ohjattu kulkemaan samalla radalla vain pienen välimatkan päässä toisistaan? Äsken ulkona käydessäni näin tällaisen parin etenevän taivaan poikki kohtisuoraan yläpuolelta. Sama rata, sama hidas nopeus, lähes toisissaan kiinni.
onko
sateliitteja
281329
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
yhden ja saman lentokoneen nokassa ja perässä olleet valot.
Geostationäärisellä kiertoradalla on kyllä useitakin satelliitteja lähellä toisiaan, mutta niitä ei voi nähdä paljaalla silmällä suuren etäisyyden takia (36 000 km).
Kansainvälisen avaruusaseman ja avaruussukkulan voi nähdä paljain silmin (korkeus noin 350 km), ja telakoitumista ennen sekä sen jälkeen ne lentävät lähellä toisiaan. Mutta muistaakseni tällä hetkellä ei ole yhtään sukkulaa liikkeellä. No ehkä Soyuzinkin voi erottaa ISS:n lähellä, mutta ISS ei liene ollut näkyvissä äsken. Alkuillasta se näkyi kyllä taas, mutta tuskin enää yli puolenyön tähän aikaan vuodesta, siis Suomesta käsin.
ne meni hitaammin kuin lentokone ja mitään ääntä ei kuulunut. Kirkkaudeltaan, kuin sateliitit ja eivät vilkkuneet, kuten lentokneen valot, eikä ollut siipivaloja.
ottanut kaverinsa hinaukseen.
Täysin mahdollista on että esim. satelliitti ja kantoraketin viimeinen vaihe viihtyvät hieman pidemmänkin aikaa ns. peräkkäin.Tällaisia havaintija on tehty useita. Tosin ne eivät yleensä kauaa lentele tässä aseteömassa.
joitain mittaussatelliitteja liikkuu. Useammasta en tiedä.
Kyllä tällaisia on, esim.
http://www.csr.utexas.edu/grace/
Havaitsemasi eivät luultavasti olleet nämä. GRACE-satelliitit ovat n. 200 km etäisyydellä toisistaan, joten n. 600 km korkeudesta ne näkyisivät selvästi erillään. 40 kuuta mahtuisi väliin.
Mihin aikaan näit ilmiön, ja mihin ilmansuuntaan liikkuivat?
mitta oli tuo kuu, niiden välimatka oli n. yksi kuu.
n. klo 24.00, ihan tarkkaa aikaa en tullut panneeksi muistiin, ja lounaasta koilliseen kohtisuoraan yläpuolelta yli. Ekaa kertaa näin tällaisen ilmiön, vaikka taivaalle iltaisin tuleekin katseltua.
jos tähtitiedettä harrastamattomalle sanoo että täysikuu on suunnilleen saman kokoinen kuin pikkusormen kynsi ojennetun käden etäisyydellä niin saattaa saada vastauksen että "onhan se paaaljon suurempi".
Vielä satelliiteista: ketjussa jo mainittiinkin tuo kantoraketin mahdollisuus. Täältä:
http://www.heavens-above.com/allsats.asp?Mag=4.5&lat=65.017&lng=25.467&loc=Helsinki&alt=0&tz=EET
näkyy, että moni itänaapurin cosmos-vakoilusatelliitti tai kantoraketti (rocket) on lähes samalla radalla, joka kiertää lähes napojen kautta. Radat eivät ole täysin samoja, mutta niin lähellä toisiaan että näkemäsi tapaus on mahdollinen.
> Sama rata, sama hidas nopeus, lähes toisissaan
> kiinni.
Mm. kaikki satelliitti-TV:n lähetykset tulevat satelliittiparvesta geostationääriseltä radalta, eikä mistään yksittäisestä satelliitista. Mm. Astran (19.2E) ja Hot-Birdin (13E) paikssa on useampi satelliitti hoitelemassa saman sijainnin ja aseman lähetyksiä. Lähetykset siirtyvät aina pikkuhiljaa uudempiin satelliitteihin, pois vanhasta, kunnes vanhat lopulta poistetaan käytöstä. Tämän johdosta pitää kyseisessä kohdassa olla useampi satelliitti riittävän lähellä toisiaan, samalla radalla, samassa kohdassa, samala nopeudella (lähes).
---------
1E 19.2°E Hughes HS-601 October 19, 1995 Ariane 42L Moved from 19.2°E to 23.5°E to provide additional capacity alongside Astra 4A for central and eastern Europe.
1F 19.2°E Hughes HS-601 April 8, 1996 Proton
1G 19.2°E Hughes HS-601HP December 2, 1997 Proton Power problems, now max 20 transponders
1H 19.2°E Hughes HS-601HP June 16, 1999 Proton
1K 19.2°E Failed to reach orbit Alcatel Space Spacebus 3000B3S November 26, 2002 Proton Rocket failure, ditched in Pacific Ocean.
1KR 19.2°E Lockheed Martin A2100 20 April 2006 Atlas V Launched after the failure of the Astra 1K.
1L 19.2°E Lockheed Martin A2100 May 4, 2007 Ariane 5-ECA Replacement for 1E/2C; Ku and Ka bands
1M 19.2°E Under construction EADS Astrium Eurostar E3000 Due 2008 To replace 1H and provide backup at 19.2°E
1N 19.2°E Under construction EADS Astrium Eurostar E3000 Due 2011 To replace 1G and provide backup at 19.2°E
------------
Astralla näyttäisi oleva/suunnitteilla 9 satelliittia paikassa 19.2E
Muuten hyvä, mutta nuo satelliitit eivät Maasta katsottuna kulje taivaan poikki vaan pysyvät paikallaan. Eikä niitä näe paljaalla silmällä.
sateliitteja voi mitenkään erottaa paljaalla silmällä. Ne ovat n. 100 x etäämpänä kuin maata kiertävät.
olin jo varma "Constallation":n asiantuntemuksesta ja en edelleenkään pois sulje sitä, on sen verran vahvaa tuntemusta, mutta eriäviäkin mielipiteitä pukkaa ja nekin on aina otettava huomioon.
Tämähän onkin mielenkiintoista, kun on oikeita asiantuntijoita paikalla, mutta nyt ei osaa kukaan samanlaista vastausta esittää?
Itse näky oli aika erikoinen ja siksi sitä kyselenkin. Voihan olla kantoraketin osiakin ihan hyvin, kuten jo mainittiinkin ja se vaikuttaakin ihan järkeen käyvältä vaihtoehdolta, mene ja tiedä?
http://www.avaruus.fi/
ATV:n tuhoutuminen Tyynen Valtameren yllä tuskin näkyi Suomesta käsin.
Mutta näkikö kukaan täällä?
on voinut tipahdella minne hyvänsä ympäri tätä piskuista palloa.
ATV:n maahan asti pudonneille romujäämille oli varattu 2700 km pituinen autio alue tyynellä valtamerellä, ja kaiken onnistuessa myös pysyttiin sen alueen sisällä. Joten vain sinä hörhöilet silkkaa huuhaata.
"...oli varattu 2700 km pituinen autio alue tyynellä valtamerellä"
Että oikein varattu? Voiko sinua typerämpää ollakaan. Kyllä ne rojut sieltä alas tulee, se on varmaa.
Luepa hörhöilijä tuosta:
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3523
Se on yli 100% varma juttu, että tuon Jules Verne -ATV:n tuhoutumista ja sen maahan pudonneita rojuja ei nähty Suomesta käsin.
Mitäpä jos nuo satelliitit olivat lähellä toisiaan vain sinun näkökulmastasi; toinen liihotteli vaikka 5000 km:n korkeudella ja toinen 50 000 km:ssä?
(En tiedä satellittien oikeista korkeuksista tuon taivaallista mutta nuo lukemat noin esimerkkeinä...)
Eipä taida Otavan tähdetkään asustaa samassa "tasossa" eli samalla etäisyydellä maasta, jostain toisesta kohtaa linnunrataa katsottuna muodostanevat ihan toisenlaisen kuvion.
tunnen tuon jutun erietäisyyksillä olevista tähdistä.
Eri korkeudella satelliiteilla on eri nopeudet, joten ne eivät pysyisi vierekkäin. Sama pätee tähtikuvioihinkin, otava oli ihan eri näköinen pyramidien rakentajille.
varmuutta.
Tulevaisuudessa LISA-järjestelmä, joka mittaa gravitaatiota koostuu kolmesta hyvin tarkoilla etäisyyksillä toisistaan liikkuvasta satelliitista. Ei vielä laukaistu.
Muistan kuulleeni tuplasatelliitista joka kartoittaa kai meran pinnan korkeuksia. Ehkä väärää tietoa.
Kaksi samaan suuntaan kulkevaa saatellittia sattumalta lähekkäin. Jos korkeusero on kymmenen kilsan luokkaa, nopeusero on melko pieni.
Todennäköisyys ilmiölle on aika iso.
Mil. satelliiteista ei virallista tietoa juurikaan saa. Saataa olla sotilaskytistyksiä.
Mahdollisuuksia olisi, vaan ei varmaa tietoa.
on kait niitä jotain.
Itse tiiralin viikolla myös satelliitteja. Näin kohtisuoraan toisiaan samassa tasossa liikkuvan satelliittiparin. Tietysti maastakäsin ratojen eroa on vaikea arvioida, mutta mielenkiintoista miten läheltä ohitus tapahtui.
säilyi läpi taivaankannen, kuten suuntakin. Tuo "mil" on tosiaankin ?.
http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/tekokuut/data/satelliittikolmiot.html
Näitä noss sateliitteja ne saattoi tosiaankin olla. Ne menivät ihan peräkkäin silloin, mutta nehän saattoivat olla vain sillä hetkellä siinä asennossa ja kolmas oli varmaan jossakin kauempana, siksi ei näkynyt. Kiitos tiedoista.
Joo itsekkin juuri näin kaksi satelliittiä melkein kiinni toisissaan vähän niinkuin nykien toisiaan ja juolahti heti mieleen ufot :DD, ja katosi meilkein heti...