Mikä on vierihoidon ja laittoman, yli 48 tuntia

Mikä on vierihoidon ja laittoman, yli 48 tuntia kestävän eristyksen ero?


Tunteeko laki vierihoito-nimikettä (vastaava: intensiivihoito/jarruhoito...) ja miten se eroaa lainvastaisesta yli 48 tunnin eristämisestä? Miten vierihoito määritellään? -Millä perusteella lapsen voi alistaa "vierihoitoon" ja kuka on pätevä hoitamaan lasta hänen ollessa suljetussa tilassa hoidettavana (hoitomenetelmänä keskustelu) - ko. henkilön koulutus? "Vierihoidon" tukena käytetään usein psyykelääkitystä. Kenellä on riittävät valtuudet lääkehoidon hetkittäisiin muutoksiin (lisäyksiin)? -Riittääkö tähän sosiaalikasvattajan tutkinto (tai puhelimitse konsultointi lääkäriltä)?

Ristiriitaista tietoa 26.02.2004


Vastauksemme


Laki ei nykyisessä muodossaan tunne vierihoitoa tai muuta samaa tarkoittavaa sanaa, joten silloin kuin vierihoitoon liittyy eristämistä, noudatetaan lastensuojelulain eristykselle asettamia rajoja. Aiemmassa vastauksessa kysymykseen "Mistä selvyyttä sijoitetun lapsen asioihin?" on kerrottu tarkemmin, mitä laki sanoo eristämisestä. Linkki vastaukseen on tämän sivun lopussa.

Koska vierihoitoa ei laissa ole määritelty, ei myöskään ole erikseen määritelty sitä, minkälaisella koulutuksella hoitoa voi antaa. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen (804/1992) mukaan laajaa tietoutta edellyttäviin hoito-, huolenpito-, kasvatus-, opetus- tai kuntoutustehtäviin tarvitaan tehtävään soveltuva vähintään opistoasteinen sosiaali- tai terveydenhuoltoalan taikka muun alan ammatillinen tutkinto. Kelpoisuusehtona sosiaalihuollon erityistyöntekijän tehtävään on tehtävän edellyttämä koulutus ja soveltuva erikoistumiskoulutus tai perehtyneisyys.

Työntekijöiden ammattitaidon rajojen tunteminen on osa lastensuojelulaitosten laadunhallintaa. Pelkistettynä se tarkoittaa sitä, että lastensuojelulaitos tarjoaa vain sellaisia palveluja, joihin sen resurssit - siis myös työntekijöiden ammattitaito - riittävät. Lisäksi ennen lapsen sijoittamista kunnan sosiaalityöntekijä arvioi yhdessä lastensuojelulaitoksen kanssa, pystyykö yksikkö vastaamaan juuri kyseisen lapsen tarpeisiin.

Internetistä löytyi Kristiina Sallisen varsin kattava esitys "Vierihoito lastensuojelulaitoksessa", joka on tehty Tampereen Yliopiston Sosiaalityön harjoittelun analyysinä. Seuraavat otteet Sallisen tekstistä vastaavat osaltaan kysymykseen, mitä vierihoito on. Sallisen koko esitykseen on linkki tämän vastauksen lopussa.

Laitoshuoltoa koskevaan lastensuojelulakiin on rajoitteiden osalta tulossa tarkennuksia. Tärkeimmät lastensuojelun pakkotoimityöryhmän ehdotuksista ovat henkilöntarkastus ja – katsastus. Se mahdollistaisi virtsa-, veri- tai hiusnäytteen ottamisen silloin, kun on syytä epäillä päihteiden väärinkäyttöä. Toinen merkittävä ehdotus on erityinen huolenpito pakkokeinona. Se tarkoittaa moniammatillista hoitoa ja huolenpitoa, jonka aikana lapsen liikkumavapautta voidaan rajoittaa. Erityistä huolenpitoa voidaan järjestää vakavan päihde- ja rikoskierteen katkaisemiseksi, tai jos lapsi vakavasti vaarantaa käyttäytymisellään terveyttään ja kehitystään. Hoidon kestoksi ehdotetaan 30 vrk ja sitä voidaan jatkaa erityisen painavasta syystä 30 vrk. Päätös hoidon aloittamisesta täytyy perustua moniammatilliseen arvioon ja hoito on lopetettava heti kun tarvetta ei enää ole. (Koivuranta 2001,9-10)

Erityinen huolenpito on rajoittavuudestaan ja kontrollista huolimatta lapsilähtöinen auttamistapa. Aikuisen läsnäolo, rauhoittuminen ja keskusteluyhteyden saavuttaminen ovat keskeisiä keinoja. Lapsi on lähtökohtaisesti riippuvainen aikuisista ja vaikeissa elämäntilanteissa olevat lapset eivät voi selvitä ilman aikuisten tukea. Vierihoito antaa mahdollisuuden nuoren kohtaamisen ja vuorovaikutuksen syntyyn. Laitostyö toteuttaa normalisoinnin pedagogiikkaa, joka tarkoittaa lapsen asettamista lapsen perinteiselle paikalle. (Harrikari 2001,9) Vierihoito ei kuitenkaan tarkoita, että lapsen pitäisi olla aikuisen vallan alla, vaan sen täytyy olla sisällöllisesti ja menetelmällisesti lapsen subjektiutta korostava. hoitomuoto. Vierihoito ei voi koskaan olla ideologisesti eikä juridisesti kurinpito- tai rangaistus-toimenpide.

Erityinen huolenpito on hoitomuotona ollut käytössä jo viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien. Sitä on nimitetty vierihoidoksi, intensiivihoidoksi, jarruhoidoksi, lähihoidoksi ja tehostetuksi hoidoksi. Menetelmä ei ole vielä laillinen, mutta lastensuojelulaitokset mainostavat toimintamuotoa täysin avoimesti ja hoidosta peritään korotettu sijoituksen hoitovuorokausimaksu. Toimintaa luonnehditaan seuraavasti - tavoitteena on pysäyttää nuori ajattelemaan elämäntilannettaan ja vastuuttamaan teoistaan sekä estämään rikoskierre ja päihteiden väärinkäyttö.

Tavoitteena on myös lapsikeskeisiä lähestymistapoja – pyritään siihen, että nuori huomaa olevansa oman elämänsä subjekti, joka vierihoidon avulla motivoituu irrottautumaan itsetuhoisista käyttäytymismalleista. Yhteistä eri laitosten hoitomuodoille on, että ne ovat suunnattu vaikeahoitoisille ja moniongelmaisille nuorille ja tarkemmat hoitosisällöt suunnitellaan yksilöllisesti nuoren sen hetkisiä erityistarpeita huomioiden. Vierihoidossa on keskeistä aikuisen läsnäolo ja se, että hoito tapahtuu erillään muusta lastensuojelulaitoksen osastoelämästä.


Lääkkeitä voi Suomessa määrätä vain lääkäri. Lääkkeitä voi määrätä myös puhelimitse. Ohessa linkki Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistukseen lääkkeiden määräämisestä.



Aiheeseen liittyvää:
Mistä selvyyttä sijoitetun lapsen asioihin?


Lisätietoja:
http://www.uta.fi/laitokset/sospol/hlokunta/s-miettinen/kaytanto/sallin.htm
http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/lam99-50.htm