Tapasin kuluvan vuoden aikana erään tytön, johon ihastuin ja kesän aikana tein tämän myös hänelle selväksi. Eräänä päivänä hän kertoi ettei voi olla muuta kuin ystävä kanssani, koska on ihastunut erääseen toiseen. Ok. Perseestä tässä on se, että sen perusteella mitä tästä kolmannesta osapuolesta (tai minähän se kolmas osapuoli taidan olla...) tiedän (suurin osa tämän tytön itse kertomaa) ei ole kovin mairittelevaa ja vaikuttaa siltä että tälle tyypille ihastukseni kohde on vain yksi varasuunnitelma muiden joukossa.
Sikäli mitä tiedän, ei tämä tyyppi ole pannut tikkua ristiin ko. tytön eteen. Sen sijaan minä olen aina auttanut häntä tarvittaessa oman aikani kustannuksella (ei, en odota mitalia, mutta oletan että tämä noteerattaisiin), kohdellut häntä aliarvioimatta (jota muut toisinaan tekevät) ja tehnyt selväksi että arvostan hänessä muitakin piirteitä kuin ulkonäköä (hän on fiksu, empaattinen ja huumorintajumme ovat yhteensopivat).
Olen perusjunttia fiksumpi, korkeakoulussa opiskeleva, komeaksi kehuttu, muut huomioon ottava nuori mies. Lopetin tupakoinnin kesällä tämän tytön takia ja baari-illatkaan eivät enää kiinnostaneet. Tulemme (edelleenkin) hyvin toimeen keskenämme, joten vian ei uskoisi olevan tässä päässä?
Esitin että otin tytön ilmoituksen hyvin vastaan ja että asia on ok, mutta ei se ole. En ole pariin viikkoon jaksanut kuin opiskella minimipanoksella siinä toivossa että näkisin tämän tytön koulussa. Tupakka ja viina maistuvat taas. Tässä käykin varmaan niin, että patoan tunteitani kunnes puran ne tavalla tai toisella jota tulen katumaan.
Niin että kertokaa, varsinkin naiset, että mikä logiikka siinä on, että pitää väkisin haikailla jonkun urpon perään joka ei koskaan voi tarjota sitä mitä tämä tyttö _sanoo_ haluavansa?
Sikäli mitä tiedän, ei tämä tyyppi ole pannut tikkua ristiin ko. tytön eteen. Sen sijaan minä olen aina auttanut häntä tarvittaessa oman aikani kustannuksella (ei, en odota mitalia, mutta oletan että tämä noteerattaisiin), kohdellut häntä aliarvioimatta (jota muut toisinaan tekevät) ja tehnyt selväksi että arvostan hänessä muitakin piirteitä kuin ulkonäköä (hän on fiksu, empaattinen ja huumorintajumme ovat yhteensopivat).
Olen perusjunttia fiksumpi, korkeakoulussa opiskeleva, komeaksi kehuttu, muut huomioon ottava nuori mies. Lopetin tupakoinnin kesällä tämän tytön takia ja baari-illatkaan eivät enää kiinnostaneet. Tulemme (edelleenkin) hyvin toimeen keskenämme, joten vian ei uskoisi olevan tässä päässä?
Esitin että otin tytön ilmoituksen hyvin vastaan ja että asia on ok, mutta ei se ole. En ole pariin viikkoon jaksanut kuin opiskella minimipanoksella siinä toivossa että näkisin tämän tytön koulussa. Tupakka ja viina maistuvat taas. Tässä käykin varmaan niin, että patoan tunteitani kunnes puran ne tavalla tai toisella jota tulen katumaan.
Niin että kertokaa, varsinkin naiset, että mikä logiikka siinä on, että pitää väkisin haikailla jonkun urpon perään joka ei koskaan voi tarjota sitä mitä tämä tyttö _sanoo_ haluavansa?
Vastaukset 93
Vanhimmat
Romanttisella rakastumisella/ihastumisella/intohimolla ei ole mitään tekemistä järjen kanssa. Siksi. Se sumentaa pän ja estää tekemästä järkeviä päätöksiä. Mutta sille ei voi mitään. Sen pitää vain antaa mennä ohi. Ihastuksesi ilmeisesti tietää mitä mieheltä loppujen lopuksi oikeasti haluaa, mutta hän ei silti voi mitään sille että on korviaan myöten ihastunut "vääränlaiseen" tyyppiin.
Olen pohtinut itsekin tätä asiaa ja tullut siihen tulokseen ettei perhettä kannata rakentaa romanttisen rakkauden varaan. Tärkeämpää että on samansuuntaiset arvot ja asenteet ja tulevaisuudentoiveet, ja tietysti se että pariskunta muutenkin tulee hyvin toimeen keskenään. Seksuaalinen yhteensopivuus on tietty myös tosi tärkeää. Se, että on "vain" päättömän rakastunut johonkuhun, ei ole kestävä pohja parisuhteelle.
Pahimman rakkauden huuman pitäisi antaa mennä ohi ennen kuin tekee mitään isoja yhteisiä päätöksiä.
Kirjoitat, että seksuaalinen yhteensopivuus on tärkeää, mutta romanttisen rakastumisen ja intohimon varaan ei voi pidempiaikaista rakentaa.
Ristiriitaista. Ainakin omalla kohdalla intohimo ja seksuaalinen yhteensopivuus nimenomaan kulkevat käsi kädessä tai oikeastaan toista ei ole ilman toista.
Ei auta, vaikka kummankin tekisi mieli yhtä usein, jos toinen ei vedä fyysisesti puoleensa eli ei ole sitä intohimoa ja romantiikkaa.
Parisuhteen pohja ei ole ihastuminen, mutta kai parisuhteen aloittaminen lähtee ihastuksesta?
Kyllä vaan, ihastuminen on melkeinpä aina se, joka saattaa kaksi ihmistä yhteen. Siitä suhde sitten etenee jos etenee ja tuloksena on parisuhde ja perhe.
MUTTA. Toisinaan on niin, etteivät ihastuneet ihmiset saa suhdetta toimimaan, ihastuksesta ja intohimosta huolimatta. Suhteen toimivuuteen vaikuttavat niin monet seikat. Jos ihmisiä yhdistää pääasiassa "vain" intohimo ja ihastuminen, ei suhde välttämättä toimi.
Ihmiset voivat sopia seksuaalisesti yhteen, vaikka välillä ei (enää) sitä kaikkein kuuminta ja järjen vievintä intohimoa olisikaan.
Epäreilultahan se tuntuu.
Voisitko kuitenkaan itsekään päättää rakastua johonkuhun tyttöön vain siksi, että tyttö on rakastunut sinuun ja kohtelee sinua kunnioittavasti? Niimpä. Ei sitä vaan yks-kaks päätetä: tuohon ihmiseen minä rakastun/ihastun.
Voisitko muuten elää parisuhteessa naisen kanssa, joka on valinnut sinut kunnollisuutesi, eikä rakastumisensa vuoksi? Arki ja yhteiset tekemiset sujuisivat ihan mukavasti, mutta seksi ja hyväilyt olisivat naisellesi enemmän tai vähemmän pakkopullaa.
!!! EN VÄLITÄ SUSTA!
Miksi miehet aina rakastuvat naisiin, jotka rakastuvat renttuihin?
anna apua ymmärryksen puutteeseen. Ihminen ihastuu ja rakastuu vailla järkeä. Vain aika muodostaa parin, jos asiat natsaa.
Tuskin kukaan ihastuu sanaa "renttu". Ihmiseen ihastutaan. Rajuinkaan rakkaus ei ole vielä suhde, samoin kuin ei karu kaveruus..
Ei kannata liimata enkelinkuvia tarra-albumiin muutaman viikon tuttavuudesta. Enempi kannattaa tehdä itselleen selväksi, mitä yleensä etsii ja miten toteuttaa toiveensa.
rakastuu renttuihin, lähinnä kait pahiksiin ja tyyppeihin jotka on hieman välinpitämättömiä. Ovat kiinnostavampia kuin kiltit ja perässäjuoksevat.
Toi renttu-juttu ei pidä kyllä yleensä paikkaansa. Vanha sanonta.
rentut oavt haasteellisia. Eivät antaudu ihan noin vaan, pyörittelevät veitsen terällä Ollako vai eikö olla. Naisesta se tuntuu villiltä, huumaavalta ja jännittävältä. On laitettava kaikki peliin. Ja kun se viimein "katsoo sillä tavalla", olo on taivaallinen.
Rentuissa on alkuvoimaa, eivät ole naisen hyppytettävissä. Mitä tekee miehellä joka syö kädestä ja matelee miellyttääkseen? Ei mitään vastavoimaa, ei itsensä likoon laittamista, ei yllätyksiä.
Rentuissa on piileviä mahdollisuuksia. Ellet naisena kykene niitä esiin nostamaan, renttu lähtee lätkimään ja etsii toisen. Jos löydät, niin olet voittanut matkalla liudan naisia ja saat olla EKA! Se paras!
Aina tuo ei tietysti kauaa kestä, mutta sen huomaa vasta jälkeen päin. Jokaisen on omat oppirahansa maksettava. Elämä on kokemista varten.
on totuutta jonkin verran.
Tosin se on aivan yhtä typerää kuin kaahata sillä datsunilla niitä metsäteitä stereot pauhaten jotta saisi kovankin maineen automiehenä ja tyyppinä joka uskaltaa.
Lapsellista leikkiä ja hippakilpaa siis. Ei mitään tekemistä oikeiden ihmissuhteiden kanssa. Tämä nähtävästi on vähän kadoksissa joiltakin naisilta.
Ei tuota datsunilla kaahailuun voi verrata, mutta sen kuumimman hottiskissan-metsästykseen kylläkin.
jotensakin oikeassa. Hain lähinnä sitä "jännitys"-näkökulmaa. Nainen hakee jännitystä vähän eri asioista ja kokee tällaisen "rentun" metsästyksen kai sellaiseksi.
Siihen liittyy niin hassuja piirteitä (esimerkiksi viittaus että tykkää "vaarallisista" miehistä tai "pahoista pojista") että ei ole tottakaan.
Jos kumppanista puhutaan niin miehillä se vastaisi jonkun nuoren hotin piukkapeppuisen tyttösen iskemistä hänen ulkonäkönsä perusteella mutta yleensä tosin siihen ei liity tuollaista kuvitelmaa "rakkaudesta" tai "tunteista jotka sokaisevat" yms. roskaa.
yleensäkin miehille "roskaa"?
sellaiset tuntemukset ovat roskaa jos ihminen kuvittelee että on rakastunut johonkin tyyppiin sen perusteella kun se on niin jännittävä tai sitten niin piukkapeppuinen yms.
Tämä asia näköjään vaivaa joitakin naisia jotka ajattelevat juuri että kaikki tunteet ovat niitä aitoja tunteita tai voimakkaat tunteet perustuvat aina todellisuudelle eli ovat "totta" kun ne koetaan.
Jos tunteilla ei ole muuta pohjaa kuin oma mielikuvitus esimerkiksi ihmisestä niin silloin ne ovat aikalailla roskaa verrattuna toisenlaisiin ihmissuhteisiin joissa tunteet pohjautuvat todellisuudelle eivät fantasioille toisen ominaisuuksista kuten vaikkapa miten "hotti ja kova kundi/gimma" joku on.
Yleensä kun tähän todetaan että pitäähän "suhteessa joku järki olla" niin sitten heitetään että "eihän ilman tunteita ja sitä intohimoa, kihelmöintiä ole mitään ja ei järjellä voi kumppania valita". Ero on vain siinä että on olemassa järkeviä tunteita ja sitten on olemassa järjettömiä tunnetiloja. Osa ihmisistä suosii jälkimmäisiä joiden ajatellan olevan kai jollakin tavalla psyykkisesti vapauttavia mutta samaan aikaan kovin hatarasti todellisuuteen perustuvia. Ihmissuhteita sellaisten varaan ei voi kovin pitkäksi aikaa rakentaa, pilvilinnat sortuvat ajan myötä kyllä.
Vertaisin näitä ala-asteen tyttösen ihastumiseen omaan miesopeensa. Onhan se kovin herttaista ja ihanaa mutta ei se kovin todellista ole muuta kuin sen tyttösen päässä.
järkevästi päättämään: tuohon ihmiseen kannattaa rakastua, siispä rakastun häneen?
aihe ei varmaankaan sovi tähän ketjuun koska todellakin puhumme hyvin pitkälle keksityistä tunteista.
Tuo mitä sinä selität on juuri miksi minä kuvasin irrationaalista tunnetta. Sen lähdettä ei tunneta, ehkäpä henkilö on rakastunut haavekuvaan tai ajatukseen rakkaudesta itsestään mutta toinen henkilö siinä ei kovin aktiivisena tuon rakkauden rakentajana ole.
En kutsuisi sitä rakkaudeksi joka kumpuaa sellaisista asioista ja jota voisi kuvata lähinnä yksinomaan yksipuoliseksi ihastukseksi missä toinen henkilö ei oikeasti välitä rakastuneesta ja jossa ei ole realistista odottaa että välittääkään muuta kuin ehkä omien ruumiillisten tarpeiden tyydyttäjänä.
Sinun ajatuksesi että järkevästi päätän rakastumisesta on täysin älytöntä ja kuten viittasin jo tuohon ajatukseen kuinka joku heti sanoo puolustukseksi että "tunteet eivät ole järkeviä" niin vedit heti sen tähän keskusteluun mukaan muka yrittäen kumota päätelmäni.
On eri asia järkevästi päättää rakastuuko vai ei(rakkautta ei sinällään voi valita mutta omilla päätöksillään voi vaikuttaa sen kehittymiseen ja vahvistumiseen) verrattuna siihen että perustuuko koettu rakkauden tunne järkeviin syihin sekä päätelmiin siitä että rakkaudelle saa vastakaikua sekä että se voi täydellistyä oikeassa ihmissuhteessa eikä ole pelkkää fantasiointia.
Ihmisen aikuistuessa ja "kypsyessä" voisi ajatella että ihminen oppii tunnistamaan noita eroja joilla jyvät karsitaan akanoista tai sitten kuten sanoin on edelleen aika teini.
Nykyajan ihmissuhteista näkee että tuota tunnetta rakkaudesta vaalitaan perustuipa se mihin hyvänsä. Sivutuotteena on suhteet joilla ei ole tulevaisuutta.
ole tunteissaan juuri tuollainen haihatteleva teini jota kuvasit (luulee rakastavansa vaikkei ole mahdollista saada vastakaikua jne....)? Silti sinä kehuit häntä fiksuksi jossain kommentissasi.
Tässä tarinassahan on kaksi samanlaista haihattelijaa.
ketjun aloittajan tekstin uudelleen sekä minun päätelmäni.
Ketjun aloittaja on fiksu koska on osoittanut kiinnostusta, välittämistä sekä huomioinut kohdetta ja he ovat viettäneet aikaakin yhdessä koska heillä on yhteistä. Ketjun aloittaja on toiminut siten että suhteella voisi olla tulevaisuutta.
Ketjun aloittajan mainitsema nainen taas on ihastunut tyyppiin joka ei kuten sanottua huomioi häntä erityisemmin ja on vähän niin ja näin onko heillä mitään yhteistä todellisuudessa.
Osittain olet oikeassa siinä kuitenkin että suotta on ihastunut naiseen joka ei vastannut tunteisiin vaan on nähtävästi tällaisia rattopoikia etsivä teinipissis. Joten säilyäkseen fiksuna ap. on parempi jättää nainen rauhaan.
Ap. mainitsema nainen on jo haihattelija nyt, Ap. itsestä voi tulla haihattelija.
Meillä on kaikesta tästä vain sen miehen kertomus, joka ihastui naiseen, jota ei voi saada. Ei ole mitenkään faktaa, että ihastuksen kohteen mies olisi renttu tai ei huomioisi todella naista. Hän on tuollainen sen miehen mielestä, joka ei voi saada tätä naista. Ihastuneen miehen mielestä. Ja kuten tässä on todettu, tunteet vaikuttavat huomiokykyyn.
Kuten ensimmäisessä viestissäni kerroin, mielipiteeni tästä "rentusta" perustuu siihen mitä ihastukseni on itse kertonut.
...kuin vasta parin vuoden päästä. Nähtävästi he ovat sokeita ensimmäist pari vuotta miehen tai sitten kuvittelevat kesyttävänsä tämän sovinistirentun hyvinkin nopeasti. Näin ihanasta rentusta muodostuu parissa vuodessa hyväksikäyttäjämulkku.
Suosittelen että lopetat siis poraamisen ja etsit itsellesi jonkun toisen ihastumisen kohteen. Lisäksi voisit lopettaa sen naisten perseennuolemisen ja käskyjen ehdottoman kuuntelemisen. Ensitöiksesi hanki itsellesi viriili seksielämä ja ala iskeä systemaattisesti kaikkia naisia jotka vähänkin kiinnostavat. Olen 99% varma että tämä nykyinen ihastuksesikin tulee vinkumaan perääsi kun sinulla onkin muita. Parasta kaikessa on se että silloin sinä voit miettiä haluatko häntä edes enää :)
Perseennuoleminen ja "käskyjen" ehdoton seuraaminen ovat eria asia kuin jonkun ihmisen suhteen tosissaan olemisen osoittaminen. Ei minua ole kukaan käskenyt tekemään mitään.
"Viriilin" seksielämän hankkiminen ei kiinnosta. Olen ehkä sitten siinä mielessä "akkamainen", että vaadin ihmissuhteiltani sisältöä, joten yhden yön suhteet eivät minulle sovi. Ei vain kiinnosta epämääräisten ämmien kanssa vehtaaminen kun on terveet kädet joilla saman tarpeen saa tyydytettyä ilman pinnallisiin ihmissuhteisiin investoimista murto-osassa niihin kuluvasta ajasta.
Lisäksi minun ei tarvitse enkä halua hakeutua tilanteeseen jossa voisin kostaa ihastukseni kohteelle. Ei hän ole tehnyt mitään _väärää_. Tyhmää ehkä, ja sitä minä en ymmärrä ja sen vuoksi tämä ketju.
Ketä nyt yleensäkkään käskeen nuolemaan omaan persettään. Mitä ilmeisemmin olet juurikin mielistelevä perseennuolija ja vieläpä omasta halustasi :)
Haluttomuus ei ole akkamaista. Jos seksi ei napostele niin siitä voi käydä keskustelemassa vaikka lekurille tai terapeutille. Jos oma käsi kiinnostaa enemmän kuin ihmissuhteen niin se jos joku on pelottavaa. Varsinkin jos kaikki halukkaat naiset ovat vielä mielestäsi pinnallisia ja epämääräisiä ämmiä. Runkkaus yksin kotona on helppoa ja ei vie aikaa, mutta ei kuitenkaan korvaa ihmissuhteita.
Niin että ajattelin seurata häntä kuin hai laivaa maailman tappiin asti. Vähänkö olet epätoivoinen.
Usko jo että ei sinun tarvi häntä ymmärtää, vaan siirry jo eteenpäin irti hänestä. Ennen pitkää hän kuitenkin duppaa sinut ystävänäkin kun kokee ahdistelusi stalkkauksena.
Jos käyttäytymiseni on mielestäsi perseennuolentaa, on se sinun rajallisista käsityksistäsi johtuvaa.
Runkkaus ei korvaa ihmissuhteita, mutta pelkän seksin takia luotu lyhytaikainen ihmissuhde ei ole ihmissuhde jota haen.
Kuka on puhunut mitään takertumisesta, seuraamisesta tai stalkkaamisesta? Teet nyt liian pitkälle meneviä oletuksia rajallisen tiedon puitteissa. En oleta että jotenkin maagisesti saisin ko. tytön itselleni kun tarpeeksi ruikutan suomi24.fi:ssä. Haluan saada muiden ihmisten näkemyksiä aiheesta, koska yksinään on tullu seinä vastaan asian käsittelyssä.
Ensinnäkin: älä yleistä. Se, että tyttö josta sinä olet kiinnostunut pitää miehestä joka on sinun mielestäsi renttu, ei tarkoita sitä, että kaikki naiset pitävät rentuista. Katsele ympärillesi. Suurin osa tavallisista naisista on parisuhteessa tavallisen miehen kanssa.
Toisekseen: yhtä hyvin minä voisin nyt sinun esimerkkisi perusteella väittää, että miehet eivät osaa valita ihastumisen kohteitaan järkevästi. Miksi miehet ihastuvat vain sellaisiin naisiin, jotka ihastuvat renttuihin? Tajusitko pointin?
Kolmannekseen: olet tehnyt paljon asioita tämän tytön takia. Et voi olla kiukkuinen siitä, ettei tyttö vastaa tunteisiisi siksi, että olet tehnyt paljon asioita hänen eteensä. Miksi teit, jos hän ei kerran antanut ymmärtää olevansa ihastunut? Sitäpaitsi, ei ole kovinkaan kiva, jos toinen tekee asioita vain "palkinnon toivossa": kai sinä ihastut nyt minuun, kun minä olen kiva sinulle.
Mielestäni toisten ihmisten auttaminen, toisten ihmisten kohteleminen kunnioittavasti sekä ihmisen arvostaminen hänen itsensä takia ovat ihan perusjuttuja, joista ei tosiaan ansaitse sitä mitalia. Näiden perusjuttujen pitäisi koskea kaikkia toisia ihmisiä, ei pelkästään niitä, keihin on ihastunut.
Neljännekseen, ei kuulosta hyvältä, että esimerkiksi päihteiden käytön hallintasi on kiinni siitä, saatko joltakulta tytöltä vastarakkautta vai ei.
Viidennekseen, ei kannata sokeasti luottaa siihen, mitä toinen ihminen kertoo jostain kolmannesta osapuolesta jota ei ole itse tavannut. Ehkä tyttö kertoi tästä henkilöstä negatiivisssävytteisesti siksi, ettei pahottaisi mieltäsi (tai jostain muusta syystä).
Kuudennekseen, et sinä voi tietää mitä tämä tyttö tarvitsee ja mitä se toinen mies voi hänelle tarjota. Ihmissuhteiden kaikki osat eivät näy ulospäin.
Seitsemännekseen, korkeakoulussa opiskeleminen ei kerro ihmisestä yhtään mitään. Itse yliopisto-opiskelijana tiedän, että korkeakoulussa opiskelemisen ja älyn sekä sivistyksen välille ei voi vetää yhtäläisyysmerkkiä.
Kahdeksannekseen, voi olla, että sinä olisit tälle tytölle parempi vaihtoehto, mutta tunteita ei voi käskeä.
"Neljännekseen, ei kuulosta hyvältä, että esimerkiksi päihteiden käytön hallintasi on kiinni siitä, saatko joltakulta tytöltä vastarakkautta vai ei."
Pojalta on kyllä oman elämän hallinta pahasti hukassa. Valitettavasti, sellaista miestä on naisten yleensä vaikea arvostaa.
1) Olet oikeassa, yleistin liikaa. Kuitenkin on varsin yleistä että naiset ajavat itsensä suhteisiin jotka ovat tuhoon tuomittuja alusta asti ja sitten ihmetellään kun homma ei toimikaan. Tämän väittämän perustan ympäristöä tarkkailemalla saatuihin havaintoihin.
2) Eivät miehet ihastu naisten "renttuihin ihastumiseen", vaan muihin ominaisuuksiin. Nämä ominaisuudet voivat olla olemassa riippumatta siitä keihin kohteena olevan nainen on taipuvainen ihastumaan.
3) En ole kiukkuinen, koska ko. tyttö ei "palkitse" minua siitä mitä olen tehnyt, vaan siitä että vaakakupissa näyttää painavan enemmän tunteisiin perustuva _oletus_ miten asiat voisivat olla, kuin konkreettisiin toimiin perustuva _osoitus_ siitä miten asiat ovat.
Ensimmäisessä viestissäni kerroin että osaan ottaa muut ihmiset huomioon ja olen samaa mieltä, että mainitsemasi asiat ovat perusasioita. Edelleenkään angstini ei johdu siitä, että kokisin käyttäytymiseni olleen hukkaan heitettyä, koska "palkintoa" ei tullut.
Kaikki ihmissuhteet perustuvat vastavuoroisuuteen (ei kukaan jaksa olla sellaisen ihmisen ystävä joka ei koskaan "palauta palveluksia"), miksi miehen ja naisen välinen suhde olisi eri asia?
4) Arvasin että tämä nähdään juuri tässä valossa. Päihteiden käyttöni on hallinnassa: käytän niitä sen verran kuin tunnen tarvitsevani. Tämän asian pointti liittyy tuohon samaan asiaan kuin auttaminen ja huomioon ottaminen, että "otin itseäni niskasta kiinni" minulle tärkeän ihmisen takia ja silti tunteiden sokea seuraaminen merkkaa enemmän.
5) Ko. asioiden kertomistilanteet ja -tavat eivät antaneet aihetta olettaa etteivätkö ne pitäisi paikkaansa. Tässä joudut luottamaan minun sanaani, koska minä olin paikalla, sinä et.
6) En voikaan. Perustankin näkemykseni siitä mitä tämä tyttö haluaa siihen mitä olemme aiheesta keskustelleet.
7) Kyllä se jotain kertoo, muu on sentimentaalista haihattelua. Korkeakoulussa opiskelun ja älyn sekä sivistyksen välille ei voi vetää yhtäläisyysmerkkiä, mutta se kertoo ainakin jonkinasteisesta halusta tehdä jotakin oman elämänsä eteen, verrattuna esim. ihmiseen joka lojuu työttömyyskortistossa sen takia ettei "jaksa eikä mikään kiinnosta". Ennenkuin suomi24.fi:n älymystö älähtää ylimielisyydestäni, niin kerrottakoon että minulla on myös hyviä, työttömiä, ystäviä joita arvostan täysin muiden seikkojen, kuin koulutustason tai työllistymisen, perusteella.
Myönnettäköön että tapa jolla koulutustasostani kerroin, ei ollut paras tuomaan esille asian takana olevaa pointtia, eli että olen ihminen joka haluaa seistä omilla jaloillaan ja on valmis tekemään töitä sen eteen. Eikös saakin sukat pyörimään naislukijoiden jaloissa?
8) Tunteita ei voi käskeä, mutta niiden sokea seuraaminen on vain tyhmyyttä. Emme voi päättää mitä milloinkin tunnemme, mutta voimme päättää miten tunteisiin suhtaudumme. Ihminen joka elää tunteidensa varassa on missannut tärkeän osan ihmisenä olemisesta.
Tuntuu siltä että ihastumiseen/rakastumiseen suhtaudutaan jonakin käsittämättömänä mysteerinä jota ei voi eikä saa käsitellä rationaalisesti. Jos ihminen tekee tyhmyyksiä raivon puuskassa, pidämme häntä tyhmänä, mutta (ilmeisesti) jos ihminen tekee tyhmyksiä ihastumisen/rakastumisen hurmiossa, pidämme tätä vähintään höpsönä mutta pa(r)h(a)immillaan Suurta Rakkauttaan seuraavana herkkänä sieluna (oma angsti näkyy liioiteltuna tekstinä, myönnän).
Joudumme jatkuvasti tekemään kompromisseja sen välillä mitä tunnemme ja mikä on _järkevää_, se on osa normaalia elämää.
"Eivät miehet ihastu naisten "renttuihin ihastumiseen", vaan muihin ominaisuuksiin. Nämä ominaisuudet voivat olla olemassa riippumatta siitä keihin kohteena olevan nainen on taipuvainen ihastumaan. "
Naisetkaan eivtä ihastu miehen "renttuuteen" vaan muihin samassa miehessä esiintyviin ominaisuuksiin.
Jos nämä muut naisen ominaisuudet automaattisesti sisältäisivät renttuihin ihastumisominaisuuden, olisi kommenttisi pätevä, mutta näin ei ole. Vai väitätkö, että esim. kauneus ja fiksuus välttämättä tarkoittaa myös taipumusta renttuihin (vastavuoroiseen parisuhteeseen kykenemättömiin miehiin) ihastumiseen?
siis "vastavuoroiseen parisuhteeseen kykenemättömät miehet" voivat olla sekä komeita, että fiksuja. Et kai sinäkään väitä että nämä ominaisuudet ovat joku osoitus renttuudesta?
"Tunteita ei voi käskeä, mutta niiden sokea seuraaminen on vain tyhmyyttä. Emme voi päättää mitä milloinkin tunnemme, mutta voimme päättää miten tunteisiin suhtaudumme. Ihminen joka elää tunteidensa varassa on missannut tärkeän osan ihmisenä olemisesta."
- Minusta näyttää siltä että noin juuri sinä itse teet (seuraat sokeasti niitä tunteitasi). Varsinkin kun ottaa huomioon seuraavan kommenttisi: "Tässä käykin varmaan niin, että patoan tunteitani kunnes puran ne tavalla tai toisella jota tulen katumaan."
-Jos noin epävakaa persoonallisuus olet, niin empä tiedä, oletko itsekään mitään parisuhdematskua. Epäilyttää vähän, ettei se tyttö väärää valintaa ehkä tehnytkään.
"8) Tunteita ei voi käskeä, mutta niiden sokea seuraaminen on vain tyhmyyttä. Emme voi päättää mitä milloinkin tunnemme, mutta voimme päättää miten tunteisiin suhtaudumme. Ihminen joka elää tunteidensa varassa on missannut tärkeän osan ihmisenä olemisesta.
Tuntuu siltä että ihastumiseen/rakastumiseen suhtaudutaan jonakin käsittämättömänä mysteerinä jota ei voi eikä saa käsitellä rationaalisesti. Jos ihminen tekee tyhmyyksiä raivon puuskassa, pidämme häntä tyhmänä, mutta (ilmeisesti) jos ihminen tekee tyhmyksiä ihastumisen/rakastumisen hurmiossa, pidämme tätä vähintään höpsönä mutta pa(r)h(a)immillaan Suurta Rakkauttaan seuraavana herkkänä sieluna (oma angsti näkyy liioiteltuna tekstinä, myönnän).
Joudumme jatkuvasti tekemään kompromisseja sen välillä mitä tunnemme ja mikä on _järkevää_, se on osa normaalia elämää."
Ja järkevää on siis se mitä SINÄ haluat...
persoonallisuus?
Et voi olla tosissasi.
Ap. vaikuttaa kyllä henkilöltä jolla on pää hartioiden välissä ja ehkä sydänkin paikallaan.
On vain erehtynyt siinä että lähentyy liikaa tällaiseen nuoreen naishenkilöön joka juoksentelee perus hapsinkakkiaisten perässä.
Tyttö se aika nuorelta hupakolta vaikuttaa.
hetki että kumman tilanne on realistisempi pohja ihmissuhteelle.
Ap. ihastus naiseen vai naisen ihastus tähän tyyppiin.
Sen jälkeen voit määrittä kumpi on järkevämpää.
Perustele, millä lailla seuraan sokeasti tunteitani.
Lainaamasi kommentti oli oletus siitä miten asiat saattaisivat mennä ja kirjoitettu mielentilassa ja -vaiheessa jossa en ollut asiaa käsitellyt yhtä pitkälle kuin nyt, kiitos ihmisten esilletuomien näkemyksien.
Sinulla ei ole tarpeeksi informaatiota minun persoonallisuudestani tehdäksesi noin pitkälle meneviä johtopäätöksiä sen epävakaudesta. Ironisesti tämä on jotakuinkin juuri sitä tunteisiin perustuvaa mielikuvien paisuttelua, joka yritetään väkisin nähdä totena jotta oma maailmankuva vaikuttaisi edes itselle johdonmukaiselta. Yhden puun näkeminen ei kerro millainen on metsä...
Ei. Järkevää on se mikä ei ole ristiriidassa havaittujen tosiasioiden kanssa.
Keskittyisit siihen mitä sanon, etkä siihen mitä oletat minun ajattelevan, sellainen tekee keskustelusta vain uuvuttavaa...
tunteittensa vallassa tekevänsä jotain jota joutuu katumaan, niin ei hän kyllä kovin vakaa ole, eikä minusta sovi parisuhteeseen (eikä varsinkaan isäksi).
Siihen kuitenkin tarvittiin "terapiaa" eli "ihmisten esille tuomia näkemyksiä".
Ei sitten tästä koko teidän tilanteestanne,eikä varsinkaan ko. tytöstä (josta esim. Harm on tehnyt pitkälle menevät johtopäätökset) ole meillä kellään riittävästi informaatiota, voidaksemme tehdä minkäänlaisia johtopäätöksiä.
Jos et seuraisi sokeasti tunteitasi, ja olisit itse yhtä järkevä kuin ihastuksesi kohteen toivot olevan, olisit jo järkeillyt asian pois päiväjärjestyksestäsi, etkä täällä kertoisi pelkääväsi, että tulet tekemään jotain kamalaa.
hän tarkoita sitä että tupakka ja viina maistuvat eli että tunteet kohdistetaan sitten tällaisiin asioihin sekä ehkä lyhyisiin ihmissuhteisiin juuri naikkosten kanssa jotka eivät hänelle merkitse mitään.
Mutta kaivele sinä vaan tuttuun tyyliin sieltä asioita jotka täytyy tässä miehessä olla vinossa koska kaaliisi ei vain mahdu että jotakin vikaa voisi olla siellä naisen päässä sekä jotain omituista naisen tunteissa.
Kuten ap. sanoo tällaiset puskasta pimeyteen ammutut luulottelut ja toisen sanan vääntelyt niin että hänessä on jotakin vikaa jolloin keskutelu muuttuu suoraksi löpertelyksi on todella väsyttävää ja turhaa.
Muunlaiseen kommunikointiin sinulla ja muutamalla muulla palstalaisella kun ei vain ole kykyä.
piti mennä. Sehän kertoo aina kommentoijasta itsestään paljon enemmän kuin arvostelun kohteesta.
jos lopettaisit oman mussutuksesi ihan kerralla ja kertoisit kerrankin sen näkemyksen miksi nainen ihailee miestä joka on ap. kuvauksen mukainen ja perustuen siihen informaatioon mitä meillä on eikä niin että väännät ap. kertomuksen solmuun ja saat hänet näyttämään joltakin mitä hän ei ole.
Johtopäätökseni oli että nainen on liian nuori rakentamaan kunnon ihmissuhteita paitsi teinimäisten luulottelujen ja haaveiluiden varaan. Toisin sanottuna kulkee laput silmillä muille kumppaniehdokkaille paitsi niille joissa on jotain "villiä ja arvaamatonta" yms. skeidaa. Tämä on niin tuttu kuvio että sitä ei voi ap. tarinasta olla päättelemättä. Jos hänen sanaansa ei luota niin koko ketjun kommentointi muuttuu järjettömäksi touhuksi joten on syytä ajatella että se pääsääntöisesti pitää paikkansa varsinkin kun hän todella etsii vastauksia kysymyksiin.
Ja se pointtini pitää vaikka kuinka yrittäisit laittaa ap. persoonan läskiksi.
ylitit sen rajan jo ap. joten sitä saa mitä tilaa.
Keskustelun otsikko on liian yleistävä, jonka myönsin eräässä aikaisemmassa viestissäni.
Siispä esimerkkiä jatkaen: On (1) komeita ja fiksuja miehiä sekä (2) komeita, fiksuja ja renttumaisia (jonka olemme määritelleet tarkemmin tavalla jonka molemmat ovat hyväksyneet) miehiä. Lisäksi on (3) kauniita ja fiksuja naisia sekä (4) kauniita, fiksuja ja renttuihin ihastuvia naisia.
Mahdollisia heteropareja ovat 1-3, 1-4, 2-3 ja 2-4. Miestyyppi 1 voi yhtä hyvin ihastua naistyyppeihin 3 tai 4. Ainoastaan 1-4 tuottaa tässä keskustelussa esitetyn ongelmatilanteen, joten mikäli naistyypin 4 taipumus ihastua renttuihin ei ole ennalta pääteltävissä, voi tyypin 1 mies yhtä suurella todennäköisyydellä ihastua naistyyppeihin 3 ja 4. Tästä seuraa että "renttuihin ihastuminen" ei ole miestyypin 1 ihastumista ohjaava tekijä.
Todellisuus on toki tätä pelkistettyä esimerkkiä monisyisempi, mutta selventää mielestäni omaa pointtiani, että miehet eivät ihastu naisiin sen takia että tämä nainen ihastuu renttuihin. Renttuus sen sijaan on useimmissa tapauksissa ulospäin näkyvä ominaisuus joka, muiden keskustelussa esittämistä syistä, viehättää tähän taipuvaisia naisia.
Oletan, että esittämäsi pointti perustui suurelta osin otsikon (virheelliseen) yleistykseen, joka oli minun mokani otsikkoa kirjoittaessani.
sinua henkilökohtaisesti haukkunut?
jatkoa vain "järkeviin" kommentointeihin.
Bluegrass varmaan saa omalta osaltaan mietittävää tämän ketjun perusteella, tosin ei joidenkin ala-arvoisista kommenteista.
ovat seksikkäitä.
asia on miesten kohdalla ihan vastaava: ei se kiltti naapurintyttö säväytä, pitää olla seksipommi.
Nauran ääneen...
Ehkä olisi parasta jos soittaisit nyt jo lastensuojeluviranomaisille ennenkuin teen jotakin kamalaa, kuten lapsia maailmaan KÄRSIMÄÄN epävakaasta persoonallisuudestani.
Et selkeästi hallitse aikuisten ihmisten argumentaatiota, joten en tuhlaa aikaani kommentteihisi.
etteivät 1-tyypin miehet ihastu lainkaan yhtä usein 3-tyypin, kuin 4-tyypin naisiin.
Niin, miehet haluavat kaikki kauniin naisen, ja kun eivät saa, olivat itse minkä näköisiä vain, niin valittavat naisten olevan "pinnallisia". Antakaa mun kaikki kestää! KYLLÄ NAINENKIN SAA VALITA KUMPPANINSA!
siis saahan toki nainen valita kumppaninsa, mutta sellainen nainen yleensä harvemmin saa ja joutuu elämään puutteessa:) eli nunnaksi vaan, tai taiteliaksi!! ei se seksi oo ainoo asia:) täsä maailmas:)
1)Minkään ihmissuhteen toimivuutta ei voi koskaan täydellisesti ennustaa. Elämä ei ole matemaattinen yhtälö, johon oikeat arvot sijoittamalla saadaan tietty oikea lopputulos. Eikä elämän tarkoitus ole pyrkimys virheettömään, täydelliseen ja tehokkaaseen suoritukseen. Myös vaikeista ihmissuhteista voi oppia asioita.
Mitä tulee tekemiisi havaintoihin, niin tilastotieteellisesti ilmaistuna, otantasi tuskin on kattava. Sinun tekemäsi havainnot siitä ympäristössä missä itse elät, eivät välttämättä päde muihin ympäristöihin (ihmiset saattavat elää toisenlaisissa ympäristöissä kuin sinä).
Lisäksi yhden ihmisen tekemät havainnot ovat aina subjektiivisesti värittyneitä ja omat tulkinnat tilanteista ohjaavat havainnointia. Ehkä kiinnität tavallista enemmän huomiota sellaisiin naisiin, jotka toiminnallaan vahvistavat käsitystäsi naisista.
2) Aivan samalla tavalla naiset voivat miehissä ihastua joihinkin muihin ominaisuuksiin tai asioihin kuin "renttumaisuuteen" mitä sillä nyt ikinä tarkoitettaneenkaan.
3) Sinulla on ihan samanlaisia oletuksia mahdollisesta ihmissuhteestasi tämän tytön kanssa, kuin tällä tytöllä on ihmissuhteesta jonkun muun kanssa.
Tosiasia on, että sitä, minkälaista jonkun ihmisen kanssa on olla ja elää, ei voi millään etukäteen tietää. Paras tapa saada selville, onko joku sopiva, on seurustella hänen kanssaan ja vielä parempi tapa tutustua toiseen kunnolla on asua yhdessä.
Vaikka kumppaninsa olisi valinnut rationaalisen logiikan keinoin, niin yhdessä arkea eläessä voi toisesta tulla esiin yllättäviäkin piirteitä.
Tietysti ihmissuhteet perustuvat vastavuoroisuuteen, eikä parisuhde ole poikkeus. Käsitin kuitenkin viestistäsi, että tyttö ei ole kiinnostunut parisuhteesta kanssasi. Et siis voi kritisoida häntä siitä, jos hän ei ole kiinnostunut osoittamaan sinulle sellaista vastavuoroisuutta jota parisuhteessa osoitetaan.
4) On selvää, että ihminen on sosiaalinen olento ja toiset ihmiset vaikuttavat ihmiseen ja ihminen vaikuttaa toisiin ihmisiin. Useimmat ihmiset myös tekevät asioita toisten ihmisten takia. Kuitenkin, jos ottaa itseään niskasta kiinni vain jonkun toisen ihmisen takia, tästä voi tulla ongelma silloin jos ihmissuhteessa tulee pettymyksiä (kuten sinulle nyt tuli). Silloin tällainen "niskasta ottaminen" on heikoissa kantimissa.
5) Totta, en ollut paikalla. Ihmisten välisissä kertomuksissa ja keskusteluissa tulee kuitenkin ottaa huomioon, että ne ovat aina tavalla tai toisella tulkintaa.
6) No, mitä tämä tyttö on sitten sanonut haluavansa? Mistä tiedät, että voit tarjota hänelle mitä hän haluaa?
7) Ei ole sentimentaalista haihattelua ymmärtää elämän monimuotoisuutta. Väitätkö ihan tosissasi, että esimerkiksi ammattikoulussa opiskeleva tuleva putki- tai sähkömies, autonkorjaaja, siivoja tms. ei ole kiinnostunut tekemään mitään elämänsä eteen? Entäpä henkilö, joka ei ole kiinnostunut minkäänlaisesta opiskelusta, vaan haluaa tehdä käsillään töitä ja menee suoraan peruskoulun jälkeen töihin? Eikö hänkään ole kiinnostunut elämästään?
Jos joku on työttömyyskortistossa siksi, että häntä väsyttää eikä mikään kiinnosta, voi olla kysymys esimerkiksi hoitamattomasta masennuksesta tms.
Minulle henkilökohtaisesti korkeakoulutuksen tärkein merkitys ei tule sen välineellisestä hyödystä uran ja palkan suhteen. Pyrin omalle alalleni kiinnostuksesta siihen.
Jos siis joku mies on pyrkinyt korkeakouluun ensisijaisesti opinnoista saatavan välineellisen hyödyn takia, arvomaailmani eivät kohtaa hänen kanssaan.
Oma kumppanini on työssään kiinnostunut ensisijaisesti sen mielekkyydestä ja kiinnostavuudesta. Omilla jaloillaan seisominen ja työnteko oman elämän suhteen on sivutuote tästä.
Siinä, että haluaa tehdä töitä, elättää itsensä ja elää omaa itsenäistä elämää, ei ole mielestäni mitään erikoista. Suurin osa ihmisistä halunnee samaa.
8) Mielestäni ihminen, joka elää pelkän järjen varassa, on myös missannut ison osan ihmisenä olemisesta.
Sitäpaitsi, tunteita ja järkeä ei voi erottaa toisistaan. Ne ovat toisiinsa kietoutuneita ihmisen toiminnassa.
Oletko itse miettinyt seuraavia asioita:
a) Jos joku rakastuisi sinuun intohimoisesti ja haluaisi sinut elämänkumppanikseen tämän rakastumisen tunteen pohjalta, olisitko sitä mieltä, että tässäkin tapauksessa tunteiden seuraaminen on virhe?
b) Pystyisitkö sinä olemaan jonkun naisen kanssa, jos tilanne olisi päinvastainen, eli että jonkun naisen mielestä sinä olisit hänelle ihannekumppani järkisyistä, mutta itse et tuntisi häneen ollenkaan vetoa etkä olisi ollenkaan ihastunut?
c) Entäpä jos kaksi kilttiä ja kunnollista ihmistä alkaa seurustella siksi, että he rakastuvat toisiinsa intohimoisesti? Onko tällöinkin tunteiden seuraaminen virhe?
Entäpä seuraava tilanne; henkilö on valinnut kumppanin seuraavista järkisyistä: hän vaikuttaa kunnolliselta ja kiltiltä, on kohtelias ja korrekti, ei juopottele, käy töissä ja hoitaa asiansa. Vähitellen tästä ihmisestä paljastuu kuitenkin sellaisia piirteitä, että hän on esim. manipulatiivinen ja tunnekylmä. Onko tässäkin tapauksessa järki valinnut oikein?
Bluegrass ihmettelee, miksi hänen ihastuksensa valitsee mieluummin henkilön, joka on bluegrass:in mielestä renttu, kuin bluegrassin. Bluegrassin mielestä ihmisten tulisi tehdä parisuhdevalinnat rationaalisen järkeilyn eikä tunteiden pohjalta.
Bluegrass itse on ihastunut tyttöön, joka Harm:in mielestä on teinimäinen luulottelija ja haaveilija eikä kypsä parisuhteeseen yms.
Edellisten perusteella voi todeta, että bluegrass toimii päinvastoin kuin saarnaa ja ihan samalla tavalla "järjettömästi" kuin hänen ihastuksensa kohdekin.
Bluegrass näkee ihastuksensa kohteessa paljon hyviä ominaisuuksia. Eivätkö nämä havainnot ole ollenkaan tunteiden värittämiä? Eikö bluegrassin pitäisi, jos hän vaatii järkevyyttä toisilta, olla sitä itsekin? Miksi bluegrass on jäänyt ihastumisen tunteisiin saavuttamatonta kohdetta kohtaan?
vain sellaista lapsellista ja naiivista ihailua näitä tyyppejä kohtaan.
Unohda hänet ja etsi itsellesi kypsempi tapaus. Teinin elkeet menevät tuolta naiselta sitten ohi kun menevät tai sitten eivät.
En ole lukenut kommentteja mutta osa naisista täällä varmaan kertoo kuinka "tunteilleen ei voi mitään" yms. paskaa mutta todellisuudessa se on sellaista loputonta teinimäistä unelmien ja ihanteiden rakentamista joilla ei ole todellisuuspohjaa eikä siis mitään todellista tunnetta.
Jännitystä ja muuta arvaamattomuutta hakevat miehetkin suoraan jostakin ja kai sitten osa naisista hakee sitä tällaista miesten välityksellä vaikka heissä nyt mitään jännittävää olekaan. Yleensä nämä tyypit ovat niin surkuhupaisia tapauksia että ei voi olla tottakaan. Näistä saa lähinnä hyvät naurut kun kuulee kuinka nainen kertoo miten ihqu joku on.
Tällaisia naisia joita kuvailet sopii 13 tusinaan joten unohda moiset. Maailmassa on naisia jotka arvostavat toisenlaisia miehiä ja pohjaavat tunteensa todellisuudelle eivätkä haihatteluille jostakin typeristä mulkvisteista.
Kuuluvat samaan kastiin niiden teinien kanssa jotka ihannoivat suorastaan seksuaalisesti rocktähtiä, poikabändejä, muita hiekkalaatikko örveltäjiä (tyyliin Bam Margera) yms. ja kuvittelevat olevansa tekemisissä jonkun todellisen "taiteen" tai "bad boyn" kanssa.
Eihän se nainen selvästi fiksu ole, sinä olet joten anna hänen mennä.
Niin se vain katoaa se miehenkin "fiksuus" taivaan tuuliin, kun näköpiiriin ilmestyy se illan seksipommi.....
tässä ketjussa osasta naisista ja ketjun aloittajan kohtaamasta naisesta.
Miehillä on sitten ihan omat typeryytensä.
Mutta kaksi "väärää" ei tee kummastakaan oikeaa.
Minusta vain miehet ovat omassa typerässä käyttäytymisessään yhtä naurettavia kuin naiset omassaan. Sinun kommenteistasi sai sellaisen kuvan, että pidät miesten käytöstä jotenkin fiksumpana.
kommentti tuo.
pidä.
Uskon vain sen että miehet saattavat joskus olla vähän liiankin rehellisiä eli suoraan sanovat että naisessa kiinnostaa hänen nuoruutensa ja ulkomuotonsa ja tällöin ajatellaan tämän olevan "ala-arvoista". Kun taas toisaalta jos nainen mainitsee että kyseessä on hänen "tunteet" jotakin miestä kohtaan (vaikka kyseessä voi olla samat tekijät kuin miehellä tai sitten vaikkapa juuri tuo "jännittävyys", suosio tai "status" yms.) niin siitä tulee sitten muka heti jotenkin astetta "vakavampi" juttu. Kyseessä kuitenkin usein on vain sellainen ihastuminen varsin keinotekoisin perustein mutta vaikuttaa siltä että naisilla on kovempi halu uskoa näiden tunteiden oikeellisuuteen ja totuudenmukaisuuteen. Ehkä naiset kaipaavat uskoa näihin asioihin enemmän kuin miehet tai ehkä ne ovat enemmän esillä kun naisilla on tapana puhua enemmän tunteistaan. Ketjun aloittaja kyseli juuri tätä asiaa ja vastasin siihen miksi näin on.
Tunteita on kuitenkin erilaisia. Joillakin on pohjaa ja joillakin ei. Osa suosii sitä selitystä että ylipäätään tunteita ei voi selittää jollaiseen hölynpölyyn en usko. Se on maagista ajattelua eikä todellisuutta. Hyvin usein taustalla tällaisissa täysin irrationaalisissa tunteissa (kun kumppani ei vastaa millään tavoin sitä mitä oikeasti tavoitellaan) on pelkkää haaveilua ja erilaisten asioiden ylitulkintaa kumppanissa. Sitten on ihan oman seksuaalisen vietin ja himon tulkinta jonkinlaiseksi ylimaalliseksi rakkaudeksi esimerkiksi monien tapauksessa.
Miesten typeryys listaa en viitsisi tähän nyt vetäistä kun sen verran pitkä se on. Käsitellään se erikseen, nyt puhuimme naisista.
Miehet ja naiset ovat erilaisia (vanha hokema, mutta tosi) ja kokevat asiat eri tavalla.
Onhan toki vaikeata ymmärtää sellaista kokemusmaailmaa, joka poikkeaa kokonaan omasta. Siitä syystä sinäkin oletat naisten kokevan samanlaista himoa, kuin miehet, ja pidät naisia hieman epärehellisempinä koska "eivät myönnä sitä". Totuus on kuitenkin se, että useimmat naiset kokevat seksuaalista halua vain niiden tunteiden (joita sinä vähättelet) kautta.
Useimmat miehet (kuulemma) pystyvät nauttimaan seksistä sellaisenkin naisen kanssa josta he eivät edes pidä. Tuo on minulle, ja monille muille naisille, täysin käsittämätöntä. Yhtä käsittämätöntä, kuin sinulle tuo naisten tunnejuttu. Nauttiakseen seksistä, naisen oltava vähintään ihastunut partneriinsa.
Vaikka tuon äsken mainitun asian tietää, sitä ei silti käsitä. Siksi me naiset yhä uudestaan lankeamme hyväksikäytettäväksi. Meidän on vaikea ymmärtää, että mies kykenee kylmään hyväksikäyttöön (yhtä vaikeaa kuin sinun on ymmärtää naisten tunteilua), eikä tarvitsekaan tunteita seksiin kuten me.
Yhteenveto: naisten tunteilu on yhtä rehellistä, kuin miesten tunteettomuus. Me olemme erilaisia, ei siitä mihinkään pääse.
ole vain joka selittää sitä samaa paskaa miesten tunteettomuudesta?
Väitteet että mies ei tunne tunteita seksissä on kyllä aikamoinen kalavale. Mies kykenee suorittamaan aktin kyllä varmasti varsin mekaanisesti tarvittaessa mutta kyllä silloinkin siihen liittyy mielikuvia sekä tuntemuksia naisen kehosta esimerkiksi.
Miehet ja naiset eivät ole niin erilaisia valitettavasti lopulta. Samasta puusta veistetty vähän eri muottiin.
Yrität taas samaa eli että miesten tuntema himo on vähäpätöisempää kuin naisten tutnema himo joka on puettu tunteiden kaapuun. Tästä puhun enkä edes kutsuisi sitä "epärehellisyydeksi" koska kysymyksessä on ero kielen käytössä.
Enkä jaksa mitään paskaa että "miehet ovar Marsista ja naiset Venuksesta". Joo, eivät kyllä ole. Kyllä siellä taustalla on usein samankaltaiset vaikuttimet mutta kuten sanottua eroista joilla kuvataan henkilökohtaista kokemusta sekä erojen voimakkaalla polarisoinnilla, erojen etsinnän korostuksella verrattuna samankaltaisuuksien löytämiselle tulee tunne että sukupuolet kovasti poikkeavat toisistaan. Näitä eroja liioitellaan jo sen vuoksi että se luo juuri sitä tarvittavaa "jännitettä" sukupuolten välille.
Se mihin minä ajatukseni pohjaan on esimerkiksi käymäni keskustelut NAISTEN kanssa miten he kokevat esimerkiksi nuo mainitsemani asiat. Jos se poikkeaa sinun kokemuksista ja päätelmistäsi miehistä niin sitten olemme vain eri mieltä asioista.
Mutta sinulla on varmaan sitten oikea vastaus eikä pelkkää roskaa tasolla "tunteita ei voi selittää" mitä ketjun aloittaja kysyi.
Minä en ole se olettamasi henkilö. Miesten tunteettomuutta kuvasit sinä itse. Mutta koska kerran olet Herra Kaikkitietävä ja haluat vähätellä sekä minua, että naisia yleensä, niin hei do sitten.
ihan itse aloittaa sen selittämällä miesten yleisestä tunteettomuudesta ja siitä kuinka minun on vaikea ymmärtää naisten tunnemaailmaa siitä kokemattomana. Pointti on siinä että tunteet/tuntemukset poikkeavat hieman toisistaan ja että kummankaan tuntemukset eivät ole sinällään toisten yläpuolella sinällään vaikka kuinka ihmeellisiä ne olisivat.
Keskustelu naisten tunteista ja ihastumisen selittämisestä yhtäkkiä kääntyi keskusteluksi miesten tunteettomuudesta joka on varsin ihmeellistä.
Jos et kykene keskusteluun ja perustelemaan mielipiteitä muulla kuin henkilökohtaisuuksilla kuten mitä minä olen tai en ole kokenut niin älä osallistu siihen.
Keneksikään herra kaikkitietäväksi minua on turha väittää mutta turha kuvitella että alan perääntyä mielipiteiden vaihdon yhteydessä tai vaihtaa kantaani jos perustelut toisella puoliskolla ovat niin hataria kuin sinulla.
I'll call bullshit when I see or read it.
Hei do vain itsellesi.
olet oikeassa siinä etteivät naiset tunnista joidenkin miesten "tunteettomuutta" tai erilaista tunneskaalaa ja sen vuoksi alistuvat hyväksikäytettäviksi tai suhteisiin joissa heidän tuo rakkautensa on yksipuolista.
Se miksi näin tapahtuu ei voi syyttää muuta kuin tällaista kaiken todellisuuden kieltävää rakkauden metsästystä ja tuon tunnetilan ihannointia.
Toisaalta en viitsi alkaisi syväanalysoimaan tiettyjen sekä miesten että naisten vaikuttumia koska siinä saattaisi loukkaantua kovinkin usea ihminen.
Me ihmiset kun olemme varsin itsekkäitä ja hyvinkin sekä pikkusieluisia omien asioiden suhteen että puolisokeita omille ajatuksillemme, tunteillemme että teoillemme. Uskomme asioihin kunhan ne saavat meidät tuntemaan itsemme kauniiksi, voimakkaiksi ja hyviksi. Usein toisten ihmisten ja todellisuuden tajun kustannuksella.
Ehkä kuitenkin tämä keskustelu on parempi päättää tähän ja ap. saa vaikkapa vastauksia naisilta kysymykseensä.
Kommenttejasi lukiessa, joista suurimman osan allekirjoitan, olen tullut ajatelleeksi että ehkä ko. tyttö sitten vain on tässä asiassa kypsymätön jos ei kykene tekemään kompromisseja tunteiden ja järjen välillä. Hän itse sanoi minulle, että hänen olisi järkevää olla ihastunut minuun, muttei voi tunteilleen mitään...
Unohtaminen ei niin vain onnistu kun on kerrankin tavannut sen tytön jossa niin moni asia on kohdallaan.
sitä, kuinka mies ei voi ottaa puolisokseen "rumaa" naista, tai siis sellaista "joka ei paneta häntä". Nimittäin, ihan tavallisetkin miehet baarissa tuntuvat kuolaavan juuri niitä kaunottaria, jotka antavat pakit. Esim. laivalla sitten neljän aikaan aanuyöstä voidaan epätoivoisena tulla juttelemaan sille "ei niin hyvännäköiselle", jotta edes saisi pillua. Luuletteko miehet, että se tyttö ei ole huomannut, kun koko illan olette muita iskeneet? Miksi ihmeessä se tyttö antaisi nöyryyttää itseään enää??
ELI: Miksi miehet eivät mene sen mukavasti hymyilevän, kiltin oloisen tytön luo, vaan iskevät väkisin jonossä sitä ylpeää kaunotarta, joka ei edes vilkaise heihin? Täydellistä pinnallisuutta, idiotismia ja MIEHET SAAVAT SYYTTÄÄ ITSEÄÄN, jos eivät naista löydä! Sillä mukavat, vaatimattoman näköiset tytöt eivät kelpaa edes vaatimattoman näköiselle miehelle!!!
Tyyppiesimerkki "mun päätä särkee" ilmiöstä. Hei do.
Olen näiden "osan naisista" kanssa samaa mieltä siinä, että tunteilleen ei voi kovinkaan paljoa. Niitä voi kyllä opetella jonkin verran säätelemään, mutta niiden väkisin tukahduttaminen on usein psyykkisesti epäterveellistä.
Mutta, ap toisaalla sanoi, että se on ihmisen päätösvallassa, kuinka tunteisiinsa suhtautuu ja mielestäni tämä on totta. Vaikka johonkuhun ihastuu, eikä sille tunteelle paljoakaan voi, se on ihmisen päätösvallassa, seuraako hän tätä tunnetta vai ei.
Ja mitä tulee tunteiden todellisuuteen, minusta se ei ole mitenkään riippuvainen ulkoisesta todellisuudesta. Tunteet ovat todellisia ihan huolimatta siitä, onko niillä todellisuuspohjaa ulkoisessa maailmassa vai ei. Vaikka henkilö ihastuisikin pelkkään mielikuvaan, ihastuminen on silti todellista. Henkilö voi jopa tiedostaa, että ihastuu pelkkään mielikuvaan, muttei silti kykene sen vuoksi "sammuttamaan" tunteitaan - kenties hän ei vain sitten seuraa niitä vaan antaa niiden mennä ohi.
Ihastuminen voi joskus olla kivaa ilman, että siitä pitäisi seurata mitään. Myönnän itse olevani ihastusherkkä ihminen ja ihastun tietenkin mielikuviin, koska en yleensä tunne ihastukseni kohteita kuin pintapuolisesti. Alussa homma häiritsi minua, mutta nykyään yritän vain ottaa irti kaiken mahdollisen ihastuksen hyvistä tuntemuksista - silloin tuntee itsensä kauniiksi, energiseksi, innostuneeksi jne. Ihastusteni perään en lähde, pääosin en pidä heitä itselleni sopivina miehinä juurikaan, joten hekumoin vähäsen, kuvittelen kaikenlaista ja ihastus kuivuu kokoon sitten 1-2 viikon kuluessa. Sitten jatketaan taas normaalisti. :)
naiselta missin/mallin/kaunottaren ulkonäköä ja heiltä itseltään ei saisi mitään vaatia. Tähän sanon vain että yksin jäävät, sillä missejä ei riitä jokaiselle. Mies on kumma otus, tunne-elämältään viileämpi sekä sisäisestä kauneudesta piittaamaton. Mies toki tahtoo että kaunottaret painottaisivat partnereita etsiessä sisäistä kauneutta..
"Tunteet ovat todellisia ihan huolimatta siitä, onko niillä todellisuuspohjaa ulkoisessa maailmassa vai ei."
Tunteet joilla ei ole todellisuuspohjaa on aika hankala rakentaa mitään oikeaa ihmissuhdetta. Tällöin myös tulkitsee toisen aikomukset ja teot osaksi tätä itseluotua ihastus- ja tunnemaailmaa. Esimerkiksi jos ko. naishenkilö saa nyt mieheltä vaikkapa seksiä niin hän on varmaan taivaassa tunteidensa pohjalta mutta miehelle hän saattaa olla vain yksi pano muiden joukossa. Aika halvalla menee silloin.
Mitä sinun ihastumisiin tulee niin:
"Ihastusteni perään en lähde"
Tuo kertoo että ymmärrät että kyseessä on ihastus joka menee ohi. Se on aikuismaisuutta jos osaa nähdä juuri sen miten suhteessa voi käydä ja onko viisasta seurata näitä tuntemuksia. Ihminen voisi lopulta ihastua tarvittaessa vaikka monta kertaa päivässä jos vain virittäytyisi siihen tilaan mutta onko näiden tunteiden seuraaminen missään mielessä ihmissuhteiden kannalta edes tunteiden valossa järkevää tai luoko ne pitempiaikaisia todellisia tunteita? Ihminen joutuu lopulta päättämään minkä tasoisia tunteita hän kuuntelee.
Itse puhuisin juuri tällöin tuosta tunneälystä, järkevistä tunteista tai todellisuuteen perustuvista konkreettisista tunteista verrattuina fantasiointiin ja omien mielikuvien varassa elämiseen.
kuitenkin nyt sanoa että onhan se totta että jonkinlainen ihastuminen vaaditaan jotta ihmissuhde muodostuu muuksi kuin kaveruudeksi.
Kysymys on sitten siitä minkälaisiin tuntemuksiin ihminen on valmis ja mihin hän keskittyy ja minkälaisista aineksista ihastumista alkaa rakentamaan eteenpäin.
Ko. nainen selvästi ei kykene muodostamaan ihastumista siltä pohjalta josta sinä sitä muodostat eli että tullaan toimeen ja on mukavaa yhdessä vaan kuten osa varsinkin nuorista naisista tarvitsee tällaisen epävakaan miehen (jotain roskaa "alkuvoimasta" ja muusta vastaavasta) jotta ihastumista tapahtuu. Tietynlaista tunteettomuutta sekin tai tunnevammaisuutta jossa ihastus muodostuu varsin perättömille jutuille eikä oikealle välittämiselle.
Lopettelen osallisuuttani tässä ketjussa joten sanon suoraan että ole kaveri mutta älä alennu tekemään mitään extraa hänen puolestaan. Vaikuttaa ihan pikkukanalta tuo nainen ja vaikka olet saanut käsityksen että hänessä asiat ovat kohdallaan niin aiheuttaa sinulle vain murhetta enemmän kun mietit sitä ristiriitaa joka vallitsee hänen muiden ominaisuuksien ja teinifantasioiden välillä sekä sitä epäkohtaa ettei hän huomioi sinua vaan tätä toista vaikka kuinka hyvä olisitkin.
Olet varmasti tyyppi joka löytää paljon parempaa seuraa itselleen. Sinuna löisin melkein yhteyden poikki naiseen ja katselisin sitten muita apajia. Hän ei todellakaan ole sen arvoinen.
Tiedätkö mikä erottaa lopulta naisen miehestä???
Vastaus: Ulkonäkö!!
Ei ole mitään vanus/mars paskaa eikä mitään sellasta että muijat on tunteellisempia ja empaattisempia. Kysymys on elämästä ja kuolemasta: toisin sanoen seksuaalisuudesta.
Jos rakastutaan persoonaan ja luonteenpiirteisiin ynnä muuhun, (ei ulkonäköön) niin
tällöinhän homous olisi aivan normaalia, sillä miehet ja naiset voisivat hyvin rakastua oman sukupuolensa edustajiin.
Koska luonto mysteerisesti luo aina uutta, niin naisen ja miehen välistä himoa kutsutaan normaaliksi, tosin tarvitaan biologinen ihme. Seksuaalinen akti miehen ja naisen välillä, jotta jälkikasvua tulisi. (Toisaalta tämä hullu 2000-luku tulee tekemään poikkeuksen, kun miehet runkkaa spermapankkiin ja naiset hallitsee maailmaa koeputkijälkikasvun avulla) Ei miestä kiinnosta naisen persoona pätkääkään, siis siinä alkuvaiheessa kun mies epätoivoisesti etsii sitä kultaansa. Jos nainen on pantava, niin mies haluaa panna, jos naiselta löytyy huomattava määrä miehelle sopivaa empatiaa, huumorintajua ja kestokykyä, todellista rakkautta, ja suoranaista salaperäistä vetovoimaa ja älyä niin mies harkitsee naimisiinmenoa.
Eli rumat naiset:
Ryhtykää nunniksi, tai taiteilijoiksi.
Ilmaiskaa seksuaalinen tuska jollain muulla tavalla, vaikkapa lukemalla fysiikka, kuten Marie Curie. Vaikkei saa seksiä, niin voihan sitä aina olla hyödyksi ihmiskunnalle, ja kaikki palvovat teitä historiankirjoilta! Älkääkä syyttäkö miehiä, he kokevat sellaisia kauheuksia elämässään, että tarvitsevat ihanan ja ymmärtäväisen naisen tiukkaa pillua.
Hei, Harm.
Kirjoitat sellaisella palolla ja innolla, että jos voisin koodautua koneellesi tulostautua sun tulostimestasi tai skanneristasi ja rakastella sua, niin tekisin sen
Tollaiset itseään "aikuisina" pitävät naiset ovat ihania:)
Harmi vaan, että reaalimaailma on vähän toisenlainen, ei ole olemassa muuta kuin tunteita. Järkikin on vaan loppujen lopuksi tunne, vaikka kuinka tuputettaisiin sitä J.Austenin romanttista järki ja tunteet paskaa.
Mitä tulee siihen, milloin suhde kannattaa aloittaa, niin en ymmärrä ollenkaan sun pointtia siitä, että ilman todellisuuspohjaa oleville tuteille vois rakentaa mitään. Toi musta on niitten säälittävien nirsojen akkojen mielipide, jotka ei uskalla rakastua median asettamien paineiden vuoksi. Siis miehen ei tarvii olla rikas ja komea, eikä naisen tarvii olla seksikäs(kauneus riittää, mikä löytyy katsojan silmästä). Kysymys on siitä että pillu ja kalu kohtaa, jotta tuntisi itsensä ihmiSEKSI.
Siis ihminen tarvitsee kipeästi seksiä (sen jälkeen kun äiti ei enää paijaa), mutta tää nykymedia ja kaikki paska tuhoaa sen alkuperäisen mysteerisen seksuaalisuuden. Nykyajan ihmiset on ihan hukassa, feminismi ja epävarmuus lisääntyy. Pitää olla tredikkäästi sitä, ja tätä, lopulta kaikki kauniitkin naiset sekoaa, kun mikään ei tunnu riittävän. Tää kapitalsimi on hyvä elintason luoja, mutta seksuaalisuus on niin tärkeä asia, ettei raha saisi mennä sen edelle. Pitäisi uskaltaa rakstaa oli sitten mikä tilanne tahansa. Elämä on sitä että opettelee tulemaan lopulta omaksi itSEKSI, eli mies löytää naisensa.
Olen kyllä huolestunut nykyajan mediasta ja siitä miten Suomen nuoriso menettää mielenterveytensä.
eli onko mitään tehtävissä Harm??
Mitä ne "sellaiset kauheudet" oikein ovat joita miespolot elämässään joutuvat kohtaamaan???? Kerro, kerro, kerro....pakahdun uteliaisuudesta!
Sä oot selvästi naikkonen, joten et tietty ymmärrä kuiteskaa koskaa vaikka kertoisin. Naisen on mahdotonta ymmärtää miestä, ja miehen naista.
Jos jotain yhteistä niin sänky, ei muuta.
Harm: "Tunteet joilla ei ole todellisuuspohjaa on aika hankala rakentaa mitään oikeaa ihmissuhdetta. "
Kyllä, tästä olen samaa mieltä kanssasi - osittain. Yleensähän, jos ja kun pariskunta alkaa seurustella ja rakastuu, tunteet perustuvat väistämättä jossain määrin mielikuvitukselle, koska toista ei vielä tunneta. Suhteen jatkuessa ja opittaessa todella tuntemaan toista sitten punnitaan niiden tunteiden kestävyys. Mikäli ne kestävät, silloin rakastumisesta tulee rakastamista, jossa todella tunnetaan puoliso ja rakastetaan tätä sellaisena kuin tämä on. Mahdollista myös on, että tunteet sammuvat, kun puoliso ei osoittaudu kuvitelmien kaltaiseksi tai sitten niissä kuvitelmissa roikutaan, vaikka suhde kestäisikin pitkään ja kieltäydytään näkemästä puolisoa sellaisena kuin tämä on. Luulisin, että moinen on vaikeaa ja stressaavaa lopulta molemmille.
Sikäli olen siis samaa mieltä, että ns. "epätodellisille tunteille" ei voi rakentaa ihmissuhdetta, mutta ne voivat jossain määrin toimia potkuna suhteeseen. Loppujen lopuksi usein puolisomme ovat suhteen alussa meille vieraita ja on oltava joku syy, miksi me ylipäätään alamme seurustella heidän kanssaan ja otamme sen riskin, että suhde ei kenties toimisikaan.
Mutta sitä mieltä olen yhä, että tunteet ovat todellisia joka tapauksessa. Tunteet kun kumpuavat ihmisestä itsestään, jolloin niiden todellisuus ei riipu mitenkään ulkoisesta maailmasta. Vainoharhainenkin saattaa olla väärässä siinä, ettei häntä oikeasti kukaan jahtaa, mutta se ei muuta sitä, että vainoharha itsessään on todellinen.
"Tällöin myös tulkitsee toisen aikomukset ja teot osaksi tätä itseluotua ihastus- ja tunnemaailmaa."
Tältä ei mielestäni voi täysin välttyä mitenkään, sillä ihmiset tuntuvat tekevän tätä kaikenlaisessa kanssakäymisessä rajoittumatta mitenkään puolisoihinsa. Tärkeintä olisi mielestäni aina antaa puolisolle (ja kelle muulle hyvänsä) tilaisuus selittää aikomuksensa ja motiivinsa ja uskoa ja luottaa puolison sanaan. Tällöin alkaa pikkuhiljaa tuntea puolisoa ja tämän tapoja reagoida asioihin ja syitä, miksi tämä mitäkin tekee.
"Tuo kertoo että ymmärrät että kyseessä on ihastus joka menee ohi. Se on aikuismaisuutta jos osaa nähdä juuri sen miten suhteessa voi käydä ja onko viisasta seurata näitä tuntemuksia. "
Sitä oppii, kun kylliksi hakkaa päätään seinään. ;) Ts. olen joskus seurannut ihastustani. Poltin siipeni. En ole ihan tauno, en tee sitä uudestaan. :)
tietokonepeleistä. Tuuteli sentään teitä raukkoja (siis: RAUKKOJA!).
siis kysehän on maailmasta, ja miten sitä jäsentää..ei voi vaikuttaa tosin siihen minkälaiset aivot saa toisin sanoen pelikortit..mutta voi vaikuttaa siihen ehkäpä miten niitä käyttää, vaikka voihan kaikki olla ohjelmoitua loppuun saakka,,kuten tietokonepeleissä
mitä ne valtavat kauheudet on mitä teikäläiset joutuu kokemaan.
hottiksia naisten mielestä, kuin piukkapyllyiset tissiblondit miesten mielestä.
Ei seksikäs ulkonäkö ja pukeutuminen tee naisesta "vaimomatskua", silti miehet ihastuvat juuri heihin. Samanlainen paradoksi tuossa naisten renttuihin ihastumisessa piilee.
oo ihan normaalia että aina ei tunteet kohtaa, ihastuksen kohde ei oo kiinnostunut? Niin on varmasti käynyt monelle sekä miehelle että naiselle. Kannattaa vaan unohtaa se nainen ja nauttia elämästä. Jos kerran oot kunnollinen mies niin ihan varmasti joku susta kiinnostuu.
Eikä kaikki naiset aina ihastu renttuihin. Muhun rentut ei ainakaan tee vaikutusta. Mua kiinnostaa enemmän sellaset mukavat, ystävälliset, fiksut ja huomaavaiset nuoret miehet. Sellasen mää halua löytää itselleni, mutta tuntuu ettei kiltiksi, söpöksi ja fiksuksi kehuttu nuori nainen kelpaa kenellekkään. Tai sitten vaan en oo viä kohdannut sitä nuorta miestä jonka kanssa suunnittelisin yhteistä tulevaisuutta ja nauttisin elämästä (enkä tarkoita sitä ettenkö nauttisi elämästä sinkkuna).
Tämmösiin ruikutuksiin kun miehellä muuten kaikki itsessään kunnossa päälle päin sanon: "Hommatkaa kamasutra kasetti opetelkaa rakastelemaan pitkään nautintoa antaen naiselle ei vain pippeli sisään ja hinkkaamista. Omasta kokemuksesta tiedän olen ollut muutaman päällepäin todella ihanna miehen kanssa ihastunut. Mutta se hiipui kun mies tykkäsi itsestään erinomaisuudestaan liikaa. Piti hoidella sängyssä ja sit vain tuli päälle 2minsaa ohi. Minä tällä hetkellä täysin miehen lumoissa jolla kaikki ok paitsi renttu. Ihastukseni syvenee päivä päivältä. Siinä osa se että todella ottaa huomioon kokoajan minua. Kiirehtimättä herättää minua rakasteluun. Opetellu minun joka sopen haluni puhuu tunteistaan haluistaan kyselee mitä haluan. Se todella iso asia suhteessa, että mies osaa rakstella. Tosi juttuhan heräämme ensin huomaaman miehen sitten ne perhoset mahan pohjassa ja halu herää. Voi herran pieksut jos sitten kaveri osoittautuu muuten täydelliseksi mutta rakastelu intohimo kuuluu vain hänen nautintoihin vaatien ja ei antaen itsestään mitään.
Olen pahoillani, mutta en ymmärrä miten tämä viesti liittyy meneillään olevaan keskusteluun.
tämä "kolmas osapuoli" on luultavasti tytölle sama kuin mitä tämä tyttö on sinulle: panostusta, panostusta vaan ei tulosta.
Toisekseen vierelläsi saattaa olla myös tyttö, joka on kuin sinä: kovin ihastunut ja mielestään teillä on paljon yhteistä, mutta et vain huomaa häntä.
Ihastumiseen ei kai lopulta vaikuta korkeakoulut sun muut. Ja tuo hyvä ulkonäön hyvyys on aina katsojasta kiinni. Samoin huumorin yhteensopivuus.
Eipä kai voi muuta kuin antaa ajan kulua. Ihminen on monimutkainen otus.
Vielä tuli mieleen, että minkä ikäisiä olette? Monesti ne nuoret ihmiset, joilla on kumppanien suhteen valinnanvaraa, eivät vakiinnu hirmuisen nuorina. Useasti he jopa haluavat näitä lyhytkestoisia suhteita, jotka perustuvat siihen romantiikkaan ja intohimoon. Halu vakiintumiseen tulee sitten joskus myöhemmin.
Tsemppiä!
Kun ollaan nuoria on monilla tytöillä yleensä aina yksi tai useampi miespuolinen "ystävä". Nämä kuuntelevat tytön ongelmia, juoksevat omasta aloitteestaan tämän asioita ja saavat tytön tuntemaan itsensä viehättäväksi.
Tosiasiassa nämä "ystävät" ovat korviaan myöten rakastuneita tähän tyttöön ja maalaisivat vaikka kuun pinkiksi jos tyttö sattuisi jossain keskustelussa semmoisen toiveen huokaamaan.
Tytölle nämä pojat ovat kavereita. Hän ei näe tilanteessa mitään muita puolia osin infantiiliuttaan. Nämä pojat tekevät myös hyvin nopeasti itsestään tarpeellisia kaiken järjen yli menevällä avuliaisuudellaan. Romanttisen rakkauden kohteiksi heistä ei koskaan ole koska he ovat tytölle eräänlainen perheen jatke.
Varsinkin rakkauteen tutustumassa olevalle nuorelle naiselle sen Miehen on oltava vähän kuin filmeistä: tulinen, vaarallinen ja arvaamaton. Se kiva kaveri, joka heittää aamulla kouluun vaikka se itse olisi tulossa tunnin myöhemmin ei todellakaan ole se Mies.
Tämä kuvio on toistunut viimeiset 10 000 vuotta ja jokainen uusi sukupolvi kuvittelee keksineensä sen itse.
Jos todella olet rakastunut tähän tyttöön lopeta se kaveeraaminen ja keskity iskemään häntä kumppaniksesi. Jos kaveeraat saat kaverin - tämän pitäisi olla itsestään selvää. Jos pyrit viettelemään ja lumoamaan saat mahdollisesti tämän tytön itsellesi.
Kirjoitapas googleen "ladder theory", niin ymmärrät miksi naiset tekevät näin.
Lyhyesti sanottuna: olet tälle naiselle kaveriainesta ja hän voi kertoa sinulle huoliansa, mutta valitettavasti et ole ns. "sänkyseura-ainesta".
Siihen hommaan kelpaavat sitten nämä "jännittävät" miehet. Hän vain ei ole tarpeeksi ihastunut sinuun, jotta homma etenisi sänkyyn, ja sitä kautta vaikkapa vakisuhteeseen.
Voit myös googlettaa "intelluctual whore", niin ymmärrät mitä tarkoitan.
Tosin, homma voi olla 10 vuoden jälkeen toisenlainen, kun hän on oppinut kantapään kautta. Mutta silloin hänellä voi olla 1-3 "kylkiäistä", eli lapsia renttumiehen kanssa, joka ei tietenkään huolehdi elatusmaksuista.
Voisit vaikkapa joutua maksumieheksi, toisen miehen (tai miesten) jälkikasvulle.
Tulee varmaan olemaan vaikea päätös, mutta unohda tämä nainen, hän ei loppupeleissä näytä olevan sitä mitä etsit......
Ladder theory selkeytti tilanteeni. Olen/Olin intellectual whore, en sen enempää, hiiteen moinen naikkonen, olen vapaa taas.
1. Täällä ei kannata panostaa itseensä millään tavalla. Siitä sinua ei palkita millään tavalla
Joku koulunkäyminen ihan hemmtin tyhmää touhua. Puurrat vuosi kymmeniä kaiken hyväksi ja sitten sinulle sanotaan olet tylsä ja liian kallis.
2. Täällä sinun ei kannata tehdän yhtään mitään. Parasta on vaan makaa himassa ja pitää hauskaa. Sitten sinua aletaan "ymmärtämään". Olet inhimillinen ja ymmärrät oman vajavaisuutesi. Omaat emotiaonaalisia piirteitä itsessäsi, sillä ymmärrät näin myös muiden ihmisten kärsimystä. Olet elämänkokenut ja jännittävä. Saat ehkä palkinnon panoksestasi inhimillisyyden ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Olet myös itsenäistynyt, etkä ole minkään auktoriteetin pompoteltavissa. Olet kova jätkä, jota työ ei pomppottele.
En osaa määritellä renttua, mut mun on valitettavasti kerrottava sulle, että itse en voisi kuvitella harrastavani seksiä tylsimyksen kanssa. Akateemisesti koulutetuistakin näitä löytyy. (ehkä osittain itsekin naisena näin). Lisäksi meillä akateemisilla on paineita valmistumisen, opiskelujen, duunin jne. suhteen. Itse huomaan muuttuneeni tylsäksi ja vakavaksi. Seksihalut lähes menneet. Sit toinen vakava siihen viereen... Ei haluta. Rentut ehkä sytyttää paremmin, ne ovat niin erilaisia, tässä arkisessa maailmassa. Tuovat vaihtelua siihen harmauteen ja saavat tuntemaan tärkeäksi, - edes hetkeksi, vaikka siitä kyyneleitä seuraakin. Sellaista keveyttä, ohimenevää. Hypähdys muuten tasaisella sydänkäyrällä. Kyllä yksi kunnon intohimoinen suhde piristäisi kummasti itseäkin! Voisi hetkeksi unohtaa arkipäivän. Mä olen oikeastaan vähän kade näille miespuolisille rentuille. Osaavat ottaa taatusti kaiken elämästä irti. Niillä on taatusti hyvä seksielämä, joka poistaa paineita. Kelapais kyllä mullekin.
"Niin että kertokaa, varsinkin naiset, että mikä logiikka siinä on, että pitää väkisin haikailla jonkun urpon perään joka ei koskaan voi tarjota sitä mitä tämä tyttö _sanoo_ haluavansa?"
Kyllä se haikailu aikanaan päättyy, jos todella on niin, ettei tyttö saa tunteilleen vastakaikua. Tulee se turhautumisen aste, jolloin tyttö tajuaa, ettei jutusta ole tulossa mitään ja alkaa suunnata energiaansa muihin asioihin. Oman kokemukseni perusteella sanoisin, että ihastuksen voi kyllä turruttaa, kun maalaa itselleen riittävän negatiivisen kuvan ihastuksensa kohteesta ja sen jälkeen pitää itsensä niin kiireisenä, ettei haihattelulle jää aikaa. Voi olla, että tyttö kertoo sinulle kielteisiä asioita tästä kolmannesta osapuolesta, koska yrittää samalla tehdä asiaa selväksi itselleen.
Järjellä on siis joskus mahdollista sammuttaa ihastuminen, mutta en tiedä, onko kukaan koskaan onnistunut järkeilemään itsensä rakastuneeksi. Vaikka tytön kiinnostus tähän "renttuun" lopahtaisikin, et sinä silti automaattisesti ole jonossa seuraava vaikka paperilla olisittekin täydellinen pari.
Loppujen lopuksi taidatte olla tytön kanssa hyvin samanlaisessa tilanteessa: kumpikin toivoo ihastuksensa kohteelta vastakaikua omille tunteilleen, muttei saa sitä mitä kaipaa. Se ei (välttämättä) tee tytön ihastuksesta renttua, tytöstä rentussa roikkujaa eikä sinusta "perseennuolijaa", kuten rivimies esitti. Olette varmasti kaikki ihan fiksuja ja mukavia (sekä tasapainoisia...) ihmisiä, joilla nyt vain on huono tuuri rakkausasioissa.
Ehkä parasta mitä tässä tilanteessa voit tehdä on, että kerrot rehellisesti tytölle omista tunteistasi ennen kuin tulet purkaneeksi niitä väärissä olosuhteissa. Sitten otat vähän välimatkaa ja keskityt omiin juttuihisi. Tytölle tulee selväksi missä mennään ja vaikka teistä ei paria tulisikaan, sinä ainakin teit voitavasi asian eteen.
..vai väitätkö, että suurin osa vratuista suomalaisnaisista on naimisissa tai avoliitossa rentun kanssa? Jos näin on, ihmettelen teitä miehiä, miksi olette renttuja! Kysymyksen voi siis muotoilla toisinkin.
"vai väitätkö, että suurin osa vratuista suomalaisnaisista on naimisissa tai avoliitossa rentun kanssa? Jos näin on, ihmettelen teitä miehiä, miksi olette renttuja!"
Just siksi.
Mikäli oletetaan noin olevan.
Tulpatonta mopoa ei saa käyntiin.
Pakkomielteistä takertumista?
Vai keinotekoista takertumista, "kun ei oo muitakaan"?
Joo, en lukenut aiempia vastauksia joten voi olla että tästä on jo huomautettukin.
Tyttö on kiinnostunut jostain vähemmän hyvästä vaihtoehdosta. Mikä sinussa on niin erinomaista jotta hänen pitäisi keskittää tarmonsa sinuun? Ainoastaan, kertomasi perusteella, järkisyyt kallistaisivat sinun suuntaasi. Olethan omasta mielestäni perusjunttia fiksumpia, ihan korkeakoulussa opiskeleva ja komiaksi kehuttukin, toiset huomioon ottava mies. Mutta kun osa meistä on sellaisia, että pitää olla sitä tunnetta. Jos sitä ei ole, niin ei ole mitään. Ainakaan alkuvaiheessa.
Etenkin huomioit tätä kyseistä tyttöä. Noh, tämä voi olla myös kompastuskivi, eräänlainen ainakin, ja joidenkin kohdalla, tai sitten vaan yhtenä "selittelen tässä vähän itselleni-tekosyynä", sillä harvempi kiinnostuu koirista. Tämä voi olla juuri sinun tapaukseesi liittyen liian kärjistetysti ilmaistu eikä edes välttämättä pidä paikkaansa, mutta noin se on. Mikä on äärimmäisen ikävää etenkin silloin, jos "koira" on oma itsensä ja omasta halustaan esim. auttaa toista tai on muuten vaan "usein samaa mieltä".
Ihmissuhteiden yksi viddumaisuus on tuo, mun mielestäni, kun omana itsenäänhän sitä pitää kelvata. Kannattaa tietenkin miettiä niinkin, mikäli jotenkin noin sattuu käymään, että teitä ei vain oltu tarkoitettu yhteen.
"En ole pariin viikkoon jaksanut kuin opiskella minimipanoksella siinä toivossa että näkisin tämän tytön koulussa. Tupakka ja viina maistuvat taas. Tässä käykin varmaan niin, että patoan tunteitani kunnes puran ne tavalla tai toisella jota tulen katumaan."
No tällä en kyllä lähtisi ylpeilemään.
piirteitä:
"Tupakka ja viina maistuvat taas. Tässä käykin varmaan niin, että patoan tunteitani kunnes puran ne tavalla tai toisella jota tulen katumaan."
Siis eikös yleensä edellämainittua käytöstä pidetä renttumaisena?