menestys on taattu!

Keski.Suomessa Toivakassa on tehty päätös maksaa alle 3 vuotiaille kotihoidon kuntalisää 250 euroa 65 euroa sisarkorotus. Toivakan sosiaalijohtajan mielestä tämän suuruisella tuella on merkitystä lapsiperheille ja todellinen vaihtoehto päivähoidolle. Samalla tuen suuruus on ollut imagollisesti merkittävä kunnalle. Moni lapsiperhe on ilmaissut kiinnostuksensa muuttaa Toivakkaan.

Petäjäveden kunnassa on myös tehty valtuustoaloite 200 euron kuntalisästä ja sisarkorotusta ehdotetaan alle 6 vuotiaille. Esim. 100 euron maksaminen on poliittista hämäystä eikä sillä ole ratkaisevaa merkitystä lasten kotihoidon lisääntymiseen.
(Petäjävesi lehti)

Toivakan kunta! kirjoitti:

Keski.Suomessa Toivakassa on tehty päätös maksaa alle 3 vuotiaille kotihoidon kuntalisää 250 euroa 65 euroa sisarkorotus. Toivakan sosiaalijohtajan mielestä tämän suuruisella tuella on merkitystä lapsiperheille ja todellinen vaihtoehto päivähoidolle. Samalla tuen suuruus on ollut imagollisesti merkittävä kunnalle. Moni lapsiperhe on ilmaissut kiinnostuksensa muuttaa Toivakkaan.

Petäjäveden kunnassa on myös tehty valtuustoaloite 200 euron kuntalisästä ja sisarkorotusta ehdotetaan alle 6 vuotiaille. Esim. 100 euron maksaminen on poliittista hämäystä eikä sillä ole ratkaisevaa merkitystä lasten kotihoidon lisääntymiseen.
(Petäjävesi lehti)

Lue lisää

PRIDE-valmennus
Sinustako sijaisvanhempi?
PRIDE-valmennus
auttaa päätöksenteossa.


Miksi PRIDE-valmennusta tarvitaan?

Jokaisella sijoitettavalla lapsella on oikeus päästä valmennettuun perheeseen ja jokaisella, joka harkitsee sijais- tai adoptiovanhemmaksi ryhtymistä on oikeus saada tietoa siitä, mitä sijais- tai adoptiovanhemmuus merkitsee. Sijais- tai adoptioperheeksi ryhtyminen on haaste. Monipuolinen PRIDE-valmennus antaa riittävästi tietoa päätöksenteon pohjaksi ja valmiuksia ryhtyä sijais- tai adoptiovanhemmaksi. Tavoitteena on, että perheet voivat valmennuksen jälkeen tehdä tietoon perustuvan päätöksen valmiuksistaan ja halukkuudestaan sijais- tai adoptiovanhemmiksi.
       



Kuva: Maria Kärkkäinen 2006
   
    Sijaisvanhemmuus
      Mitä se on?
      Miksi tarvitaan?
      Miten toteutetaan?
      Valmennus
      Lapsikylävanhemmuus
      Sijaisvanhemmaksi?
   Sukulais-
sijaisvanhemmaksi?

    Eläviä esimerkkejä
      Sijaisperhe
      Tuore lapsikylä-äiti
      Kokeneet lapsikylä-äidit
      Sijaissisar
      Kehitysvammainen lapsi
      Aikuistunut nuori
      Biologinen äiti
      Valmennettava perhe
    Usein kysyttyä
    Testaa valmiutesi
    Ota yhteyttä
Alueelliset toimijat     Alueelliset toimijat
      Kehitysvammaisten
perhehoito

   
       
Mitä PRIDE-valmennus on?

PRIDE-valmennus on sijais- ja adoptiovanhemmuutta harkitseville tarkoitettu ryhmämuotoinen valmennuskurssi, joka sisältää kahdeksan tapaamista (24 tuntia) noin kolmen kuukauden aikana. Valmennuksessa on keskeistä tiedon jakamisen lisäksi kokemuksellinen oppiminen. Erilaisten harjoitusten avulla eläydytään omiin, lapsen ja hänen vanhempiensa tilanteisiin ja tunteisiin sijoituksen eri vaiheissa.

Valmennuskurssin aikana osallistujat saavat tietoa niistä valmiuksista, joita sijais- ja adoptiovanhemmat tarvitsevat ja samalla he voivat arvioida omia vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan. Valmennuksen aikana perhe ja kouluttajat yhdessä arvioivat perheen valmiuksia sijais- tai adoptiovanhempana.

Valmennustapaamisten ohella kouluttajat tapaavat osallistujia myös henkilökohtaisesti perhetapaamisissa. Tämän lisäksi valmennukseen kuuluvat PRIDE-kotitehtävät ja PRIDE-kirja, joka sisältää valmennustapaamisten keskeiset asiat ja lisämateriaalia tapaamisten teemoista. Avoimuus ja menetelmän selkeä rakenne ovat PRIDE-valmennuksen kulmakiviä.

Kouluttajina toimivat PRIDE-kouluttajat: kokeneet sijais- tai adoptiovanhempi ja sosiaalityöntekijä yhdessä.


   
Pride-valmennuksen kahdeksan tapaamista

1. Lapsen oikeus perheeseen - perheen oikeus valmennukseen

Osallistujien ja kouluttajien tutustuminen toisiinsa.
Mitä on PRIDE-valmennus?
PRIDE-valmennuksen yhteys lastensuojeluun. Mitä ovat perhehoito ja adoptio?
Mitä valmiuksia sijais- ja adoptiovanhemmilta edellytetään?

2. Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen - perheen oikeus tiimiin

Pysyvyyden ja jatkuvuuden merkitys lapselle.
Yhteistyön ja tiimityön merkitys.
Mitä on sijaissisaruus?

3. Lapselle lupa kiintyä

Kiintymyksen syntyminen ja merkitys.
Lapsen kehitys.
Lapsen myönteisen itsetunnon ja identiteetin merkitys.

4. Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä

Millaisia menetyksiä sijoitetut ja adoptoidut lapset ovat kokeneet?
Millaisia tunteita ja reaktioita menetyksen kokemukseen liittyy?
Lapsen tukeminen menetysten suremisessa.

5. Lapsen oikeus perhesuhteisiin

Lapsen perhesuhteiden ja niiden tukemisen merkitys lapselle.
Elinikäisten ihmissuhteiden merkityksen ymmärtäminen lapsen elämässä.

6. Lapsen oikeus hoivaan, huolenpitoon ja turvallisiin rajoihin

Hoivaan, huolenpitoon ja turvallisten rajojen asettamiseen liittyvät haasteet.
Lapsen myönteisen itsetunnon, kehityksen ja kasvun tukeminen.

7. Tietoa ja kokemuksia perhehoidosta ja adoptiosta

Tapaaminen, jossa on perhehoidon ja adoption asiantuntijoista koottu paneeli.
Osallistujilla on mahdollisuus kutsua tapaamiseen myös sukulaisiaan, naapureitaan
ja muuta verkostoaan kuulemaan ja kysymään perhehoidosta ja adoptiosta.

8. Muutokseen valmistautuminen

Perhe ja lapsi muutoksessa. Kun perheestä tulee sijais- tai adoptioperhe.
Lapsen ja perheen tukeminen muutoksessa.
Valmennuksen päättäminen. Yhteiseen arviointiin ja päätöksen tekemiseen valmistautuminen.


   
Sijais- ja adoptiovanhemmuudessa tarvittavat valmiudet

- Suojella ja hoivata lasta
- Tukea lapsen kehitystä ja ottaa huomioon hänen kehitykselliset viiveensä
- Tukea lapsen suhteita syntymävanhempiinsa ja turvata lapsen muiden läheisten
ihmissuhteiden jatkuminen
- Sitoutua lapseen ja toimia hänelle luotettavana aikuisena tarvittaessa koko elämän ajan
- Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa


Mistä voi saada PRIDE-valmennusta?

Mikäli olet kiinnostunut PRIDE-valmennuksesta, ota yhteyttä oman kuntasi sosiaalitoimistoon
tai lähimpään Pelastakaa Lapset ry:n aluetoimistoon Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa tai Joensuussa.

http://www.sijaisvanhemmaksi.fi/faktat/valmennus.html

24 tunnissa! kirjoitti:

PRIDE-valmennus
Sinustako sijaisvanhempi?
PRIDE-valmennus
auttaa päätöksenteossa.


Miksi PRIDE-valmennusta tarvitaan?

Jokaisella sijoitettavalla lapsella on oikeus päästä valmennettuun perheeseen ja jokaisella, joka harkitsee sijais- tai adoptiovanhemmaksi ryhtymistä on oikeus saada tietoa siitä, mitä sijais- tai adoptiovanhemmuus merkitsee. Sijais- tai adoptioperheeksi ryhtyminen on haaste. Monipuolinen PRIDE-valmennus antaa riittävästi tietoa päätöksenteon pohjaksi ja valmiuksia ryhtyä sijais- tai adoptiovanhemmaksi. Tavoitteena on, että perheet voivat valmennuksen jälkeen tehdä tietoon perustuvan päätöksen valmiuksistaan ja halukkuudestaan sijais- tai adoptiovanhemmiksi.
       



Kuva: Maria Kärkkäinen 2006
   
    Sijaisvanhemmuus
      Mitä se on?
      Miksi tarvitaan?
      Miten toteutetaan?
      Valmennus
      Lapsikylävanhemmuus
      Sijaisvanhemmaksi?
   Sukulais-
sijaisvanhemmaksi?

    Eläviä esimerkkejä
      Sijaisperhe
      Tuore lapsikylä-äiti
      Kokeneet lapsikylä-äidit
      Sijaissisar
      Kehitysvammainen lapsi
      Aikuistunut nuori
      Biologinen äiti
      Valmennettava perhe
    Usein kysyttyä
    Testaa valmiutesi
    Ota yhteyttä
Alueelliset toimijat     Alueelliset toimijat
      Kehitysvammaisten
perhehoito

   
       
Mitä PRIDE-valmennus on?

PRIDE-valmennus on sijais- ja adoptiovanhemmuutta harkitseville tarkoitettu ryhmämuotoinen valmennuskurssi, joka sisältää kahdeksan tapaamista (24 tuntia) noin kolmen kuukauden aikana. Valmennuksessa on keskeistä tiedon jakamisen lisäksi kokemuksellinen oppiminen. Erilaisten harjoitusten avulla eläydytään omiin, lapsen ja hänen vanhempiensa tilanteisiin ja tunteisiin sijoituksen eri vaiheissa.

Valmennuskurssin aikana osallistujat saavat tietoa niistä valmiuksista, joita sijais- ja adoptiovanhemmat tarvitsevat ja samalla he voivat arvioida omia vahvuuksiaan ja kehittämistarpeitaan. Valmennuksen aikana perhe ja kouluttajat yhdessä arvioivat perheen valmiuksia sijais- tai adoptiovanhempana.

Valmennustapaamisten ohella kouluttajat tapaavat osallistujia myös henkilökohtaisesti perhetapaamisissa. Tämän lisäksi valmennukseen kuuluvat PRIDE-kotitehtävät ja PRIDE-kirja, joka sisältää valmennustapaamisten keskeiset asiat ja lisämateriaalia tapaamisten teemoista. Avoimuus ja menetelmän selkeä rakenne ovat PRIDE-valmennuksen kulmakiviä.

Kouluttajina toimivat PRIDE-kouluttajat: kokeneet sijais- tai adoptiovanhempi ja sosiaalityöntekijä yhdessä.


   
Pride-valmennuksen kahdeksan tapaamista

1. Lapsen oikeus perheeseen - perheen oikeus valmennukseen

Osallistujien ja kouluttajien tutustuminen toisiinsa.
Mitä on PRIDE-valmennus?
PRIDE-valmennuksen yhteys lastensuojeluun. Mitä ovat perhehoito ja adoptio?
Mitä valmiuksia sijais- ja adoptiovanhemmilta edellytetään?

2. Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen - perheen oikeus tiimiin

Pysyvyyden ja jatkuvuuden merkitys lapselle.
Yhteistyön ja tiimityön merkitys.
Mitä on sijaissisaruus?

3. Lapselle lupa kiintyä

Kiintymyksen syntyminen ja merkitys.
Lapsen kehitys.
Lapsen myönteisen itsetunnon ja identiteetin merkitys.

4. Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä

Millaisia menetyksiä sijoitetut ja adoptoidut lapset ovat kokeneet?
Millaisia tunteita ja reaktioita menetyksen kokemukseen liittyy?
Lapsen tukeminen menetysten suremisessa.

5. Lapsen oikeus perhesuhteisiin

Lapsen perhesuhteiden ja niiden tukemisen merkitys lapselle.
Elinikäisten ihmissuhteiden merkityksen ymmärtäminen lapsen elämässä.

6. Lapsen oikeus hoivaan, huolenpitoon ja turvallisiin rajoihin

Hoivaan, huolenpitoon ja turvallisten rajojen asettamiseen liittyvät haasteet.
Lapsen myönteisen itsetunnon, kehityksen ja kasvun tukeminen.

7. Tietoa ja kokemuksia perhehoidosta ja adoptiosta

Tapaaminen, jossa on perhehoidon ja adoption asiantuntijoista koottu paneeli.
Osallistujilla on mahdollisuus kutsua tapaamiseen myös sukulaisiaan, naapureitaan
ja muuta verkostoaan kuulemaan ja kysymään perhehoidosta ja adoptiosta.

8. Muutokseen valmistautuminen

Perhe ja lapsi muutoksessa. Kun perheestä tulee sijais- tai adoptioperhe.
Lapsen ja perheen tukeminen muutoksessa.
Valmennuksen päättäminen. Yhteiseen arviointiin ja päätöksen tekemiseen valmistautuminen.


   
Sijais- ja adoptiovanhemmuudessa tarvittavat valmiudet

- Suojella ja hoivata lasta
- Tukea lapsen kehitystä ja ottaa huomioon hänen kehitykselliset viiveensä
- Tukea lapsen suhteita syntymävanhempiinsa ja turvata lapsen muiden läheisten
ihmissuhteiden jatkuminen
- Sitoutua lapseen ja toimia hänelle luotettavana aikuisena tarvittaessa koko elämän ajan
- Tehdä yhteistyötä lapsen asioissa


Mistä voi saada PRIDE-valmennusta?

Mikäli olet kiinnostunut PRIDE-valmennuksesta, ota yhteyttä oman kuntasi sosiaalitoimistoon
tai lähimpään Pelastakaa Lapset ry:n aluetoimistoon Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa tai Joensuussa.

http://www.sijaisvanhemmaksi.fi/faktat/valmennus.html

Lue lisää

Etuudet ja palvelut perhehoidossa

Kelan etuudet

Lapsilisä
Perhehoitaja voi hakea ja saada sijoitetusta lapsesta sosiaalilautakunnan suostumuksella lapsilisän. Sijoitettu lapsi otetaan tällöin huomioon lapsilisän porrastuksessa. Lapsilisän maksatusta koskevaa lainsäädäntöä on sosiaali- ja terveysministeriössä tulkittu niin, että lapsilisä maksetaan aina lapsen huoltajalle. Perhehoitajan toimiessa myös lapsen huoltajana hänellä on selkeästi oikeus lapsilisän nostamiseen. Useimmat perhehoitajat eivät kuitenkaan ole sijoitettujen lasten virallistettuja huoltajia. Tällöin lapsilisän maksatus perustuu lapsilisälakiin, jonka mukaan etuus maksetaan sijoittavalle kunnalle ja Kansaneläkelaitos voi oikeuttaa perhehoitajan nostamaan lapsilisän kuntaa kuultuaan. Eli tämän pykälän mukaan päätösvalta jää asiassa kunnalle. Lapsilisän maksaminen perustuu Lapsilisälakiin (1992).

Laki siis mahdollistaa sekä lapsilisän maksamisen perhehoitajalle, että sen perimisen kunnalle. Tärkeää onkin, että lapsilisän maksamisesta sovitaan jo toimeksiantosopimusta tehtäessä ja asia myös kirjataan toimeksiantosopimukseen. Jos sopimusta tehdessä sovitaan lapsilisän perimisestä kunnalle, tulisi asia huomioida perhehoitajalle maksettavassa kulukorvauksessa.

On myös muistettava, että jos toimeksiantosopimuksessa on sovittu lapsilisän maksamisesta perhehoitajalle, kunta ei voi yksipuolisesti muuttaa sopimusta ja periä lapsilisää kunnalle.

Alle 16-vuotiaan vammaistuki (ent. hoitotuki)
Perhehoitaja voi hakea alle 16-vuotiaan vammaistukea erityistä hoitoa tarvitsevan, vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen hoidon tukemiseksi. Perhehoitoliitto suosittaa alle 16-vuotiaan vammaistuen maksamista sijoittavan kunnan suostumuksella lasta hoitavalle perhehoitajalle. Vammaistuen saa alle 16-vuotias, jonka hoidosta aiheutuu vähintään kuuden kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna terveeseen lapseen. Tuki on verotonta tuloa, eikä riipu hakijan tuloista tai varallisuudesta. Vammaistuki on porrastettu kolmeen ryhmään lapsen tarvitseman erityishoidon perusteella (Laki vammaisetuuksista 2007). Korotettu ja ylin vammaistuki oikeuttavat Kelan järjestämään kuntoutukseen. Hakemuksessa tulee olla yksityiskohtainen selvitys lapsen tarvitseman hoidon, tuen ja ohjauksen tarpeesta. Liitteeksi tarvitaan C-lääkärinlausunto.

Lastenhoidon tuki
Lastenhoidon tukea (ns. kotihoidon tuki) ei myönnetä perhehoidossa olevasta lapsesta (poikkeuksena kuntakohtaiset päätökset maksaa kotihoidontukea).

16-vuotta täyttäneen vammaistuki
16-vuotta täyttäneen vammaistukea voidaan myöntää yli 16-vuotiaalle henkilölle, joka ei ole eläkkeellä. Tuen tarkoituksena on tukea työikäisten vammaisten henkilöiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä sekä työelämässä ja opiskelussa ja korvata vammaisuudesta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Vammaistuki on porrastettu kolmeen maksuluokkaan yleisen haitan, tarvittavan avun, palvelujen ohjauksen ja valvonnan sekä vammasta aiheutuvien erityiskustannusten perusteella. (Laki vammaisetuuksista 2007.)

Erityishoitoraha
Perhehoitaja voi hakea Kelan myöntämää erityishoitorahaa, jos hän osallistuu vaikeasti sairaan/ vammaisen alle 16-vuotiaan perheeseen sijoitetun lapsen hoitoon tai kuntoutukseen. Hoito ja kuntoutus voi tapahtua sairaalassa, sairaalan poliklinikalla, erityishuoltopiirin poliklinikalla tai näihin liittyvässä kotihoidossa. Erityishoitorahan tarkoituksena on korvata sivutoimisille perhehoitajille kodin ulkopuoliseen työhön liittyviä ansionmenetyksiä ja päätoimiselle perhehoitajalle estyminen hoitamasta perhehoitajan tehtävää muiden sijoitettujen osalta ko. ajalla. Erityishoitorahaa voi saada myös kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssille osallistumisen ajalta. Erityishoitorahaa maksetaan samalta ajalta molemmille perhehoitajille, jos lääkäri on katsonut molempien perhehoitajien osallistumisen hoitoon tai kuntoutukseen tarpeelliseksi (ei koske kotihoitoa). Erityishoitorahalla on neljän kuukauden takautuva hakuaika.
Erityishoitoraha on yleensä saajan sairauspäivärahan suuruinen ja on ennakonpidätyksen alainen (Sairausvakuutuslaki (2004).

Apuvälineet
Kela voi myöntää apuvälineitä (esim. tietokone) vaikeavammaisille opiskelusta selviytymiseksi silloin, kun on kyse työelämään tähtäävästä ammatillisesta koulutuksesta tai yleissivistävästä opiskelusta peruskoulun yläasteelta alkaen opiskelijalle, jolle on tehty ammatillisen koulutuksen suunnitelma.

Asumistuki
Perhehoidossa olevat eläkkeensaajat ovat oikeutettuja eläkkeensaajan asumistukeen. Asumiskustannukset hyväksytään asumistukea määriteltäessä eläkkeensaajan maksaman vuokran tai hoitomaksussa eriteltyjen asumiskustannusten mukaisina kuitenkin enintään paikkakunnan vuokratason määräisenä. Silloin kun asumisen osuutta ei ole eritelty hoitomaksusta, asumiskustannusten arvioimisen perusteena käytetään paikkakunnan vuokratasoa. Samoin menetellään myös silloin, kun eläkkeensaaja on perhehoidossa ja häneltä peritään hoidosta laitoshoidon maksu (Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1992). Vuokraan sisältyvät sähkö-, sauna-, pesutupa- ja siivousmaksut vähennetään vuokrasta, samoin palvelutaloissa ja palveluasunnoissa perittävät ns. palvelumaksut.

Yleinen asumistuki myönnetään asuntoon, jonka hallinta perustuu Lain asuinhuoneiston vuokrauksesta (1995) mukaiseen vuokrasopimukseen. Perhehoito ei perustu vuokrasopimussuhteeseen, joten yleistä asumistukea ei voida myöntää. Opiskelija, joka asuu vuokralla vuokra-, asumisoikeus- tai osaomistusasunnossa, on oikeutettu opintotuen asumislisään. Lisätietoja eri asumisen tuista saa lähimmästä Kelan toimistosta.

Eläke
Kansaneläkkeeseen ovat oikeutettuja 65 vuotta täyttäneet henkilöt tai sitä nuoremmat työkyvyttömät henkilöt.
Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu tukemaan kotona (koskee perhehoitoa) asumista ja hoitoa sekä korvaamaan sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Eläkettä saavan hoitotuki on porrastettu kolmeen ryhmään avuntarpeen, ohjauksen ja valvontatarpeen sekä erityiskustannusten määrän perusteella. Eläkettä saavan hoitotuessa ei oteta huomioon perhehoidon asiakasmaksua määriteltäessä. Tuki maksetaan aina perhehoidossa olevan henkilön tilille.

Nuoren kuntoutusraha
Vajaakuntoisella 16-19-vuotiaalla nuorella on oikeus nuoren kuntoutusrahaan, jos nuoren työkyky ja ansiomahdollisuudet tai mahdollisuudet valita ammatti ja työ ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet ja hän tarvitsee tämän vuoksi tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta. Edellytyksenä on, että kotikunnassa on yhdessä nuoren, hänen huoltajansa ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa laadittu hänelle henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma. Samalta ajalta nuoren on mahdollista saada myös verotonta vammaistukea. Loma-ajoilta kuntoutusrahaa pienennetään 20 prosentilla.

Alle 20 -vuotiaalle työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää vasta, kun on selvitetty, ettei ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia ole, tai jos ammatillinen kuntoutus on sairauden vuoksi keskeytynyt tai päättynyt tuloksettomana.

Matkakustannusten korvaus
Sairausvakuutus korvaa matkakustannukset sairaalaan, poliklinikalle tai kuntayhtymän terveydenhuollon toimintayksikköön Lisäksi korvaus maksetaan sairauden hoitoon kuuluvien apuvälineiden hankkimiseen ja ylläpitämiseen liittyvistä matkoista aiheutuviin kustannuksiin. Sairauden vuoksi tehdyistä matkoista korvataan omavastuuosuuden ylittävä osuus. Jos potilas, saattaja tai perheenjäsen on joutunut yöpymään matkalla tutkimuksen, hoidon tai liikenneolosuhteiden takia, hän voi hakea Kelasta yöpymisrahaa.
Lisätietoja Kelan myöntämistä etuuksista saa Kelan paikallistoimistosta tai internetistä: www.kela.fi.

5.2 Palvelut

Kuntoutusta toimintakyvyn tukemiseksi
Kun perheeseen sijoitetaan lapsi, nuori tai aikuinen, jolla on erityistarpeita, kehityksen tukemiseksi tarvitaan usein yksilöllisesti suunniteltua kuntoutusta. Laajasti ymmärrettynä kuntoutus sisältää esim. terapioita, apuvälineitä, sopeutumisvalmennusta sekä päivähoito- ja kouluratkaisuja. Tärkeä osa kuntoutusta on perheyhteisön jäsenyys ja yhteinen arki.

Vaikeavammaiselle myönnettävän kuntoutuksen edellytyksenä on, että perhehoidossa oleva saa jotakin seuraavista:
• korotettua tai ylintä alle 16-vuotiaan vammaistukea
• korotettua tai ylintä yli 16-vuotiaan vammaistukea
• eläkkeensaajan korotettua ylintä tai eläkettä saavan hoitotukea
• ylintä vammaistukea, jota maksetaan kansaneläkkeen lepäämisajalta

Kuntoutuksen hakemisessa tarvitaan lääkärinlausunto ja kuntoutussuunnitelma. Kuntoutus voi olla joko yksilö- tai ryhmäkuntoutusta.

Sopeutumisvalmennuskurssilla saa tietoa diagnoosista, lisävammoista tai sairauksista, vertaistukea sekä käytännön vinkkejä arkeen. Sopeutumisvalmennuskursseja järjestävät eri alojen järjestöt (lisätietoja järjestöittäin ja esim. www.verneri.fi).
Varhaiskuntoutus (0-6-vuotiaat perheineen) on lapsen kehityksen tukemista yhteistyössä lasta hoitavien henkilöiden ja asiantuntijoiden kanssa. Varhaiskuntoutukseen liittyy myös erilaisista palveluista tiedottaminen ja vanhempien tai perhehoitajien ohjaaminen niiden hakemisessa. Varhaiskuntoutuksessa on käytetty paljon Portaat ja Pikku Portaat -menetelmää, jossa lapsen kehitystä tuetaan vaihe vaiheelta kehityksen eri alueilla. Lasten kuntoutuksessa voidaan käyttää myös monia muita menetelmiä, mm. VARSU-menetelmää, jossa kuntoutus toteutetaan arjen toimintojen kuten ruokailun, pukeutumisen ja leikin yhteydessä. Lapsen ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointiin ja tukemiseen on erilaisia menetelmiä kuten Theraplay.

Puheterapian avulla hoidetaan tai lievitetään puheen, kielen ja/tai äänen häiriöitä, jotka voivat olla kehityksellisiä tai vammautumisesta johtuvia.

Psykoterapian tavoitteena on tukea yksilön kasvua ja kehitystä vuorovaikutussuhteessa terapeutin kanssa. Psykoterapian muotoja ovat mm. perhe-, yksilö-, leikki-, hahmo-, kognitiivinen, ratkaisukeskeinen ja dynaaminen terapia.

Fysioterapiaa tarvitaan mm. motorisen kehityksen tukemiseen tai lihasjänteyden, kehonhahmotuksen ja hallinnan, niveloireiden, ortopedisten leikkausten, hengitystieoireiden, verenkiertohäiriö- ja painehaavaumien sekä vammojen jälkitilojen vuoksi. Fysioterapeutin tehtäviin kuuluu myös liikkumisessa ja jokapäiväisessä elämässä tarvittavien apuvälineiden sovitus, hankinta ja käytön opetus. Tällaisia apuvälineitä ovat mm. tukikengät, pyörätuoli sekä muut liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineet.

Toimintaterapian tavoitteena on, että lapsi, nuori tai aikuinen pystyy käyttämään taitojaan ja selviytymään elinympäristössään niin itsenäisesti kuin mahdollista, tarvittaessa apuvälineitä hyväksikäyttäen. Kela korvaa toimintaterapiaa mm. lapsille, joilla on autismi, kehitysvamma tai dysfasia.

Musiikkiterapiaa Kela korvaa niille vaikeavammaisille lapsille ja nuorille niille, joilla on esim. autismi, kontakti- ja kommunikaatiohäiriöitä, vaikeita psykiatrisia toiminta-, tarkkaavaisuus- tai puhehäiriöitä.

Ratsastusterapia tukee ja täydentää sosiaalisen, kasvatuksellisen, lääkinnällisen ja psykiatrisen kuntoutuksen tavoitteita. Ratsastusterapia erotetaan vammaisratsastuksesta, joka on harrastustoimintaa. Kela on hyväksynyt ratsastusterapian fysio- tai toimintaterapian tukiterapiaksi, eli sitä ei myönnetä, ellei asiakkaalla ole tarvetta myös fysio- tai toimintaterapiaan.

Kuvataide- tai taideterapia on psykoterapeuttinen kuntoutusmuoto, jossa tavoitteena on vahvistaa yksilön omanarvontuntoa ja itsensä hyväksymistä. Keskeistä terapiassa on luomisprosessi, jonka aikana tekijä ilmaisee itseään ja omia tunteitaan.

Neuropsykologinen kuntoutus on kuntoutusta, jonka avulla pyritään lieventämään aivotoimintahäiriöiden aiheuttamia neuropsykologisia oireita. Tällaisia häiriöitä ovat mm. hahmottamiseen, muistiin, kielen tuottamiseen tai ymmärtämiseen ja tahdonalaisten liikkeiden säätelyyn liittyvät häiriöt. Häiriöitä voi olla myös tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen alueilla.

Vakiintuneiden terapioiden lisäksi tarjolla on monia muita kuntoutusmenetelmiä. Koska joidenkin menetelmien tuloksellisuudesta ollaan eri mieltä, Kela ei hyväksy niitä korvattavien terapioiden joukkoon. Tällaisia kuntoutusmenetelmiä ovat mm. Delacato- menetelmä, PREP -lukemisvalmiuksien harjoitusohjelma ja Petómenetelmä. Autismikuntoutuksessa voidaan hyödyntää esim. Teacch ja Lovaas- menetelmiä.

Tietokoneavusteinen kuntoutus
Tietokoneavusteista kuntoutusta käytetään oppimisvaikeuksien lieventämiseen. Kehitysvammaliiton valtakunnallinen tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki edistää puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia, kommunikoinnin apuvälineiden sekä vammaisille soveltuvien tietokoneiden ja -ohjelmien käyttöä. Tikoteekeissä tehdään kommunikoinnin ja tietokoneen käytön arviointeja. Siellä on myös mahdollisuus ohjattuun tutustumiseen kuntoutuksellisiin ja vapaa-ajan tietokoneohjelmiin. Ohjelmia voi saada lainaksi. Suomen Vammaiskoulutuksen tukiyhdistys ry:ltä voi anoa vammaiselle henkilölle tietokonetta tarvittavine apuvälineineen opetuksen ja kuntoutuksen tueksi.
Lisätietoja: www.papunet.net

Lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämää lääkinnällistä kuntoutusta ovat esim. sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit. Kurssille osallistumisen ajalta on mahdollisuus saada kuntoutusrahaa ja matkakorvauksia. Tällaisia kursseja ovat esim. Kehitysvammaisten Tukiliiton kurssit: www.kvtl.fi ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kuntoutuskodin kurssit: www.lastenkuntoutus.net

Kouluasioita
Lapsella on oikeus vapaaehtoiseen esiopetukseen oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna. Yleensä esiopetukseen tullaan 6-vuotiaina. Kehitysvammaisilla lapsilla on oikeus esiopetukseen 11-vuotisen oppivelvollisuuden vuoksi viisivuotiaina. Esiopetusta järjestetään päiväkodeissa ja kouluissa ja se on maksutonta. Esiopetusta annetaan muutama tunti päivässä, yhteensä 700 tuntia vuodessa. Lapset, jotka kuuluvat pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, ovat oikeutettuja koulukuljetukseen. Peruskoulussa järjestettyyn esiopetukseen sovelletaan Perusopetuslakia (1998), päiväkodeissa järjestettyyn esiopetukseen sovelletaan täydentävästi myös Lakia lasten päivähoidosta (1973). Näin ollen lapsella on tarvittaessa oikeus myös kouluavustajaan.

Perusopetus
Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat 7-vuotiaina oppivelvollisia. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Kehitysvammaiset lapset ovat pidennetyn 11-vuotisen oppivelvollisuuden piirissä ja heidän oppivelvollisuutensa alkaa 6-vuotiaana.

Oppilaalla, jolla on oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, on oikeus saada erityisopetusta. Päätöksen erityisopetukseen siirtämisestä tekee koululautakunta tai sitä vastaava toimielin. Erityisopetukseen ottamista tai siirtämistä koskevaa päätöstä ei tehdä neuvottelematta ja oppilaan huoltajan kanssa. Erityisopetuksessa olevalle oppilaalle tehdään HOJKS, joka tarkoittaa henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa. Erityisopetusta järjestetään joko integroituna yleisopetukseen, erityisluokilla tai erityiskouluissa.
Oppimäärän yksilöllistäminen (mukauttaminen) on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetuspäätöstä. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Harjaantumisopetuksen (kehitysvammaiset oppilaat) opetus järjestetään usein toiminta-alueittain, joita ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset ja kognitiiviset taidot sekä päivittäiset toiminnot.

Koulu vastaa koulu- ja luokkakohtaisista apuvälineistä (esim. pulpetti). Erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on tarvittaessa oikeus kouluavustajaan. Oppilaan subjektiivisesta oikeudesta avustajaan säädetään Perusopetuslaissa 1998). Mikäli avustajatarve on tiedossa, on syytä olla kouluun yhteydessä hyvissä ajoin ennen koulun alkua. Usein avustajan hakemisessa tarvitaan asiantuntijalausunto. Lastensuojelulain (2007) 9 §:n mukaan kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita.

Peruskoulun oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen silloin, jos koulumatka on viittä kilometriä pidempi. Oikeus maksuttomaan kuljetutukseen tai avustukseen on myös silloin kun koulumatka on oppilaan ikä ja muut olosuhteet (esim. lapsen kehitysvammaisuus, koulunmatkan reitti) huomioiden liian vaikea, vaarallinen tai rasittava.

Perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen on kunnalle vapaaehtoista. Mikäli kunta järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa 1-2-luokkalaisille, tulee sen järjestää sitä myös erityisopetuksessa oleville 9. vuosiluokkaan saakka. Kehitysvammaisten lasten aamu- ja iltapäivähoito tulee järjestää kehitysvammalain perusteella. Mikäli aamu- ja iltapäivähoito on erityishuolloksi katsottavaa toimintaa, tulee sen olla maksutonta koska kyse on alle 16-vuotiaalle kehitysvammaiselle annettavasta osittaisesta ylläpidosta.

Peruskoulun jälkeen nuori voi jatkaa kouluttautumista toisen asteen (ammatilliset oppilaitokset ja lukio) oppilaitoksissa. Erityisopetus järjestetään ammatillisissa oppilaitoksissa joko samoissa ryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa tai erityisopetuksen linjoilla tai erityisammattikouluissa.

Perustutkinnon suorittaneella, tutkintotodistuksen saaneella opiskelijalla on jatko-opintokelpoisuus, vaikka hän tarvitsisi jatko-opinnoissaankin erityisjärjestelyjä. Ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen vaaditaan alan peruskoulutusta ja työkokemusta, mutta myös sellaiset henkilöt, jotka eivät ole saaneet ammatillista peruskoulutusta, mutta ovat pitkään toimineet alalla, voivat hakeutua ammatilliseen lisäkoulutukseen.

Kela voi myöntää koulumatkatukea toisen asteen opiskelijalle, jonka yhdensuuntainen koulumatka on vähintään 10 kilometriä. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoihin rinnastetaan myös muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettyihin kotitalousopintoihin, vammaisille opiskelijoille järjestettyyn valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen osallistuvat opiskelijat. Kuljetusta kouluun voi järjestää myös kotikunta vammaispalvelulain perusteella.

Lapsen sijoittanut kunta on velvollinen maksamaan oppilaasta opetuksen järjestäjälle valtionosuuden ylittävät kustannukset (Laki opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 50 §:n muuttamisesta 2007). Lisätietoja kouluasioista saa paikallisesta kouluvirastosta.

Ammatillisessa koulutuksessa olevalle opiskelijalle asuminen koulutuksen järjestäjän osoittamassa opiskelija-asuntolassa on maksutonta.

Opiskelijahuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Tarvittaessa koulutuksen järjestäjän velvollisuus on ohjata opiskelija hakemaan näitä etuja ja palveluja (sosiaali- ja mielenterveyspalvelut, päihde- ja ehkäisypalvelut sekä työvoimatoimiston palvelut).

Autoasioita
Vammaista henkilöä hoitavalla perhehoitajalla on mahdollisuus hakea vapautusta ajoneuvoverosta (ns. jokavuotinen käyttömaksu) Ajoneuvohallintokeskukselta (Ajoneuvolaki 2002, 35 §). Vammaisen henkilön ei tarvitse itse omistaa ajoneuvoa, josta vapautus myönnetään. Mikäli vapautusta ajoneuvoveron perusverosta haetaan vammaisen pysäköintiluvan perusteella, on hakijan oltava rekisteriin merkitty ajoneuvon omistaja tai haltija. Autoa vaihdettaessa on haettava vapautusta uudelleen.

Autoveronpalautusta haetaan Hangon tullista tai Tullihallituksesta. Autoveronpalautusta ei ole perhehoitajille joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta myönnetty.

Kotipaikkakunnan poliisi myöntää pysäköintiluvan 10 vuodeksi kerrallaan vaikeasti vammaiselle henkilölle. Lupa on voimassa myös muissa EU:n jäsenvaltioissa. Vammaisen pysäköintilupa on henkilökohtainen. Pysäköintilupa antaa oikeuden pysäköidä ajoneuvo maksulliselle paikalle ilmaiseksi sekä pysäköintioikeuden myös sellaiselle alueelle, missä pysäköinti on liikennemerkein kielletty, jos muut tieliikennelain säädökset eivät sitä kiellä. Mikäli samalla ajoneuvolla kuljetetaan samanaikaisesti useita vaikeasti vammaisia henkilöitä, voidaan pysäköintilupa myöntää kuljetuksen suorittajalle eli tässä tapauksessa perhehoitajalle.

Sosiaalitoimen palvelut
Lisätietoja sosiaalitoimen palveluista saa paikallisesta sosiaalivirastosta.

Päivähoito
Päivähoito voidaan järjestää joko perhepäivähoidossa perhepäivähoitajan tai sijaisperheen kodissa tai päiväkodissa. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten päivähoito voidaan järjestää erityispäiväkodissa tai integroituna tavalliseen päiväkotiin tai perhepäivähoitoon ryhmäkokoa pienentämällä. Päivähoitomaksua ei koskaan peritä sijaisvanhemmilta.

Sijoitetun lapsen päivähoidon tarve ja aloittamisajankohta vaatii aina huolellista arviointia. Sijaisvanhemman kotiin jäämistä päivähoidon sijaan sijoittaja voi tukea taloudellisesti.

Palvelut henkilöille, jotka täyttävät
vaikeavammaisuuden kriteerit
Sosiaalitoimelta voi hakea Vammaispalvelulain (1987) mukaisia apuvälineitä, joita tarvitaan liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa- aikana (esimerkiksi harrastusvälineet).

Henkilöllä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei ilman kohtuuttomia vaikeuksia voi käyttää joukkoliikennevälineitä, on subjektiivinen oikeus vammaispalvelulain mukaan käyttää kuljetuspalveluja ja tarvittaessa saattajaa niin työ-, opiskelu- kuin vapaa-ajan matkoilla. Työ- ja opiskelumatkat korvataan tarpeen mukaan vaikeavammaiselle henkilölle kokonaisuudessaan ja näiden lisäksi hänellä on mahdollisuus vähintään 18 yhdensuuntaiseen jokapäiväiseen elämään kuuluvaan asiointi- ja virkistysmatkaan kuukaudessa. Vaikeavammaisuus ei aina tarkoita fyysistä vammaa, vaan se voi johtua myös siitä, että henkilö ei osaa tai voi esimerkiksi käytöshäiriöiden tai pelkotilojen vuoksi käyttää julkisia kulkuvälineitä. Asiointi- ja vapaa-ajan kohde on vammaisen henkilön itsensä harkittavissa, ja matka on tehtävä asuinkunnassa tai lähikuntiin.

Vaikeasti kuulo- ja näkövammaisilla on subjektiivinen oikeus saada Vammaispalvelulain (1987) mukaisia tulkkipalveluja vähintään 240 tuntia vuodessa. Muilla kuulo-, näkö- tai puhevammaisilla henkilöillä on oikeus saada vuodessa vähintään 120 tuntia vuodessa tulkkipalveluja. Palveluja voi saada esim. työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen ja virkistyksen yhteydessä tapahtuvaan tulkkaukseen.

Työ- ja päivätoiminta
Päivätoiminta on useimmiten vaikeimmin vammaisille tarkoitettua viriketoimintaa. Päivätoimintaa järjestetään muun muassa toimintakeskuksissa.

Työtoiminnaksi kutsutaan työtä, joka tehdään useimmiten työ- tai toimintakeskuksessa. Työntekijä on huoltosuhteessa toimintakeskukseen. Työaika määräytyy kunkin työssäkäyvän henkilön omien tarpeiden ja tilanteen mukaan. Työaikaan vaikuttaa usein myös kuntien taloustilanne. Kehitysvammaisen henkilön kuljetuksen työ- tai toimintakeskukseen järjestää ja kustannuksista vastaa palvelun järjestävä taho (kunta tai kuntayhtymä). Ruokailun maksaa kukin henkilö itse. Työstä ei kerry lomia. Loma-ajat määräytyvät usein työkeskusten ohjaajien lomien mukaan. Kehitysvammaisten oikeus työtoimintaan perustuu Lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta (1977). Työtoimintaa voidaan järjestää myös Sosiaalihuoltolain (1982) mukaan.

Avotyötoiminnalla ja tuetulla työtoiminnalla tarkoitetaan työtä, jota tehdään tavallisella työpaikalla. Avotyötoiminnasta ja tuetusta työtoiminnasta maksetaan työosuusrahaa. Työntekijä on huoltosuhteessa työ- tai toimintakeskukseen ja hänellä on usein ohjaajan tuki. Työaika sovitaan työnantajan, työkeskuksen henkilökunnan ja työntekijän kesken. Jos työntekijä ansaitsee tiettyä määrää enemmän, tulee hänellä olla verokortti.
Avotyöntekijällä on oikeus saada ilmainen kuljetus työpaikalleen. Työpaikkaruokailun hän maksaa itse. Lomat sovitaan erikseen.
Tuettu työllistyminen perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen työsopimukseen. Työntekijää tukee ja ohjaa työvalmentaja. Tuetusta työstä maksetaan vähimmäispalkan suuruista palkkaa.
Kun täysimääräistä työkyvyttömyyseläkettä saava työllistyy, voi hän jättää eläkkeen lepäämään. Mikäli tulot jäävät alle säädetyn rajan kuukaudessa, ne eivät vaikuta eläkkeeseen. Työnteon loputtua eläke pitää anoa takaisin. Terveystoimen palvelut
Sijoituskunnan (kunta, jossa lapsi asuu sijaisperheessä), jossa lapsi tai nuori on avohuollon tukitoimena tai sijaishuoltoon sijoitettuna tai jälkihuollossa, on järjestettävä lapselle tai nuorelle hänen tarvitsemansa kansanterveystyöhön kuuluvat palvelut. Palvelut on järjestettävä yhteistyössä sijoittajakunnan kanssa(Lastensuojelulaki 2007, 16 §). Kustannuksista vastaa sijoittajakunta.(Laki kansanterveyslain muuttamisesta 2004, 14 §).

Sairaanhoitopiirin, johon kuuluvaan kuntaan lapsi tai nuori on sijoitettuna lastensuojelulain mukaisen avohuollon tukitoimena tai sijaishuoltoon taikka jossa hän on jälkihuollossa on järjestettävä lapselle tai nuorelle hänen tarvitsemansa erikoissairaanhoidon palvelut. Palvelut on järjestettävä yhteistyössä sijoittajakunnan kanssa. Kustannuksista vastaa se sairaanhoitopiiri, johon sijoittajakunta kuuluu. (Laki erikoissairaanhoitolain muuttamisesta 14 §).

Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat välineet ja laitteet, joita vammainen henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoista (esim. keppi, proteesi, pyörätuoli). Terveydenhuolto kustantaa myös peruskoulua tai lukiota käyvälle vammaiselle oppilaalle lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat henkilökohtaiset ja koulussa tarvittavat apuvälineet (esimerkiksi pyörätuoli). Nämä palvelut koskevat henkilöitä, jotka täyttävät vaikeavammaisuuden kriteerit. n

http://www.perhehoitoliitto.fi/perhehoito/suomessa/5.htm

tuetaan! kirjoitti:

Etuudet ja palvelut perhehoidossa

Kelan etuudet

Lapsilisä
Perhehoitaja voi hakea ja saada sijoitetusta lapsesta sosiaalilautakunnan suostumuksella lapsilisän. Sijoitettu lapsi otetaan tällöin huomioon lapsilisän porrastuksessa. Lapsilisän maksatusta koskevaa lainsäädäntöä on sosiaali- ja terveysministeriössä tulkittu niin, että lapsilisä maksetaan aina lapsen huoltajalle. Perhehoitajan toimiessa myös lapsen huoltajana hänellä on selkeästi oikeus lapsilisän nostamiseen. Useimmat perhehoitajat eivät kuitenkaan ole sijoitettujen lasten virallistettuja huoltajia. Tällöin lapsilisän maksatus perustuu lapsilisälakiin, jonka mukaan etuus maksetaan sijoittavalle kunnalle ja Kansaneläkelaitos voi oikeuttaa perhehoitajan nostamaan lapsilisän kuntaa kuultuaan. Eli tämän pykälän mukaan päätösvalta jää asiassa kunnalle. Lapsilisän maksaminen perustuu Lapsilisälakiin (1992).

Laki siis mahdollistaa sekä lapsilisän maksamisen perhehoitajalle, että sen perimisen kunnalle. Tärkeää onkin, että lapsilisän maksamisesta sovitaan jo toimeksiantosopimusta tehtäessä ja asia myös kirjataan toimeksiantosopimukseen. Jos sopimusta tehdessä sovitaan lapsilisän perimisestä kunnalle, tulisi asia huomioida perhehoitajalle maksettavassa kulukorvauksessa.

On myös muistettava, että jos toimeksiantosopimuksessa on sovittu lapsilisän maksamisesta perhehoitajalle, kunta ei voi yksipuolisesti muuttaa sopimusta ja periä lapsilisää kunnalle.

Alle 16-vuotiaan vammaistuki (ent. hoitotuki)
Perhehoitaja voi hakea alle 16-vuotiaan vammaistukea erityistä hoitoa tarvitsevan, vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen hoidon tukemiseksi. Perhehoitoliitto suosittaa alle 16-vuotiaan vammaistuen maksamista sijoittavan kunnan suostumuksella lasta hoitavalle perhehoitajalle. Vammaistuen saa alle 16-vuotias, jonka hoidosta aiheutuu vähintään kuuden kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna terveeseen lapseen. Tuki on verotonta tuloa, eikä riipu hakijan tuloista tai varallisuudesta. Vammaistuki on porrastettu kolmeen ryhmään lapsen tarvitseman erityishoidon perusteella (Laki vammaisetuuksista 2007). Korotettu ja ylin vammaistuki oikeuttavat Kelan järjestämään kuntoutukseen. Hakemuksessa tulee olla yksityiskohtainen selvitys lapsen tarvitseman hoidon, tuen ja ohjauksen tarpeesta. Liitteeksi tarvitaan C-lääkärinlausunto.

Lastenhoidon tuki
Lastenhoidon tukea (ns. kotihoidon tuki) ei myönnetä perhehoidossa olevasta lapsesta (poikkeuksena kuntakohtaiset päätökset maksaa kotihoidontukea).

16-vuotta täyttäneen vammaistuki
16-vuotta täyttäneen vammaistukea voidaan myöntää yli 16-vuotiaalle henkilölle, joka ei ole eläkkeellä. Tuen tarkoituksena on tukea työikäisten vammaisten henkilöiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä sekä työelämässä ja opiskelussa ja korvata vammaisuudesta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Vammaistuki on porrastettu kolmeen maksuluokkaan yleisen haitan, tarvittavan avun, palvelujen ohjauksen ja valvonnan sekä vammasta aiheutuvien erityiskustannusten perusteella. (Laki vammaisetuuksista 2007.)

Erityishoitoraha
Perhehoitaja voi hakea Kelan myöntämää erityishoitorahaa, jos hän osallistuu vaikeasti sairaan/ vammaisen alle 16-vuotiaan perheeseen sijoitetun lapsen hoitoon tai kuntoutukseen. Hoito ja kuntoutus voi tapahtua sairaalassa, sairaalan poliklinikalla, erityishuoltopiirin poliklinikalla tai näihin liittyvässä kotihoidossa. Erityishoitorahan tarkoituksena on korvata sivutoimisille perhehoitajille kodin ulkopuoliseen työhön liittyviä ansionmenetyksiä ja päätoimiselle perhehoitajalle estyminen hoitamasta perhehoitajan tehtävää muiden sijoitettujen osalta ko. ajalla. Erityishoitorahaa voi saada myös kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssille osallistumisen ajalta. Erityishoitorahaa maksetaan samalta ajalta molemmille perhehoitajille, jos lääkäri on katsonut molempien perhehoitajien osallistumisen hoitoon tai kuntoutukseen tarpeelliseksi (ei koske kotihoitoa). Erityishoitorahalla on neljän kuukauden takautuva hakuaika.
Erityishoitoraha on yleensä saajan sairauspäivärahan suuruinen ja on ennakonpidätyksen alainen (Sairausvakuutuslaki (2004).

Apuvälineet
Kela voi myöntää apuvälineitä (esim. tietokone) vaikeavammaisille opiskelusta selviytymiseksi silloin, kun on kyse työelämään tähtäävästä ammatillisesta koulutuksesta tai yleissivistävästä opiskelusta peruskoulun yläasteelta alkaen opiskelijalle, jolle on tehty ammatillisen koulutuksen suunnitelma.

Asumistuki
Perhehoidossa olevat eläkkeensaajat ovat oikeutettuja eläkkeensaajan asumistukeen. Asumiskustannukset hyväksytään asumistukea määriteltäessä eläkkeensaajan maksaman vuokran tai hoitomaksussa eriteltyjen asumiskustannusten mukaisina kuitenkin enintään paikkakunnan vuokratason määräisenä. Silloin kun asumisen osuutta ei ole eritelty hoitomaksusta, asumiskustannusten arvioimisen perusteena käytetään paikkakunnan vuokratasoa. Samoin menetellään myös silloin, kun eläkkeensaaja on perhehoidossa ja häneltä peritään hoidosta laitoshoidon maksu (Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 1992). Vuokraan sisältyvät sähkö-, sauna-, pesutupa- ja siivousmaksut vähennetään vuokrasta, samoin palvelutaloissa ja palveluasunnoissa perittävät ns. palvelumaksut.

Yleinen asumistuki myönnetään asuntoon, jonka hallinta perustuu Lain asuinhuoneiston vuokrauksesta (1995) mukaiseen vuokrasopimukseen. Perhehoito ei perustu vuokrasopimussuhteeseen, joten yleistä asumistukea ei voida myöntää. Opiskelija, joka asuu vuokralla vuokra-, asumisoikeus- tai osaomistusasunnossa, on oikeutettu opintotuen asumislisään. Lisätietoja eri asumisen tuista saa lähimmästä Kelan toimistosta.

Eläke
Kansaneläkkeeseen ovat oikeutettuja 65 vuotta täyttäneet henkilöt tai sitä nuoremmat työkyvyttömät henkilöt.
Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu tukemaan kotona (koskee perhehoitoa) asumista ja hoitoa sekä korvaamaan sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Eläkettä saavan hoitotuki on porrastettu kolmeen ryhmään avuntarpeen, ohjauksen ja valvontatarpeen sekä erityiskustannusten määrän perusteella. Eläkettä saavan hoitotuessa ei oteta huomioon perhehoidon asiakasmaksua määriteltäessä. Tuki maksetaan aina perhehoidossa olevan henkilön tilille.

Nuoren kuntoutusraha
Vajaakuntoisella 16-19-vuotiaalla nuorella on oikeus nuoren kuntoutusrahaan, jos nuoren työkyky ja ansiomahdollisuudet tai mahdollisuudet valita ammatti ja työ ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet ja hän tarvitsee tämän vuoksi tehostettua työkyvyn arviointia ja kuntoutusta. Edellytyksenä on, että kotikunnassa on yhdessä nuoren, hänen huoltajansa ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa laadittu hänelle henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma. Samalta ajalta nuoren on mahdollista saada myös verotonta vammaistukea. Loma-ajoilta kuntoutusrahaa pienennetään 20 prosentilla.

Alle 20 -vuotiaalle työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää vasta, kun on selvitetty, ettei ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksia ole, tai jos ammatillinen kuntoutus on sairauden vuoksi keskeytynyt tai päättynyt tuloksettomana.

Matkakustannusten korvaus
Sairausvakuutus korvaa matkakustannukset sairaalaan, poliklinikalle tai kuntayhtymän terveydenhuollon toimintayksikköön Lisäksi korvaus maksetaan sairauden hoitoon kuuluvien apuvälineiden hankkimiseen ja ylläpitämiseen liittyvistä matkoista aiheutuviin kustannuksiin. Sairauden vuoksi tehdyistä matkoista korvataan omavastuuosuuden ylittävä osuus. Jos potilas, saattaja tai perheenjäsen on joutunut yöpymään matkalla tutkimuksen, hoidon tai liikenneolosuhteiden takia, hän voi hakea Kelasta yöpymisrahaa.
Lisätietoja Kelan myöntämistä etuuksista saa Kelan paikallistoimistosta tai internetistä: www.kela.fi.

5.2 Palvelut

Kuntoutusta toimintakyvyn tukemiseksi
Kun perheeseen sijoitetaan lapsi, nuori tai aikuinen, jolla on erityistarpeita, kehityksen tukemiseksi tarvitaan usein yksilöllisesti suunniteltua kuntoutusta. Laajasti ymmärrettynä kuntoutus sisältää esim. terapioita, apuvälineitä, sopeutumisvalmennusta sekä päivähoito- ja kouluratkaisuja. Tärkeä osa kuntoutusta on perheyhteisön jäsenyys ja yhteinen arki.

Vaikeavammaiselle myönnettävän kuntoutuksen edellytyksenä on, että perhehoidossa oleva saa jotakin seuraavista:
• korotettua tai ylintä alle 16-vuotiaan vammaistukea
• korotettua tai ylintä yli 16-vuotiaan vammaistukea
• eläkkeensaajan korotettua ylintä tai eläkettä saavan hoitotukea
• ylintä vammaistukea, jota maksetaan kansaneläkkeen lepäämisajalta

Kuntoutuksen hakemisessa tarvitaan lääkärinlausunto ja kuntoutussuunnitelma. Kuntoutus voi olla joko yksilö- tai ryhmäkuntoutusta.

Sopeutumisvalmennuskurssilla saa tietoa diagnoosista, lisävammoista tai sairauksista, vertaistukea sekä käytännön vinkkejä arkeen. Sopeutumisvalmennuskursseja järjestävät eri alojen järjestöt (lisätietoja järjestöittäin ja esim. www.verneri.fi).
Varhaiskuntoutus (0-6-vuotiaat perheineen) on lapsen kehityksen tukemista yhteistyössä lasta hoitavien henkilöiden ja asiantuntijoiden kanssa. Varhaiskuntoutukseen liittyy myös erilaisista palveluista tiedottaminen ja vanhempien tai perhehoitajien ohjaaminen niiden hakemisessa. Varhaiskuntoutuksessa on käytetty paljon Portaat ja Pikku Portaat -menetelmää, jossa lapsen kehitystä tuetaan vaihe vaiheelta kehityksen eri alueilla. Lasten kuntoutuksessa voidaan käyttää myös monia muita menetelmiä, mm. VARSU-menetelmää, jossa kuntoutus toteutetaan arjen toimintojen kuten ruokailun, pukeutumisen ja leikin yhteydessä. Lapsen ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointiin ja tukemiseen on erilaisia menetelmiä kuten Theraplay.

Puheterapian avulla hoidetaan tai lievitetään puheen, kielen ja/tai äänen häiriöitä, jotka voivat olla kehityksellisiä tai vammautumisesta johtuvia.

Psykoterapian tavoitteena on tukea yksilön kasvua ja kehitystä vuorovaikutussuhteessa terapeutin kanssa. Psykoterapian muotoja ovat mm. perhe-, yksilö-, leikki-, hahmo-, kognitiivinen, ratkaisukeskeinen ja dynaaminen terapia.

Fysioterapiaa tarvitaan mm. motorisen kehityksen tukemiseen tai lihasjänteyden, kehonhahmotuksen ja hallinnan, niveloireiden, ortopedisten leikkausten, hengitystieoireiden, verenkiertohäiriö- ja painehaavaumien sekä vammojen jälkitilojen vuoksi. Fysioterapeutin tehtäviin kuuluu myös liikkumisessa ja jokapäiväisessä elämässä tarvittavien apuvälineiden sovitus, hankinta ja käytön opetus. Tällaisia apuvälineitä ovat mm. tukikengät, pyörätuoli sekä muut liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineet.

Toimintaterapian tavoitteena on, että lapsi, nuori tai aikuinen pystyy käyttämään taitojaan ja selviytymään elinympäristössään niin itsenäisesti kuin mahdollista, tarvittaessa apuvälineitä hyväksikäyttäen. Kela korvaa toimintaterapiaa mm. lapsille, joilla on autismi, kehitysvamma tai dysfasia.

Musiikkiterapiaa Kela korvaa niille vaikeavammaisille lapsille ja nuorille niille, joilla on esim. autismi, kontakti- ja kommunikaatiohäiriöitä, vaikeita psykiatrisia toiminta-, tarkkaavaisuus- tai puhehäiriöitä.

Ratsastusterapia tukee ja täydentää sosiaalisen, kasvatuksellisen, lääkinnällisen ja psykiatrisen kuntoutuksen tavoitteita. Ratsastusterapia erotetaan vammaisratsastuksesta, joka on harrastustoimintaa. Kela on hyväksynyt ratsastusterapian fysio- tai toimintaterapian tukiterapiaksi, eli sitä ei myönnetä, ellei asiakkaalla ole tarvetta myös fysio- tai toimintaterapiaan.

Kuvataide- tai taideterapia on psykoterapeuttinen kuntoutusmuoto, jossa tavoitteena on vahvistaa yksilön omanarvontuntoa ja itsensä hyväksymistä. Keskeistä terapiassa on luomisprosessi, jonka aikana tekijä ilmaisee itseään ja omia tunteitaan.

Neuropsykologinen kuntoutus on kuntoutusta, jonka avulla pyritään lieventämään aivotoimintahäiriöiden aiheuttamia neuropsykologisia oireita. Tällaisia häiriöitä ovat mm. hahmottamiseen, muistiin, kielen tuottamiseen tai ymmärtämiseen ja tahdonalaisten liikkeiden säätelyyn liittyvät häiriöt. Häiriöitä voi olla myös tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen alueilla.

Vakiintuneiden terapioiden lisäksi tarjolla on monia muita kuntoutusmenetelmiä. Koska joidenkin menetelmien tuloksellisuudesta ollaan eri mieltä, Kela ei hyväksy niitä korvattavien terapioiden joukkoon. Tällaisia kuntoutusmenetelmiä ovat mm. Delacato- menetelmä, PREP -lukemisvalmiuksien harjoitusohjelma ja Petómenetelmä. Autismikuntoutuksessa voidaan hyödyntää esim. Teacch ja Lovaas- menetelmiä.

Tietokoneavusteinen kuntoutus
Tietokoneavusteista kuntoutusta käytetään oppimisvaikeuksien lieventämiseen. Kehitysvammaliiton valtakunnallinen tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki edistää puhetta tukevaa ja korvaavaa kommunikointia, kommunikoinnin apuvälineiden sekä vammaisille soveltuvien tietokoneiden ja -ohjelmien käyttöä. Tikoteekeissä tehdään kommunikoinnin ja tietokoneen käytön arviointeja. Siellä on myös mahdollisuus ohjattuun tutustumiseen kuntoutuksellisiin ja vapaa-ajan tietokoneohjelmiin. Ohjelmia voi saada lainaksi. Suomen Vammaiskoulutuksen tukiyhdistys ry:ltä voi anoa vammaiselle henkilölle tietokonetta tarvittavine apuvälineineen opetuksen ja kuntoutuksen tueksi.
Lisätietoja: www.papunet.net

Lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämää lääkinnällistä kuntoutusta ovat esim. sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit. Kurssille osallistumisen ajalta on mahdollisuus saada kuntoutusrahaa ja matkakorvauksia. Tällaisia kursseja ovat esim. Kehitysvammaisten Tukiliiton kurssit: www.kvtl.fi ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kuntoutuskodin kurssit: www.lastenkuntoutus.net

Kouluasioita
Lapsella on oikeus vapaaehtoiseen esiopetukseen oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna. Yleensä esiopetukseen tullaan 6-vuotiaina. Kehitysvammaisilla lapsilla on oikeus esiopetukseen 11-vuotisen oppivelvollisuuden vuoksi viisivuotiaina. Esiopetusta järjestetään päiväkodeissa ja kouluissa ja se on maksutonta. Esiopetusta annetaan muutama tunti päivässä, yhteensä 700 tuntia vuodessa. Lapset, jotka kuuluvat pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, ovat oikeutettuja koulukuljetukseen. Peruskoulussa järjestettyyn esiopetukseen sovelletaan Perusopetuslakia (1998), päiväkodeissa järjestettyyn esiopetukseen sovelletaan täydentävästi myös Lakia lasten päivähoidosta (1973). Näin ollen lapsella on tarvittaessa oikeus myös kouluavustajaan.

Perusopetus
Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat 7-vuotiaina oppivelvollisia. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Kehitysvammaiset lapset ovat pidennetyn 11-vuotisen oppivelvollisuuden piirissä ja heidän oppivelvollisuutensa alkaa 6-vuotiaana.

Oppilaalla, jolla on oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, on oikeus saada erityisopetusta. Päätöksen erityisopetukseen siirtämisestä tekee koululautakunta tai sitä vastaava toimielin. Erityisopetukseen ottamista tai siirtämistä koskevaa päätöstä ei tehdä neuvottelematta ja oppilaan huoltajan kanssa. Erityisopetuksessa olevalle oppilaalle tehdään HOJKS, joka tarkoittaa henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa. Erityisopetusta järjestetään joko integroituna yleisopetukseen, erityisluokilla tai erityiskouluissa.
Oppimäärän yksilöllistäminen (mukauttaminen) on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetuspäätöstä. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Harjaantumisopetuksen (kehitysvammaiset oppilaat) opetus järjestetään usein toiminta-alueittain, joita ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset ja kognitiiviset taidot sekä päivittäiset toiminnot.

Koulu vastaa koulu- ja luokkakohtaisista apuvälineistä (esim. pulpetti). Erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on tarvittaessa oikeus kouluavustajaan. Oppilaan subjektiivisesta oikeudesta avustajaan säädetään Perusopetuslaissa 1998). Mikäli avustajatarve on tiedossa, on syytä olla kouluun yhteydessä hyvissä ajoin ennen koulun alkua. Usein avustajan hakemisessa tarvitaan asiantuntijalausunto. Lastensuojelulain (2007) 9 §:n mukaan kunnan tulee järjestää koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluita.

Peruskoulun oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen silloin, jos koulumatka on viittä kilometriä pidempi. Oikeus maksuttomaan kuljetutukseen tai avustukseen on myös silloin kun koulumatka on oppilaan ikä ja muut olosuhteet (esim. lapsen kehitysvammaisuus, koulunmatkan reitti) huomioiden liian vaikea, vaarallinen tai rasittava.

Perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen on kunnalle vapaaehtoista. Mikäli kunta järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa 1-2-luokkalaisille, tulee sen järjestää sitä myös erityisopetuksessa oleville 9. vuosiluokkaan saakka. Kehitysvammaisten lasten aamu- ja iltapäivähoito tulee järjestää kehitysvammalain perusteella. Mikäli aamu- ja iltapäivähoito on erityishuolloksi katsottavaa toimintaa, tulee sen olla maksutonta koska kyse on alle 16-vuotiaalle kehitysvammaiselle annettavasta osittaisesta ylläpidosta.

Peruskoulun jälkeen nuori voi jatkaa kouluttautumista toisen asteen (ammatilliset oppilaitokset ja lukio) oppilaitoksissa. Erityisopetus järjestetään ammatillisissa oppilaitoksissa joko samoissa ryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa tai erityisopetuksen linjoilla tai erityisammattikouluissa.

Perustutkinnon suorittaneella, tutkintotodistuksen saaneella opiskelijalla on jatko-opintokelpoisuus, vaikka hän tarvitsisi jatko-opinnoissaankin erityisjärjestelyjä. Ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen vaaditaan alan peruskoulutusta ja työkokemusta, mutta myös sellaiset henkilöt, jotka eivät ole saaneet ammatillista peruskoulutusta, mutta ovat pitkään toimineet alalla, voivat hakeutua ammatilliseen lisäkoulutukseen.

Kela voi myöntää koulumatkatukea toisen asteen opiskelijalle, jonka yhdensuuntainen koulumatka on vähintään 10 kilometriä. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoihin rinnastetaan myös muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettyihin kotitalousopintoihin, vammaisille opiskelijoille järjestettyyn valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen osallistuvat opiskelijat. Kuljetusta kouluun voi järjestää myös kotikunta vammaispalvelulain perusteella.

Lapsen sijoittanut kunta on velvollinen maksamaan oppilaasta opetuksen järjestäjälle valtionosuuden ylittävät kustannukset (Laki opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 50 §:n muuttamisesta 2007). Lisätietoja kouluasioista saa paikallisesta kouluvirastosta.

Ammatillisessa koulutuksessa olevalle opiskelijalle asuminen koulutuksen järjestäjän osoittamassa opiskelija-asuntolassa on maksutonta.

Opiskelijahuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Tarvittaessa koulutuksen järjestäjän velvollisuus on ohjata opiskelija hakemaan näitä etuja ja palveluja (sosiaali- ja mielenterveyspalvelut, päihde- ja ehkäisypalvelut sekä työvoimatoimiston palvelut).

Autoasioita
Vammaista henkilöä hoitavalla perhehoitajalla on mahdollisuus hakea vapautusta ajoneuvoverosta (ns. jokavuotinen käyttömaksu) Ajoneuvohallintokeskukselta (Ajoneuvolaki 2002, 35 §). Vammaisen henkilön ei tarvitse itse omistaa ajoneuvoa, josta vapautus myönnetään. Mikäli vapautusta ajoneuvoveron perusverosta haetaan vammaisen pysäköintiluvan perusteella, on hakijan oltava rekisteriin merkitty ajoneuvon omistaja tai haltija. Autoa vaihdettaessa on haettava vapautusta uudelleen.

Autoveronpalautusta haetaan Hangon tullista tai Tullihallituksesta. Autoveronpalautusta ei ole perhehoitajille joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta myönnetty.

Kotipaikkakunnan poliisi myöntää pysäköintiluvan 10 vuodeksi kerrallaan vaikeasti vammaiselle henkilölle. Lupa on voimassa myös muissa EU:n jäsenvaltioissa. Vammaisen pysäköintilupa on henkilökohtainen. Pysäköintilupa antaa oikeuden pysäköidä ajoneuvo maksulliselle paikalle ilmaiseksi sekä pysäköintioikeuden myös sellaiselle alueelle, missä pysäköinti on liikennemerkein kielletty, jos muut tieliikennelain säädökset eivät sitä kiellä. Mikäli samalla ajoneuvolla kuljetetaan samanaikaisesti useita vaikeasti vammaisia henkilöitä, voidaan pysäköintilupa myöntää kuljetuksen suorittajalle eli tässä tapauksessa perhehoitajalle.

Sosiaalitoimen palvelut
Lisätietoja sosiaalitoimen palveluista saa paikallisesta sosiaalivirastosta.

Päivähoito
Päivähoito voidaan järjestää joko perhepäivähoidossa perhepäivähoitajan tai sijaisperheen kodissa tai päiväkodissa. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten päivähoito voidaan järjestää erityispäiväkodissa tai integroituna tavalliseen päiväkotiin tai perhepäivähoitoon ryhmäkokoa pienentämällä. Päivähoitomaksua ei koskaan peritä sijaisvanhemmilta.

Sijoitetun lapsen päivähoidon tarve ja aloittamisajankohta vaatii aina huolellista arviointia. Sijaisvanhemman kotiin jäämistä päivähoidon sijaan sijoittaja voi tukea taloudellisesti.

Palvelut henkilöille, jotka täyttävät
vaikeavammaisuuden kriteerit
Sosiaalitoimelta voi hakea Vammaispalvelulain (1987) mukaisia apuvälineitä, joita tarvitaan liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona tai vapaa- aikana (esimerkiksi harrastusvälineet).

Henkilöllä, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei ilman kohtuuttomia vaikeuksia voi käyttää joukkoliikennevälineitä, on subjektiivinen oikeus vammaispalvelulain mukaan käyttää kuljetuspalveluja ja tarvittaessa saattajaa niin työ-, opiskelu- kuin vapaa-ajan matkoilla. Työ- ja opiskelumatkat korvataan tarpeen mukaan vaikeavammaiselle henkilölle kokonaisuudessaan ja näiden lisäksi hänellä on mahdollisuus vähintään 18 yhdensuuntaiseen jokapäiväiseen elämään kuuluvaan asiointi- ja virkistysmatkaan kuukaudessa. Vaikeavammaisuus ei aina tarkoita fyysistä vammaa, vaan se voi johtua myös siitä, että henkilö ei osaa tai voi esimerkiksi käytöshäiriöiden tai pelkotilojen vuoksi käyttää julkisia kulkuvälineitä. Asiointi- ja vapaa-ajan kohde on vammaisen henkilön itsensä harkittavissa, ja matka on tehtävä asuinkunnassa tai lähikuntiin.

Vaikeasti kuulo- ja näkövammaisilla on subjektiivinen oikeus saada Vammaispalvelulain (1987) mukaisia tulkkipalveluja vähintään 240 tuntia vuodessa. Muilla kuulo-, näkö- tai puhevammaisilla henkilöillä on oikeus saada vuodessa vähintään 120 tuntia vuodessa tulkkipalveluja. Palveluja voi saada esim. työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen ja virkistyksen yhteydessä tapahtuvaan tulkkaukseen.

Työ- ja päivätoiminta
Päivätoiminta on useimmiten vaikeimmin vammaisille tarkoitettua viriketoimintaa. Päivätoimintaa järjestetään muun muassa toimintakeskuksissa.

Työtoiminnaksi kutsutaan työtä, joka tehdään useimmiten työ- tai toimintakeskuksessa. Työntekijä on huoltosuhteessa toimintakeskukseen. Työaika määräytyy kunkin työssäkäyvän henkilön omien tarpeiden ja tilanteen mukaan. Työaikaan vaikuttaa usein myös kuntien taloustilanne. Kehitysvammaisen henkilön kuljetuksen työ- tai toimintakeskukseen järjestää ja kustannuksista vastaa palvelun järjestävä taho (kunta tai kuntayhtymä). Ruokailun maksaa kukin henkilö itse. Työstä ei kerry lomia. Loma-ajat määräytyvät usein työkeskusten ohjaajien lomien mukaan. Kehitysvammaisten oikeus työtoimintaan perustuu Lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta (1977). Työtoimintaa voidaan järjestää myös Sosiaalihuoltolain (1982) mukaan.

Avotyötoiminnalla ja tuetulla työtoiminnalla tarkoitetaan työtä, jota tehdään tavallisella työpaikalla. Avotyötoiminnasta ja tuetusta työtoiminnasta maksetaan työosuusrahaa. Työntekijä on huoltosuhteessa työ- tai toimintakeskukseen ja hänellä on usein ohjaajan tuki. Työaika sovitaan työnantajan, työkeskuksen henkilökunnan ja työntekijän kesken. Jos työntekijä ansaitsee tiettyä määrää enemmän, tulee hänellä olla verokortti.
Avotyöntekijällä on oikeus saada ilmainen kuljetus työpaikalleen. Työpaikkaruokailun hän maksaa itse. Lomat sovitaan erikseen.
Tuettu työllistyminen perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen työsopimukseen. Työntekijää tukee ja ohjaa työvalmentaja. Tuetusta työstä maksetaan vähimmäispalkan suuruista palkkaa.
Kun täysimääräistä työkyvyttömyyseläkettä saava työllistyy, voi hän jättää eläkkeen lepäämään. Mikäli tulot jäävät alle säädetyn rajan kuukaudessa, ne eivät vaikuta eläkkeeseen. Työnteon loputtua eläke pitää anoa takaisin. Terveystoimen palvelut
Sijoituskunnan (kunta, jossa lapsi asuu sijaisperheessä), jossa lapsi tai nuori on avohuollon tukitoimena tai sijaishuoltoon sijoitettuna tai jälkihuollossa, on järjestettävä lapselle tai nuorelle hänen tarvitsemansa kansanterveystyöhön kuuluvat palvelut. Palvelut on järjestettävä yhteistyössä sijoittajakunnan kanssa(Lastensuojelulaki 2007, 16 §). Kustannuksista vastaa sijoittajakunta.(Laki kansanterveyslain muuttamisesta 2004, 14 §).

Sairaanhoitopiirin, johon kuuluvaan kuntaan lapsi tai nuori on sijoitettuna lastensuojelulain mukaisen avohuollon tukitoimena tai sijaishuoltoon taikka jossa hän on jälkihuollossa on järjestettävä lapselle tai nuorelle hänen tarvitsemansa erikoissairaanhoidon palvelut. Palvelut on järjestettävä yhteistyössä sijoittajakunnan kanssa. Kustannuksista vastaa se sairaanhoitopiiri, johon sijoittajakunta kuuluu. (Laki erikoissairaanhoitolain muuttamisesta 14 §).

Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat välineet ja laitteet, joita vammainen henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoista (esim. keppi, proteesi, pyörätuoli). Terveydenhuolto kustantaa myös peruskoulua tai lukiota käyvälle vammaiselle oppilaalle lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat henkilökohtaiset ja koulussa tarvittavat apuvälineet (esimerkiksi pyörätuoli). Nämä palvelut koskevat henkilöitä, jotka täyttävät vaikeavammaisuuden kriteerit. n

http://www.perhehoitoliitto.fi/perhehoito/suomessa/5.htm

Lue lisää

Oletteko työtön? Kärsittäkö lapsettomuudesta? Haluatteko lisäansioita?

Ei hätää. Ottakaa sijaisvauva tai -lapsi. Saatte täyden vaihto- ja palautusoikeuden. Teille täysin riskitöntä, sillä järjestämme rahoituksen. Saatte kulukorvaukset, lapsilisät ja hoitomaksun. Kannattavaa!

mutta ei kun tee sinä niitä lapsiasi, joita et pysty/ehdi/muista edes hoitaa, niin me teemme sen työn puolestasi!

Elä sitten itke kun näin "sattui" käymään muistamattomuudessasi silloin joskus!

lapsettomuudesta kirjoitti:

mutta ei kun tee sinä niitä lapsiasi, joita et pysty/ehdi/muista edes hoitaa, niin me teemme sen työn puolestasi!

Elä sitten itke kun näin "sattui" käymään muistamattomuudessasi silloin joskus!

Lue lisää

hölynpöläystäkään! Mene vinkumaan tuonne omalle puolellesi!

lapsettomuudesta kirjoitti:

mutta ei kun tee sinä niitä lapsiasi, joita et pysty/ehdi/muista edes hoitaa, niin me teemme sen työn puolestasi!

Elä sitten itke kun näin "sattui" käymään muistamattomuudessasi silloin joskus!

Lue lisää

omien lasten ja lainalasten suhteessa on miltei poikkeuksetta aina jotain ristiriitaa, joskus niin pahojakin, että ne ovat johtaneet perhehoitosopimuksen purkamiseen?

Aika ristiriitaista sekin, eikö?

Sitä se ahneus teettää, että ollaan valmiita uhraamaan omienkin lasten hyvinvointi oman rahanahneuden alttarille.

Turhaa sinun räpiköintisi ja vinkumisesi on näissä asioissa. Hanki vaan kunniallinen leipätyö itsellesi, koska lapset on palautettava kuitenkin hyviin koteihinsa. Painu parkumaan valheitasi perhehoitoliittoon, siellä niitä uskotaan ja kuunnellaan mielellään, täällä niillä ei ole mitään merkitystä.

lapsettomuudesta kirjoitti:

mutta ei kun tee sinä niitä lapsiasi, joita et pysty/ehdi/muista edes hoitaa, niin me teemme sen työn puolestasi!

Elä sitten itke kun näin "sattui" käymään muistamattomuudessasi silloin joskus!

Lue lisää

kun huomioi että kyseinen kirjoittelija ja huutelija edustaa tätä maamme laadukasta sijaistahoa!

Toivotaan
(tässä valvomattomassa nykyisenlaisessa sijaissysteemissä, kun voi vain toivoa ...)
ettei luonasi asuvien vieraiden perheiden lasten taikka nuorten
tarvitse kokea tätä kammottavaa elämänviisauttasi.