Oletetaanpa seuraava tilanne, että Kuu ei olisikaan nykyisellä radallaan vaan paljon lähempänä meitä. Ja tiedetään, että Maan pinnalla vallitsee putoamiskiihtyvyys g_maa = 9,81 m/s2. Kuun pinnalla on g_kuu = 1,6 m/s2.
Jos ajatellaan Maata kiertävää avaruusasemaa, joka on kauempana Maan massakeskipisteestä, siihen vaikuttaa 90 prosenttia siitä painovoimasta joka vallitsee maanpinnalla. Eli voimme päätellä Maan vetovoiman kiihtyvyydeksi tuolla etäisyydellä 0,9 * 9,81 m/s2 = 8,83 m/s2.
Siirrytään vielä kauemmaksi maapallosta, sille etäisyydelle, missä Maan vetovoiman aiheuttama putoamiskiihtyvyys saa täsmälleen saman arvon kuin Kuun painovoiman kiihtyvyys sen pinnalla eli g_maa = g_kuu = 1,6 m/s2. Olenko oikeassa jos väitän että tämä etäisyys on sama kuin ROCHEN RAJA nestemäiselle kappaleelle, eli tähtitieteessä käytetty määritelmä satelliitin hajoamisetäisyydelle planeetan vuorovesivoimien takia?
Jos Kuu tuotaisiin kutakuinkin tuolle putoamiskiihtyvyyden g_maa = 1,6 m/s2 etäisyydelle, silloinhan Maan vetovoima irrottelisi Kuun pinnasta kiviä ja kaikkea muuta irtomoskaa aina jos g_maa on siinä kohdassa vähänkin suurempi kuin g_kuu. Ilman minkäänlaisia lujuusvoimia Kuun aineessa (tai jos Kuu olisi nestettä) Kuu hajoaisi.
Olenko oikeassa?
Jos ajatellaan Maata kiertävää avaruusasemaa, joka on kauempana Maan massakeskipisteestä, siihen vaikuttaa 90 prosenttia siitä painovoimasta joka vallitsee maanpinnalla. Eli voimme päätellä Maan vetovoiman kiihtyvyydeksi tuolla etäisyydellä 0,9 * 9,81 m/s2 = 8,83 m/s2.
Siirrytään vielä kauemmaksi maapallosta, sille etäisyydelle, missä Maan vetovoiman aiheuttama putoamiskiihtyvyys saa täsmälleen saman arvon kuin Kuun painovoiman kiihtyvyys sen pinnalla eli g_maa = g_kuu = 1,6 m/s2. Olenko oikeassa jos väitän että tämä etäisyys on sama kuin ROCHEN RAJA nestemäiselle kappaleelle, eli tähtitieteessä käytetty määritelmä satelliitin hajoamisetäisyydelle planeetan vuorovesivoimien takia?
Jos Kuu tuotaisiin kutakuinkin tuolle putoamiskiihtyvyyden g_maa = 1,6 m/s2 etäisyydelle, silloinhan Maan vetovoima irrottelisi Kuun pinnasta kiviä ja kaikkea muuta irtomoskaa aina jos g_maa on siinä kohdassa vähänkin suurempi kuin g_kuu. Ilman minkäänlaisia lujuusvoimia Kuun aineessa (tai jos Kuu olisi nestettä) Kuu hajoaisi.
Olenko oikeassa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Jos Kuu tuotaisiin kutakuinkin tuolle putoamiskiihtyvyyden g_maa = 1,6 m/s2 etäisyydelle, silloinhan Maan vetovoima irrottelisi Kuun pinnasta kiviä ja kaikkea muuta irtomoskaa aina jos g_maa on siinä kohdassa vähänkin suurempi kuin g_kuu."
Näinhän siinä kävisi jos kuu ei kiertäisi maata, vaan jokin mystinen voima pitelisi sitä tuolla etäisyydellä paikallaan. Maan vetovoima ei kuitenkaan pysty nappaamaan mitään sellaisesta kappaleesta, joka kiertää maata staattisella radalla, riippumatta radan korkeudesta.
Tietenkin jos kuun vauhtia kiihdytettäisiin ja kuu tuotaisiin todella matalalle radalle, niin jossakin vaiheessa kuu halkeaisi ja alempi kappale lähtisi maata kohti ja ylempi sinkoutuisi avaruuteen.
lähellä maata ?
Koska vain kuun keskusta kulkisi oikealla radalla sopivalla nopeudella. Alempi puolisko kulkisi hiukan alemmalla radalla kuin keskikohta ja haluaisi pudota kohti maata, koska se kulkisi liian hitaasti rataansa nähden. Ylempi puolisko taas kulkisi liian nopeasti korkeammalla radallaan ja haluaisi karata avaruuteen. Kun rataa laskettaisiin ja samalla nopeutta kasvatettaisiin voimat kasvaisivat liian suuriksi ja kuu halkeaisi jostakin kohdasta.