Jotta tämä turha eipäs-jopäs-väittely saisi konkreetisempä pohja suosittelen spektikoille a.o. kirjallisuutta, kun ikävä kyllä minulla on se käsitys, että näiden asenteet perustuvat tietämättömyyteen. Epäilen lisäsksi, että synä siihen on Suomen median tähänastinen kummallinen asenne näihin kysymyksiin ja ennenkaikki puuttuva kielitaito, joka muuten mahdollistaisi oikeiden tietojen hankkiminen sen tilalle, että tuodaan tännen joitakin huuhaa-linkkejä.
Suosittelen kielitaitoisille spektikoille www.umweltbundesamt.de ja siinä mm. jutun "Kipp-Punkte im Klimasystem". Tottakai muillakin mailla on vastaavia, mutta tämä tuli ensimäisenä vastaan ja m8inulla on tämä niin selvä asia, etten vitsinyt etsiä teille sen enempi tietoja.
Joten: please, do your work and shut up.
Suosittelen kielitaitoisille spektikoille www.umweltbundesamt.de ja siinä mm. jutun "Kipp-Punkte im Klimasystem". Tottakai muillakin mailla on vastaavia, mutta tämä tuli ensimäisenä vastaan ja m8inulla on tämä niin selvä asia, etten vitsinyt etsiä teille sen enempi tietoja.
Joten: please, do your work and shut up.
Vastaukset 13
Vanhimmat
En kiellä enkä vastusta ilmastonmuutosta enkä liity ilmastonmuuta vastustavien liikkeisiin.
http://www.umweltbundesamt.de/klimaschutz/uba-info-presse/hintergrund/kipp-punkte.pdf
"Datei nicht gefunden" eli linkki ei toimi!
Onko sinulla sitä artsua jossain muualla tiedossa?
Pitääkö se tilata UBA:lta ja maksaako se jotain?
Globaler Temperaturanstieg: Wo liegen die Kipp-Punkte im Klimasystem?
Globaali lämpeneminen: Missä ovat ilmastojärjestelmän käännepisteet.
Der Klimawandel ist längst Realität: Grönlands Eismassen schmelzen, die Arktis erwärmt sich und der Meeresspiegel steigt.
Ilmastonmuutos on jo kauan ollut tosiasia: Grönlannin jäämassat sulavat, Arktis lämpenee ja merenpinta nousee.
Aber wann führt der globale Temperaturanstieg zu abrupten Änderungen im Klimasystem?
Mutta milloin lämpeneminen johtaa ilmastojärjestelmän äkilliseen muutokseen?
Und welche Gefahren drohen Mensch und Umwelt dadurch?
Ja mitä uhkia se aiheuttaa ihmiselle ja ympäristölle?
Ein neues Papier des UBA fasst den aktuellen Kenntnisstand zusammen.
UBA:n uudessa paperissa esitetään nykytietämyksen taso.
Tosi hyvin myyviä mainoslauseita.
Liebe Grüße,
Horst der Skeptiker
Sieltä se löytyy, Eilen priontasin sen koko 27 sivua ulos, että voi lukea rauhassa, ruutua tujoittamatta.
Jos kiteydän asian omilla sanoilla:
Eri taholla maailmassa arveillaan olevan katkaisijoita, joita ihmiskunta hipelöi tietämättä, mitä tapahtuu, jos kääntääkin se katkaisijan. Jotkut näistä on ihan vahingossa potkaistu ja se tuntuukin jo.
Minä lähden ajatuksissani siitä, että elän ja ajattelen vastuullisesti, jos pidän varmuuden vuoksi esim. UBA:n julkaisemat ajatukset oikeaana, enkä rupea maalikkona kysynalaistamaan näitä.
Muuten, kenen asioilla luulisit UBA:n olevan, kun mainoslauseista puhut, kyllä kai suuren yleisön, eli ihmiskunnan?
saa ajatella omilla aivoilla, eikä kyseenalaistaa, vaan kaikki hysteria on otettava vastaan ja alettava levittämään sitä suurena viisautena.
Tämähän on ihan kuin jonkun uskonlahkon touhua.
Pääpapit Gore ja Hansen saarnaavat kadotuksesta ja ilmasto-opetuslapset huutavat kuorossa samaa julistusta.
Kun te ette kumminkaan osatte lukea UBA:n tiedotetta, minäpä käännän teille otsikot, joiden takaanan on niitä ilmaston aluettaisen ja globaalisen äkkikäännösten mahdollisuuksia selvitetty ja selitetty. Olisi syytä nyt uskoa, että tälläinen virasto, joka sentään vaikuttaa yli sadan miljoonan ihmisten asenteisiin ja heidän jatkotoimenpiteisiin, ei uskalla esitää minkäläista huuhaa.
Kippipisteet ilmastossa
millaiset vaarat uhkaavat?
1. Johdatus
2. Kippipisteet ilmastojärjestelmässä ja siihen liityvät prosessit
2.1 Merijään sulaaminen ja takasinheijastuksen väheneminen arktisella alueella
2.2 Grönlannin jääkilven sulaminen ja merenpinnan nousu
2.3 Länsiantarktisen jääkilven sulaaminen ja merenpinnan nousu
2.4 Valtameren kierron häiriö Pohjoisatlantilla
2.5 El Nino-ilmiön lisääntyminen ja mahdollinen pysyvyys
2.6 Indian monsuumikoneiston häirintä
2.7 Afrikan Sahel-alueen instabiliteetti
2.8 Kuivuminen ja äkkimuutos Amazonas-alueella
2.9 Pohjoisten metsien äkkimuutos
2.10 Ikiroudan sulaminen ja metaanin ja hiilidioksiidin vapauttaminen
2.10.1 Keväiset luonnolliset sulaamisprosessit
2.10.2 Hiilidioksiidin vapautaminen ilmaston lämpenemisen seurauksena
2.11 Jäätiköiden sulaaminen ja takaisinheijastuksen väheneminen Himalayassa
2.12 Valtamerien hapoittuminen ja hiilidioksiidin sitomiskyvyn vähenneminen
2.13 Metaanin vapautuminen merenpohjasta
Tuon verran näitä käsiteltyjä kohtia. Nyt voi jokainen mietiä, mitä näiden kohtien takaana on ja voin vakuuttaa, että tulette, skeptikot, kokemaan järkityksen.
Jatketaan siten keskustelua, kun olette perehtynyt asiaan sen verran, että replikkiä tule muitakin kuin "ei semmoista ole".
Löytyi hakukoneen avulla myös toimiva osoite:
http://www.umweltbundesamt.de/uba-info-presse/hintergrund/kipp-punkte.pdf
Kenen asialla UBA...
UBA mainostaa tietenkin omia julkaisujaan ja vain saksalaiselle kielialueelle. Ja se on hyvä suurelle kielitaidottomalle joukolle. On se meille ulkolaisillekin hyvä yhteenveto kielenopiskelun kannalta: helppolukuista ennestään tuttua tekstiä ja vähän numeerista tietoa, sopivan lyhyt yhteenveto, joka jaksaa lukea, vain parikymmentä sivua.
Osasit sanakirjan avulla kääntää muutaman rivin ulkomaankieltä.
Kyllä nyt ilmasto alkaa muutumaan. al kore olisi ylpeä tästä suorituksesta.
Katso sivu 9:
Die Klimageschichte zeigt plötzliche Wechsel, die mit Klimamodellen bisher nicht ausreichend reproduziert werden konnten. Professor Rahmstorf vom Potsdam-Institut für Klimafolgenforschung fasst deshalb zusammen: „Es gibt keine
Anzeichen dafür, dass schon in wenigen Jahren ein drastischer Klimawechsel droht, aber die wechselvolle und ungenügend verstandene Klimageschichte ist vielleicht eine Warnung, dass man nichts völlig ausschließen kann“
Näin minäkin arvelen: Ilmastohistoriassa on äkillisiä muutoksia, joita ei ole voitu tyydyttävästi selittää tähän asti ilmastomallien avulla.
Ei ole mitään merkkiä siitä, että jo lähivuosina uhkaisi dramaattinen ilmastonmuutos, mutta runsaasti vaihteleva, riittämättömästi ymmärretty ilmastohistoria voi olla varoitus, ettei mitään voida täysin sulkea pois.
Siis ei mitään konkreettista syytä panikoida, mutta hyvä varautua tuleviin yllätyksiin.
tarkoitan, että vastatoimenpiteisiin lähdetään, mutta panikkoimatta.
Minä siis vähennän autoilun, ajan alle nopeusrajoitusten, ostan energialamput ja muistan ottaa laiteet pois valmiustilasta. Niin, ja muistan ottaa kangaspussin mukaan ostoksille.
Ehdotan sinulle, että ensin luet viestin ennen kuin vastaat siiheen.
Ei kannata nyt hankkia enää kalliita ja usein jopa lyhytikäisiä "energialamppuja". Nehän eivät ole mitään muuta kuin pienikokoisia loistelamppuja, jotka sisältävät elohopeapitoista täytekaasua. Hinta/laatusuhde on näillä heikko, mikä ilmenee lähinnä suurena käyttöiän hajontana. Usein (Halpiksesta ostettu kiinalainen) energialamppu hajoaa käytössä aivan uutena, mutta voi kestää joskus kauankin.
Käytöstä poistettu energialamppu on ongelmajäte sen sisältämän elohopeamyrkyn vuoksi. Tiedän, että myös hehkulamppu aiheuttaa Hg-päästöjä välillisesti, jos sen tarvitsema sähköenergia tuotetaan kivihiilivoimalassa (Saksa, Puola ja muut itä-Euroopan maat).
LED-valaisimet ovat tulevaisuuden ratkaisu. Niiden tehonkulutus on vielä huomattavasti loistelamppuja matalampi ja käyttöikäkin käytännössä lähes ikuinen. Niiden valoteho kasvaa nopeasti tuotekehityksen ansiosta. Jo nyt se on riittävän tehokas näkymiseen (mutta ei aina näkemiseen) polkupyörän valaisimena.
Googlapas huvikseen "Energiesparlampen Test", sieltä löytyy vastauksia kaikkiin näihin kysymyksiin. Asiat on tutkittu jo useita vuosia ja todella, valovoiman pysyvyydessä on suuria eroja eri valmistajien välillä kuten useissa muissakin ominaisuuksissa. Näitä testiä "Tekniikan Maailma" kannattaisi käytää hyväkseen ja valistaa suomalaista ostaajaa. Kauppias kun myy niin huono ja kallis kuin vain suinkin saa, kunhan kate on maksimoitu.