Rauta on hyvin yleinen ja kiusallinenkin alkuaine juomavedessä ja sitä lienee jokaisen raanassa. Opetan 5. ja 6. luokalle fyke-ainetta ja siellä on aiheena vesi. Esille on noussut erityisesti rauta juomavedessä. Tiedän, että rautaII- ja rautaIII-ionit saadaan näkymään sakkarektiolla upottamalla magnesiumnauha tuohon näytteeseen. Onko jotain muuta heille sopivaa yksinkertaista menetelmää, jolla rauta saadaan näkymiin jo hyvin pienissäkin pitoisuuksissa?
juomaveden kemiaa
ala-asteelle
7953
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jos ei kummempiin kemikaaleihin ole mhdollisuutta niin miten olisi vain saostus natriumhydroksidiliuoksella (lipellä)? Tulee keltaruskeaa sakkaa, joka muuttuu nopeasti "ruosteeksi", varsinkin kun vähän lämmität. Lipeää luulisi saavan kaupasta mutta kodin putkimies ei ole hyvää, koska se on värjätty voimakkaan siniseksi.
Kyllä siinä on sopivasti "oikeata" kemiaa heille. Tässäkin on tuo menetelmä tärkeä. Saan yläkoululta NaOH:ta, mutta miten vahvaa sen olla pitää? Riittääkö 10 % liuos?
5. ja 6. luokan kemia on ns. kyökkikemiaa ja suuri etu olisi siitä, jos ko. liuos kuuluisi kodin varastoon. Kemian opetuksen lähtökohtana on juuri tuo arkipäiväisyys ja putkimies sopisi hyvin siihen ideologiaan. Se oli todella hyvä huomio sinulta.
Minulla on kyllä aikoinaan suoritettu kemian appro, joka mahdollistaa kemian "lukemisen, mutta ei kirjoittamista".
Haluan kehittää kemian opetusta koulumme ala-asteella tähän kodinomaiseen suuntaan. Oppilaiden mielenkiinto on jo herännyt. Kiitos vinkeistä!
Tuli toinenkin mieleen, nimittäin karbonaattisaostus, jolla on välivaiheen kautta sama lopputulos. Tässä en ole ihan varma, toimisiko myös vetykarbonaatti (joka on siis ruokasoodaa) mutta kyllä pitäisi. Molemmat reaktiot kannattaa testata etukäteen, sillä jos raudan määrä on kovin pieni, saostuma voi olla hankala havaita/mitätön. Jos käyttää värjättyä putkimiestä, ruosteen väri ei kyllä paista läpi. Pk-seudun vedestä ei taida saostumaa saada mutta moni kaivovesi toimii varsin hyvin.
Kyllä ruokasoodalla saa veden pH:n niin ylös että rautahydroksidi saostuu. Onnistuu myös ammoniakilla. 10 % lipeä on ihan hyvää. Ongelma on se että rautaa on vesijohtovedessä niin vähän että sakkaa ei taho huomata. Auttaisiko jos vettä "keittäisi kokoon" eli haihduttaisi esim. 90 % tutkittavasta vedestä keittämällä jolloin rautapitoisuus kymmenkertaistuisi? Paitsi rauta, niin monet muutkin metallit saostuvat samalla tavalla. Vielä tehokkaampi ja "näyttävämpi" tapa saostaa metallit on saostaa ne sulfideina. Hydroksidisakat ovat hailakoita ja pumpulimaisia mutta sulfidisakat ovat monilla metalleilla kirkkaita ja näyttävän näköisiä. Ongelmana on se että sulfidikemikaalit ovat myrkyllisiä ja pahan hajuisia.
minä sen tiedän:) Nyt olikin ideana antaa vinkkejä ala-asteella luokkahuoneessa tehtäviin pikkukokeisiin, joihin käytettävät "kemikaalit" löytyisivät kodin varastoista eivätkä aiheuta vaaraa.
Joo tämä kemia erityisesti on ala-asteella ongelmallinen ainakin silloin, kun opetuksen tarkoitus pidetään mielessä. Oppilaiden 11 - 12 v ikä asettaa paljon rajoituksia heidän turvallisuuttaan ajatellen. Sekin tosin on oleellinen osa tätä "uutta kemiaa" eikä riskejä saa ottaa.
Täytyy vaan mennä eteenpäin pienin askelin.
Mutta muutamia huomioita tekstisi pohjalta.
Veden kokoonkeittäminen 7.luokalle (ei kiehuvaa vettä vielä 5. ja 6.lk:lla) ja sulfidikemikaalit ehkä myös. Tosin jälkimmäisen käyttämistä harkitsen. Haluaisin kuitenkin pitää kemian vielä keittiötasolla. Ruokasooda ja ammoniakki soveltuu mikäli saadaan riittävästi rautaa juomavedestä. Täytyy vaan tehdä esitestejä riittävästi ennen tuntia
Tuosta kyllä saa jo hyvän alun ja sittenhän se "oikea kemia" alkaa seiskalla.
Huomiosi on oikea. Tämä on kemian opetuksen lähtökohta ala-asteella. Opetuksessa tukeudutaan oppilaiden kokemusmaailmaan ja arkielämän kokemuksiin ja että käytetään kotona olevia välineitä ja aineita. Tämä onkin koko homman "suola".
Opetushallitus on kirjannut fyke-opetuksen keskeiseksi tavoitteeksi herättää kiinnostus valita myöhemmin luma-aineita.
Materiaalia opetuksen tueksi vaan on hyvin vähän saatavilla.
Kiitos kaikista neuvoista!
Ai niin vielä. Veden happipitoisuustestit ala-asteelle sainkin jo valmiiksi ja eteenpäin mennään kuin se mummo lumessa. :)