Nykymaailmassa on sosiaaliset luokat jakautuneet pääosin koulutuksen mukaan. Akateemiset, nuo hienostuneet, sivistyneet, kielitaitoisemmat yksilöt, jotka ovat yhteiskunnan kermaa ovat se yläluokka. Heidät kasvattavat tyypillisesti yliopisto monipuolisella opetuksellaan. He ovat ainakin hieman keskimääräistä älykkäämpiä, heillä on hyvä yleistieto ja yleissivistys. Väärin luullaan että akateemikot pärjäisi käytännön askareissa, mutta tämä perustuu virheellisiin käsityksiin älykkyydestä. Jos ihmisellä on älykkyyttä ja yleensä henkistä potentiaalia vaativaan opiskeluun, miksei hän myös pärjäisi toisenlaisissa tehtävissä. Suomessa he eivät välttämättä nosta suurempaa palkkaa kuin alemmat sosiaaliluokat, mutta heillä on tuota henkistä pääomaa enemmän: siis sivistystä, älykkyyttä, esteettisiä kykyjä, käytöstapoja. Heistä kasvaa tulevaisuuden neroja ja menestyjiä, koska heissä on se POTENTIAALI ! Itselleni, akateemisen sivistyksen saaneelle, sopii parhaiten akateeminen, hienostunut nainen, joka kykenee yhtä älykkääseen keskusteluun ja pätevään argumentaatioon itseni lailla.
Alempi sosiaaliluokka suuntautuu duunarihommiin. He ovat kouluttamattomia, huonommalla yleissivistyksellä, kielitaidolla, käyttäytymistavoilla varustettuja. He ovat enemmän tavallista kansaa, joka ei kykene ymmärtämään tieteellisiä teorioita tai yleensä teoreettista tietoa tästä maailmasta. Heidän kielenkäyttönsä on karkeaa ja käytös junttimaista.
Alempi sosiaaliluokka suuntautuu duunarihommiin. He ovat kouluttamattomia, huonommalla yleissivistyksellä, kielitaidolla, käyttäytymistavoilla varustettuja. He ovat enemmän tavallista kansaa, joka ei kykene ymmärtämään tieteellisiä teorioita tai yleensä teoreettista tietoa tästä maailmasta. Heidän kielenkäyttönsä on karkeaa ja käytös junttimaista.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Lipsahti vahingossa virhe: Tarkoitin näin "Väärin luullaan että akateemikot eivät pärjäisi käytännön askareissa, mutta tämä perustuu virheellisiin käsityksiin älykkyydestä..."
Muuhun teistä ei olekaan kun virheitä ja ongelmia luomaan.
Akateemiset on ihmiskunnan heikointa tarjontaa, rypevät omassa akateemisuudessaan ja ovat muille vaivaksi.
"Akateemiset on ihmiskunnan heikointa tarjontaa, rypevät omassa akateemisuudessaan ja ovat muille vaivaksi. "
Argumentaatiossani oli mukana pätevän päättelyn aineksia, kuten tämän yksilön kielenkäytöstä ja rahvaanomaisuudesta, voi nähdä. Silti, vielä tarvitsen suurempaa otosta kantani perustelemiseksi.
Väsynyttä.
Ensinnäkin, kyllä sivistyneen ja älykkään akateemisen pitäisi tietää mikä on akateemikko.
Toiseksi, jos olet joskus yliopistossa laajemmin opiskellut niin tiedät ettei siellä kaikkiin aloihin kuulu juurikaan yleissivistäviä opintoja tai edes kieliopintoja.
Oma kielenkäyttösi on kankeaa ja keskinkertaista, hukkaan meni hyvä koulutus!
mitä sana "akateemikko" tarkoittaa:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Akateemikko
Tiijetään. ;( Täältä ei ole ylösnousua.
kuuluu oikolukea tekstinsä ennen julkaisua!
"joka kykenee yhtä älykkääseen keskusteluun ja pätevään argumentaatioon itseni lailla."
ei yhtää ilman kuita.
tuollainen akateeminen kermaperse. Sä varmaan hallitset esim auton renkaanvaihdon - teoriassa. heh heh. Miehessä arvostan käytännön taitoja ja ihan perushyviä käytöstapoja. Koulusivistystä ei tarvita, jos omaa ns. sydämen sivistystä. Osaan toki puhua akateemisilla "ylihilseen" sivistyssanoilla ja pärjäisin pitkälle naisihanteesi vaatimuksissa...
Ai niin, olen nainen ja minulla on yksi ylempi korkeakoulututkinto ja yksi ammattikorkean tutkinto suoritettuina. Mensan testissä sain tuloksen 148.
Taas olen tähän juuttunut, vaikka kiirettäkin jo pukkaisi... Vastaan sulle tässä, mutta sitten on poistuttava.
"Väärin luullaan että akateemikot pärjäisi käytännön askareissa, mutta tämä perustuu virheellisiin käsityksiin älykkyydestä. Jos ihmisellä on älykkyyttä ja yleensä henkistä potentiaalia vaativaan opiskeluun, miksei hän myös pärjäisi toisenlaisissa tehtävissä."
Juu. Akateemiset pärjää monenlaisissa tehtävissä, toki. "Akateemikkoja" tässä maassa on kuitenkin vähän ja yleisesti ottaen "sosiaalisia luokkajakoja" en ehkä tekisi koulutuksen pohjalta.:)
"He ovat kouluttamattomia, huonommalla yleissivistyksellä, kielitaidolla, käyttäytymistavoilla varustettuja. He ovat enemmän tavallista kansaa, joka ei kykene ymmärtämään tieteellisiä teorioita tai yleensä teoreettista tietoa tästä maailmasta. Heidän kielenkäyttönsä on karkeaa ja käytös junttimaista."
Mua ei haittaa ihmisen kouluttamattomuus mitenkään, paitsi jos ihmisellä ei ole riittävästi henkistä ja ( ok., sanon vaikka nyt näin...) "intuitioon perustuvaa" sivistyksellistä ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta. Se ei mua koskaan haittaa, jos ihminen "ei tiedä" jotain. Enhän mäkään aina tiedä . Se kuitenkin haittaa, jos ihminen ei kykene myöntämään tietämättömyyttään. Ja olen mä kieltämättä joskus joihinkin sellaisiinkin ns."duunareihin" törmännyt, jotka avoimesti pilkkaavat, väheksyvät ja halveksuvat sivistyneisyyttä ja akateemista osaamista.
Yleisesti ottaen alemmuudentuntoisia ihmisiä en jaksa...Jos ihmisellä ei ole "traumaa" omasta koulutuksestaan ja jos hän kykenee olemaan siitä rehellisesti ylpeä, ei sellaisen tarvitse kokea alemmuudentunteita esim. toisia ammattiryhmiä kohtaan. Duunareissa on paljon sivistyneitä ihmisiä, mutta on kai niitäkin joitakin, jotka eivät ole. Sama asia akateemisten kohdalla.
Luulen, että kysymys on enemmänkin ihmisen yksilökohtaisesta älyllisestä ymmärryksestä, tämän itsetunnosta ja kodeissa opetetuista käytöstavoista, että miten moukkamaisesti ihminen käyttäytyy tai on käyttäytymättä. Jos ihmisellä ei ole riittävää sivistystä ( jonka voi oikein hyvin kyllä omata ilman laajamittaista koulutustakin), sellainen ehkä vain tunnistaa heikommin erilaisia yleisesti sivistyneinä pidettyjä käytöskoodeja ja asioiden välisiä sivistyksellisiä syy-seurausyhteyksiä, eikä sitä kautta ehkä ymmärrä, että joku toinen voi pitää hänen käytöstään syvästi moukkamaisena.
Jokainen ihminen on tavallaan lisäksi myös osin oman "kulttuurinsa vankikin", mielestäni...Tarkoitan lähinnä sitä, että varmasti ainakin sellaisen on itsekin aika helppoa omaksua negatiivinen ja ns. herravihainen asenne "akateemisia" ihmisiä kohtaan, joka on lähes koko ikänsä elänyt ihmisten seurassa, jotka avoimesti halveksivat akateemisia...
Mä en yleisesti ottaen pidä ihmisistä, jotka eivät seuraa aikaansa ja sitä kautta osaa mistään kiinnostavista asioista keskustellakaan. Jos joku ikänsä vaikka vain meikkaa ja lukee roskalehtiä, niin eihän sellainen ole kiinnostunut älyllisistä asioista, eikä sellaiselta sitten kovin kiinnostavia kannanottoja voi odottaakaan. Jollekin riittää se, että tietää Suomen pääministerin nimen, siinä missä jonkun toisen kiinnostus suuntautuu syvällisempiin asioihin. Siinä yhteydessä koulutuksen määrällä ei ole suurta merkitystä. Kyse on enemmänkin siitä, että minkälaisia asioita ihminen on kiinnostunut päänsä sisällä pyörittelemään ja että minkälainen tämä persoonana on. Elämähän on valintoja.
Joopajoo,
en ihan saanut kiinni kirjoituksesi punaisesta langasta mutta muutama asia siinä ainakin häiritsi.
Ensinnäkin, miten niin akateemiset kasvattaa TYYPILLISESTI yliopisto. Siis tarkoitat ehkä "ainoastaan"?
Mitä tarkoitat tällä:
"Nykymaailmassa on sosiaaliset luokat jakautuneet pääosin koulutuksen mukaan."?
Nykymaailmassa, Suomessa, Euroopassa, tällä vuosikymmenellä, MITÄ? Millä perusteella "sosiaaliset luokat" ovat ylipäänsä jakautuneet ja mitkä ihmeen sosiaaliset luokat. Luettele ne, kiitos.
Oletko tiennyt, että esim. vuonna 2007 yliopstossa suoritettiin 22 300 tutkintoa? Niistä tietenkin osa on alempia kk-tutkintoja ja osa ylempiä mutta akateemisia kaikki tyynni. Ja ikäluokka (vertailun vuoksi, yliopisto-opinnothan eivät ole millään tapaa sidoksissa ikäluokkiin) ja ikäluokkien koot ovat olleet vuoden 1970 jälkeen karkeasti haarukassa 75 000 - 55 000. Eli korkeakouluopintoja suorittaa aika suuri osa (näillä luvuilla 30-40% ikäluokasta), kookas eliitti, täytyy sanoa.
Tää on pakko olla provo, ei kukaan oo noin urpo.
Itse asiassa olen vasta akateemistuva :) Tuo kuvaus oli provo, joka ei kyllä ihan onnistunu kun tuli noita virheitäkin. Mutta mun mielestäni täällä Suomessa korostetaan korkeakouluopiskelua ehkä liikaa tai ainakin on monia vanhempia jotka haluavat lastensa menevän esim. yliopistoon opiskelemaan ja sitten ovat ylpeitä näistä maistereistaan.
Lisäksi on hassua miten on kaikenlaisia erilaisia stereotypioita, myyttejä ja muita niistä jotka ovat yliopistosta valmistuneita maistereita ja niistä jotka eivät opiskele korkeakoulututkintoa. Tossa alkukirjoituksessa oli niistä jotain.
Lisäksi nykyään vaikuttaa kuin ihmisen puheiden perusteella olis kyseessä kuin kaksi eri sosiaaliluokkaa. Jotkut ketkä yliopistoon eivät mene, pitävät itseään toisinaan vähempiarvoisempina, ovat ehkä kateellisia ym:ta ja aivan suotta ! Tällaista toisen ryhmän mustamaalaamista tapahtuu ihmeen paljon ja sen takia mulle on tullu mieleen kuin kaksi eri sosiaaliluokkaa. Ihmisten puheissä ja pinttyneissä käsityksissä ( joita toistetaan vuodesta toiseen ) nämä näkyy.
Yks mollaamisen muoto on tuo että yliopistojen maisterit eivät osaa käytännön hommia. Mä en näe siinä niin paljoa yhteyttä että yliopistossa opiskelleella olis huonot käytännön taidot. Tietenkin jos paljon keskittyy yhteen asiaan, vaikka omaan tieteenalaan niin onhan se muista asioista pois, mutta en oo tavannu juuri ketään niin täysin teoreettisesti orientoitinutta opiskelijaa että selitys vois olla tässä.
Ihmeen paljon juuri nuo ei-akateemiset mollaa esim. meitä yliopisto-opiskelijoita ja minkä ihmeen takia ? :) Me saadaan surkeeta palkkaa vaikka opiskeltais vuosia, ei välttämättä oo lomia jne. Ainakaan kateuteen ei siis oo syytä. Ennemminkin yhteiskunnan pitäisi nostaa akateemisten töiden palkkoja, suhteuttaa opiskeluvuodet palkkatasoihin, toisaalta tästä vois seurata entistä enemmän tunkua korkeakouluihin.
Melkein se yleistiedon tai sivistyksen jakaminen yliopistoissa on ainoa plussa, ja jotkut kyseenalaistavat senkin ;) Kyllä mun mielestäni yliopistossa on hyvät mahkut kartuttaa tietojansa eri aloilta kun varsinkin Suomessa voi opiskella montaa ainetta ainakin muutaman kurssin. Tietenkin voi myös mennä "putkessa" opiskellen kahta ainetta ja tähdätä mahdollisimman nopeasti siihen tutkintoon, unohtaen yleistiedon kartuttamisen.
Tuli mielenkiintoinen dokkari tässä hiljattain: "Epäkorrektia Tuomas Enbuske: Opiskelu ei kannata!". EI se niin paljon täällä Suomessa paljoa kannatakaan. Siinä oli kyse myös tosta että monet maisterit tai jopa tohtorit valmistuttuaan eivät oo tehneet päivääkään töitä :) Se oli mulle vähän uskomatonta, vaikka olihan tuo dokkari liioittelua jossain määrin, silti, siinä oli totuuttakin. Tuota töiden karttelua siinä sit ihmeteltiin ja joku työnantaja sanoi että ei ottais tohtoria töihin, joka ei oo tehny töitä. Itse en niin töitä karttele, vaan mulle kelpaa vielä kaikenlaiset kesäduunit ja pakko onkin tässä tilanteessa. Toisinaan tuota kesätyötä oon kaivannu vaikka en oo sitä aina saanutkaan hakemuksien lähettelystä huolimatta.
Mun mielestä on kyse lähinnä siitä mikä ihmisiä kiinnostaa. Mua kiinnostaa paljon muutama yliopistoaine, siks tänne tulin, en palkkojen takia. Ja mä kyl oon myös vähän tumpelo käytännön hommissa :)
pistää akateemiset korkkarinsa piiloon ku mä tuun turvakengissä töistä, ettei vaan duunaripöpöt saastuta.
"Akateemiset -- Heidät kasvattaa tyypillisesti yliopisto monipuolisella opetuksellaan."