Viikossa oppii työtehtävät ja sitten se on sitä samaa joka ikinen päivä.
Sen sijaan opiskellessa jokainen päivä on erilainen ja aina oppii uutta.
Kumpa voisi olla ikuinen opiskelija tai sitten niin pitkälle lääketieteessä koulutettu tutkija, että mielenkiintoa riittäisi??
Ps. ambulanssi on ainut paikka missä olen todella viihtynyt, koska jokainen päivä todella on erilainen.
Harmi, homma oli lyhyt sijaisuus? T: nainen-33
Sen sijaan opiskellessa jokainen päivä on erilainen ja aina oppii uutta.
Kumpa voisi olla ikuinen opiskelija tai sitten niin pitkälle lääketieteessä koulutettu tutkija, että mielenkiintoa riittäisi??
Ps. ambulanssi on ainut paikka missä olen todella viihtynyt, koska jokainen päivä todella on erilainen.
Harmi, homma oli lyhyt sijaisuus? T: nainen-33
Vastaukset 4
Vanhimmat
Riippuu sekä työpaikasta, että itsestä. Jos hakeutuu tekemään ns. suorittavaa työtä isoon yritykseen voi jo lähtökohtaisesti olla varma ettei työnkuva voi olla laaja.
Jos taas menet töihin pieneen firmaan ja sinulla on tervettä nälkää työtehtävien laajentamiseen voit suunnitella lähes itse mitä teet. Nykyaikana ei pidä antautua rooliin jossa pomo sanoo hyppää ja itse kysyt vain kuinka korkealle. Oikean paikan kohdalle sattuessa voit kehittää ainakin omaa työtäsi jatkuvasti.
En halua osastonhoitajaksi enkä ylihoitajaksi, joten vähissä on keinot?
Lääkikseen hakua mietin, mutta olen 4-kymppinen ku olen valmis ja hirveä velkataakka niskassa??
Sitten pitäis vielä erikoistua, joten unohda?
Uskotteko siihen, että älykäs ihminen voi ajautua kykyjään vastaamattomaan työhön ja sitten sen mielekkyyden löytäminen on kiven alla?
En väitä olevani mitenkään erikoisälykäs, mutta ihmettelen niitä liukuhihnan äärellä työskenteleviä?
Sama liike tunnista toiseen.
Mä tekisin kyllä itsemurhan, jos olis pakko sinne työllistyä.
Kertokaa joku ammatti, missä voi luovasti toteuttaa itseään??
Rättikässät, ruokahommat, tarjoilut, myymälät, ja opettamispuoli eivät tule kyseeseen?
Kiitti!
taiteilijan ammattia. Jokainen työpäivä on erilainen ja taatusti luova. Ikävänä puolena voisin todeta, että palkka ei aina ole kovin kummoinen, minkä takia moni taiteilijapersoona meneekin yksitoikkoiseen, suorittavaan työhön, niin että saisi toteuttaa sitä unelmaansa, taitelijan luovaa ammattia.
Luonnontieteellisia aineita paasee lukemaan helposti. Ja sitten jatko-opiskelemaan.
Tyo on aika vapaata ja ei sellasta rutiinityota. Ainoa huono puoli on etta koko ajan pitaa olla uusia ideoita ja ongelmia saa ratkoa joka paiva.