"World heading towards cooler 2008"
http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/7574603.stm
Varsin pätevän tuntuinen artikkeli maapallon ilmakehän(?) lämpötilasta. Vaikka vuodesta 2008 ennustetaankin kylmintä tällä vuosisadalla, se ei tarkoita, että se olisi kylmin 100 vuoteen, vaan enemmin kylmin 10 vuoteen. Tätä vuosisataahan ei ole kulunut vielä ihan vuosikymmentäkään.
Merien virtausvaihtelujen merkitys ilmakehän lämpötilaan tulee artikkelissa esille. Ja tämähän on ymmärrettävää, kun merien lämpökapasiteetti on suuruusluokaltaan tuhatkertainen ilmakehään verrattuna. Tarkoittaa siis sitä, että asteen tuhannesosa muutos merien lämpötilassa vastaa samaa energimäärää kuin asteen muutos ilmakehässä tai asteen muutos merien keskilämpötilassa vastaa energiamäärältään tuhannen asteen muutosta ilmakehässä!
Kun tuossa suuressa lämpövarastossa tapahtuu pienehkö muutos aiempaan verrattuna lämmönvaihdossa ilmakehän kanssa, muutos voi jäädä havaitsematta meren lämpötilassa, mutta olla selvästi näkyvä ilmakehässä. Esimerkiksi jopa se, että isohkolla alueelle aiemmat vesisateet tulevatkin pääosin lumisateina mereen sademäärän ollessa sama, aiheuttaa lämmönvaihdossa muutoksen, joka lämmittää ilmakehää ja jäähdyttää merivettä. Tämän kaltaisten muutoksien todelliset syyt voivat jäädä havaitsemattakin, jos mitataan vain sademäärää, ilman (keskimääräistä) pintalämpötilaa ja meriveden keskilämpötilaa.
Jäähtymiselle annetaan BBC:n artikkelissa selityksiä, jotka eroavat Ahlbäckin ennusteen taustaoletuksista, mutta tällä hetkellä voinee tuota Ahlbäckin ennustettakin vielä pitää kelvollisena. Tai ettei havaintoaineisto ole ennusteen kanssa pahassa ristiriidassa.
http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/7574603.stm
Varsin pätevän tuntuinen artikkeli maapallon ilmakehän(?) lämpötilasta. Vaikka vuodesta 2008 ennustetaankin kylmintä tällä vuosisadalla, se ei tarkoita, että se olisi kylmin 100 vuoteen, vaan enemmin kylmin 10 vuoteen. Tätä vuosisataahan ei ole kulunut vielä ihan vuosikymmentäkään.
Merien virtausvaihtelujen merkitys ilmakehän lämpötilaan tulee artikkelissa esille. Ja tämähän on ymmärrettävää, kun merien lämpökapasiteetti on suuruusluokaltaan tuhatkertainen ilmakehään verrattuna. Tarkoittaa siis sitä, että asteen tuhannesosa muutos merien lämpötilassa vastaa samaa energimäärää kuin asteen muutos ilmakehässä tai asteen muutos merien keskilämpötilassa vastaa energiamäärältään tuhannen asteen muutosta ilmakehässä!
Kun tuossa suuressa lämpövarastossa tapahtuu pienehkö muutos aiempaan verrattuna lämmönvaihdossa ilmakehän kanssa, muutos voi jäädä havaitsematta meren lämpötilassa, mutta olla selvästi näkyvä ilmakehässä. Esimerkiksi jopa se, että isohkolla alueelle aiemmat vesisateet tulevatkin pääosin lumisateina mereen sademäärän ollessa sama, aiheuttaa lämmönvaihdossa muutoksen, joka lämmittää ilmakehää ja jäähdyttää merivettä. Tämän kaltaisten muutoksien todelliset syyt voivat jäädä havaitsemattakin, jos mitataan vain sademäärää, ilman (keskimääräistä) pintalämpötilaa ja meriveden keskilämpötilaa.
Jäähtymiselle annetaan BBC:n artikkelissa selityksiä, jotka eroavat Ahlbäckin ennusteen taustaoletuksista, mutta tällä hetkellä voinee tuota Ahlbäckin ennustettakin vielä pitää kelvollisena. Tai ettei havaintoaineisto ole ennusteen kanssa pahassa ristiriidassa.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Merien lämpökapasiteetista puhuttaessa täytyy muistaa, että meren lämpeneminen kauttaaltaan vie ihan tolkuttomasti aikaa.
Jos puhutaan pintavesistä, jotka käytännössä ovat lyhyen ja keskipitkän aikavälin tarkastelussa merkityksellisiä niin kapasiteetti ei todellakaan ole tuhatkertainen.
Lue lisää täältä http://fi.wikipedia.org/wiki/Termohaliinikierto
Että kilometrien syvyyksissä olevat vesimassat lämpenevät vaatii pitkää lämpenemistä. Se ei silti tarkoita etteikö samaan aikaan voisi ilmakehän lämpenemisen takia tulla vakavia ongelmia ruoka- ja vesitaloudelle tai ekosysteemille ylipäätään.
Ahlbeck ei ole ilmastotieteilijä lainkaan ja kirjoitit vieläpä hänen nimensäkin väärin (tosin olen itsekin joskus syyllistynyt samaan).
Mihin Ahlbeckin ennusteeseen viittaat?
Kas näin,
Leuto talvi on automaattisesti todiste ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Jos jossain päin maailmaa on kuitenkin normaalia kylmempi talvi, johtuu se siitä että ilmastonmuutos lisää ääri-ilmiöitä.
Helteinen kesä on myös aukoton todiste lämpenevästä ilmastosta. Harmittavasti kylmäksi ja sateiseksi jäävä kesä on taas todiste ihmisen sekoittamasta ilmastosta.
?
Eihän ilmastonmuutos ole mitenkään sidottu tähän hetkeen, vaan pitkiin ajanjaksoihin joissa sitten havaitaan celsiuksen kymmenyksen muutoksia. Toisaalta voi ihmetellä miten luonto onnistuu sopeutumaan vuodessa tapahtuvaan kymmenien asteiden heittelyyn, mutta 0.75 asteen muutos sadassa vuodessa saa luonnon "sekaisin"
Puhut jostain ihan muusta kuin keskustelun aiheesta.
Kiitos korjauksesta. Ehkä joskus olen kirjoittanut tuon oikein, nyt meni väärin.
Herralta tässä jotain tuoretta:
http://www.vihrealanka.fi/ilmasto/pelon-halventaja-jarl-ahlbeck
Jos luet tuon viestini vielä kerran, havainnet, ettei älytön päättely ole minun tekemäni. Enhän puhu aikatekijästä mitään, vaan vertailen energiamääriä.
Ja BBC:n artikkeli kertoo, miten vähäiset muutokset tuossa suuremmassa lämpövarastossa aiheuttavat suurempia muutoksia pienemmässä varastossa.
Ei tokikaan meren luonnollinen jäähtyminen asteella johda tuhatasteiseen ilmakehään, jos sellaista älyttömästi päättelit.
Sekoitusajat (tai laskennelliset lämpötilaerojen tasaantumisajat) koko meressä ovat kait satoja, ellei tuhansia vuosia. Mutta jo alle kymmenkunta metriä (olisiko se kaksi vai neljä metriä?) meren pintaa vastaa lämpövarastona vastaa koko ilmakehän varastointikykyä. Tässä siis aste vastaa astetta. Todellisuudessa sekoituskerroskin siis vastaa jo useita ilmakehiä kapasiteetiltaan. Näin siis jo ilman merivirtoja tai muita "pummpuja".
"Even so, 2008 is set to be about the 10th warmest year since 1850, and Met Office scientists say temperatures will rise again as La Nina conditions ease."
Jutussa siis sanotaan, että vaikka vuosi 2008 on edellisiä vuosia viileämpi, se ei riitä muuttamaan lämpenemistrendiä, joka on jatkunut vuosikymmeniä. Otsikko (sekä BBC:n että käännöksesi siitä) on siis aika harhaanjohtava.
"Tarkoittaa siis sitä, että asteen tuhannesosa muutos merien lämpötilassa vastaa samaa energimäärää kuin asteen muutos ilmakehässä tai asteen muutos merien keskilämpötilassa vastaa energiamäärältään tuhannen asteen muutosta ilmakehässä!"
Tuon jätän ihan omaan arvoonsa :D.
Tuttumies:
"Varsin pätevän tuntuinen artikkeli maapallon ilmakehän(?) lämpötilasta."
BBC La Ninasta:
"It is one of a number of natural climatic cycles that can re-inforce or counteract the warming trend stemming from increased levels of greenhouse gases in the atmosphere."
BBC trendeistä:
"'The principal thing is to look at the long-term trend,' said Dr Kennedy."
BBC:n artikkelin ydin siis on: La Nina (ja AMO) saattavat hetkiseksi viilentää ilmastoa, mutta hiilidioksidin aiheuttama lämpeneminen jatkuu; pitempiaikainen trendi on homman juju.
Onko ääni tuttumiehen kellossa nyt sitten vaihtunut? Tuskinpa vain. Tuttumies kun jumittui BBC:n artikkelissa mainittuun La Ninaan, eikä tainnut edes huomata muita artikkelissa esitettyjä asioita.
Mutta pohditaanpa hieman merten roolia ilmastonmuutoksessa.
Meret eivät voi aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Ilmaston lämpeneminen voi aiheutua vain jonkin ulkoisen pakotteen takia. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu on tällainen pakote. Myös auringon säteilytehon kasvu olisi tällainen pakote.
Termodynaamisessa tasapainotilassa merten ja ilmakehän lämpötilat ovat samat eikä lämpöä siirry niiden välillä. Kun ilmasto lämpenee ulkoisen pakotteen takia, lämpenee se meriä nopeammin. Näin siksi, että merten lämpökapasiteetti on huomattavasti ilman lämpökapasiteettia suurempi. Ja koska ilmakehän lämpötila on merten lämpötilaa korkeampi, täytyy termodynamiikan lakien mukaisesti lämmön siirtyä lämpimästä kylmempään eli ilmakehästä meriin. Näin tapahtuu keskimääräisesti, mutta kuten havaittu on, meret voivat aiheuttaa suurehkojakin hetkellisiä vaihteluita, joita myös sisäiseksi vaihteluksi kutsutaan.
th:"Tuskinpa vain. Tuttumies kun jumittui BBC:n artikkelissa mainittuun La Ninaan, eikä tainnut edes huomata muita artikkelissa esitettyjä asioita."
No, tuo on sinun tulkintasi siitä, että poimin artikkelista vain osan, enkä tehnyt siitä mitään yleistä tiivistelmää. Kun tarjosin linkin, lähes kaikille tuli mahdollisuus tarkistaa asia. Esim. manitsin, ettei kyse ollut sadan vuoden kylmimmästä alkuvuodesta, vaikka BBC:n otsikko saattoi sellaista kuvaa välittää.
Monesta asiasta kanssasi samaa mieltä, mutta keskityn mahdollisiin vastakohtaisuuksiin:
th:"Meret eivät voi aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. "
Eivät jatkuvaa, mutta voivat aiheuttaa:
"...meret voivat aiheuttaa suurehkojakin hetkellisiä vaihteluita, joita myös sisäiseksi vaihteluksi kutsutaan."
Nythän on kyse vain siitä, lasketaanko hetkeksi muutama vuosi vai vuosikymmen.
Meren kapasiteetti riittäisi kattamaan jopa kaiken nyt havaitun ilmaston lämpenemisen ilman, että tuo energian poistuminen näkyisi merien merkittävänä jäähtymisenä.
th:"Termodynaamisessa tasapainotilassa merten ja ilmakehän lämpötilat ovat samat eikä lämpöä siirry niiden välillä."
Tuossa ehkä kuuluisi olla "olisivat" eikä "ovat". Vai pysytkö esittämässäsi väitteessä, että meri ja ilmakehä ovat tasapainossa?
Onko sinulla tietoa, miten suuri on mereen virtaa lämpöenergia meren kuumista pisteistä tai muuten merenpohjan kautta? Olet jättänyt tuon osuuden pois. Olsiko se niin vähäinen, ettei tarvitse huomioida? Esim. mustat savuttajathan ovat varsin uusi havaintokohde tieteelle, lieneekö mitattu noiden savuttajien ja niihin liittyvien murroslinjojen kokonaisenergian "tuotantoa".
Muutenkin mallinnuksesi meren ja ilmakehän lämmönvaihdosta on turhan yksisuuntainen. Ehkä termodynamiikka ei sittenkmään ole vahvin lajisi? Saako kysyä, oletko opiskellut sitä jossakin?
"Tuossa ehkä kuuluisi olla "olisivat" eikä "ovat". Vai pysytkö esittämässäsi väitteessä, että meri ja ilmakehä ovat tasapainossa?"
Ei siinä tarvitse olla konditionaalia, eikä lauseessa väitetä että meri ja ilmakehä olisivat juuri tällä hetkellä termodynaamisessa tasapainotilassa.
"Muutenkin mallinnuksesi meren ja ilmakehän lämmönvaihdosta on turhan yksisuuntainen."
Kyse ei ollut "mallintamisesta", eikä tarkoitus ollut tarjota täydellistä kuvausta meri-ilmakehäsysteemin lämmönvaihdosta. Jätän suosiolla sen ilmastotutkijoille.
Homman ydin oli se, että ilmaston muuttumiseen vaaditaan ulkoinen pakote, eikä meri-ilmakehäsysteemin sisäinen vaihtelu ei ole sellainen.
th:"Homman ydin oli se, että ilmaston muuttumiseen vaaditaan ulkoinen pakote, eikä meri-ilmakehäsysteemin sisäinen vaihtelu ei ole sellainen."
Kuitenkin hyväksyit joidenkin vuosien heilahtelut Tyynenmeren vaikutuksesta. Mikä onkaan teoreettinen maksimi, montako vuotta meri voisi aiheuttaa "ilmaston lämpenemistä"? Kuvittelisin, ettei nykyinen jakso ole vielä maksimia lähelläkään, koska meren lämpövarasto on kuitenkin tuhatkertainen ilmakehään verrattuna. Tämän jo mainitsemani seikan väistelit?
Vastaavasti, jos Etelänapamantereen koko jäämassan jäätyessä vapautunut energia tuotaisiin kerralla ilmakehään, oltaisiin saman tason tilanteessa kuin meren yhden asteen jäähtymisessäkin (teoreettinen vaihtoehto, joka antaa mittasuhteista kuvaa). Tämäkin on siis sisäinen tekijä, joka riittänee selittämään osan lämpenemisestä Jäätikön kasvusta on esitetty väite, että se on alentanut (osuudeltaan) meren pintaa n. 0,08mm vuodessa. Tuo kierrossaan jarrutellut jää on vapauttanut melkoisen energiamäärän ilmakehään.
http://en.wikipedia.org/wiki/Antarctica#Effects_of_global_warming
Tuttumies:
"Onko sinulla tietoa, miten suuri on mereen virtaa lämpöenergia meren kuumista pisteistä tai muuten merenpohjan kautta? Olet jättänyt tuon osuuden pois. Olsiko se niin vähäinen, ettei tarvitse huomioida? Esim. mustat savuttajathan ovat varsin uusi havaintokohde tieteelle, lieneekö mitattu noiden savuttajien ja niihin liittyvien murroslinjojen kokonaisenergian "tuotantoa"."
No niin, nyt aletaan pääsemään asiaan. Tuttumiehen profiili teoretisoijana alkaa muodostumaan (*). Teoria on tietysti naamioitu sopivasti kysymysten muotoon, jottei vaikuttaisi liian hölmöltä. Usko omien teoretisointien järkevyyteen on kova. Muut tuntuvat tyhmiltä eivätkä selvästikään oikein tiedä mistä puhuvat.
(*) http://en.wikipedia.org/wiki/Crank_(person)
No mikäs siinä. Jokaisella on vapaus ajatella miten tahtoo ja uskoa mitä haluaa.
Asioiden todellinen selvittäminen tuskin tuttumiestä kiinnosta. Se kun vaatisi hieman työtä (lukemista ja laskentoa) ja saattaisi rikkoa omat kuvitelmat, ihanan illuusion omien teorioiden rationaalisuudesta.
Loppuhuipennuksena tuttumiehelle menetelmä sisäisen vaihtelun amplitudin arvioimiseksi:
Suorita sovitus T = A * CO2 B * TSI C, missä T on lämpötila, CO2 on hiilidioksidipitoisuus, TSI on auringon säteilyteho ja A, B ja C ovat ratkaistavia kertoimia. Sovituksen jälkeen laske residuaalit, jotka nyt antavat arvion sisäisestä vaihtelusta (kun ulkoiset pakotteet, CO2 ja TSI, on poistettu).
nee asteen niin ilma lämpeeekin 1000 ast.? Tuleepa tosi kuumat paikat, huh huh, heh heh. Vaikka eipä naurata, ei siinä enää pysy kaljakaan kylmänä.
"Meinaatko tosiaan, että jos meret lämpenee asteen niin ilma lämpeeekin 1000 ast.? Tuleepa tosi kuumat paikat, huh huh, heh heh."
Ei, kukaan ei ole väittänyt moista. Sinulla on joko todella paha lukihäiriö tai olet yksinkertaisesti tyhmä.
Tuttumiehen teesin voi esittää näin: veden lämpeneminen asteella vaatii energiaa yhtä paljon kuin ilman lämpeneminen tuhannella asteella. Vedellä kun on suuri ominaislämpökapasiteetti. Kääntäen: veteen voi sitoutua niin paljon enemmän energiaa kuin ilmaan, että se on varsin oivallinen lämpöenergian varastoinnissa. Siksi saaristossa on viileää keväällä, mutta lämmintä syksyllä.
Asia havainnollistuu hyvin esim. saunaa lämmitettäessä. Jos Matilla 3x3x3-metrisen saunan ilman lämpeneminen 20-asteisesta 80-asteiseksi kestää maksimiteholla puoli tuntia, niin samantehoisilla kiukaan vastuksilla saa lämmitettyä 3x3x3-metrisen vesisäiliön veden 80-asteiseksi 72 päivässä. Tässä ei tosin oteta huomioon sitä, että ei-ideaalisessa systeemissä energiaa pääsee karkaamaan ympäristöön. En siis suosittele kokeilemaan moisen vesisäiliön lämmittämistä sähkökiukaalla. Ei lämpene koskaan 80-asteiseksi.
Faktoja: ilman ominaislämpökapasiteetti: 1006 J/kgK
ilman tiheys: 1,2kg/m3
veden ominaislämpökapasiteetti nesteenä: 4186 J/kgK
veden tiheys nesteenä: 1000 kg/m3
Ja mitä tällä kaikella on merkitystä ilmaston lämpenemisen kannalta?
No esimerkiksi merten lämpenemisen suurta viivettä tuodaan harvoin esille:
"Climate response time is the time needed to achieve most of the climate response to an imposed forcing, including the effects of fast feedbacks. The response time of the Earth's climate is long, at least several decades, because of the thermal inertia of the ocean and the rapid mixing of waters within the upper few hundred meters of the ocean."
http://naturalscience.com/ns/articles/01-16/ns_jeh.html
sitä että tunnemme lämpenemisen todellisen karvan vasta tulevaisuudessa.
Ei se mikään uusi asia ole, terminen inertia nimittäin.
En jaksanut kaivella noita täsmällisiä lukememia esille, mutta siinähän ne nyt ovat.
Tuolla myöhemmin mainitsemasi inertian lisäksi meri ei ole millään tavalla tasapainossa oleva systeemi.
Vaikka sellaista tekijää, joka olisi muutamia kertoja Tyynenmeren heiluria (La Ninja/El Nino) suurempi ja epäsäännöllisempi, ei olekaan havaittu, sellainen riittäisi aiheuttamaan koko nyt havaitun ilmaston lämpenemisen ilman että meressä näkyisi mitään kovin ihmeellistä. Spekulaatiota, myönnän.
Mereenhän ei tule lämpövirtaa vain auringosta, vaan myös maan sisästä. Itse asiassa maapallon arvioitu sisälämpötila on samaa tasoa auringon pintalämpötilan kanssa. Onneksi siinä on riittävästi lämpöeristettä välissä, ettei meret kauttaaltaan kiehu. Kun meren pohjien mustat savuttajat ovat melko tuore havaittuna ilmiönä, voi olla, että tuon lämpövirran suuruus ei tarkalleen tunnettu eikä sen vaihtelujakaan näinollen ole mitattu.
Joka tapauksessa mustat savuttajat ovat vain harvakseltaan esiintyviä kuumia pisteitä, mutta ne sijaitsevat jonkinlaisella murroslinjoilla, jossa linjassa voi olla kohtalaisesti lämmön vaihtoa mereen ja ainakin siinä on kuumaa vettä. Savuttaja on sitten sellainen piste, missä syvemällä halkeamissa käynyt merivesi tulee kuin kuumenneena ylös mineraalien kera. Muistuttaa hieman kahvinkeittimen toimintaa.
Meren pohja on käsittääkseni ilmastomalleissa vakioitu, mutta onhan tuollaiset vulkaanistyyliset toiminnat aina hieman "satunnaisia". Kun tilastoja tai edes riittäviä havaintoja ei ole(?), ei noista vaihteluista tai niiden mahdollisesta vaikutuksesta ilmastoon voi sanoa kuin ettei niitä ilmeisestikään ole huomioitu. Mainitsemastasi termisestä inertiasta (meren suuresta lämpökapasiteetista ja hitaahkosta sekoittumisesta) johtuen lämmön alkuperäisaihe olisi voinut sattua miltei esihistoriassa.
Jos joku sattuu tietämään tarkemmin, niin tarkennan mielelläni käsityksiäni.
Vaikka nimimerkki wrtiohls-näyttääkin selittäneet tämän kysymyksen, vastaan nyt itsekin:
Kyse on siis saman energiamäärän (kuviteltavissa olevasta) siirrosta kahden "astian" välillä. Meri siis _jäähtyisi_ tuhannesosa asteen, jos siitä siirtyisi sellainen määrä lämpöenergia ilmakehään, että ilmakehä lämpenisi yhden asteen. Energiamäärä, joka riittäisi kohottamaan ilmakehän lämpötilaa 1000 astetta, näkyisi meresssä melko mitättömänä yhden asteen jäähtymisenä (luvut suuruusluokkina).
Saattoihan olla, että sanoin asian epäselvästi. Muitakin mahdollisuuksia tietenkin on.
Ja se ilmaston lämeneminen, joka nyt on havaittu (alle aste) ei energiamääränä näkyisi meressä juuri mitenkään. Kun tuo mitattu lämpeneminen on tapahtunut kymmenien vuosien kuluessa, tuossa ajassa on meren ja ilmakehänkin välillä ehtinyt tapahtua lämmönvaihtoa aika tavalla (ilman että muutos näkyisi esim. sadasosa-asteen tarkkuudella meren keskilämpötilaa mitattaessa.
johtopäätöksen, että esimerkiksi pohjoisen napajäätikön viime vuosien vähentyminen johtuu sinne virranneesta hiukan lämmenneestä merivedestä eikä suinkaan siitä että hiilidioksidi olisi siellä lisääntynyt ja ilma lämmennyt hiilidioksidin vuoksi.
Ainakin tuo mahdollisuus pitäisi ottaa huomioon. Sulaahan se jää myös altapäin, jos siellä on plussan puolella vettä.
Hiilidioksidpitoisuudet ovat ilmakehässä lisääntyneet pitempään ja melko tasaisesti (heilahtelu on vuosittaista, mutta melko säännöllisesti) Mikä osuus tässä on merien mahdollisella pintalämpötilojen nousulla, en osaa sanoa. Syy-seurausketjuhan voi mennä ainakin osin toisinpäinkin kuin yleisesti esitetään: jos meressä pintavedet ovat lämpöisempiä, se nostaa ilmakehän hiildioksidipitoisuutta samalla kun se nostaa ilmakehän lämpötilaakin. Nyt sitten jää jäljelle sen meren pinnan lämpiäminsen syyn selvitys.
Vallitsevat mallit taitavat jättää huomiotta mahdollisuuden, että meressä tapahtuisi joitakin heilahduksia, joissa enegiavirtaus meren ja ilmakehän välillä muuttuisi (siis hitaammin ja vähän suuremassa mitassa kuin tuo Tyynenmeren heilahdus). Tai sanotaan niin, että meren mallinnus on toistaiseksi puutteellinen ja sen suuresta kapasiteetista johtuen vielä piiloon jääneet vaikutukset ilmastoon voivat olla suurempia kuin tiedetään. Spekulointia, totta.
Mutta nykyiseen ilmaston lämpiämiseen riittävä energia"lisä" (tai osa siitä) voisi löytyä vaikka Etelänapamantereen jäätiköstä. Nimittäin, jos jäätikkö olisi kasvanut tämän lämpeämisjakson aikana n. metrin korkeutta (joka olisi siis ollut lisäys "tasaiseen" virtaustilanteeseen), tuon jään syntyessä vapautunut energiamäärä riittäisi lämmittämään ilmakehää reilun puoli astetta. Kun jäätikkö kasvaa hitaasti, voi olla, ettei tästä oikeastikin ilmakehään vapautuneesta energiasta (ehkä n. 20 cm lisää nykyisellä vauhdilla 50 vuodessa) ole kuitenkaan jäljellä merkittävää osaa. Että kaipa sillä lämpöenergialla on ikäänkuin "puoliintumisaika" ilmakehässä, jossa ajassa puolet "ylimääräisestä" lämpöenergiasta on kuitenkin siirtynyt pois. (Hiildioksidin muodostamassa "lämpösuodattimessa" ei ole energian puoliintumisaikaa, jos suodatin pysyy melko vakaana tai jopa tihenee.)
Mutta vastaavasti "ylimäärin" kertyneen jäätikön sulaminen voisi tapahtua huomattavasti nopeammin joinakin isoina jäälauttojen "poikimisina". Ja sellaisen nopean jäävuorisuman luulisi sulaessaan jäähdyttän sekä vettä että ilmaa. Ei nyt kuitenkaan pelotella jääkaudella eikä vedenpaisumuksella.
***veden lämpeneminen asteella vaatii energiaa yhtä paljon kuin ilman lämpeneminen tuhannella asteella.***
Ilmakilon ja vesikilon lämpökapasiteettien suhde on n. 1/4 eikä 1/1000. Joten käyttelisit hieman tarkempia ilmaisuja ennen kuin horiset.
Litra vettä painaa (=massa) kilon ja kuutiometri ilmaa painaa n. 1,3 kg.
****Energiamäärä, joka riittäisi kohottamaan ilmakehän lämpötilaa 1000 astetta, näkyisi meresssä melko mitättömänä yhden asteen jäähtymisenä (luvut suuruusluokkina).***
vai oletko laskenut ottaen huomioon ilmakehän massan ja merivesien massan? Vai mistä saat nuo luvut 1 ja 1000?
Ilmakehän kokonaismassa ja merien kokonaismassa olivat mukana.