olen harrastanut juoksua/lenkkeilyä nyt jo monta vuotta mutta vasta viime keväänä ihan säännöllisesti. nyt siis käyn väh. 3 kertaa viikossa ehkä vähän alle tunnin lenkkejä. ongelmani koskee sykettä. juokseminen tuntuu hyvältä ja jaksan sitä tehdä mutta syke on yli 170. pitääkö minun vähentää vauhtia vaikka tuntuisi hyvältä vai luottaa vain omaan kehooni ja vähentää vauhtia sitten, kun siltä tuntuu?
korkea syke
urmurm
152344
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Se johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että et juokse kertomasi mukaan kuin noita tunnin lenkkejä. Sykkeethän laskevat harjoitusvuosien ja iän myötä reilusti kun tekee paljon pitkiä yli 20 km lenkkejä, ja lisäksi kovia vk- ja tv-kova-lenkkejä. Itellä ei syke enää 33v:na nouse koskaan päälle 175:n vaikka kuinka yrittäisin juosta kovaa. 2000-luvun alussa kun en juossut vielä aktiivisesti, olivat sykkeeni reilusti korkeammat. Normaalilenkeillä 140-150 tiesi rauhallista vauhtia, mutta nyt tuo syke meinaa jo tv/tv-reipasta vauhtia. Sellainen 130 on minulle jo ihan hyvää lenkkivauhtia, palauttavaa tv-kevyttä. Aerobista pohjaa kasvatan vähintään 135-140:n sykkeillä, jolloin vauhti kasvaa yllättävän paljon tv-kevyestä ja kunto pysyy hyvin yllä kisojen välissäkin. Joskus saatan juosta 30 km lenkkejä 140:n sykkeillä, ja se on jo sellaista johon ei kannata ryhtyä kovin usein jos ei ole vähintään 4-5 vuotta kovaa harjoittelua takana.
Eli siis muutaman vuoden kun jaksat tehostaa treeniä, niin sykkeet laskevat valtavasti ja harjoittelu muuttuu mielekkäämmäksi, eikä sykemittaria välttämättä tarvita kuin ihan kovimmissa harjoituksissa vain.
Mulla on juoksuinnostusta nyt 3kk takana, eka kerta meni niin että 2min kävelyä 2min jouksua, sen jälkeen olin viikon niin kipeä etten päässyt lenkille. Ai huono kunto vai...? viimeksi pääsin jo 3km yhtämittaisesti juoksemaan, kovakuntoinen nauraa mutta ite olen tyytyväinen.
Tuota mietin että 10km olisi "vain", huhhuh... ;-)itellä on tavoite että saisi joskus joustua 10km putkeen. Tänä aikana mun syke on selvästi laskenut, en ole mitannut mutta ehkä se aleneminen perustuu vain alussa olleeseen rapakuntoon, nyt kunto on jo vähän parempi, jolloin pulssi lasku tuntuu helpommin...?
Minua ihmetyttää nämä tyypit, jotka alkaa heti alusta vetämään 15km lenkkejä ja sanoo, aloittavansa kylmilteen.
Itse loitin juoksuharrastuksen, juoksemalla 5 kertaa viikossa 3km lenkin. Näin mentiin ensimmäiset 2kk.
En olisi tuolloin jaksanut mitenkään juosta säännöllisesti 10km matkaa tauotta.
Pitkällä matkalla on myös suurempi vaara saada rasitusvammoja, kun ei ole tottunut juoksemiseen.
Itse juoksin cooperissa 2500m lähtökuntona juoksuharrastukselle, eli en ollut ihan rapakunnossa, vaikken myöskään hyvässä kunnossa.
Viiden kk:n lenkkeilyn jälkeen juoksin 2700m kovassa flunssassa.
10 km lenkin otin käyttöön puolentoista vuoden päästä harrastuksen aloittamisesta ja pian sen jälkeen oltiikin jo maraton tuntumassa.
Onko painoa, tai ikää, tai jotain riittävästi? Kovemmat lenkit olis hyvä tehdä jollain 155-160 sykkeellä, peruslenkit 140-145 sykkeellä.
Jos ite juoksisin 170 sykkeellä esim. 10km, olisin luultavasti teholla lenkin jälkeen.
Tosin harjoittelulla se syke laskee kyllä. Usein puhutaan siitä, että pitäisi hölkätä matalilla(125-135) sykkeillä ja että niillä on jotenkin parempi juosta...
Juu, mutta jos syke on 170 luokkaa, niin tietenkään ei ole mitään järkeä hiippailla 130 sykkeellä, vaan ensin täytyy saada se syke laskemaan ja kunto nousemaan niin, että matalilla sykkeillä voi juosta.
Eli juokse ihan rauhassa vaan korkeilla sykkeillä, kyllä ne siitä vielä laskee. Minkälaiseen aikaan juokset 5km sillä 170 sykkeellä?
olen siis 20v pituutta 177 ja painoa n. 68. tosin vähään aikaan en ole puntarille päässyt kun en sellaista omista.
vastaan toiseen viestiisi myöhemmin, en nimittäin sen tarkemmin mittaa lenkkieni pituutta muutoin kuin ajoissa, joten kilometreistä ei ole havaintoa. mutta pyrinpä ottamaan siitä selvää.
kävelyvauhdilla sykkeeni on 120-150 riippuen täysin kävelyvauhdista. eli kävellenkin saan sykkeeni todella korkealle. kaipaan kuitenkin kunnon hikeä ja sitä, että tunnen, että olen tehnyt jotain ja sitä en tuolla kävelyvauhdilla oikein saa. alussa kyllä kävelen lämmittelyn vuoksi ehkä 15 min.
ensin maksimisyke ennenkuin voi puhua lähellekään oikeasta sykkeestä (kevyt aerobinen lenkki) Jos maksimisi on 210-215, niin 170 on ihan hyvä pk-lenkki huonokuntoiselle !
otin nyt vähän selvää kilometreistä ja ajoista eli siis eilisen lenkin pituus on 10 km ja siihen kului melko tarkalleen tunti. aluksi hieman kävelyä lämmittelyn ja verryttelyn vuoksi ja sitten koko loppumatka juosten. eli juoksua tuli yhteensä semmoiset 8 km.
Joku kaava on että max syke olisi n. 220-ikä, eli sun tapauksessa (olet siis 20v) noin 200. Jos sykkeesi on 170, juokset siis 85% max sykkeestä. Eli olet vauhtikestävyysalueen max rajalla näin hienosti laskettuna ja kirjaa siteeraten.
Itse olen 38v, mun max syke olisi 182. Aloitin hiljattain juoskuharrastuksen, tänään pulssi oli siinä 150. Eli oma rääkki-prosentti on 82%.
Ts. antaa palaa vaan! Varsinkin jos hyvältä tuntuu, kuten sanoit.
että tehdään monenlaisia päätelmiä arvatusta maksimisykkeestä ja virheellisesti ja epätarkasti mitatusta suorituksen aikaisesta sykkeestä. Kaikki mittarit antavat suorituksen aikana virheellisiä arvoja, joten myöskään keskiarvot eivät ole oikeita.
Omaa maksimisykettäni en ole selvittänyt, mutta tuo kaava ei ainakaan toimi. Olen 63v ja olen lenkillä mitannut 175 ja ei vielä ollut ihan kaikki pelissä.
Väärien oletusarvojen ja virheellisten mittaustulosten perusteella lasketaan kaikenmaailman kalorinkulutuksia sun muita asioita.
Älytöntä, mutta bisnes pyörii.
Yli 30 vuotta juoksemista harrastaneena aluksi aktiivina nykyisin enemmän kuntoilijana en ole koskaan käyttänyt sykemittaria.
Oma kropan tunteminen riittää ainakin minulle. Teen lenkkejä tasamaastossa, laskettelurinteissä, erittäin vaihtelevia treenejä.Välillä vetoharjoitteluakin. Omaa tuntemusta seuraten olen pärjännyt erinomaisesti ja jatkan niin jatkossakin. En suinkaan tyrmää sykemittarin käyttöä. Se on toimivana kuntoilijalle erinomainen laite, mutta pelkän sykkeen tuijottaminen on oikeastaan aika tyhmää.
Itse käytän sykemittaria ja tuijotan sitä aika tiiviistikin. 3kk juosseena olen todennut että en - kuten sanoit - tunne kroppaani. Juoksen helposti liian lujaa ja silloin en loppujenlopuski pääse tavoitteeseeni. Mun on todella vaikeaa malttaa ja juosta niin että syke pysyy alueella jonka olen todennut olevan mulle hyvä, ts. max 155.
Tavoite on olla joskus hyvässä kunnossa ja silloinhan se syke ei noin korkealle nousekaan joten sykemittari voi jäädä hyllyyn.
Millä perusteella muka mittarit antaisivat vääriä syketietoja? Paskapuhetta!
Totta kai virhelukemia saattaa silloin tällöin tulla, mutta tällaiset kyllä pitäisi tervejärkisen ihmisen itsekin tajuta. Ja voihan toki mittari olla myös rikki.
Siinä olen samaa mieltä, että arvatusta maksimisykkeestä on turha tehdä mitään päätelmiä, juoksun tunne on numeerisia arvailuja parempi.
tajuta, että kun maksimisyke on jollakin kaavalla arvattu ja mittari mittaa väärän arvon joko kontaktihäiriön tai jonkun muun syyn takia, niin ei näiden tietojen mukaan lasketuilla muillakaan tuloksilla ole suurta arvoa.
Itse olen käyttänyt useita eri sykemittareita ja jokaisesta olen saanut parin tunnin suorituksen aikana terveellä järjellä virheellisiksi todettavia lukemia. Esimerkiksi hyppäyksiä 144-66-222 saattaa tapahtua.
Ymmärrän tietysti, että luvut eivät ole oikeita, mutta sen jälkeen mittarin laskemat muutkaan tulokset eivät ole oikein; keskisykkeet, maksimit, minimit, kalorinkulutukset ynnämuut.
Olen hyvin tottunut mittauslaitteiden ja järjestelmien käyttäjä koulutukseni ja työni ansiosta ja uskon, että osaan laitteita käyttää ja niitä arvioida.
Mielestäni sykemittarin suora näyttö on käyttökelpoinen, mutta mittarien laskemia tuloksia pidän kuitenkin viitteelisinä ja varsinkin viihteellisinä.
Ehkä vaatimuksesi mittaustulosten tarkkuudesta ovat turhan suuret. Pitää olla melkoisia häiriöitä mittarissa, jos keskisyke heittää paria lyöntiä enempää todellisesta (toki jos lenkki on lyhyt, niin suhteellinen virhe voi olla jo kohtuuton). Tuollaisella -2 lukemalla ei ole mitään käytännön merkitystä.
Itse en kyllä mikään mittalaite-ekspertti ole, joten en oikeasti tiedä, kuinka suuria ne virheet ovat. Tuo -2 perustuu omiin mittauksiin, joista on selkeät häiriöt (lenkin alun liian korkeat lukemat) poistettu ottamalla väliaika, lenkkien ollessa noin tunnin mittaisia.
Maksimit, minimit ja varsinkin kalorinkulutukset ovat kyllä ihan turhia.