miksi me yritetäänkään luoda sellaista? Saadaksemme ihan oikean perheen ja lapsia (lue: ollaksemme normaaleja) vai onko pelin henki sama kuin lottamisessa? Ei koskaan tiedä, vaikka tällä kertaa MINÄ voittaisin, minua onnistaisi ja kaikki muuttuisi.
Itse, jo "vanhempana" ja avioeronkin kokeneena naisena mietin sitä, miksi helkkarissa minun osakseni kaatuvat kaikki suloiset sohvaperunat. He, jotka eivät erota soppakauhaa paistinlastasta. He, jotka viihtyvät mieluummin sohvalla tv:n ääressä kuin esim. tanssiparketilla LIIKUNNAN vuoksi.
Siis: HUH.
Itse, jo "vanhempana" ja avioeronkin kokeneena naisena mietin sitä, miksi helkkarissa minun osakseni kaatuvat kaikki suloiset sohvaperunat. He, jotka eivät erota soppakauhaa paistinlastasta. He, jotka viihtyvät mieluummin sohvalla tv:n ääressä kuin esim. tanssiparketilla LIIKUNNAN vuoksi.
Siis: HUH.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Parisuhde on justiin niin pulmallista kuin pariskunta sen itse tekee.
Alussahan ei voi ikinä tietää toisen mielihaluja ja jos pitemmän päälle huomaa että yhteisiä asioita ei ole niin miksi sitä pitää jatkaa. Kaikki vain eivät sovi toisilleen vaikka alussa olisi miten ihanan oloinen ihminen.
Minä en juurikaan pidä telkun katsomisesta mutta mies pitää, en siitä sille ala järisemään. Siinä samalla kun suloinen sohvaperuna tuijottaa lempiurheiluaan voi tehdä kaikenlaista... sille suloiselle sohvaperunalle. Kyllä sekin sieltä herää, esim. esileikin aikaa parhaimmillaan, kokeilkaa.