En ihan täysin ymmärrä miten esim. 1:10 vaimentava mittapää vaikuttaa mitattavaan piiriin.
Esimerkiksi jos varataan kondensaattoria ja kytketään 10V tasajännite kytkennän yli. Mihin arvoon kondensaattorin yli oleva jännite nousee kun mittaat a) mittapään avulla b) ilman mittapäätä. Miten tuo mittapää vaikuttaa tilanteeseen?
Kiitoksia jos joku vaivautuu selittämään
Esimerkiksi jos varataan kondensaattoria ja kytketään 10V tasajännite kytkennän yli. Mihin arvoon kondensaattorin yli oleva jännite nousee kun mittaat a) mittapään avulla b) ilman mittapäätä. Miten tuo mittapää vaikuttaa tilanteeseen?
Kiitoksia jos joku vaivautuu selittämään
Vastaukset 7
Vanhimmat
nousee
a) suunnilleen yhdeksään volttiin
b) viiteen volttiin.
Siis niinkuin tiede.fi-palstalla todetaan (tämä huomautus muille vastaajille.
jännitearvoa impedanssin rinnalta 1:10 mittapää kuormittaa paljon vähemmin kuin suora.
Skooppi on kuitenkin etupäässä käyrämuoto, nousuaika ja "taajuusmittari". Sen jännitemittaustarkkuus ei ole kovin hyvä.
Vaikka ylempänä oli vastattu, enihan tajunnut. Mielestäni noilla lähtöarvoilla tarkkoja tuloksia ei saada. Pitäisi tuntea mitatavan piirin ja skoopin sisäänmenopirin ratkat impedanssit.
Nuo mittapääthän ovat säädettäviä ja tällaisen säädettävän mittapään avulla kumotaan oskilloskoopin aiheuttama mittausvääristymä. Oskilloskoopista itsestään (muistaakseni) saa tuon kalibrointijännitteen ja sitten vain säädellään mittapäätä kunnes käyrä ei enää näytä vääristyneeltä oskilloskoopin ruudulla.
Silti nykyskooppi on horisonttaaliakselinsa suhteen hyvinkin tarkka (riippuen ramppioskillaattorinsa tarkkuudesta), mutta taajuusalueen yläpäässä vertikaali(jännite)suunnassa tarkkuus saattaa pudota alle 10 %:n. Vanhoissa 200 MHz:n analogisissa skoopeissa kapibrointipulssi oli 5 MHz sakara-aalto. Tektronixin 200 MHz:n analogiaskoopin vertikaaliheitto 190 MHz:n taajuudella oli jo lähes 30 %.
Muistaakseni jonkinlainen standardi tai yleinen käytäntö on ollut se, että oskilloskoopin sisääntuloimpedanssi on 1 megaohmi. 1:10 vaimentavassa mittapäässä on yksinkertaisesti 9 megaohmin sarjavastus, jolloin sisääntuloimepdanssiksi tulee 10 megaohmia ja jännite oskilloskoopin sisääntulossa on 1/10 mitattavasta jännitteestä.
Justiinsa ja jos kytket tasajännitepiirin konkan yli niin konkkan r on teoriassa ääretön.
Mitattava piiri häiriintyy mittauspiiristä, koska esimerkiksi mittauspiirin impedanssi (tai vastus) ei ole ääretön vaan käytännössä rajallinen.
Saman häirön tuottaa mm. volttimittari, virtamittari, oskiloskooppi. Periaatteessa mikä tahansa mittauspiiri, koska se tarvitsee aivan hitusen virtaa mitattavasta piiristä ja siten häiritsee sen toimintaa.
Siis erittäin tarkassa laskennassa huomioidaan mittauspiirin häirintä ja muutetaan virtapiiri vastamaan mittauskytkentää. Sen sijaan käytännössä usein tyydytään olettamaan mittari ideaaliseksi ja sen häirintä unohdetaan, koska mittarin vaikutus on pääasiassa olematon. Ei kuitenkaan kaikissa tilanteissa ja siksi mittaajan pitääkin olla asiasta tietoinen.