on vähän päässyt unohtumaan, että miten sen tietää, mitä reaktiotuotteita syntyy? hapetusluvut liittyivät tähän jotenki. ku en muista sitä, mikä määrittelee alaindeksiin tulevan luvun, kuten tyypillisesti vaikka 2 tai 3 ? :o
Reaktiokaavasta tuotteet
miten laitettiinkaan?
51027
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kemia on periaatteessa kokeellista tiedettä, joten kokeilemalla ne tiedot on kerättävä. Toki saa käyttää muiden tuloksia hyväkseen.
Mutta tietylle reaktioyhtälölle kun saa
1) ainetasapainon
2) varaustasapainon
3) redox-tasapainon
kohdalleen, niin reaktioyhtölö alkaa olla muodollissti oikein. Se mitenkään takaa, että tuollaista reaktiota oikeasti tapahtuisi merkittävästi tietyssä koejärjestelyssä, missä astiaan laitetaan yhtälön vasemman puolen aineet.
Reaktion tasapainohan voi olla just pahasti vasemmalla, eikä sen varmistamiseen ole mitään yksinkertaista keinoa.
Nämä asiat selviävät kaikista alan oppikirjoista, missä asiaa opetetaan.
no sen verran alkuvaiheessa vielä on nämä mun opinnot...
tuota liittykö ne hapetusluvut tähän ees mitenkään?
esim. Al O(alaindeksi)2 ----> AlO(alaindeksi)3
Tuo ny ei oo tasapainos mut miten happia on yhtäkkiä 3?
Nyt ei vaan hakutoiminnolla löytynyt, aihetta on täällä käsitelty aiemminkin.
Vaikka hapetusluvut ovatkin merkki atomikohtaisesta elektronivajauksesta tai -ylimäärästä (negatiivisina), milteipä helpommalla pääsee, kun opettelee jotkut "varmat" vakiohapetusluvut, joiden avulla sitten "ratkaisee" tuntemattomankin, jos on tarve.
Eli pääsääntösesti alkuaineet 0, vety-ioni ja alimetalli-ionit 1 (keksii ionin varauksestakin) happi yhdisteissä -2 (pari poikkeusta).
Sitten vaan hapetuslukujen lisäykset ja vähennykset pitää mennä nollaan koko reaktioyhtälössä (Al hapettuu sen minä happi pelkistyy). Asia hoidetaan lähinnä niillä kunkin yhdistekaavan edessä olevilla kertoimilla, jos alaindeksit ovat jo annettuja tai muuten varmoja.
Näillä eväillä tuo antamasi yhtälö jo meneekin.
Yhdistekaavan hapetuslukujen summa = kaavan varaus
esimerkkiä:
(en ota kantaa tuohon alumiinireaktioosi, sillä se ei ole todellinen, Al on ionina vain ja ainoastaan 3. Tällöin saat oksidia muodostaessa tilanteen Al3 O(2-). Liikaa plussaa-> kerro molemmat komponentit niin, että yht.varaus = 0. Saat Al2O3)
salmiakin muodostuminen:
NH3 HCl -> NH4Cl
vety I (paitsi hydrideissä, esim. LiH) eli typpi on -III ja kloori -I. Koska kloori on -I, on jäljelle jäävä kationi I eli NH4_ . Tässä reaktiossa ei hapetus-pelkistys -reaktiota.
SO2(g) -> SO3(g)
Happi -II, tälloin rikki -4 x = 0 eli IV. Toisella puolella nyt yksi happi enemmän eli rikki VI. Varaukset täsmää, alkuaineet ei. Tällaisessa tilanteessa kun kyseessä on kaasu, joka hapettuu, happi pitää tasoittaa O2-molekyylillä eli lisäät puolikkaan O2:n vasemmalle puolelle. Rikki hapettuu, mikään ei pelkisty. Jos kyseessä olisi vesiliuos (olisi ioneita), hapet tasoitettaisiin neutraalilla vesimolekyylillä ja sen mukana tulevat vedyt taas vetyioneilla (ts. liuos olisi hapan). Tämä olisi hapetus-pelkistys -reaktion osareaktio jonka vastapainona pitää olla pelkistys jollekin toiselle alkuaineelle. Se voisi olla vaikka joku metalli-ionin pelkistyminen. Lopussa reaktiot laskettaisi yhteen.
NO -> NO2