Olen käynyt jo kohtalaisen ajan yhden henkilön luona juttelemassa, hän on empaattinen ja ymmärtää. Nyt on tuntunut että poljen paikallani.
En läheskään aina pääse mihinkään tunteeseen kiinni, enkä niihin asioihin/tunteisiin jotka minua rassaavat.
Jos kerron jotakin, terapeutti vastaa siihen omilla mielipiteillään(esim. koska sinulle tehtiin niin ja niin..).
Tuntuu että olen kyllästynyt tähän.
Pitäisi olla uusi "tekniikka" miten päästä
sinne syvyyksiin, missä ne asiat ovat.
Tuntuu että minun pitäisi olla toisen tyyppisessä
terapiassa, koska minulla on syviä traumoja.
Jossain vaiheessa huomasin että terapeuttini
tavallaan halusi omia minut ja tapaukseni itselleen.
En tiedä uskooko hän että voisin "parantua"
siellä käydessäni.
On vaikeata päästää irti hänestä, ehkä hänellä
on sama tunne.
Onko mahdollista että joskus menisin "oikeaan"
terapiaan ja kävisin vain välillä tämän nykyisen
ihmisen luona tavallaan tilannekatsauksessa?
En läheskään aina pääse mihinkään tunteeseen kiinni, enkä niihin asioihin/tunteisiin jotka minua rassaavat.
Jos kerron jotakin, terapeutti vastaa siihen omilla mielipiteillään(esim. koska sinulle tehtiin niin ja niin..).
Tuntuu että olen kyllästynyt tähän.
Pitäisi olla uusi "tekniikka" miten päästä
sinne syvyyksiin, missä ne asiat ovat.
Tuntuu että minun pitäisi olla toisen tyyppisessä
terapiassa, koska minulla on syviä traumoja.
Jossain vaiheessa huomasin että terapeuttini
tavallaan halusi omia minut ja tapaukseni itselleen.
En tiedä uskooko hän että voisin "parantua"
siellä käydessäni.
On vaikeata päästää irti hänestä, ehkä hänellä
on sama tunne.
Onko mahdollista että joskus menisin "oikeaan"
terapiaan ja kävisin vain välillä tämän nykyisen
ihmisen luona tavallaan tilannekatsauksessa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ärsyttääkö sua oikeesti se terapeutti vai heijastatko sä siihen vain omaa pahaa oloasi. Olis kai syytä kertoa hänelle noita tuntemuksistasi. Ei hoito voi edetä, jos ei puhu siitä miltä tuntuu.
Varmaan johtuu siitä kun olen kohtalaisen kauan jo käynyt ja heijastelen tunteitani siihen.
Sitten kun istun siellä huoneessa, ärsytys ei ole silloin.
Olen ehkä vihainen kun en edisty. Sama paha olo
jatkuu vuodesta toiseen. Tänä aamuna oli olo
kuin olisi helvetissä ollut, taas.
Musta vaan tuntuu että tarvitsisin toisenlaista
menetelmää päästäkseni pahasta olosta.
Terapeutti on ominut minut itselleen ja tuntuu
että on vaikea lähteä muualle hoitoon.
näin, seuraavan kerran, kun näet hänet: "Sinä et omista minua!"
sen mikä ennen kuului suhteeseen vanhempiesi kanssa
ainoo tie ulos tilanteesta on se että puhut ko.terapeutille näistä tunteistasi - olet juuri niiden takia siellä terapiassa
eli noi tunteet on ihan normaaleita terapiassa, ainakin mulla oli aikaan ihan samanlaisia juttuja ja hyvin mun sitten loppujen lopuksi kävi - selvisin hengissä ja sain jonkunlaisen avunkin - ei saa luovuttaa vaikka sattuukin
pyrkimys pahan olon? Ei ole loppujen lopuiksi mitään mihin pyrkiä, päästät vain pyrkimyksistä ja kaikesta siitä irti, mitä tähän asti olet mielessäsi kantanut, ja ongelma katoaa. kaikesta.
tsekkaa anthony de mello: havahtuminen
ja itsesuojelu, mikä estää sinua pääsemästä käsiksi niihin asioihin. Haluat olla vahva terapeutin silmissä tms?