kun katsellaan kaukaisia kohteita, niin mitä kauemmas katsotaan, niin eikö siinä väkisinkin ole tiellä esim joku toinen tähti?
Kun siis käytetään vaikka zoomia putkesta, jolloin myös harpataan suuria loikkia menneisyyteen, niin eihän tuo putki voi zoomata jonkun kohteen läpi.
Sitten kun tuota saastetta on niin paljon jo maan ilmakehässä. Niin hyppääkö se linssi jotenkin sen saasteen yli kun katsotaan vaikka kuun kraatereita. Miksi se ei näy kuvassa?
Auttakaa joku tässä, kiitos.
Kun siis käytetään vaikka zoomia putkesta, jolloin myös harpataan suuria loikkia menneisyyteen, niin eihän tuo putki voi zoomata jonkun kohteen läpi.
Sitten kun tuota saastetta on niin paljon jo maan ilmakehässä. Niin hyppääkö se linssi jotenkin sen saasteen yli kun katsotaan vaikka kuun kraatereita. Miksi se ei näy kuvassa?
Auttakaa joku tässä, kiitos.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lähinnä meidän galaksimme tähtienvälinen pöly rajoittaa sitä mitä voimme nähdä galaksimme ulkopuolelta. Parhaiten galaksista näkee ulos galaktisten napojen suuntaan jossa galaksin pöly haittaa vähiten. Tähdet eivät ole merkittävästi näkyvyyttä rajoittava tekijä, sillä ne ovat kuitenkin pieniä suhteessa etäisyyteen.
Maapallon ilmakehän kaasumaiset saasteet ovat aika hyvin läpinäkyviä. Ihan puhdaskin ilma kuitenkin himentää valoa sellaisella määrällä että eron huomaisi jos voisi verrata näkymää ilman ilmakehää ja ilmakehän kanssa (vaikka eihän sitä oikeasti voi). Pölyhiukkaset ovat liian pieniä näkyäkseen astronomisissa kuvissa suoraan, mutta ne himmentävät valoa.
Kyllähän tähdetkin voivat jonkin verran rajoittaa näkyvyyttä (esim. tiheät pallomaiset tähtijoukot) mutta tähtien välinen pöly ja tiheämmät pölypilvet yleensä "ehtivät ensin". Galaksissa olevan pölyn vuoksi emme esim. näe visuaalialueella (näkyvä valo) edes galaksin ytimeen asti, puhumattakaan siitä mitä on galaksin ytimen toisella puolella.
"kun katsellaan kaukaisia kohteita, niin mitä kauemmas katsotaan, niin eikö siinä väkisinkin ole tiellä esim joku toinen tähti?"
Tuon probleeman voisi ehkä myös esittää muodossa "miksi yötaivas on pimeä?". Kun valaisevan pinnan pintakirkkaus ei riipu etäisyydestä niin meidän pitäisi kaiketi joka suunnassa nähdä valoisa tähden pinta jos avaruus on äärettömän suuri. Tällöin yötaivas ei voisi olla pimeä.
Tähän ratkaisuna esitetään että avaruuden laajeneminen aiheuttaa yötaivaan pimeyden. Avaruuden laajenemisesta siis johtuu että tähdet eivät näy taivaalla vieri-vieressä vaikka avaruus voi olla äärettömän suuri. Kaikkien tähtien valo ei pääse meille asti koska valon nopeus on äärellinen.