"Kosketa, mutt älä puota" sanoi karjalaisperäinen kansakoulunopettajatar oppilaalle Etelä-Pohjanmaalla.
Itäsuomalainen ymmärtää että opettajatar antoi oppilaalle luvan ottaa jonkin esineen käteensä, mutta varoitti pudottamasta sitä lattialle.
Eteläpohjalainen koululainen kuitenkin voi ymmärtää tuon lauseen niin että opettajatar kehoittaa koskettamaan ihmisen jotakin muuta ruuminosaa kuin pakaroita.
Itäsuomalainen ymmärtää että opettajatar antoi oppilaalle luvan ottaa jonkin esineen käteensä, mutta varoitti pudottamasta sitä lattialle.
Eteläpohjalainen koululainen kuitenkin voi ymmärtää tuon lauseen niin että opettajatar kehoittaa koskettamaan ihmisen jotakin muuta ruuminosaa kuin pakaroita.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Puolankalaiset eivät varmaankaan ole kuulleet moisesta ruumiinosasta mitään?
Perse on joissain murteessa pua, mutta ei puo. Aloittajan sanoma jää näin ollen epäselväksi.
Perse on nimenomaan puo etelä-pohjanmaalla. Sana puo ei varmaan meilläpäin jää kenellekään epäselväksi.
Esim. "suurisuisesta" (eli paljon puhuvasta) henkilöstä voidaan sanoa "Suuta on niinku harakalla puota!"
Eräs isäntä, joka kyllästyi lasten jatkuvaan kyselyyn mitä hän puupalasta puukolla veistelee, vastasi kyselyyn: "Tappia kysyjän puohon!"
>> Esim. "suurisuisesta" (eli paljon puhuvasta) henkilöstä voidaan sanoa "Suuta on niinku harakalla puota!"
Oikeasti se sanonta kuuluu: "Suuta on niinku variksella puota". Suuripuo-lintu onkin siis varis eikä harakka.
... idässä vähän eri sanoin:
- turpaa on kuin variksella persettä
- tappia kysyjän perseeseen
Näihä Rokka ja Vanhala haasteliit kiljukekkerlöis, ko muu joukkue ol jo sammunt:
"...Tiijät sie Ylen Sankia Priha mitä eukkoloil pittää tehhä millo hyö suuttuut?"
"Seivästä puon päälle, khihihi."
Vanhalan kotipitäjä ei kovin tarkkaan selviä koko kirjasta, mutta voisi korvakuulolta olla ehkä jossain Pohjois-Hämeessä tai Keski-Suomessa?
Itä-Berliinissä juhlittiin 1989 muurin kaatumista "Mr. Po"-kilpailulla, jossa valittiin paras maskuliininen peräpää. Onko se sana tullut suomeen sieltäpäin?