Moi vegaanit, haluaisin joitakin neuvoja täältä päätökseeni.
Olen ollut ''kasvissyöjä'' jo 3 vuotta. Sinä aikana olen käyttänyt kalaa satunnaisesti. Lisäksi olen käyttänyt maitoa ja kananmunia. Eläinperäisiä lisäaineita, kuten E120, E904, E901 olen välttänyt. Enkä myöskään ole syönyt mitään teurastuksen sivutuotteita tai hunajaa. Eli ei liivatetta, talia, aminohappoja, juoksutetta, kaseiinia tai mitään albumiineja jne.
Olen sairastanut bulimiaa 5 vuotta ja nyt olen saanut halun parantua ja oksentaminen on vähentynyt huimasti ja käyn tapamisissa ja verikokeissa. Olen jo kauan, siis vuosikaudet halunnut ryhtyä ihan oikeaksi vegaaniksi, mutta olen äitini ja isäni mieliksi syönyt kalaa ja munia ja maitoa, koska he eivät oikein hyväksyneet asiaa, kun olin alaikäinen, epäilivät että vegaani tai kasvissyöjä ei voi saada kaikkia tarvitsemiansa ravintoaineita vaan tulee puutostiloja. Nyt olen kuitenkin ollut jo yli vuoden täysi-ikäinen ja nyt kun olen parantumassa bulimiastani, niin haluan aloittaa puhtaalta pöydältä ja ainut oikea ravinto tuntuu olevan vegaaninen ruokavalio. Se on niin puhdas ja saa ainakin minut tuntemaan itseni terveemmäksi ja auttaa painonhallinnassa.
Olen kuitenkin alipainoinen, mutta se ei varmankaan ole mikään este vegaaniudelle?
Olen tutkinut vegaaniutta ja tilannut vegaaniliiton sivuilta esitteitä itselleni. Olen vegaanisesta ravinnosta siis hyvin kiinnostunut.
Asiassa on vain yksi ongelma, joka minua häiritsee. Olen juuri ravintolakokiksi valmistunut nuori nainen ja olen aloittanut työnhaun. Kun aloitin koulutukseni, en syönyt lihaa, koulussa ei ollut juurikaan ongelmia ruokien maisteluiden kanssa, eli kukaan ei pakottanut maistelemaan mitään, mitä en halunnut.
Ja useimmissa harjoittelupaikoissakin tämä ymmärrettiin, mutta sanoivat joskus, että koskaan ei voi olla täydellinen kokki, jos ei pysty maistelemaan kaikkea. Mahani menisi sekaisin, jos maistelisin jotakin lihaa. Joissakin paikoissa minua kutsuttiin ruokavammaiseksi ja se loukkasi. He eivät halunneet sellaista ihmistä töihin, joka ei voinut syödä kaikkea. He sanoivat myös, että eivät ota ketään, jolla on jokin allergia.
Se kimpaannutti minut ja päätin, että paljostapa jäätte paitsi ja että en kyllä silti maistele mitään liha-moskaa.
Eli mielipiteeni tästä on se, että en haluaisi maistella keittiössä mitään, mikä ei ole vegaanista. Tämä on oikea ongelma. Onko muilla tästä kokemusta? Mitä itse tekisitte tällaisessa tilanteessa? Ette varmaan ainakaan luopuisi periaatteestanne?
Mitä minun siis kannattaa ottaa huomioon, kun haluan siirtyä vegaaniseen ruokavalioon ja miten voisin ratkaista tuon ongelmani ammattini suhteen?
Pidän tästä ammatista, mutta en vielä näin nuorena ainakaan pysty perustamaan omaa ravintolaa tai mitään muutakaan. Ravintolakokkina olemisessa on vielä sekin haitta, että se ei auta minua ainakaan parantumaan bulimiasta, jos koko ajan pitää jotakin maistella ja olla ruoan ympäröimänä, sillä en halua lihoa vaan pysyä terveenä ja solakkana.
Nyt tuntuu silti että haluaisin olla vain ylpeä vegaani, enkä menisi sellaiseen paikkaan töihin, jossa en saa olla täydellisesti vegaani.
Miten siis kannattaisi aloittaa avaamaan tätä ongelmien vyyhtiä? Hyviä neuvoja?
Olen ollut ''kasvissyöjä'' jo 3 vuotta. Sinä aikana olen käyttänyt kalaa satunnaisesti. Lisäksi olen käyttänyt maitoa ja kananmunia. Eläinperäisiä lisäaineita, kuten E120, E904, E901 olen välttänyt. Enkä myöskään ole syönyt mitään teurastuksen sivutuotteita tai hunajaa. Eli ei liivatetta, talia, aminohappoja, juoksutetta, kaseiinia tai mitään albumiineja jne.
Olen sairastanut bulimiaa 5 vuotta ja nyt olen saanut halun parantua ja oksentaminen on vähentynyt huimasti ja käyn tapamisissa ja verikokeissa. Olen jo kauan, siis vuosikaudet halunnut ryhtyä ihan oikeaksi vegaaniksi, mutta olen äitini ja isäni mieliksi syönyt kalaa ja munia ja maitoa, koska he eivät oikein hyväksyneet asiaa, kun olin alaikäinen, epäilivät että vegaani tai kasvissyöjä ei voi saada kaikkia tarvitsemiansa ravintoaineita vaan tulee puutostiloja. Nyt olen kuitenkin ollut jo yli vuoden täysi-ikäinen ja nyt kun olen parantumassa bulimiastani, niin haluan aloittaa puhtaalta pöydältä ja ainut oikea ravinto tuntuu olevan vegaaninen ruokavalio. Se on niin puhdas ja saa ainakin minut tuntemaan itseni terveemmäksi ja auttaa painonhallinnassa.
Olen kuitenkin alipainoinen, mutta se ei varmankaan ole mikään este vegaaniudelle?
Olen tutkinut vegaaniutta ja tilannut vegaaniliiton sivuilta esitteitä itselleni. Olen vegaanisesta ravinnosta siis hyvin kiinnostunut.
Asiassa on vain yksi ongelma, joka minua häiritsee. Olen juuri ravintolakokiksi valmistunut nuori nainen ja olen aloittanut työnhaun. Kun aloitin koulutukseni, en syönyt lihaa, koulussa ei ollut juurikaan ongelmia ruokien maisteluiden kanssa, eli kukaan ei pakottanut maistelemaan mitään, mitä en halunnut.
Ja useimmissa harjoittelupaikoissakin tämä ymmärrettiin, mutta sanoivat joskus, että koskaan ei voi olla täydellinen kokki, jos ei pysty maistelemaan kaikkea. Mahani menisi sekaisin, jos maistelisin jotakin lihaa. Joissakin paikoissa minua kutsuttiin ruokavammaiseksi ja se loukkasi. He eivät halunneet sellaista ihmistä töihin, joka ei voinut syödä kaikkea. He sanoivat myös, että eivät ota ketään, jolla on jokin allergia.
Se kimpaannutti minut ja päätin, että paljostapa jäätte paitsi ja että en kyllä silti maistele mitään liha-moskaa.
Eli mielipiteeni tästä on se, että en haluaisi maistella keittiössä mitään, mikä ei ole vegaanista. Tämä on oikea ongelma. Onko muilla tästä kokemusta? Mitä itse tekisitte tällaisessa tilanteessa? Ette varmaan ainakaan luopuisi periaatteestanne?
Mitä minun siis kannattaa ottaa huomioon, kun haluan siirtyä vegaaniseen ruokavalioon ja miten voisin ratkaista tuon ongelmani ammattini suhteen?
Pidän tästä ammatista, mutta en vielä näin nuorena ainakaan pysty perustamaan omaa ravintolaa tai mitään muutakaan. Ravintolakokkina olemisessa on vielä sekin haitta, että se ei auta minua ainakaan parantumaan bulimiasta, jos koko ajan pitää jotakin maistella ja olla ruoan ympäröimänä, sillä en halua lihoa vaan pysyä terveenä ja solakkana.
Nyt tuntuu silti että haluaisin olla vain ylpeä vegaani, enkä menisi sellaiseen paikkaan töihin, jossa en saa olla täydellisesti vegaani.
Miten siis kannattaisi aloittaa avaamaan tätä ongelmien vyyhtiä? Hyviä neuvoja?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Mistä kokki tietää tarjoaako hän hyvää ruokaa jos ei kokki ruokiaan maista? Harva kokki näkee päältä päin onko kastikkeessa tarpeeksi suolaa... Itse en oikein käsitä miten vegaani voisi toimia ravintolakokkina muualla kuin kasvisravintolassa ja näin ollen mahdolliset työpaikat aika vähissä. Jos ravintola voi valita kahdesta kokista niin sinä kyllä jäät hännille valinnassa. En halua sinua masentaa, mutta tämä on fakta.
Joo, kyllä ymmärrän, mitä tarkoitat. Sehän se totuus on. Parantumisen kannalta olisi helpompaa, jos ne menneet ruokavaliot ja kaikki voisi jättää taaksensa, mutta haluan kumminkin työllistyä, mutta täällä Pohjois-Savossa (Kuopiossa lähinnä) ei ole minkään näköisiä kasvisravintoloitakaan. Ja monet suhtautuvta kriittisesti jo siihen, että en voi maistella lihaa.
Minulla on kylläkin kieltämättä aika hyvä näppituntuma suolan ja mausteiden suhteen, mutta silti olisi ehkä jotenkin ristiriitaista valmistaa tällaisia liharuokia, jos vegaaniksi ryhdyn. Sitä haluaisin niin paljon.
Harmittaa, kun pitää valita näiden kahden kesken. Pitää varman toivoa, että löydän sellaisen paikan, jossa minut hyväksytään sellaisena kuin olen ja ehkä minun pitää vain nöyrtyä maistelemaan edes munaa ja maitoa sisältäviä ruokia, vaikka se harmittaa, mutta en työttömäksikään voi tämän takia jäädä.
Olen vielä suorittanut kouluni erinomaisin arvosanoin ja käynyt päälle lukiossa kieliä, niin olisi sääli, jos tähän ammattiin en kykenisi jäämään, koska sitä rakastan niin paljon.
Ja tämä ruokavalio on minun heikkouteni, sille en voi mitään, mutta ainakaan lihaa en voi maistella, koska minun ruoansulatus ei yksinkertaisesti kestäisi sitä. Pitää varmaan siis toivoa, että joku minut huolii tai sitten lähteä ulkomaille, joka ei taas parantumiseni kannalta olisi kovin viisasta, sillä on niitä terapiakäyntejä ja verikokeita ja kaikkea muuta.
Vai onko muita ideoita?
"mutta ainakaan lihaa en voi maistella, koska minun ruoansulatus ei yksinkertaisesti kestäisi sitä"? Olet syönyt elänproteiineja kokoajan (kala, munat, maito)?
Onko tämä ruuansulatuselimistösi kykenemättömyys sulattaa nisäkkäiden ja aikuisten lintujen lihaa todennettu jotenkin? Vai onko kyseessä olettamuksesi, koska "et ole syönyt lihaa" Vaikka siis oletkin (se kala, muna ja maito)...
Kerran sattui vahinko, jonka takia söinkin pienen palan lihaa, en siis omasta tahdostani vaan sairaan pilan takia. Siitä seurasi jo parin tunnin päästä todella huono olo ja oksettava olo, sekä ripulia vähän myöhemmällä. Seuraavana päivänäkin olin toipilaani ja vatsa oli edelleen aivan sekaisin.
:/ Ja myös siskoni tutulle on käynyt samalla tavalla. Hän joutui siitä sairaalaan. Kalan ja lihanbakteerikannat ovat kuitenkin sen verran erilaisia, että ei se satunnainen kalan syöminen siitä tilanteesta pelastanut.
Mikäli liha ei ollut pilaantunutta, niin vatsanväänteesi eivät siitä johtuneet.
Mikä ravintoala-alan koulu olikaan kyseessä, jonka olet käynyt?
Normaali, pilaantumaton ruoka-aine ei sisällä mitään bakteereja jotka eivät tuhoutuisi vatsahapoissa.
Mikäli olisit koko ikäsi ollut nauttimatta mitään eläinproteiineja, niin silloin vaisin uskoa, että ko. aminohappojen pilkkomiseen tarvittava entsyymi voisi olla hakusessa, mutta kohdallasi ei tästäkään ole kyse.
Teet olematonta ongelmaa: syöminen on juuri niin hankalaa/helppoa, kuin sinä itse valitset. Pätee myös ammatinvalintaan ja muuhunkin elämään.
Kyllä se van niin meni. Ja mikään näistä ruoista ei ole ollut pilaantunutta. Tässä todiste, että niin voi käydä; Luepa nuo kommentit/keskusteluketjut.
http://www.oikeuttaelaimille.net/foorumi/index.php?showtopic=426&st=135&p=209080&#entry209080
http://www.oikeuttaelaimille.net/foorumi/index.php?showtopic=9457&pid=66195&mode=threaded&show=&st=&#entry66195
http://www.oikeuttaelaimille.net/foorumi/index.php?showtopic=9457&pid=67585&mode=threaded&show=&st=&#entry67585
On näköjään monille muillekin niin käynyt. Joillakin vatsa vana on herkemmässä kunnossa ja minulla ei ole mitään sairautta, mikä tuon olisi voinut aiheuttaa. Ja nämä pilan tehneet pitivät tätä pila ajotenkin hauskana.. :( Sitä se ei ainakana ollut. Törkeää se oli.
Ja kouluaikoinakin meillä kävi nainen, joka oli vegaani. Hän kertoi koulussa vegaaniudesta ja kappas vain, hänellekin oli käynyt samankaltaisesti, hän on ollut yli 20 vuotta vegaani ja E120 aiheutti hänelle sairaalareissun.
eivät ole todisteita yhtään mistään; ne ovat ihmisten tekemiä päätelmiä (sisältävät useita virhelähteitä) omakohtaisista kokemuksista. Vrt keskustelupalstoihin, joissa esim. todistetaan jumalan olemassaoloa henkilökohtaisilla henkistymiskokemuksilla. Todistusarvo näillä kokemuksilla ja huhupuheilla on tasan nolla.
Kannatan veganismia, johon olenkin siirtynyt n. 10 vuoden vegetaarivaiheen jälkeen. Vegaanina olen elellyt viitisen vuotta, mutta edelleenkään en siedä kaikkea huhaata ja mutua, jota veganismiin liitetään.
http://answers.yahoo.com/question/index?qid=20080710003258AAyxm69
Usko, jos haluat, mutta niin se menee. Ei välttämättä kaikilla, mutta joillakin kyllä. Ja varmana jostakin löytyy ihan oikeaa tietoa siitä.
Sinulla on koulutusta, älyä ja vahva tahto. Minusta olet ihan oikealla alalla veganismista "huolimatta" ja myös tuosta bulimiasta. Itsekin haaveilin ja haaveilen ravintola-alasta, mutta ei ole kantti riittänyt toteuttamaan sitä haavetta. On todella hienoa, että olet opiskellut noin pitkälle, ja se on kyllä työnantajien vahinko, jos sinä et heille kelpaa. Tulisiko tässä esiin se julma totuus, että asut liian pienellä paikkakunnalla, jossa ei ole mahdollisuuksia. Pitäisikö sinun lähteä muualle hankkimaan vahva kokemus ja sitten palata takaisin? Entäpä sellainen idea, että hakeutuisit johonkin jatkokoulutukseen niin, että tuleva työpaikkasi ei olisikaan keittiössä vaan enemmän asiantuntijatehtävissä/tuotekehittelyssä yms. Ja kun sinulla kerran on kielipäätä, niin voisit opiskelun aikana hakeutua kansainväliseen vaihtoon esim. Englantiin, joka on paljon vegaaniystävällisempi maa kuin Suomi. En oikein tarkkaan tiedä noista jatkokoulutushommista, mutta varmaan sinä itse tiedät tai voit ottaa selvää. Entä olisiko sinulla nyt mahdollisuus hakea töihin tai harjoitteluun johonkin ulkomaille, jonnekin, missä kasviskokille olisi käyttöä?
Bulimiasta. Minusta se, että olet toipumassa siitä, ei ole este ammattisi harjoittamiselle. On vain hyvä sinun parantumisesi kannalta, että joudut haasteiden eteen. Sen ja veganismin tarjoamat haasteethan voit parhaimmillaan kääntää voitoksi. Entäpä jos opiskelisitkin ravintsemusterapeutiksi tms., jolloin voisit antaa tietosi ja kokemuksesi niitä tarvitsevien käyttöön?
Tuosta lihan maistamisesta. Minusta ei ole oikein, että sinut yritetään laittaa siitä seinää vasten ja kyseenalaistaa perustelusi. Jos se on sinun valintasi, pidä siitä kiinni. Toki voit antaa periksi, jos todella tunnet olevasi vahva, valmis ja halukas siihen. Itse en ole.
Anteeksi tämä "sönkötys". Halusin vain rohkaista ja tukea sinua, kertoa, että olen iloinen puolestasi, että olet näinkin pitkälle jaksanut tuolla vaikealla tiellä. On vain ehkä niin, että olet vähän aikaasi edellä. Syömishäiriöitä, erikoisruokavalioita, veganismia. Kaikkia noita on entistä enemmän ja enemmän, mutta ravintola-alan koulutus ja työnantajien asenteet laahaavat 20 vuotta perässä. Tosiaankin ilo, että on noin rohkeita ihmisiä, jotka uskaltavat yrittää jotain tavallisuudesta poikkeavaa. Olen ihan varma, että työllistyt, löydät oman paikkasi ja tiesi. Älä anna periksi!
Niin, täällä päin ei veganismi tai minkään sortin kasvissyönti, varsinkaan tällä alalla, ole kovin hyvä seikka...
Ja siitä jatkokoulutuksesta, että juuri keittiössä haluan olla töissä ja tehdä ruokaa, sen takia en hakeutunut jatkokoulutukseen, koska esimies-ja paperityöt eivät sinällään kiinnosta. Halusin ennemminkin tehdä vain töitä.
Joo, ja olenkin parin vuoden sisällä ajatellut meneväni ulkomaille, mutta tällä hetkellä se olisi vaikeaa sairauteni vuoksi, koska nyt minua hoidetaan täällä. Muuten lähtisin samantien.
Ja varmaan tulisi ikävä mummiani ja ukkiani, kun eivät he enää kovin kauaa elä ja olenkin alkanut käymään heidän luona useammin, että saan viimeiset kivat muistot heidän kanssaan.. :(
Tuosta ravitsemisterapeutin ammatista sen verran, että olen kyllä kiinnostunut erittäin paljon ravitsemustieteestä ja se olisikin ihan varteenotettava vaihtoehto, mutta en sitten tiedä olisiko se se oikea ammattini, kun tästä pidän niin paljon.
Joo, yksi opettaja sanoi, että minunkin pitäisi maistaa lihaa, mutta kieltäydyin sillä uhalla, että se vaikuttaa numerooni. Onneksi ei vaikuttanut vaan sain erinomaisen numeron. En yksinkertaisesti pystynyt. En myöskään ole syönyt äyriäisiä tai nilviäisiä tai simpukoita tai mitään selkärangattomia ''kaloja'', koska en miellä niitä kaloiksi, vaikka joku kalaa syövä ne mieltääkin niiksi. Luokallani oli yksi aikuisopiskelija, joka myöskin oli kalaa syövä ''kasvissyöjä'', mutta joka maisteli ammatin takia lihaa, kun piti maistella. Itse en olisi voinut, enkä varsinkaan sen jälkeen kun mahani oli mennyt aivan sekaisin, sen ''lihapilan'' takia''. Liha ällöttää ja kala.
En ole valmis antamaan periksi. Pidän vakaumuksestani kiinni, kelpaisinpa sitten kenellekään työntekijäksi tai en. Eihän keliakiaa sairastava kokkikaan voi maistella gluteinia sisältäviä aineksia tai laktoosi-intoleranssia poteva ei voi maistella maitotuotteita. Miksi minun pitäsi sitten maistella jotakin sellaista, mitä en voi maistella? Kysynpähän vaan.
Haluan elää terveellisesti ja mielestäni vagaaninen ruokavalio on ainut oikea vastaus siihen. Enää minusta ei ole järkevää elää epäterveellisesti, jos kerta on kaikki mahdollisuus elää kaikkein terveellisimmällä tavalla, eli olemalla vegaani. Uskon tähän todella vakaasti, enkä koskaan aio enää syödä muita, kuin vegaanisia tuotteita.
Toivotaan että työllistyn, bulimia, vegaanius ja kaikki erityisruokavaliot yhdessä ovat aika haasteellinen ''juttu'' tai joskus '' taakkakin'' tällä alalla. Tiedän että se tulee olemaan vaikeaa, mutta ehkä voin olla muille esimerkkinä ja olla oman tieni kulkia, josta minut muistetaan, kun olen aikani elänyt. Uskon tähän. Odottakaa vaan.. :D
Tänään söin vegaanisen aamupalan: (320kcal).
4dl vettä, 1 alpro soya-jogurtti (97kcal), kuitupuuro (63kcal), 100g kiiviä (42kcal), 1 näkkileipä päälliset (54kcal), 10g hasselpähkinärouhetta (64kcal).
Mitä olette mieltä tästä? Onko hyvin koostettu, vai tarvitsisiko jotakin lisätä/vaihtaa?
Niin ja kiitos kaikille vastanneille!
...masentaa, mutta kokkia joka ei voi maistaa laittamiaan ruokia voisi verrata vaikka lääkäriin joka ei voi koskea potilaaseen, tai lentoemäntään joka ei voi tarjoilla juomia. On ymmärrettävää, ettei haluta palkata työntekijää, joka ei pysty hoitamaan kaikkia työtehtäviään normaalisti.
Jos et halua maistella eläinkunnan tuotteita sisältäviä ruokia, niin eihän sinun ole pakko hakeutua töihin ravintolaan. Sinulla on mahdollisuuksia vaikka mihin. Kuten tuolla aikaisemmin joku mainitsi, niin ehkä sinun kannattaisi harkita jatko-opintoja, ja suuntautua työtehtäviin, joissa voit hyödyntää aikaisempaa koulutustasi, ja lisäksi vegaanivakaumustasi ja varsinkin myöhemmin (itse paremmin bulimiasta toivuttuasi) jopa omakohtaisia kokemuksiasi syömishäiriöistä.
Harkitse myös vielä sitä oman yrityksen perustamista. Ota ainakin aktiivisesti selvää, löytyisikö alueeltasi kokeneempia kokkeja, ravintola-alalla toimivia henkilöitä, ja/tai rahoittajia, jotka olisivat kiinnostuneita kasvisravintolan (tai kasvisruokapainotteisen ravintolan) perustamisesta. Vaikkei juuri nyt olisi sinulle oikea hetki tuollaisen suunnitelman toteuttamiseen, niin ei asioiden selvittäminen ikinä ole turhaa työtä, vaan se voi poikia oikeanlaisia kontakteja työpaikan hankintaa varten, ja tietenkin tietoa ja kokemusta tulevaisuutta varten. Lisäksi oman yleisen aktiivisuuden tuominen esille on aina hyvää "mainosta" sinulle itsellesi, ja voi parhaassa tapauksessa auttaa sinua siinä sivussa löytämään työpaikan.
olet selkeästi yrittämässä ihan väärälle alalle.
sulla ei ole edellytyksiä.
Perustelematon heitto tämä "heit vaan" viesti, mutta kommentoidaan silti. Kuten yllä mainitaan, aloittaja on todella sankarillinen esitaistelija uuden asian puolesta. Joten missään nimessä ei mitään alanvaihtoa vaan rohkaisemaan lisää vegaaneita ryhtymään ruoka-alalle. Se olisi kaikista paras keino parantaa maailmaa.
Minä en luovuta vaan aion taistella, että saan toteuttaa molemmat unelmani ja uskon että minulla on siihen edellytyksiä. Minulla on edellytyksiä ravintola-alalle. Haluan olla juuri se ensimmäinen joka tekee tällaista ja avaa tien muille samassa tilanteessa olijoille. Voitan bulimian ja taistelen ammattini puolesta. Aion voittaa molemmat taistelut! :D Kiitos kannustajille. Ja epäilijöillekin kiitos, sillä teidän kommenteistanne saan vaan lisää päättäväisyyttä ja sinnikkyyttä!
Toisaalta ihan hyvä, että tottelit vanhempiasi ollessasi alaikäinen ja bulimikko.
Vasta nyt olet täysi-ikäinen, paremmassa kunnossa ja valmis ottamaan vastuun omasta terveydestäsi.
Tärkeintä on, että saat ravinnostasi riittävästi kaloreita, koska olet alipainoinen. Eli opettelepa vaikka vegaanisten kakkujen ohjeita ja syö niitä niin paljon kuin napa vetää. Ja heitä salaattiisi sen verran oliiveja ja oliiviöljyä kuin hyvältä tuntuu. Myös vegaaninen juusto kuuluu varmaan ruokavalioosi. Ja joo, se B12 ym kannattaa opetella.
Normalipainoa kannattaa tavoitella sen takia, että varmaan jossain vaiheessa saatat haluta oman lapsen. Normaalipainoiselle se onnistuu...
Kaksi kasvissyöjäystävääni (ei ees vegaaneja) toimi vuosia ravintolakokkeina, pihvejä paistellen ja muita liharuokia valmistaen. Maistelusta ei tullut ongelmia, koska ruoat tehtiin reseptien mukaan. Molemmat lopettivat lopulta omatuntosyitä. Sinulle suosittelen kasviskokiksi ryhtymistä. Paitsi omatuntosyistä myös sen takia, että voit kehitellä "omia" ruokalajeja ainoastaan kasvisrintamalla. Ei ole kiva vuosia tehdä ruokaa toisten resepteistä, ruoanlaitto on myös luovuuslaji. Et varmaan näe itseäsi luovana liha- ja kalarintamalla?
Kaksi
toipuvaa "syömään kakkuja niin paljon kuin napa vetää"...