Joka toisen astmaa sairastavan hoito ei ole kunnossa, havaittiin Lääkärilehdessä julkaistussa tutkimuksessa.
Sen kysymyksiin vastasi runsas sata ihmistä eri puolilta maata. He sairastavat keskivaikeaa tai vaikeaa astmaa.
Astma on tutkimuksen mukaan korkeintaan kohtalaisessa hoitotasapainossa noin puolella potilaista, tutkimus havaitsi. Loppujen tilanne on huonompi.
Synkeä ja osin selittämättömän huono kuva, arvioi samassa Lääkärilehdessä julkaistu pääkirjoitus. Takana on 2004 päättynyt kansallinen astmaohjelma, jonka piti tehostaa taudin hoitoa.
Ohjelma on todettu menestyksekkääksi: astmakuolemat vähenivät, samoin astman hoitoon menneet sairaalapäivät.
Ristiriitaa saattavat selittää muutokset terveyskeskuksissa, arvelee tutkimusta tehnyt Etelä-Karjalan keskussairaalan keuhkosairauksien ylilääkäri Jouni Hedman.
"Astman hoito nojaa astmalääkäreiden ja -hoitajien verkostoon. Järjestelmät ovat paikoin romuttuneet, kun lääkäreitä ei ole", hän sanoo.
Myös allergian hoito on ollut saman verkoston varassa, ja "asia on mennyt koko ajan huonompaan suuntaan".
Potilaat saavat kyllä lääkkeitä, mutta niitä ei ehkä käytetä parhaalla mahdollisella tavalla. Pohjalla on pitkävaikutteinen perushoito, joka hillitsee astmaa aiheuttavaa tulehdusta. Sen lisäksi tulee tarvittaessa lyhytaikainen, keuhkoputkia avaavaa lääkitys.
Tutkimus havaitsi, että pitkävaikutteisia lääkkeitä määrätään suurehkoja annoksia, ja silti lähes puolet tarvitsi lyhytvaikutteista lääkettä ainakin kerran päivässä.
Taudin pahenemisvaiheet olivat yleisiä: 77 prosenttia oli kokenut sellaisen kuluneen vuoden aikana ja 58 prosenttia joutui jättämään tavallisia puuhiaan väliin.
74 prosentin piti tinkiä liikunnasta. 59 prosenttia kertoi astman haitanneen työntekoa.
Kaikilla potilailla pitäisi olla kirjalliset toimintaohjeet oireiden lisääntymisen varalta. Ohjeen avulla astmaatikko voi itse vaikuttaa oireiden kehitykseen, sillä pahenemiskohtaus tulee noin kuuden vuorokauden kuluessa oireiden lisääntymisestä.
Tällainen ohje on tutkimuksen mukaan vain 58 prosentilla potilaista.
Sen kysymyksiin vastasi runsas sata ihmistä eri puolilta maata. He sairastavat keskivaikeaa tai vaikeaa astmaa.
Astma on tutkimuksen mukaan korkeintaan kohtalaisessa hoitotasapainossa noin puolella potilaista, tutkimus havaitsi. Loppujen tilanne on huonompi.
Synkeä ja osin selittämättömän huono kuva, arvioi samassa Lääkärilehdessä julkaistu pääkirjoitus. Takana on 2004 päättynyt kansallinen astmaohjelma, jonka piti tehostaa taudin hoitoa.
Ohjelma on todettu menestyksekkääksi: astmakuolemat vähenivät, samoin astman hoitoon menneet sairaalapäivät.
Ristiriitaa saattavat selittää muutokset terveyskeskuksissa, arvelee tutkimusta tehnyt Etelä-Karjalan keskussairaalan keuhkosairauksien ylilääkäri Jouni Hedman.
"Astman hoito nojaa astmalääkäreiden ja -hoitajien verkostoon. Järjestelmät ovat paikoin romuttuneet, kun lääkäreitä ei ole", hän sanoo.
Myös allergian hoito on ollut saman verkoston varassa, ja "asia on mennyt koko ajan huonompaan suuntaan".
Potilaat saavat kyllä lääkkeitä, mutta niitä ei ehkä käytetä parhaalla mahdollisella tavalla. Pohjalla on pitkävaikutteinen perushoito, joka hillitsee astmaa aiheuttavaa tulehdusta. Sen lisäksi tulee tarvittaessa lyhytaikainen, keuhkoputkia avaavaa lääkitys.
Tutkimus havaitsi, että pitkävaikutteisia lääkkeitä määrätään suurehkoja annoksia, ja silti lähes puolet tarvitsi lyhytvaikutteista lääkettä ainakin kerran päivässä.
Taudin pahenemisvaiheet olivat yleisiä: 77 prosenttia oli kokenut sellaisen kuluneen vuoden aikana ja 58 prosenttia joutui jättämään tavallisia puuhiaan väliin.
74 prosentin piti tinkiä liikunnasta. 59 prosenttia kertoi astman haitanneen työntekoa.
Kaikilla potilailla pitäisi olla kirjalliset toimintaohjeet oireiden lisääntymisen varalta. Ohjeen avulla astmaatikko voi itse vaikuttaa oireiden kehitykseen, sillä pahenemiskohtaus tulee noin kuuden vuorokauden kuluessa oireiden lisääntymisestä.
Tällainen ohje on tutkimuksen mukaan vain 58 prosentilla potilaista.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Eilisessä Hesarissa oli selitystä, mm. Etelä-Karjalan Jouko Hedman: "Astman hoito nojaa astmalääkäreiden ja -hoitajien verkostoon.Järjestelmät ovat paikoin romuttuneet,kun lääkäreitä ei ole" Myös allergian hoito on ollut saman verkoston varassa,ja "asia on mennyt koko ajan huonompaan suuntaan."
Potilaat saavat kyllä lääkkeitä,mutta niitä ei ehkä käytetä parhaalla mahdollisella tavalla. jne....
Omaa mielipidettä: Eivät kaikki potilaatkaan varmaan noudata lääkärien ohjeita tarkasti. Tuttavapiiriinikin kuuluu kaksi henkilöä,jotka valittelivat tehottomia lääkkeitä,mutta kysellessäni siitä,eivät käyttäneet niitä SÄÄNNÖLLISESTI. Kun lukee tämän keskustelupaikan astmaosastoa, tulee vastaan "sain lääkettä,uskaltaako ottaa" -kysymyksiä vastaan.
Minä uskallan ja käytän säännöllisesti,mutta kyllä terveyskeskuksen hoito jäi ennen kesälomia huolimattomaksi ja käydessäni yksityisellä sain hoitoasian ja vointini kuntoon.
Puoskarointi on jotain muuta kuin huono tai laiminlyöty hoito!
>Puoskarointi on jotain muuta kuin huono tai laiminlyöty hoito!<
Niinkuin mitä?
esimerkkivastauksia:
skepsis.fi
Puoskaroinnilla tarkoitetaan tavallisesti laitonta lääkärintoiminnan harjoittamista. Ongelmalla on pitkät juuret historiassa. Puoskaroinnin menetelmät ovat muuttuneet ja nykyään se on usein laajaa ja tuottoisaa liiketoimintaa. Puoskaroinnin kurissa pitäminen on ollut jo satojen vuosien ajan viranomaisten hankalana velvollisuutena. Yhä edelleen etsitään käyttökelpoisia keinoja yhteiskunnan jäsenten suojaamiseksi puoskarointiin liittyviltä haitoilta ja vaaroilta.
Vapaa Ajattelija
Puoskarointi käy kaupan
Pelkkään mielikuvitukseen ja taikauskoon perustuva uskomuslääkintä syö varoja lääketieteellisesti perustellulta julkiselta terveydenhuollolta, jos sen päästää vapaasti temmeltämään, varoittaa dosentti Markku Myllykangas. ” Uskomuslääkinnän, ufojen, astrologian, selvänäkemisen ja tarot-korttien yleistymisen myötä olemme valaistuksen sijaan palaamassa takaisin keskiaikaiseen pimeyteen”, hän kirjoittaa. Myllykangas arvelee kuitenkin, että taloudelliset realiteetit terveydenhuollossa saattavat yllättää hurjimmat hörhöilijät.
Arno Forsius
Puoskarilaki – onko se tarpeen Suomessa?
Tämä kirjoitus liittyy erillisenä julkaistuun kirjoitukseen "Puoskarit ja puoskarointi".
Erilaiset puoskarointitoiminnat, joissa korvausta vastaan neuvotaan ja annetaan ihmisille lääkkeitä tai niiden tavoin vaikuttavia aineita tahi annetaan hoitoja sairauksien ja niihin verrattavien vaivojen hoitamiseksi, ovat yleistyneet viime aikoina voimakkaasti. Puoskarointi voi aiheuttaa monenlaisia haittoja, mm. terveysvaaroja ja jopa hengen menetyksiä, taudinmäärityksen ja tarpeellisen hoidon viivästymistä, tarpeettomia kustannuksia sekä henkisiä kärsimyksiä.
Etsikää netistä lisääja tarkennuksia!
Kansankielellä puoskaroinniksi sanotaan nimenomaan ammattitaidoltaan pätevänäpidettyjen laiminlyöntejä ja huonoa hoitoa.
Sellaisten käsiin henkensä uskomiselle kun ei ainakaan vielä ole edes virallista vaihtoehtoa.
Sanoopa laki mitä tahansa, käytännössä asiat lienevät kuitenkin niin, että itse on otettava selvää sairaudestaan ja siihen sopivista hoidoista, siis vastuu omasta voinnistaan.
Mikään hoitaja ei sitä kuitenkaan ota, lääkäreistä puhumattakaan (heitä suojelee juristit).
enkä kuulu kansaan. Mutta kun menen huonosti minua hoitaneen lääkärini luo kohtapuoliin,käyttäydyn kuin ihminen. Moni ei uskalla lääkäriä nenätysten moittia, mutta minä sen teen. Täytyyhän sille kertoa, miten on käynyt ja kuinka paljon rahaa on mennyt yksityisiin tutkimuksiin ja vastaanottoihin.
sanoo ja mitä esimerkiksi?
Jos lääkäri potilaan mielestä toimii väärin eikä potilas-lääkärisuhde toimi, tottahan se lääkärille kannattaa sanoa eikä esim. täällä kitistä. Mistä muuten tietäisi parantaa työotettaan?
Eri asia sitten onko lääkäri mielestään mokannut ja kuinka asia etenee. Turhasta valittaviakin tästä maasta kyllä löytyy.
Eikö vain?
Siitä vaan, mutta se tuskin johtaa tilanteen paranemiseen. Eikö olisi hedelmällisempää käyttää sekin energia johonkin hyödyllisempään?
Laihdutus helpottaa astmaoireita ja vähentää lääkityksen tarvetta. Lisäksi ylipaino lisää astman syntymisen riskiä. Eli ihmiset voisivat tehdä paljonkin astman eteen ihan itse.
http://www.turunsanomat.fi/viimeuutiset/stt/?ts=1,3:2026:0:0,4:50:0:1:2001-11-27;4:49:0:0:0,104:50:88488,1:0:0:0:0:0:
http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=4641/news_db=web_lehti2006/type=1
Pitää olla ensin lihava,ennenkuin voi laihduttaa!
Koskee astmapotilaista varmaan pientä osaa,kuten muiden sairauksienkin ryhmässä.
Lisää neuvoja please, jossa astman perushoidosta voi terveydenhoitohenkilökunta pinnata.
En viitsi lukea linkkejä,jospa niissä olikin apua nykyisten laihojen potilaiden selviämiseksi vajaalla henkilökunnalla.
Tämähän on se normaali ohje ja määräys terveydenhoidossa.
Laihduta, lisää liikuntaa, tupakanpoltto pois samoin viinanjuonti.
Onko sitten kaikki hyvin jos on laiha, liikkuu, ei polta tupakkaa eikä juo edes viinaa?
Jostain syystä tällaisten mallikansalaistenkaan terveys ei aina ole hyvä.
Lihavuus on tavallista yleisempää astmaatikoilla. Tutkimusten mukaan astmaatikoista yli puolet (56 %) on ylipainoisia. Mielestäni se ei ole pieni osa astmaatikoista.
http://findarticles.com/p/articles/mi_m0999/is_7258_321/ai_65272034
Erota toisistaan kun luet: "varmaan pientä osaa" ja "pientä osaa"
Onko 56 % varmasti pieni osa astmaatikoista? Edes prosentuaalisesti, saati sitten kiloissa? Ei minusta.