Olen ihmetellyt mm. giss:n lämpötilalukemia, joiden perusteella esimerkiksi mennyt kesä oli keskimääräistä jopa kolme astetta lämpimämpi. Amatöörisijoittajana olen puolestani tutkaillut käyrää nimeltään 200-päivän liukuvakeskiarvo. Kyseistä käyrää käytetään erityisesti taloudellisten trendien tunnistamiseen. Ikävä puoli tässä käyrässä on kuitenkin se ettei se kerro tulevaisuudesta mitään eikä edes tästä hetkestä. Trendin kääntyminen kyllä nähdään käyrästä, mutta vasta paljon myöhemmin kuin mitä itse muutos tapahtui. Tätä trendikäyrää ei siis käytetä eikä sitä voida käyttää päiväkohtaisen hinnan määritykseen. Nokian päätöskurssi eilen oli 13,44 euroa ja 200-päivän liukuvakeskiarvokäyrä näyttää lukua noin 20 euroa. Kukaan ei osta Nokiaa 20 eurolla vaan 13,44 eurolla.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/index.jsp?klid=1050&days=365&startdate=07.09.2002&enddate=27.09.2008&comp_index=&relative=&comp_stoid=&vaihto=&mov_avg=200&x=34&y=8
Tuosta linkistä olevasta käyrästä voidaan todeta, että Nokian huippukurssi (tällä erää) saavutettiin vuoden 2007 lopulla ja trendikäyrä alkoi laskea vasta 2008 keskivaiheilla. En tiedä miten giss laskee lämpötilakäyränsä, mutta olettaisin taustalla olevan jonkinlainen liukuvakeskiarvo. Kuten Nokian trendikäyrästä havaittiin, niin kuukauden keskiarvoista laskettu lämpötilojen trendikäyrä jatkaa nousuaan paljon sen jälkeenkin kun muutos vastakkaiseen suuntaan on jo tapahtunut. Tulevaisuutta eikä edes nykyhetkeä tästä käyrästä ennusteta ja siksi onkin todella ihmeellistä miksi giss käyttää tämän tyylisiä laskelmia kuukausikeskiarvojen laskennassa. Aivan kuten pörssissä kauppaa käydään vain kyseisen hetken hinnalla ei trendin määrittelemällä hinnalla.
Mielenkiinnosta asiaa kohtaan tein exceliin pienen taulukon, jossa testasin kuinka trendikäyrä johtaa meitä helposti harhaan. Tein kahdeksan luvun sarjan, jossa alussa on huomattavan pieniä arvoja(on siis väliä mistä trendiä aletaan laskea). Aluksi arvot nousevat viisi kertaa ja sen jälkeen laskevat kolme kertaa. Näistä arvoista laskin viiden luvun liukuvankeskiarvon. Kuten huomataan korkein arvo on kuusi, joka on reilusti yli liukuvankeskiarvon. Sen jälkeen arvot alkavat pienenemään, mutta liukuvakeskiarvo jatkaa nousuaan. Kohdassa seitsemän arvo on neljä ja liukuvakeskiarvo on 4,2. Tämä kuvaa mielestäni tämän hetken tilannetta lämpötilojen osalta, eli me ollaan menty jo alle liukuvankeskiarvon, mutta silti trendikäyrä jatkaa ylöspäin.
1 0
1 0
2 0
4 0
6 2,8
5 3,6
4 4,2
3 4,4
Toivon mukaan giss pitää laskentakaavan ennallaan tulevaisuudessakin, koska esimerkiksi trendijakson pituudella voidaan kikkailla hyvinkin paljon, jotta trendi näyttäisi kulkevan oikeaan suuntaan. Siksi onkin tärkeää tarkkailla päivän hintaa eikä trendin mukaista hintaa.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/index.jsp?klid=1050&days=365&startdate=07.09.2002&enddate=27.09.2008&comp_index=&relative=&comp_stoid=&vaihto=&mov_avg=200&x=34&y=8
Tuosta linkistä olevasta käyrästä voidaan todeta, että Nokian huippukurssi (tällä erää) saavutettiin vuoden 2007 lopulla ja trendikäyrä alkoi laskea vasta 2008 keskivaiheilla. En tiedä miten giss laskee lämpötilakäyränsä, mutta olettaisin taustalla olevan jonkinlainen liukuvakeskiarvo. Kuten Nokian trendikäyrästä havaittiin, niin kuukauden keskiarvoista laskettu lämpötilojen trendikäyrä jatkaa nousuaan paljon sen jälkeenkin kun muutos vastakkaiseen suuntaan on jo tapahtunut. Tulevaisuutta eikä edes nykyhetkeä tästä käyrästä ennusteta ja siksi onkin todella ihmeellistä miksi giss käyttää tämän tyylisiä laskelmia kuukausikeskiarvojen laskennassa. Aivan kuten pörssissä kauppaa käydään vain kyseisen hetken hinnalla ei trendin määrittelemällä hinnalla.
Mielenkiinnosta asiaa kohtaan tein exceliin pienen taulukon, jossa testasin kuinka trendikäyrä johtaa meitä helposti harhaan. Tein kahdeksan luvun sarjan, jossa alussa on huomattavan pieniä arvoja(on siis väliä mistä trendiä aletaan laskea). Aluksi arvot nousevat viisi kertaa ja sen jälkeen laskevat kolme kertaa. Näistä arvoista laskin viiden luvun liukuvankeskiarvon. Kuten huomataan korkein arvo on kuusi, joka on reilusti yli liukuvankeskiarvon. Sen jälkeen arvot alkavat pienenemään, mutta liukuvakeskiarvo jatkaa nousuaan. Kohdassa seitsemän arvo on neljä ja liukuvakeskiarvo on 4,2. Tämä kuvaa mielestäni tämän hetken tilannetta lämpötilojen osalta, eli me ollaan menty jo alle liukuvankeskiarvon, mutta silti trendikäyrä jatkaa ylöspäin.
1 0
1 0
2 0
4 0
6 2,8
5 3,6
4 4,2
3 4,4
Toivon mukaan giss pitää laskentakaavan ennallaan tulevaisuudessakin, koska esimerkiksi trendijakson pituudella voidaan kikkailla hyvinkin paljon, jotta trendi näyttäisi kulkevan oikeaan suuntaan. Siksi onkin tärkeää tarkkailla päivän hintaa eikä trendin mukaista hintaa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Koska pörssikäyrät muistuttaa lämpötilakäyriä, niin etsin Nokian kurssikäyrästä jääkiekkomailaa muistuttavan jakson(01.07.2006-28.02.2008), jossa kurssi on jo hiukan alkanut pakittamaan. Tämä
kuvata nykyhetkeä. Jokainen voi yrittää ennustaa tämän käyrän perusteella tulevaisuutta...
http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/index.jsp?klid=1050&days=819&startdate=01.07.2006&enddate=29.02.2008&comp_index=&relative=&comp_stoid=&vaihto=&mov_avg=200
Sen jälkeen otin käyrästä esille hiukan pidemmän jakson, jotta nähtäisiin pitävätkö trendin mukaan tehdyt ennustukset paikkansa.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/index.jsp?klid=1050&days=819&startdate=01.07.2006&enddate=27.09.2008&comp_index=&relative=&comp_stoid=&vaihto=&mov_avg=200&x=26&y=10
on pilvin pimein, liukuva keskiarvo lienee niistä kutakuinkin yksinkertaisin.
Paljon kehittyneempiäkin menetelmiä on olemassa. Tuossa alkeistietoa aiheesta:
http://www.statsoft.com/textbook/sttimser.html
Otetaan esimerkiksi lämpötiladata T. Viiden vuoden liukuva keskiarvo ajanhetkelle t(i) lasketaan ottamalla keskiarvo viidestä _ympäröivästä_ havainnosta eli [T(i-2) T(i-1) T(i) T(i 1) T(i 2)]/5.
Mielenkiinnosta utelen, miten tässä antamassani talouden esimerkissä ja giss:n datassa voidaan tulevaisuuden arvot ottaa huomioon? Eli historiaa voidaan kyllä tarkastella kuvaamallasi kaavalla. Jos nykyhetki on ajanhetki t(i 2), niin silloin tuo kaavaa voidaan käyttää esimerkkieni mukaan, mutta silloin se onkin esimerkkieni mukainen kaava.
Taloudessa liukuvakeskiarvo lasketaan juuri tähän hetkeen, jolloin arvot tulevat menneisyydestä. Aivan samoin giss:n täytyy käytää laskelmissaan menneisyyden arvoja(oletan ettei heillä ole käytössään aikakonetta). Eli jos giss käyttää laskelmissaan vain menneisyyden arvoja niin laskelmista ulos saatu arvo on vääristynyt aina menneisyyden trendin mukaiseksi. Siksi giss:n tulisi esittää vain ja ainoastaan mitatuista arvoista laskettua keskiarvoa. Tällaisen käyrän rinnalla voi ja pitääkin usein olla jollakin tavalla laskettu keskiarvokäyrä, jotta saatu tulos olisi jollain tavalla verrattavissa historiaan.
Nykyiset giss:n lukemat ovat vähintäänkin harhaanjohtavia, jos eivät peräti valheellisia.
Haluaisin tietää, että millä perusteella esimerkiksi tämän (alla olevan linkin) käyrän sisältämät tiedot "ovat vähintäänkin harhaanjohtavia, jos eivät peräti valheellisia"?
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/graphs/Fig.A2.lrg.gif
Tässä käyrässä näkyy mittaustietoa 127 vuoden ajalta, eli vuosilta 1880-2007. Kuvassa sanotaan, että siinä näkyy yhden vuoden ja viiden vuoden liukuva keskiarvo. Niitten laskenta on minusta aika yksinkertaista.
Viiden vuoden keskiarvon tapauksessa tuorein keskiarvo voidaan saada aikaisintaan noin 2,5-3,5 vuoden päähän menneisyyteen ja vuoden keskiarvon tapauksessa aina kulloisenkin vuoden lopussa tai jonain muuna valittuna ajankohtana kerran vuodessa.
On aivan oma keksintösi, että NASA laskisi näitä käyriä perustuen joihinkin muihin kuin mittausarvoihin. Annat ymmärtää (täysin perustelematta), että tässä olisi käytössä joku mystinen arvontakone, joka aiheuttaisi sen että "laskelmista ulos saatu arvo on vääristynyt aina menneisyyden trendin mukaiseksi".
Puheistasi paistaa vähän se, että omaat mielipiteen ja haluat vahvistaa ja perustella itsellesi ja muille tämän mielipiteen oikeellisuutta. Minusta tämä lähtökohta on outo, ja se johtaa helposti erilaisiin salaliittoteorioihin ja vastaaviin, joita tällä palstalla näkyy runsain mitoin. Tällä palstalla moni epäilee Ilmatieteen laitoksen, IPCC:n ja NASA:nkin yrittävän johtaa ihmisiä harhaan valheellisella tiedolla. Yhtään pitävää perustelua tällaisen puolesta en ole nähnyt osoitettavan todeksi, en siis usko salaliittoihin tässä asiassa.
Mielestäni ympäristöaisioissa pitää päätöksenteko tehdä eri perusteilla kuin pörssikeinottelussa. Ei planeetan lämpötilaa osteta ja myydä päivittäin joka sekunti (kuten pörssissä), vaan nyt esimerkiksi tämä ilmastonmuutos on selkeästi aiheuttanut tutkijoiden ennusteiden mukaisen planeetan lämpötilan nousun vuosien ja vuosikymmenien aikana. Tätä peliä siis pelataan vuosien ja vuosikymmenien pohjalta, rekonstruoituja mittauksia on olemassa jopa satojen tuhansien vuosien ajalta. Kyllä siinä mentäisiin aika pahasti ojan pohjalle jos suoraan alettaisiin soveltaa näissä asioissa pörssimaailman laskentasääntöjä ja menetettelytapoja.
Olet oikeassa, sillä mollasin giss:ä syyttä suotta. Kun on hyppinyt sivulta toiselle ja katsellut tilastoja, niin aina ei huomaa kenen sivuilla on.
Koko kirjoitukseni perustui tähän kuvaan:
http://www.ncdc.noaa.gov/img/climate/research/2008/aug/map-blended-mntp-200806-200808-pg.gif
Lähestyn asiaa siitä näkökulmasta, että globaaliin lämpötilaan en osaa sanoa mitään, mutta paikallisia lämpötiloja voin verrata havainnoimiini. En siis yritäkään sanoa ettei Siperiassa ollut lämmintä, vaan sanon että mielestäni suomessa ei ollut kolme astetta keskimääräistä lämpimänpää.
En myöskään sanonut että taloustieteiden menetelmät ovat suoraan hyödynnettävissä ilmastotieteissä. Päin vastoin sanoin ettei kyseistä menetelmää voi käyttää.
"Puheistasi paistaa vähän se, että omaat mielipiteen ja haluat vahvistaa ja perustella itsellesi ja muille tämän mielipiteen oikeellisuutta."
Itse asiassa etsin vain totuutta. Jos havaitsen, että joku tilasto ei vastaa minun näkemystäni asiasta, niin toki asia hiukan hämmästyttää. Tällä hetkellä voin kyllä myöntää ettei minulla ole riittävästi tietoa, jotta pystyisin ottamaan kantaa hiilidioksidin merkitsevyydestä ilmastomuutokseen. Epäilen ettei kukaan maailmassa pysty sanomaan varmasti mikä on todellinen totuus asiassa. Sinä olet selkeästi puolesi jo valinnut, mutta muistuttaisin ettet korottaisi omaa älyäsi kovin paljon muiden yläpuolelle.
Jos katsot tarkkaan sitä NOAA:n anomaliakarttaa, niin huomannet miten siinä on pisteitä tasavälein. Pisteet eivät siis ole meteorologisten asemien kohdalla. Meteorologisten asemien arvot on interpoloitu tasaväliseen hilaan. Tämä on ainakin yksi syy siihen, että Sodankylää lähinnä sijaitsevalla pisteellä ei ole tarkasti Sodankylän aseman lämpötila-anomalia.
"Itse asiassa etsin vain totuutta. Jos havaitsen, että joku tilasto ei vastaa minun näkemystäni asiasta, niin toki asia hiukan hämmästyttää."
Jos asia todella kiinnostaa, niin sitten sinun tietenkin pitää myös nähdä vaivaa sen eteen. Tämä lienee sopiva lähtökohta:
http://www.cru.uea.ac.uk/cru/data/temperature/HadCRUT3_accepted.pdf
Nasan tiedoissa näyttää olevan useiden Suomen aseminen kohdalla virhetietoja elokuulla. (Osa kiitos tästä virheen löytämisestä menee nimimerkille simple minds, vaikkei hän sitä vieläkään ole löytänyt ;-)
Kysyin asiaa ammattimeteorologilta, joka arveli, että "Nasa on taas möhlinyt".
Kun nuo tiedot (jotka siis ovat heinäkuusta elokuulle kopioituja lukuja, ei suinkaan asemien elokuun mittauksia) ovat nyt toistaiseksi viimeisen kuukauden kohdalla, niin ehkäpä nuo vielä korjataan seuraavassa päivityksessä.
Tuo siis aiheutti kesä-heinä-elokuun arvoon n. yhden asteen heiton lämpimämpään kuin todellisuudessa oli asemakohtaisesti ainakin Sodankylässä.
Osa sitten voisi johtua juuri jostain tuollaisesta tasoittelusta, kun oli lämmin talvi jne.
"(Osa kiitos tästä virheen löytämisestä menee nimimerkille simple minds, vaikkei hän sitä vieläkään ole löytänyt ;-)"
Hehe
Olet väärässä jälleen kerran.
Erot IL:n ja NASA:n datoissa tämän kesän osalta kävivät ilmi 22.9.2008 kun vertailin tämän taulukon
http://www.fmi.fi/kuvat/kesa_lampo_7100.gif
ja tämän datasetin tietoja keskenään.
http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/gistemp_station.py?id=614028360003&data_set=1&num_neighbors=1
Tuttumies kirjoitti näin: "Nytpähän tiedämme, mistä virheesi ainakin osittain johtui."
Johon sitten vastasin: "Ei vieläkään virhettä"
Ja tämä pitää vieläkin kutinsa. Tähän vastaukseeni myös odotin juuri tätä ylläolevaa responssia. Arvasin oikein 22.9.2008, että tuttumies syyttäisi minua NASA:n mokasta. Kauan menikin ennen kuin pääsin kuittaamaan.
Kuvani ja laskuni olivat siis aivan oikein enkä tehnyt mitään virhettä, toisin kuin tuttumies väitti. Se kun ei ole meikäläisen vika, jos NASA mokaa.
Minäkään en syytä tuttumiehen vanhempia tai opettajia tästä virheestä, jonka tuttumies teki. Eiväthän he ole syyllisiä tuttumiehen mokiin. Syytän tästä mokasta vain tuttumiestä itseään. :-P
"Osa sitten voisi johtua juuri jostain tuollaisesta tasoittelusta, kun oli lämmin talvi jne. "
Juuri tuollaista tasoitusmenetelmän käyttöä en ymmärrä, koska se perustuu vain menneisyyteen. Eli tasoituksessa on käytössä vain menneisyyden tiedot. Jos ajatellaan että ensi talvi onkin poikkeuksellisen kylmä, niin silloin tällaiset laskennalliset lämpötilan nousut eivät pidä edes teoriassa paikkansa.
Elokuun keskilämpötila on elokuun keskilämpötila ei sitä voida korjata historiatiedolla. Toki tällaisia tasoitettuja keskiarvoja voidaan ja pitää laskea, mutta ne voidaan laskea vasta sitten kun meillä on käytettävissä yhtäpaljon mittaustietoa ennen laskettavaa hetkeä ja sen jälkeen.
Alkoi kiinnostamaan tuo tuttumiehen väite NASA:n "virhetiedoista".
Tuttumies kirjoitti:
"Nasan tiedoissa näyttää olevan useiden Suomen aseminen kohdalla virhetietoja elokuulla."
Hain GISTEMP:istä (*) kaikki kolme variaatiota Sodankylän datoista:
(1) raw GHCN data USHCN corrections
(2) after combining sources at same location
(3) after homogeneity adjustment
Vuoden 2008 data näyttää noissa kolmessa datasetissä tältä:
(1) 2008 -9.0 -9.5 -9.0 -1.2 4.5 10.8 13.4 13.4 999.9 999.9 999.9 999.9 -7.4 -1.9 12.5 999.9 1.04
(2) 2008 -9.0 -9.5 -9.0 -1.2 4.5 10.8 13.4 13.4 999.9 999.9 999.9 999.9 -7.4 -1.9 12.5 999.9 1.13
(3) 2008 -9.0 -9.5 -9.0 -1.2 4.5 10.8 13.4 13.4 999.9 999.9 999.9 999.9 -7.4 -1.9 12.5 999.9 1.13
Tämän perusteella näyttää siltä, että NASA:n algoritmi ei tee muutoksia kuukausittaisiin arvoihin laisinkaan (12 ensimmäistä saraketta vuosiluvun jälkeen, 999.9 = ei dataa). Koska erot näkyvät vain vuosikeskiarvossa (rivin viimeinen sarake). Tai sitten kuukausikeskiarvoihin tehdyt muutokset ovat niin pieniä, että ne eivät näy kuin toisessa tai kolmannessa desimaalissa.
NASA ottanee raakadatansa GHCN:stä (**). Hain GHCN-datat ja katsoin mitä sieltä löytyy Sodankylälle. Tältä näyttää raaka GHCN-data:
6140283600032008 -90 -95 -90 -12 45 108 134 134-9999-9999-9999-9999
Kuinka ollakaan, tämähän on aivan samaa dataa kuin NASA:n data (luvut on jaettava kymmenellä, -9999 = ei dataa). Jos siis kesä-heinä-elokuun arvot ovat väärin, se ei tämän tarkastelun perusteella johdu NASA:sta vaan jostain muusta tekijästä.
GHCN:ssä on mielenkiintoinen kommentti:
ftp://ftp.ncdc.noaa.gov/pub/data/ghcn/v2/v2.temperature.readme
"New monthly data are added to GHCN a few days after the end of the month. Please note that sometimes these new data are later replaced with data with different values due to, for example, occasional corrections to the transmitted data that countries will send over the Global Telecommunications System."
(*) http://data.giss.nasa.gov/gistemp/station_data/
(**) http://www.ncdc.noaa.gov/oa/climate/ghcn-monthly/index.php