Tieteen esittämissä tosiasioissa minua ihmetyttää muutama juttu. Minulla ei ole nyt esittää faktoja, koska olen töissä, mutta ehkäpä esitän ne myöhemmin.
Eli, kuinka kasvihuonekaasut (CFC-yhdisteet) voivat nousta ilmakehään, kun ne ovat ilmaa raskaampia? Kaiken järjen mukaan niiden täytyisi painua maahan, jossa pieneliöt voivat käyttää niitä ravinnokseen.
Entä merenpinnan nousu napajään sulamisen myötä?
Koe: laita jääkuutio vesilasiin, mittaa pinnan korkeus ja odota, kunnes jää on sulanut. Kas, veden pinta on laskenut!
Lisäksi ilmaston lämpötilan nousu on hidasta, jopa luonnollista. Kuinka jää voi sulaa vuotuisen keskilämpötilan ollessa reilusti nollan alapuolella?
Kuinka AIDS levisi samaan aikaan juuri niillä alueilla, missä WHO antoi isorokkorokotuksia? Ennen AIDSin puhkeamista WHO oli pohtinut, kuinka väestön lisääntymistä voisi kontrolloida.
Onko oikein kyseenalaistaa se, mitä meille esitetään totuutena?
Itse uskon ihmisten ”pelottelun” olevan mahdollinen keino nopeuttaa globalisaatiota, maiden ja talousmahtien yhdistymistä.
Eli, kuinka kasvihuonekaasut (CFC-yhdisteet) voivat nousta ilmakehään, kun ne ovat ilmaa raskaampia? Kaiken järjen mukaan niiden täytyisi painua maahan, jossa pieneliöt voivat käyttää niitä ravinnokseen.
Entä merenpinnan nousu napajään sulamisen myötä?
Koe: laita jääkuutio vesilasiin, mittaa pinnan korkeus ja odota, kunnes jää on sulanut. Kas, veden pinta on laskenut!
Lisäksi ilmaston lämpötilan nousu on hidasta, jopa luonnollista. Kuinka jää voi sulaa vuotuisen keskilämpötilan ollessa reilusti nollan alapuolella?
Kuinka AIDS levisi samaan aikaan juuri niillä alueilla, missä WHO antoi isorokkorokotuksia? Ennen AIDSin puhkeamista WHO oli pohtinut, kuinka väestön lisääntymistä voisi kontrolloida.
Onko oikein kyseenalaistaa se, mitä meille esitetään totuutena?
Itse uskon ihmisten ”pelottelun” olevan mahdollinen keino nopeuttaa globalisaatiota, maiden ja talousmahtien yhdistymistä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tottakai on oikein kyseenalaistaa vallitsevat 'totuudet'. Emme me mitään tiedä, silti oleellista on kysyä miksi. Kenen etuja vallitsevat 'totuudet' palvelevat on oleellinen kysymys. Kenen etua jatkuva vallankumous palvelee, mikä on pienempi paha jne.
Kaasut täyttävät käytettävissä olevan tilan ja sekoittuvat täysin. Kaasumolekyylien atomipainot vaikuttavat lähinnä niiden kaoottissatunaiseen lämpöliikkeeseen. Massakkaimmat ovat inertiaisimpia. Kevyimmällä, vedyllä on suurin variaatio nopeusvaihteluissa. Merkitystä on eri molekyylien elektronikehän ulottuvuuksilla suhteessa painoon. Ympäristöään kevyempi 'kelluu'. Maaperäesimerkki: uraani on tilavaa ja kelluu maan vaipassa, eikä ole painunut maapallon keskipisteeseen, vaikka atomipainoltaan niitä painavimpia onkin.
Napajäätikäistä Etelämantereen ja Grönlannin jääkakut ovat lähes kokonaan kuivalla maalla eivätkä meressä. Etelämanteren jäät eivät sula vaan kasvavat. Tähänastisesta valtamerien pinnannoususta puolet on johtunut vuoristojäätiköiden (esimerkiksi Alppien) ja länsigrönlannin jäätikön sulamisesta ja toinen puoli valtamerien pintakerrosten lämpölaajenemisesta.
Maapallon keskilämpötilan noususta osa on luonnollista, eli auringon toiminnan voimistumisen seurausta ja osa ihmistoiminnan seurauksista johtuvaa. Ihmistoiminnan ilmastovaikutuksen kieltäjiä löytyy asiallisista tiedehenkilöistä yhä vähemmän. Keskilämpötilan nousunopeusarviot vaihtelevat sen mukaan, kuinka pitkä aika otetaan taannehtivasti historiasta tulevaisuuden esikuvaksi. Sata vuotta menneisyyttä antaa sadalle vuodelle tulevaisuutta asteen parin nousuodotteet.
Muutaman kymmenen vuoden aikainen nousuvauhti ennakoi noin 5-6 asteen nousua ja viimeisten vuosien nousuvauhti antaisi odottaa jopa yli kymmenen asteen nousua seuraavan sadan vuoden aikana.
Lämpenemisvauhti on kiihtyvää ja sen jatkumiselle ei tiedetä luonnollista pysäyttäjää. Jossakin vaiheessa kehityksestä tulee (tai on jo saattanut tulla) itseään voimistava ketjureaktio. Merien pohjissa ja tundriin sitoutuneena on valtavasti jäätynyttä metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Vesihöyrykin on kasvihuonekaasu ja se ei aivan heti pääse loppumaan.
Kyseenalaistettavaksi siis jäi AIDS ja sen leviäminen suhteessa isorokkorokotusten kanssa.
Ja se, että otsoniaukon syntyminen (ja katoaminen) on luonnollinen, maan suhteesta aurinkoon johtuva reaktio, joka esiintyy vuorotellen sekä eteläisellä että pohjoisella pallonpuoliskolla.
Voisiko AIDS-viruksen ja rokotusten välinen yhteys olla seurausta saastuneiden neulojen käytöstä. Tietääkseni samoilla rokotusneuloilla ainakin meneisyydessä rokotettiin suuria määriä ihmisiä Afrikassa.
Otsoniaukko tai paremminkin otsonikerroksen ohentuma ei ole ainoastaan toisella pallonpuoliskolla ilmenevä ja vuorotteleva ilmiö, vaan vastaavaa ohentumaa, joka on etelämantereen päällä on myös pohjoisnavan yläpuolelle, tosin ei yhtä rajuna.
Kun kaksi ilmiösarjaa korreloi keskenään ja tälle korrelaatiolle halutaan antaa selitys, kannattaa aina kysyä, onko olemassa jokin kolmas vaikuttava tekijä. Tällainen voisi olla vaikkapa (kuviteltu esimerkki) liikenneyhteyksien kasvu ja länsimaisen elintavan leviäminen. Edellinen mahdollistaa rokotuskampanjat ja jälkimmäinen luo niille kulttuurisia edellytyksiä. Samalla edellinen mahdollistaa HIV:in nopeamman leviämisen ja jälkimmäinen puolestaan poistaa mahdollisia vapaita sukupuolisuhteita estäviä kulttuurisia tabuja. Itse tutkisin jotain tämäntapaisia seikkoja, jos nyt sattuisin tutkimaan ko. asiaa.
Kyllä, kaikki mahdolliset syyt täytyy ottaa huomioon tutkiessa asiaa.
Saastuneet neulat ovat erittäin varteenotettava vaihtoehto. Huolimattomuus, sattuma, neulojen puute vai tarkoitus?
Ei tietenkään pidä hylätä mahdottomana myöskään teoriaa, jonka mukaan WHO ryhtyi tuumasta toimeen väestönkasvun hillitsemiseksi.
Olihan kyseinen terveysjärjestö paria vuotta aikaisemmin antanut lausunnon, jonka mukaan maailmaan täytyy saada jokin hillitsemään väestönkasvua.
Jatkokysymyksen voisi myös esittää: Palveleeko HIV ihmiskuntaa?
Oikeudenmukaisesti jaettuna maapallolla olisi vielä runsaasti tilaa esimerkiksi viljelykäyttöön.
Nopeat syövät hitaat.
Kenties tässä on syy, miksi kukaan ei ole tutkinut ko. asiaa, vaikka se on mielenkiintoinen kulttuurisena ilmiönä, joskin myös epäilyttävä. Riippuu mistä suunnasta asiaa katsoo.
Kaikki, millä on enemmän valtaa kuin meillä, ei ole sittenkään pyhää.