http://www.youtube.com/watch?v=zL4fQvRpH7E&feature=related
tuo taitaa olla enemminkin provo, mutta onko oikeasti saatu sellaisia tuloksia missään, että eurooppalaisilla olisi neaderthalin ihmisen geenejä... olisiko nykyihmisen ja nedun jälkeläiset olleet hybridejä niin kuin väitetään... tuntuu vähän uskomattomalta... ei sillä, ihmisiähän tässä ollaan...
tuo taitaa olla enemminkin provo, mutta onko oikeasti saatu sellaisia tuloksia missään, että eurooppalaisilla olisi neaderthalin ihmisen geenejä... olisiko nykyihmisen ja nedun jälkeläiset olleet hybridejä niin kuin väitetään... tuntuu vähän uskomattomalta... ei sillä, ihmisiähän tässä ollaan...
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei ole olemassa vieläkään suoraa näyttöä, että nykyihmisissä olisi missään populaatiossa risteymistä saatuja neandertalilaisen geenejä, mutta asia saattaa muuttua kunhan neandertalin ihmisen koko DNA saadaan kasattua. Yksi ehdokasgeeni kyllä löytyy, tosin se esiintyy 75% ihmiskunnasta, ei vain meillä eurooppalaisilla. Samoin on pari ominaisuutta (takaraivokyhmy ja punatukkaisuus) joita on arveltu ehkä neandertaleilta saaduiksi. Aasialaisilla on lisäksi eräs geenimuoto, joka voi olla tulosta risteytymisestä aasialaisen Homo erectuksen kanssa. Ehkä jonakin päivänä tiedämme totuuden.
-Keräiltyä tietoa.
Nykyihmiset syrjäyttivät Neandertaalit ( 320 px-Currat Excoffier Neanderthalm DNA ).
Neandertalilaiset luultua lähempänä nykyihmistä.
Muinaiset serkkumme osasivat ehkä puhua.
Geenitutkimus on paljastamassa, että sukupuuttoon kuollut neandertalinihminen ( homo neanderthalensis) muistutti ulkonäöltään ja henkisiltä kyvyiltään nykyihmistä enemmän kuin mitä aiemmin on tiedetty.
Uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet, että osa neandertalinihmisistä on saattanut olla vaaleahipiäisiä ja punahiuksisia.
Espanjalais-brittiläinen tutkijaryhmä perustaa käsityksensä 40000-50000 vuotta sitten eläneiden neandertalilaisten luujäännösten DNA:sta eristettyyn geeniin.
Science-lehdessä julkaistun artikkelin mukaan myös neandertalilaisilla on esiintynyt muunnelmia MC1R-geenistä, joka osallistuu väriaine malaniinin tuotantoon.
Nyt löydetty geenimuunnos on heikentänyt malaniinin tuotantoa ja tehnyt osasta neandertalinihmisistä iholtaan vaaleita ja hiuksiltaan punertavat. Nyt löydetty MC1R- geenin muoto poikkeaa nykyihmisellä esiintyvistä muunnelmista, mikä viittaa siihen,että samaan lopputulokseen eri ihmislajeilla johtaneet geenimuunnokset ovat kehittyneet toisistaan riippumatta.
Neandertalinihmisen valta-aika Euroopassa ja Aasiassa oli 30000-200000 vuotta sitten.
Käsitys neandertaalien kyvyistäkin on muuttumassa. Max Planck-instituutissa Saksassa työskentelevä Svante Pääbon johtama tutkimusryhmä ilmoitti pari viikkoa sitten löytäneensä ensimmäisen neandertalilaisen solutuman geenin. Geeni ei ollut mikä tahansa , vaan FoxP2- geeni, jonka uskotaan antaneen nykyihmiselle hänen puhekykynsä.
Löydön perusteella näyttää siltä , että myös neandertalilaisilla on ollut puheeseen perustuvaa kommunikointia ja kieli.
Pääbon mukaan juuri ulkonäköön ja kommunikointiin liittyvät ominaisuudet ovat tärkeimpiä silloin, kun kohtaamme muita ihmisiä. Nykyihmisen esi-isät ovat kohdanneet neandertalilaisia Euroopassa 40000 vuotta sitten, joten on tärkeää yrittää selvittää, kuinka paljon lajit poikkesivat toisistaan olemukseltaan ja kyvyiltään.
Nykytietämyksen mukaan homo sapiensis ja homo neanderthalensisin yhteinen kantaisä katosi maapallolta 400000 vuotta sitten.
Geenikartta tulossa.
Pääbo ryhmineen pyrkii kartoittamaan neandertalinihmisen koko geeniperimän. Geenikartan avulla tutkijat voivat vertailla neandertalilaisen ja nykyihmisen geenilinjoja. Vertailu auttaa tutkijoita ymmärtämään niitä muutoksia nykyihmisen perimmässä, jotka tapahtuivat lajien eroamisen jälkeen. Neandertaalien tutkimus onkin samalla nykyihmisen tutkimusta. Tosin hiljattain paljastui, että ainakin osa neandertalilaisen solunäytteistä on nykyihmisen perintöaineksen saastuttamaa. Takaisku hidastaa työtä, jonka vuosi sitten luvattiin valmistuvan parissa vuodessa. Tutkijoiden pyrkimyksenä on ymmärtää, miten neandertalilaiset kykenivät sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin. Tieto täydentää argeologisiin menetelmiin ja fossiililöytöihin perustuvia tulkintoja neandertalinihmisen tuhosta.
Tallusti Siperiaan saakka.
Neandertalinihminen asusti laajempaa aluetta kuin mitä tähän asti on tiedetty. DNA-analyysien perusteella tutkijat ovat nyt vakuuttuneita siitä, että Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä asunut laji levittäytyi Keski-aasiaan ja Etelä-Siperiaan asti. Tulosten myötä neandertalinihmisten tunnettu asuma-alue laajeni noin 2000 kilometriä itään.
Tähän asti neandertaalien levittäytymistä on voitu jäljittää vain nykyisen Uzbekistanin alueelle. Vaikka neandertalinihmisille kuuluneiksi otaksuttuja hampaita, luita ja jopa työkaluja on löydetty idempääkin, niiden alkuperää ei ole tähän asti kyetty vahvistamaan. yksittäisiä löydöksinä pienet luunkappaleet eivät ole kovin todistusvoimaisia.
Svante Pääbon ryhmä vertasi Etelä-Siperiasta, altain alueelta löydettyjen luunkappaleiden DNA:ta Euroopasta löydettyihin neandertalinihmisten DNA:han, joka on vain äitilinjasta periytyvää geneettistä ainesta.
Mitokodriaalisen DNA:n vertailu on keino, jota on käytetty ihmispopulaatioiden alkuperän ja vaiheiden selvittämisessä. Menetelmänä se on
huomattavasti parempi kuin esimerkiksi veriryhmien vertailu. tutkimusryhmän tulokset julkaistiin lokakuun Nature-tiedelehdessä.
-Harrastelija tutkia.
Miksi se on niin vaikea tunnustaa, että neandertalit hävisivät maapallolta nykyihmisen yksinkertaisesti tuhottua heidät ja vallattua heidän elintilansa? Kyllähän me jokainen tiedämme, millainen nykyihminen on luonteeltaan! Eri kieltä puhuvia, eri rotua edustaviakin on vainottu ja tapettu kautta vuosisatain, puhumattakaan, jos vastaan tulisi eri ihmislajin edustaja, joka ulkonäöltään ja kulttuuriltaan eroaa "aivan liikaa" nykyihmisestä. HERÄTKÄÄ NYT JO TOTUUTEEN!
PS: Jos neandertalien keskuudessa on esiintynyt punatukkaisuutta, tietää se myös sitä, että osa heistä on ollut sinisilmäisiä, punatukkaisuus ja sinisilmäisyys nimittäin kulkevat AINA rinta rinnan. Kiehtovaa.
-Kirjoittaja on mielestään kaikkien alojen johtava asiantuntuja, eikä kateuden pelossa halua nimeään julkisuuteen, koska tietää tuossa tapauksessa joutuvansa ahdasmielisen mielipidevainon kohteeksi.-A.NENÄKÄS.
-Susiluolan löytö muuttaa käsitykset ihmisrodun alkuperästä?
Yleisradion teksti-TV kertoi 2.7.1998, että "Susiluolassa asuttiin jo ennen jääkautta". Tämän vahvistavat suomalaisten asiantuntijoiden Museoviraston johdolla Kristiinankaupungin ja Karijoen rajalla sijaitsevassa luolassa suorittamat kaivaukset.
"Nyt on varmistunut, että luolassa on asuttu jo 130 000 vuotta sitten. Luolasta löytyi kivityökalujen ainesta, iskoksia, ytimiä ja lastuja".
Mainitut asiantuntijat eivät ole saaneet selville, että toistaiseksi viimeinen jääkausi, joka samalla oli varmuudella ihmiskunnan ensimmäinen, alkoi noin kaksi miljoonaa vuotta sitten. Jääkausista enemmän tietävien tutkijoiden arvioissa käytetään tästä jääkaudesta haarukkaa 1,5-2,5 miljoonaa vuotta, mutta sallittakoon heille 500 000 vuoden heitto keskimääräisestä kahdesta miljoonasta.
Onneksi Museoviraston esihistorian asiantuntijat vähentävät oma-aloitteisesti Yleisradion jääkausi -käsitteestä ja asumisarviosta varovaisesti 1 870 000 vuotta. Mutta syyllinen ei olekaan Yleisradio vaan pahamaineinen Suomen Tietotoimisto eli STT, jonka uutisessa esiintyy jatkuvasti sama käsite.
STT on kuitenkin joutunut petoksen uhriksi, sillä sille ovat valehdelleet ainakin arkeologit, geologit ja osteologit, ainakin yksi paleontologi ja radiohiiliajoituslaboratorion johtaja, joiden tiedetään liikkuneen kaivauspaikalla. Heidän olisi pitänyt tietää.
Jääkausi alkoi hellittää Skandinaviassa 12 000-12 200 vuotta sitten. Tosin arvioon sisältyy 8000 vuoden liukuma suuntaan tai toiseen. Vanhimmat tähän saakka Suomesta tehdyt ihmistoimintaan viittaavat löydöt ovat noin 9000 vuoden ikäisiä. Niiden syntyaikana nykyinen Itämeri oli vielä suurena sisäjärvenä ja siitä käytettiin nimeä Ancylusjärvi.
Esikeraamiseksi ajaksi luettava mesoliittinen kivikausi oli n. 8000-4200 eKr. Saviastioita täällä opittiin valmistamaan n. 4200 eKr . Eipä aikaakaan kun vasarakirveskansa saapui venekirveineen pari tuhatta vuotta myöhemmin ja hajotti kampakeraamiset alkeispytyt koristellen omat pyttynsä nuoralla.
Muistiinpanoja hyökkäyksestä ei ole, sillä elettiin esihistoriallista aikaa. Lähi-idässä opittiin kirjoittamaan joskus vuonna 3500 eKr. ja täällä vasta 5000 vuotta myöhemmin.
Mutta takaisin jääkauteen.
Syyntakeeton STT uutisoi: "Susiluolassa on ihminen toiminut jo ennen jääkautta. Tämä voidaan nyt varmuudella sanoa niitten esinelöytöjen perusteella, jotka luolasta on löydetty kesäkuun aikana tehdyissä kaivauksissa. Ihmisen toiminnasta tässä luolassa ei ole enää mitään epäselvyyttä, vahvisti kaivauksissa mukana ollut Museoviraston yli-intendentti Paula Purhonen."
Jääkausi saa nyt jäädä. Asukoot tai toimikoot Susiluolassa vaikka jääkauden aikana, kunhan eivät silmille tule. STT:n mukaan Purhonen pitää löytöjä täysin luotettavina. Tutkimuksissa halutaan kuitenkin vielä varmistaa se, liittyykö ihmisen toiminta luolassa "viimeistä jääkautta edeltäneeseen aikaan vai sitä edeltäneeseen aikaan".
Joko taas? Jääköön jääkausi lopullisesti ja samalla se, oliko mahdollisesti kysymyksessä jääkautta EDELTÄNYT vai sitäkin EDELTÄNYT aika tai kenties niitäkin edeltävä aika, josta ei edes Stephen Hawking tiedä mitään? Hän sentään ymmärtää jotakin ajasta. Täytynee kai olla niin, että aika lakkaa tilapäisesti olemasta jääkauden aikana herätäkseen henkiin jään sulettua, mutta älkää kertoko kenellekään!
Todistusvoimaa vahvistetaan kertomalla, että "työssä on ollut kuusi arkeologia, kaksi osteologia ja kolme geologia. Lisäksi kaivauksiin on osallistunut geologian ja paleontologian professori Mikael Fortelius", joka oli paikalla, muttei siis ollut työssä vaan osallistui. Suostun kompromissiin, ettei tule lisää riitaa. Keskitytään nyt siihen mitä on saatu selville.
"Työt on tehty Museoviraston johdolla yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston geologian laitoksen kanssa". Arkeologi ei voi erehtyä puhumattakaan nyt geologian ja paleontologian professorista, joka patsastelee paikalla johtamassa geologejaan.
Kaikkihan tietävät, mitä arkeologi tekee. Hän harjoittaa arkeologiaa, joka taas "on tieteenala, joka tutkii menneitä ihmisyhteisöjä niiden jättämien fyysisten jälkien perusteella."
Jottei jäisi epäselväksi niin todettakoon yksinkertaisille lukijoille, että osteologi on henkilö, joka asuinpaikoille jääneistä luunsiruista tietää riistan laadun ja mahdollisten kotieläinten esiintymisen.
Paleontologi raaputtaa kiviä, sillä hänhän on yhtäaikaisesti myös geologi, ainakin tämä paleontologi, sillä jo aikaisemmin kerrottiin, että paikalla oli paleontologian ja geologian professori ja silloin hän oli molempia. Paikalla saattoi tietysti olla joku tavallinen paleontologi, mutta se siitä.
Suomen tietotoimistolle on kerrottu, että "geologisen ajoituksen mukaan löytökerros on ajalta ennen viimeistä jääkautta". Avainsana geologinen ajoitus viittaa suoraan paikalla hämmästeleviin geologeihin. Geologit ymmärtävät kivistä ja he ovat paikalla auttamassa pääosaa näyttelevää arkeologia. He siis ovat tehneet ajoituksen.
"Ihmisen tulo näin pohjoisille alueille oli teoreettisesti mahdollista vain viimeisten interglasiaalien aikana. Ihmistoimintaa Susiluolassa on voinut teoreettisesti olla siten n. 120 000 - 130 000 vuotta (Eem-interglasiaali) sitten, ja myös n. 200 000 - 215 000 vuotta tai n. 300 000 - 340 000 vuotta (Holstein-interglasiaali) sitten."
Tämä selittää kaiken. Interglasiaalin aikana voi asua tai ainakin toimia Susiluolassa, vaikka olisikin jääkausi, ellei luola ole ihan kokonaan jään alla tahi muusta syystä saavuttamattomissa. Voihan sellainenkin luola, joka on jään päällä olla vaikkapa täynnä jäätä, jolloin sinne pääsy on ainakin tavattoman vaikeaa. Tämä teoria edellyttää, että noina aikoina yleensä oli olemassa "ihmistoimintaa".
Helsingin Sanomat repi perjantaina kesäkuun kolmantena päivänä - ollaanpas nyt tarkkoja - puolimetrisellä otsikolla: "Susiluolassa ihmisiä ennen jääkautta". Tuula Valtasen Kristiinankaupungissa tekemän jutun mukaan "Susiluolassa on oleskellut ihminen ennen viimeistä jääkautta". Kriittisenä toimittajana Valtonen vähentää siis asumisen oleskeluksi ja jutussa väitetään, ettei luolassa ole kuitenkaan asuttu vakinaisesti.
Artikkelin mukaan luolassa on käytetty tulta, sillä "LUOLAN MAAKERROKSISTA ON LÖYTYNYT NUOTIOKIVIÄ JA HIILTÄ". Lisäksi tulenkäyttö "on varmistettu magneettisin mittauksin". Magneettiset mittaukset on varmaankin suorittanut magnetologi, elleivät esimerkiksi geologit ole tehneet sitä hänen puolestaan.
Mutta kun Helsingin Sanomat kirjoittaa ja toimittaja on haastatellut ainakin Yli-intendentti Paula Purhosta, museoviraston tutkija Hans-Peter Schultzia Geologisen tutkimuskeskuksen johtaja Heikki Hirvasta, niin kai ne jotakin ovat löytäneet.
Aihetodisteena lehdessä on kuva, jossa Schulz esittelee jotakin lappua ulkosalla ja varmemmaksi vakuudeksi kuvassa on - tosin vain taustalla - toinen mies, joka ei edes katso kuvaajaa. Valitettavasti kuvassa olevasta lapusta ei saa mitään selvää. Lisäksi juttuun liittyy mahdollisesti graafikon piirtämä kartta, jonka mukaan Susivuori on lähellä Karijokea, josta taas on - jos kartta ja mittakaava pitävät paikkansa - Susivuorelle alle viisi kilometriä. Mutta missä on Susiluola?
Susiluolaa ei näy kartassa, eikä edes kuvassa ovat ne ainakin lähekkäin, koska jutussa kerrotaan heti alkuun, että "Susiluolassa on oleskellut ihminen". Sitä ei heti tosin kukaan omalla nimellään sano, mutta jutun puolivälissä on sitaatti.
Sen mukaan Purhonen on sanonut: "Susiluolassa on säilyneistä esineistä, kuten arkeologiassa yleensäkin, on säilynyt vain murto-osa siitä mitä on ollut ihmisten käytössä. Orgaanisesta materiaalista, luusta ja puusta, valmistuneet esineet eivät ole Suomessa säilyneet. Se kuva mikä muodostuu kiviesineistöstä on hyvin yksipuolinen."
Hän on sanonut myös: "Viime viikon lopulla esiin tuli löytöjä, jotka varmistivat ihmisen oleilun luolassa". Helppohan Purhosen on sanoa, kun on itse ollut luolassa.
Kaivauksia johtanut Museoviraston tutkija Hans-Peter Schulz pitää merkittävänä, "että luolan neljäs maakerros, ajalta 120 000-13 000 vuotta sitten, on pinnaltaan tallattu. Kerroksesta on myös löytynyt nuotiokiviä ja hiiltä".
"Kerrostuman päällä on pitempään kulkenut ihminen tai joku isohko nisäkäs. Luolassa on pidetty tulta ja se viittaa vahvasti ihmiseen", sanoo Schulz, eikä hänelle tule mieleenkään, että kuka muu siellä olisi tulta pitänyt kuin ihminen. Tallaaja saattaa tosin olla nisäkäs, mutta tuli viittaa vahvasti ihmiseen. Se on myönnettävä.
Ihmisen tekemä nuotio Suomessa yli satatuhatta vuotta sitten olisi uutinen koko maailmassa. Miksi STT:n uutinen ei levinnyt maamme rajojen ulkopuolelle?
Myös Geologian tutkimuskeskuksen toimialapäällikkö Heikki Hirvas luonnehtii Helsingin Sanomissa tutkimuksia menestykseksi. Luolan neljäs maakerros on hänestä kaikkein mielenkiintoisin. Luolan perältä on löytynyt tänä kesänä vielä kaksi vanhempaa kerrosta, tietää artikkeli.
Neljännestä maakerroksesta on suoritettu siitepölyanalyysi, joka kertoo että näytteessä on punapyökin siitepölyä. "Punapyökki ei ole kasvanut maassamme viime jääkauden jälkeen. Tyypillinen kasvi se ei ollut edellisellä jäättömällä kaudella, vaan jo sitä edellisellä", joten artikkeli oikeuttanee ilkeämielisesti toteamaan, että luolassa pidettiin nuotiota ehkäpä jo yli kaksi jääkautta sitten.
Sekä suomalaiset että ulkomaiset tutkijat ovat suhtautuneet varovaisesti Susiluolan löytöihin koska luola on "Pohjolassa toistaiseksi ainoa maamerkki ihmisen liikkumisesta ennen jääkautta". Yli-intendentti Purhonen kuitenkin uskoo, että "tämän kesän tutkimustulokset herättävät laajaa kiinnostusta, kunhan talteen otetut esine- ja luulöydöt ensin ajoitetaan ja tutkitaan".
Muissa maissa löydöt kyllä yleensä ajoitetaan ja tutkitaan ennen kuin mennään julistamaan koko maailmalle, että ihmisrodun kantaisä on asunut Karijoen Susivuoren Susiluolassa.
Ehkäpä kotimaiset tutkijamme voivat kuukauden mittaisissa kaivauksissaan toimia toisin kuin vakavasti otettavat paleontologit ja arkeologit niissä maissa, joissa pelkkiin kaivauksiin uhrataan vuosia ja vuosikymmeniä muusta tutkimuksesta nyt puhumattakaan.
Kiinnostus on niin laajaa, että "Susiluolaa esitellään elokuussa Uumajassa pohjoismaisten arkeologien kokouksessa". Perinpohjaisuutta korostaa, että "luita analysoidaan ehkä Tanskassa". Nyt sitä mennään rinta rottingilla Uumajaan. Niin on kiire, ettei ehditä luita analysoimaan, vaan sekin on teetettävä Tanskassa. Näin leviää maamme maine koko maailmaan.
"Olihan se hyvin helpottava tunne, kun viime viikon lopulla esiin tuli löytöjä, jotka varmistivat ihmisen oleilun luolassa" Purhonen sanoo. Uudet löydöt ovat Purhosen mukaan selvästi esineitä: joukossa on "kaapimia ja säleistä tehtyjä esineitä. Esineitä on käytetty lähinnä nahkojen käsittelyssä". Oliko sillä yli satatuhatta vuotta sitten Susiluolassa asuneella vielä nahkatehdaskin, vaikkei koko muussa Euroopassa oltu silloin vielä ihmistä nähtykään?
STT tietää, että "Suomen suurin luola" sijaitsee Karijoen kirkonkylän länsipuolella Susivuoren pohjoisrinteellä. Se on maatutkaluotausten perusteella noin 400 neliömetrin laajuinen. Luolan suuaukon korkeus on 1,3 metriä ja leveys 25 metriä. Susiluolaa ryhdyttiin tyhjentämään maa-aineksesta, sorasta ja lohkareista Geologian tutkimuskeskuksen ja Karijoen kunnan yhteistyönä jo kesällä 1996 ja nyt on päästy ryömimällä lähes 30 metrin päähän suuaukosta.
Susiluolan koon määrittämiseksi tehtiin maaliskuussa 1998 maatutkaluotaus Susivuoren laelta eli luolan katolta. Menetelmä perustuu kosteusvaihteluihin maa- ja kallioperässä. Luotaustulosten perusteella luola on lähes 30 m pitkä ja suuaukon kohdalla noin 25 m leveä. Luola näyttäisi olevan pitkänomaisen kolmion muotoinen. Se kaventuu suuaukolta melko tasaisesti kohti perää, jossa sen leveys on vain parisen metriä.
Luolan korkeuden määrittäminen maatutkauksella on hankalaa, koska luolaa täyttävän maa-aineksen pintaosa on yleensä kuivaa ja vain pohjaosa veden kyllästämää. Lisäksi maatäytteen ja luolan katon välissä on vaihtelevasti tyhjää tilaa. Tulosten mukaan näyttäisi kuitenkin siltä, että välittömästi tyhjennetyn tilan ja pienen kalliokynnyksen jälkeen luolassa olisi useamman metrin mittainen korkeampi osue.
Luolan täyte koostuu neljästä eri kerroksesta. Täytteen kokonaispaksuus lähellä suuaukkoa on noin kaksi metriä. Ylimpänä oleva huuhtoutunut kivikerros on syntynyt viimeistään noin 8 000 vuotta sitten.
Luolan alimman ja erittäin tiiviin maakerroksen syntytavasta ei vielä ole varmaa käsitystä. Raekoostumuksen ja kiviaineksen pyöristyneisyyden perusteella maa-aines on mannerjäätikön kerrostamaa moreenia.
Luolan täyte koostuu neljästä eri kerroksesta. Niiden kokonaispaksuus lähellä suuaukkoa on noin kaksi metriä. Kerrosten geologinen selvitys ja ajoitukset ovat vielä kesken. Tähän mennessä on varmistunut, että ylimpänä oleva huuhtoutunut kivikerros on syntynyt viimeistään Ancylusvaiheessa noin 8000 vuotta sitten.
Luolan alimman ja erittäin tiiviin maakerroksen syntytavasta ei ole vielä varmaa käsitystä. Raekoostumuksen ja kiviaineksen pyöristyneisyyden perusteella maa-aines on mannerjäätikön kerrostamaa moreenia, jota muinaisen Itämeren aallot ovat jäätikön hävittyä ilmeisesti jonkin verran huuhtoneet, aivan kuten nykyisin tapahtuu meren rannoilla.
Tämän hetken tulosten ja käsityksen mukaan alin maakerros on ajalta ennen viimeistä jääkautta ja voisi olla muinainen maanpinta. Tätä käsitystä tukee myös kerroksesta tehty siitepölyanalyysi. Kerroksessa on runsaasti siitepölyjä, jotka ovat tummia ja osin kuluneita.
Lajistossa esiintyy esimerkiksi tähkäkanervaa (Bruckenthalia), joka ei ole kasvanut Suomessa viime jääkauden päättymisen jälkeen. Samoin kerroksessa on vanhoja itiöitä, jotka ovat peräisin vanhempien kvartääristen jäättömien kausien tai tertiäärikauden kerrostumista.
Viime kesänä luolasta löydettiin ihmisen käyttämien työkalujen työstöjätteitä eli kivimateriaalia, joka jää jäljelle, kun kivityökaluja tehdään. Luolasta löytyi lisäksi eri kokoisia iskoksia, ytimiä ja lastuja sekä luupalasia. Museovirasto arvioi tuolloin luolassa asuneen ihmisiä yli 70 000 vuotta sitten.
Jo tuolloin Susiluolan maa-aineskerroksista on löytynyt "runsaasti eläinten luita. Aineistossa voidaan erottaa kolme toisistaan poikkeavaa löydöstyyppiä Ensimmäisen ryhmän muodostavat vanhan huuhkajanpesän saalisjätteet. Muut sedimentin pinnalta saadut luut ovat suurten tai keskisuurten nisäkkäiden suhteellisen ehjinä säilyneitä luita, jäistä on saatu kaksi radiohiiliajoitusta, 1030+65 ja 2505+75 BP. Nämä ovat luolassa asustaneiden petoeläinten saalisjätettä.
Kolmannen ryhmän muodostavat sedimentin alla olevat pikkunisäkkäiden, lintujen, sammakoiden ja käärmeiden luut. Luita on eniten aivan ylimmän kerroksen pinnalta, mutta joitakin pieniä fragmentteja ja mikrofaunaa on löydetty myös kerroksista II - IV".
Osa luuaineksesta voidaan ajoittaa radiohiilimenetelmällä, mutta viime jääkautta edeltävien jaksojen iänmääritykseen tämä menetelmä ei sovellu. Tämän hetken tulosten ja käsityksen mukaan alin maakerros on siis ajalta ennen viimeistä jääkautta ja voisi olla muinainen maanpinta. Tätä käsitystä tukee myös siitepölyanalyysi. Susiluolan aikaisempien vaiheiden iänmääritys on kuitenkin vaikeaa, koska luolan sisältä on löytynyt hyvin vähän ajoitukseen sopivaa materiaalia.
Koska radiohiilimenetelmä ei toimi käytetään muita menetelmiä. Luminesenssimenetelmillä (TL ja OSL) pyritään selvittämään, milloin luolassa olevat eri hiekkakerrokset ovat syntyneet. Periaatteessa näillä menetelmillä voidaan määrittää milloin hiekka on ollut päivänvalossa kulkeutuessaan ulkoa luolaan. Alin kerros on siis mahdollisesti yli 100 000 vuotta vanha. Se, milloin tämä hiekka on kulkeutunut luolaan, ei kuitenkaan todista vielä yhtään mitään.
Arkeologisia löytöjä sen sijaan havaittiin vain kerroksesta IV, sekä lisäksi paikallisissa hiekkakerrostumissa III ja V. Löytöaineisto koostuu Jotuni-hiekkakivi- ja kvartsiesineistä, -ytimistä ja -iskoksista sekä vulkaniitti-iskoksista. Epäilemättä luolasta on löytynyt näitä kivensiruja, joiden osalta voidaan artefaktimorfologisen tutkimuksen perusteella todeta, että kyse on ihmisen työstämistä kivistä. Missä vaiheessa ja miten ne ovat luolaan kulkeutuneet ja sekoittuneet mihinkin nyt havaittavaan kerrostumaan ei selviä hyvin helposti.
Jos sirut ovat jonkun kerrostiivistymän alapuolella ja oletus siitä, miten tiivistymä on alun perin syntynyt on oikea, ovat alapuoliset sirut tai muut löydökset luultavasti vanhempia kuin yläpuoliset. Kaukaa haetulta tuntuu kuvitella ihminen niitä turvaan sinne tallomaan, ellei tällä ole aivan erityisiä syitä olla saapuvilla. Etenkään kun kukaan ei ole koskaan käyttänyt Susiluolaa asuinpaikkanaan, koskapa se on kuvauksista päätellen aina ollut siihen tarkoitukseen sopimaton.
"Esineistä" puhutaan kovin suurpiirteisesti. Susiluolan aineistossa on muka piirteitä, joita esiintyy eurooppalaisen "Pebble-Tools-Industryn" piirissä".
Mitä kvartsiesineitä täällä osattiin valmistaa satatuhatta vuotta aikaisemmin kuin muualla maailmassa? Olikohan kyseessä eurooppalaisen edellä mainitun monikansallisen "Pebble-Tools-Industryn" eli PTD limitedin Suomen toimipisteen Susiluolan kvartsipaja?
"Löytöaineisto on vielä liian pieni typologisten vertailujen tekemiseen. Koska löytöjä ei vielä voi sitoa mihinkään tunnettuun arkeologiseen teknokompleksiin, on myös typologisen ajoituksen tekeminen toistaiseksi mahdotonta", tunnustaa joku STT:lle.
Uutisten perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että joku muinaisukko asusteli perheineen Susiluolassa ainakin 130 000 vuotta sitten - ellei peräti 340 000 vuotta sitten. Siellä äijä istuskeli tulillaan ja vuoleskeli lastuja - mitä nyt kivitöiltään ehti. Hän valmisti kivityökaluja, koska hän oli siinä hyvä. Tavara kävi hyvin kaupaksi ja sitä vietiin ulkomaille asti. Niin tarkka oli mies tavaroistaan, että hänen jäljiltään luolaan ei jäänyt kivikalun kalua - pelkkiä iskoksia vain. Lastuja sankarimme ei mukaansa keräillyt sillä uusia oli helppo valmistaa.
Aamuisin äijän kokoillessa kamppeitaan hän katseli kuinka vaimo lämmitti vettä nuotiolla olevassa saviruukussaan ja kuinka poika valjasti hevosta. Hän lähti metsälle ja toiveissa oli, että tänään nuori mies kaataa peuran. Haaveelle oli vankat perusteet, sillä vain harvoin pojan jousesta singonnut nuoli sivusi maalistaan.
Biokemikaalinen todistusaineisto viittaa kuitenkin siihen, että nykyihmisen kantaisä Homo sapiens sapiens, syntyi Afrikassa noin 200 000 vuotta sitten.
Sitä vanhempiakin kummajaisia on tavattu. Antropologit ovat kaivaneet esiin ihmisen lähisukulaisten luita. Etiopiasta on löytynyt 40 % naaraspuolisen hahmon rangasta. Etiopian löytö "Lucy" oli jonkinlainen Australopethicus ja hän kuoli nuorena joskus 3-3,6 miljoonaa vuotta sitten.
Toki pitää ottaa huomion sekin, että vuonna 1993 löydetyn vasemman jalan sääriluun perusteella rekonstruoitu "Boxtroven mies" eli Homo heidelbergiensis puolestaan vaikutti noin puoli miljoonaa vuotta sitten. Hän oli rotunsa vankkatekoisimmiksi luokiteltu aikuinen uros, jolla oli mittaa peräti 35,5 senttiä.
"Neandertalin mies" löytyi Neanderthalin kylästä vuonna 1856. Häntä on pidetty ratkaisevana linkkinä evoluution ketjussa. Neanderthalilaisen uskotaan jo haudanneen kuolleensa. Ranskassa on löydetty jäänteitä neanderthalin miehestä ja niiden iäksi on määritelty 34 000 vuotta. Näiden jätösten lähistöltä on jopa löytynyt Châtelperronian tyyppiin kuluvia kivisiä työkaluja. Neanderthal ei ollut kantaisämme, mutta erojen on todisteltu vastaavan apinalajien välisiä eroja.
Ei tiedetä osasiko Neanderthal tehdä tulen, mutta ranskalaisesta luolasta on löydetty palanut karhunluu, jonka iäksi on määritelty 47 600 vuotta. Tätä aiemmin ei modernin ihmisen esi-isä ollut Eurooppaan saapunut lukuun ottamatta Susiluolassa nuotiotulen paisteessa nahkaa parkitsevaa kantasuomalaista.
Länsi-Sussexista puolestaan löytyi vuonna 1993 noin 500 000 vuotta vanha tibia eli sääriluu, joka on kuulunut noin 180 senttiselle 85 kiloiselle miehelle. Kahden vuoden kaivamisen päästiin metri alemmaksi ja tavattiin kaksi hominidin hammasta.
Australialaiset löytävät kilpaa jälkiä oman mantereensa asutuksesta. Jinmiumin monoliitistä väitetään löydetyn varhaisempia osoituksia inhimillisestä taiteesta. Sieltä on löydetty 75 000 vuotta vanhoja monoliittiin tehtyjä kivikaiverruksia, joiden johdosta Australian museon tiedemies Richard Fullanger riemuitsee. Kysymyksessä ovat jonkinlaiset ympyrät, joista kukaan ei ymmärrä mitään, eivätkä niihin juuri muut tiedemiehet usko.
Muinaisihminen oli myös taitava kuvanveistäjä. Vanhimmat hedelmällisyysjumalan kuviksi tulkitut kiviveistokset, kuten Bordeauxissa säilytettävä akan kuva ja Wienissä säilytettävä Willendorfin Venus on ajoitettu vuosiin 28 000-25 000 eKr. Tuc d'Audoubertin (Ranska) biisonit ovat ajalta 13 000-8000 eKr. Meillä sitä sentään luolissa meuhattiin hyvinkin yli satatuhatta vuotta aikaisemmin.
A.NENÄKÄS
Kirjoittaja on mielestään kaikkien alojen johtava asiantuntuja, eikä kateuden pelossa halua nimeään julkisuuteen, koska tietää tuossa tapauksessa joutuvansa ahdasmielisen mielipidevainon kohteeksi.
"punatukkaisuus ja sinisilmäisyys nimittäin kulkevat AINA rinta rinnan."
Usein näin on, muttei suinkaan aina. Esimerkki punatukkaisesta ja ruskeasilmäisestä:
http://myspace-982.vo.llnwd.net/00813/28/99/813199982_l.jpg
Selkeästi Gro magnon jälkeläinen, punaisesta tukastasi huolimatta.( "Kylläkin hyvin kaunis edustaja" ). Myös leuan alavipun olin havaitsevinani ulkonevana piirteenä, sekä kaareva kallon muoto, mitkä ovat tyypillisiä piirteitä Gro magnon edustajille..
Tässä tutkiessani Gro magnon ja Neanderthalin miespuolisten kallon kuvia keskenään erot ovat selkeät:
Neanderthalin kallo on pitkänomainen ja päältä suorempi, sekä matalampi kuin Gro magnon kallo, myös leuan alavipu puuttuu, kuin taasen Gro magnolla on kallo paljon korkeampi, selkeästi kaarevampi ( pyöreämpi), sekä leuan alavipu ulospäin suuntautuva.
Lähde: La Chapelle aux Saintsin kallosta tehty kipsivalos, joka edusti Neanderthalia.
-Harrastelija tutkija.
"punatukkaisuus ja sinisilmäisyys nimittäin kulkevat AINA rinta rinnan."
Ollessani työssä lähi-idässä niin tapasin paljon ihmisiä jolla oli punainen tukka ja tumman ruskeat silmät. Se on suhteellisen yleistä siellä jollakin seuduilla.
Nykyihminen ja neadertalin ihminen elivät vuosituhannet rinnakkain. Vaikka paljastuisikin, että nykyihmiset hävittivät neandertalit jonkinlaisessa "etnisessä puhdistuksessa", on yhtäkaikki mahdollista, että nykyihmisen ja neadertalin seksuaalisia kohtaamisia on ollut.
Tripla-G muuten jätti mainitsematta kokonaan mikrokefaliinigeenin muunnoksen, joka ilmaantui nykyihmiselle n. 37 000 vuotta sitten, mutta jonka rakenteesta on päätelty sen tulleen jopa miljoona vuotta sitten nykyihmisen kehityslinjasta eronneelta ihmislajilta. Itse asiassa on todennäköisempää että kyseessä ei ollut neandertaali vaan jokin Homo erectus-populaatio, joten kyseinen ihminen olisi luultavasti poikennut nykyihmisestä vielä neandertaliakin suuremmin.
En oikein ymmärtänyt, mitä tuolla julmetun pitkällä jutulla oli tarkoitus sanoa? Tiedossa on, että Homo erectus ja Homo neanderthalensis ovat asuneet Euroopassa jo puolen miljoonaa vuotta sitten (neandertalit toki kehittyivät erectukesta vasta muutamia satoja tuhansia vuosia sitten), ja vanhimmat todisteet H. erectuksen tulen käytöstä ovat vielä tätäkin vanhempia.
Siis koska Euroopassa asui interglasiaalikaudella tulta käyttäviä, kiviesineitä kvartsistakin valmistavia ihmisiä, joskaan ei nykyihmisiä (H. sapiens), en ole ihan varma mistä kenkä nyt painaa. Ehkä tarkoitus oli arvostella kaivaustöitä tai niistä tiedottamista, mutta pointti jäi hämäräksi.