takaa hänelle etusijan eikä sitä taida voida testamentillakaan ohittaa.
Ja että kateellinen 20 vuotta nuoremmasta miehestä... Ajattelin, että alkuperäinen kirjoittaja voisi olla trolli joka haluaa vain ulkomaalaisvastaisia viestejä, mutta oli hän trolli tai ei niin tuo sinun viestisi oli kyllä ihan huippu. Voi kun pääsisi kärpäseksi kattoon sitten kun se 20 vuotta nuorempi oma tunisialaisesi tulee luoksesi ja varsinkin siinä vaiheessa kun hän on kestänyt odotuksen ja saa vihdoin pysyvän oleskeluluvan...
ja jää näkemättä paljon.(rajua seksiä ,jälleen näkemisen kiihkeydelläkö haluat katsoa)
Perinnössä lapselle kuuluu lakiosa, puolisolle puolet.
Niin kateellinen, mieshän saataa olla tyttären ikäinen ja kuulua teoriassa hänen mies valikoimaansa eikä äidin.
Niin ja Trolli tai ei mutta alkuun ei ainakaan saanut ulkomaalais vastaista, harmi, meni pieleen. Vaikka kohta sieltä se kaasti alkaa kirjottaa, taidan lukee sitten yön jälkeen.
ai, no mene naimisiin mun kanssa? ;) vrmasti osaan hommat, taitoa ja kokemusta
muuttoa ulkomaille, siellähän ei tunnetusti ulkomaalaisia ole lainkaan, buahhahhahhaa, LOL!
Tokihan voit tähän kotimaan ulkomaalaisvirtaan vaikuttaa edelleenkin kirjoittelemalla tänne älyttömyyksiä. Olet vain pisara meressä, urpo, muista se.
Voimia sulle!
Kumpi menossa uhmaikä vai teini-ikään liittyvä itsenäistymisikä? Jälkimmäisessä halutaan mitätöidä kaikki äitiin ja äidin omaan elämään liittyvä. Vai tarvitset sinä varoittavia esimerkkejä pikaisesti? Miten voi olla eikö niitä löytynytkään helposti kun täytyy oikein anella?
Kuka jaksaa näitä ainaisia provoja kirjoittaa,
ja jotkut jopa ne vakavasti ottaa ja
alkaa neuvoen vastailla.
Sori, en nyt oikein jaksa uskoa koko sepustukseen. Vähän liikaa koosteena taas noita palstan lempiaiheita.
Kukas seuraavaksi keksii jotain kivaa?
Kyse on ihan oikeasti oikeasta elämästä, eikä todellakaan mistään keksitystä jutusta. Luulin, että nykypäivänä tuo ei ole ollenkaan niin harvinaista että jonkun on vaikea edes uskoa koko asiaa.
En myöskään yritä provosoida ketään, halusin todellakin vain kuulla omakohtaisia kokemuksia (vaikkakin pyysin nimenomaan niitä negatiivisia kokemuksia). On vain vaikea uskoa että tuollainen liitto kestäisi ja onhan niitä juttuja kuullut ja lukenut (jopa tältä palstalta) että miten voi pahimmillaan käydä..
Ja niihin kommentteihin, että olisin kateellinen tai pelkäisin perintöni puolesta, en voi muuta kuin nauraa; minulla on enemmän omaisuutta kuin äidilläni, häneltä perintönä voin ainoastaan saada velkaa ja myöskin mies löytyy ihan omasta takaa jota en todellakaan ole valmis vaihtamaan kehenkään toiseen mieheen, oli ihonväri mikä tahansa. Ja huomautus vielä, että oma mieheni on suomalainen ja kaikinpuolin ihannemies, joten olen omakohtaisesti todistanut että Suomessa todellakin ON kunnollisia, mukavia ja fiksuja miehiä (tuskin niin onnekas olen että olen sen yhden ja ainoan itselleni saanut).
Joku mainitsi myös jotain murros-/teini-iän uhmasta, mutta voin vakuuttaa ettei siitäkään ole kyse. Totta kai tulen ikävöimään äitiäni jos hän todellakin päättäisi lähteä toiseen maahan, se kaiketi on luonnollista. Ja yhtä lailla olisin huolestunut vaikka kyse olisi siskostani, veljestäni tai vaikka ystävästäni. Tähän ei siis liity mitenkään äiti-tytärsuhteen kiemuroita.
Mutta, jos enemmistö kuitenkin on sitä mieltä että nettirakkaus ulkomaalaisen kanssa (joka myöhemmin johtaa avioliittoon ja yhteiseen elämään) on hyvä juttu niin kertokaapas niitä hyviä kokemuksia. Ihan oikeita omakohtaisia kokemuksia. Olenko todella ihan hakoteillä kun kuvittelen että suurin osa noista tarinoista päätyy kyyneliin?
Ei sitä suomalainen ymmärrä millaisia nämä ns. sosiaalisten kulttuurien ihmiset ovat, siinä viedään suomalaista kuin lehmää narussa.
Kun suomalainen on tottunut uskomaan kaikkea rehelliseksi ja todeksi ja toinen on koko elämänsä oppinut valehtelemaan ja manipuloimaan niin ei siinä tarvitse olla kummoinen ennustaja ymmärtääkseen mikä on lopputulos!
Aina ei kyse ole valehtelemisesta. Usein myös siitä, että asioita tulkitaan väärin. Mehän ei Suomessa ilmaista asioita yhtä vahvasti kuin jossain muualla. Kuitenkin moni uskoo kun vannotaan rakkautta vaikka kyse olisi suomalaisittain paljon lievmmästä ilmaisusta. Siis esim. minä rakastan sinua = pidän sinusta.
Jos äiti ilmoittaisi löytäneen oikein multimiljonäärimiehen itselleen, niin voin vaikka vannoa että tytär pakkais äitinsä matkalaukut ja kiidättäis äidin kentälle ensimmäiseen koneeseen. Jos paluupostina äiteen mukana tulis mammonaa lootakaupalla.
Että kyllä täällä on ihmisillä pokkaa!
Ensinnäkin minä en tiedä vaikka mies olisi kuinka rikas tahansa, vaikka omistaisi puolet koko helvetin Afrikasta, enkä ole siitä kiinnostunutkaan. Rahaa löytyy omasta takaa ihan tarpeeksi.
Eikä minun sympatiani ole ostettavissa. Jos olisin valmis myymään itseni (tai äitini) niin olisin varmaan etsinyt itselleni rikkaan miehen enkä odottaisi että äiti ehkä jonain päivänä löytää ulkomailta timantteja!
Kaikenlaisia idiootteja täällä pyörii....
Jos rahaa löytyy, niin vie äitiäs ulos syömään, ostoksille vaikka Pariisiin, ihan mitä vaan muuta mukavaa keksitte. Tää ois kannattanut tehdä jo aikaa sitten, varmaan tekemisen puutteessa tylsistyneenä istunut chättäileen ja lopputulos voi tosiaan olla että tulee kynityksi jne huijatuksi. Ei tää tietenkää sun syy ole, mutta jos haluaa auttaa niin asioita voi yrittää muuttaa keksimällä eri 'vieroituskeinoja'.
Aivan 95% selvä on mikä on kyseisen miehen tavoite: saada oleskelulupa Suomeen.
Vanhempi nainen on hyvä nakki, koska mies olettaa naisen olevan varakkaampi kuin nuori, ilman teini-tytön hankalia vanhempia, ja kunhan saa nuorta miestä, on "täti" kiitollinen ja tottelevainen. Liitto kestää tasan siihen kun mies saa pysyvän oleskeluluvan eli n. 2 v. Pahimmassa tapauksessa äitisi jää kuin nalli kalliolle, pankkitili tyhjänä ja veloissaan.
Raadollista mutta totta.
Ei kannata kuitenkaan saarnata äidillesi suoraan, se ei yleensä tehoa. Enemmänkin keskustele hänen kanssaan, ja ota mahdollisimman paljon selvää asioista. Ja tee sitten pieniä järkeviä kysymyksiä, jotka ehkä kasaantuessaan saavat äidilläkin hälytyskellot soimaan. (Miehen kiire avioon? Miehen kansalaisuus, maan tavat siellä? Fakta että äitisi joutuu taloudellisesti vastuuseen miehestä täällä? Kertokaapa miehelle, että hän saa helposti työtä siivoojana tai tiskaajana, jne...)
Yritä saada äiti siirtämään häitä mahdollisimman kauaksi. Jos hän solmii kuitenkin avioliiton, avioehto olisi aivan must. Äläkä anna äitisi allekirjoittaa mitään velkakirjaa eikä taata mitään lainoja miehelle!
Kiitos asiallisesta vastauksestasi.
Olet varmasti oikeassa että saarnaaminen ei auta mitään, saattaa vain rikkoa äitini ja minun välit. Toivon, että äitini ja miehen ensimmäinen tapaaminen olisikin jostain syystä floppi ja hän palaisi vähin äänin takaisin maahansa. Mutta katsotaan miten käy. Ennen sitä yritän kuitenkin "ujuttaa" äidilleni tervettä epäluuloa, edes hiukan realismia rakkauden huuman keskelle.
"kun mies saa pysyvän oleskeluluvan eli n. 2 v."
Menee väh. 4 vuotta.
2 vuotta poikkeusmenettelynä.
Tässä tapauksessa ymmärsin että että mies ei ole vielä maassa niin - totta - silloin menee nykylain mukaan 4 vuotta.
Mutta eihän se ketään estä yrittämästä.
viittasin yleiseen tilanteeseen ja siksi siinä luki noin 2. Koska joissakin tapauksissa sen on saanut 2 vuoden kuluttua jo.
Mutta tässä nimenomaisessa tyttären tapauksessa kun mies ei ole vielä tullut maahan, menee tietysti 4 vuotta.
Ulkomaalaislain muutos tuli voimaan jo 30.4.2004 ja sitä sovelletaan KAIKKIIN sen jälkeen vireille laitettuihin perhesiteen perusteella haettaviin lupiin. Ihan sama, oliko puoliso jo Suomessa ensimmäistä lupaa haettaessa vai ei.
Kaksi vuotta oli sääntönä vanhan lain aikana.
"Ulkomaalaislain muutos tuli voimaan jo 30.4.2004 ja sitä sovelletaan KAIKKIIN sen jälkeen vireille laitettuihin perhesiteen perusteella haettaviin lupiin. Ihan sama, oliko puoliso jo Suomessa ensimmäistä lupaa haettaessa vai ei.
Kaksi vuotta oli sääntönä vanhan lain aikana."
Ymmärrän, että äitisi haluaa nuoren miehen. Niin haluaisin minäkin, äitisi ikäinen. Eikä siinä pahaa ole, mutta miksi nuoret miehet haluaisivat minut, eläkeikää lähestyvän naisen? Esim. seuraavista syistä: oleskelulupa Suomeen, jossa kaikki olisi valmiina odottamassa uuden elämän alkua. Sen uuden elämän ei tarvitsisi kestää kuin välttämättömän ajan, jonka jälkeen voisi saada Suomen kansalaisuuden ja kaikki siihen kuuluvat edut ja jopa hakea omasta maasta uuden vaimon, jonka kanssa ei olisi edes kieliongelmia. Ja kaikki tämä valmiina ja kustannettuna!
Äitisi on sokea, jos hän ei ota tätä huomioon. Mies on todennäköisesti Euroopan ulkopuolelta, Aasiasta tai Afrikasta. Näistä avioliitoista aika moni päättyy eroon. Mutta kiellettyjähän ne eivät ole.