CaCO3(s) Ca( 2)(aq) CO3(-2)(aq) 2H( )(aq) Ca( 2)(aq) H2CO3(aq) CO2(g) H2O(l)
Elikkä tuollainen reaktio, kysyisinkin että mitä tapahtuu kun systeemin lämpötilaa lisätään erityisesti mitä tapahtuu hiilihappoliuokselle?
lisääntyykö vai pienentyykö hiilihapon konsentraatio? eli lisääntyykö vai pienentyykö sytemin pH?
Mietin siis meren pH muutoksia?
Elikkä tuollainen reaktio, kysyisinkin että mitä tapahtuu kun systeemin lämpötilaa lisätään erityisesti mitä tapahtuu hiilihappoliuokselle?
lisääntyykö vai pienentyykö hiilihapon konsentraatio? eli lisääntyykö vai pienentyykö sytemin pH?
Mietin siis meren pH muutoksia?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tuolla reaktioyhtälöllä ei ole merkitystä ilmaston lämpenemisen ja merien hiilidioksidipitoisuuksien kanssa. Tämä siitä syystä, että CaCO3(s) eli kalsiumkarbonaattia ts. marmoria (tai kalkkikiveä) voi olla vain merien pohjassa, joissa veden lämpötila on aina n. 4'C.
Lisäksi sinun tulisi huomioida sekin seikka, että Ca(OH)2 ei ole veteen liukeneva, joten Ca( 2)(aq) on pysymätön muoto.
Otitkos nyt huomioon, ettei meren pohjassa yli 5km syvyydessä ole marmoria? Kyse on kompensaatiosyvyydestä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Carbonate_Compensation_Depth
Viittaan siis tähän lauseeseesi: [Tämä siitä syystä, että CaCO3(s) eli kalsiumkarbonaattia ts. marmoria (tai kalkkikiveä) voi olla vain merien pohjassa,]
Sitä en osaa sitten sanoa, miten paljon tuon kompensaatiosyvyyden vaihtelu vaikuttaa ilmastoon.
Toisekseen otitkos huomioon, että meri on iso?
Jos vaikka merivesi olisi lähes kyllästynyt kalsiitilla (25 mg/l), niin moninko kertaisesti siihen olisikaan sitoutunut mielestäsi hiilidioksidia ilmakehän koko hiilidioksidimäärään verrattuna?
Tosiasiassa merivesi taitaa pääosin olla ylikylläinen kalsiitin suhteen.
Kun olet tämän selvittänyt, niin mihin johtopäätöksiin tuletkaan?
Ca(OH)2(aq) CO2(aq) H2O(l) Ca(HC03)2(s)
Onko tämä reaktion mahdollinen "luonnollisessa olosuhteissa"
Ja Ca CO3-- ionit kai pyrkivät tasaamaan koncentraation ja näin siis diffuusion seurauksena jakautuvat kaikkeen veteen?
Vaikkei systeemissä ole kuin vettä, hiilidioksidia ja CaCO3, niin siitä tulee hiukka monimutkainen.
http://encyclopedia.thefreedictionary.com/Calcium Carbonate
Kalsiitin vesiliukoisuuden lämpötilariippuvuus muuten on negatiivinen:
-1 × 10^(-6) ... -3 × 10^(-5) molal/°C
http://adsabs.harvard.edu/abs/1959GeCoA..17..214W
Tuosta artikkelista voisi ajatella, että hiilidioksidin lisääminen ilmakehään ja sitä kautta mereen sekä meren lämpötilan nostaminen saostaisivat CaCO3:a merestä, mutta ehkä siinä on vielä muutama mutta? Tämä siis kuitenkin vähän näyttäisi toimivan tasaavana mekanismina?
Esimerkiksi kalsiitin (CaCO3) liukoisuus meressä näyttää olevan syvyydestä riipuvaista:
http://comp.uark.edu/~ksteele/gochemfiles/SteeleCarbonatePC-762.htm
Tuossa sanotaan, että syvemmällä kuin 4500m kalsiitti liukenee meressä.
Enpä siis osaa varmasti vastata kysymykseesi. Puhtaan CO2:n tapauksessa vesiliuksen CO2 vähenee lämmitettäessä, jolloin pH nousee.
Ja sitten kalsiumkarbonaatin liukoisuus lisääntyy kun pH laskee.
Onko tämä muuten otettu noissa ilmastomalleissa huomioon. jos on niin en voi muuta kuin onnitella :O
Meinasin että onko nämä kaikki liukoisuus jutut CO2 Ca(OH)2 CaCO3 H2CO3 otettu huomioon
Enpähän tiedä, onko tuo meren systeemi edes niin tunnettu, että voitaisiin ottaa huomioon.
Kun näyttäisi olevan ylikylläisessä tilassa, niin siinäpäs ei tasapainovakiotkaan ole aivan "ennustekykyisiä".
Meren hiilimäärän saisi kaiketi alennettua ilmakehän koko CO2 vastaavalla määrällä kylvämällä sopivaa pienikiteistä kalsiittia mataliin ja keskisyviin meriin (siis ei noihin yli 4,5 km syviin kohtiin). Vaikea sanoa, mikä olisi riittävä määrä, mutta varmasti ihmisvoimin toteutettavissa. Voi olla, että joku toinen kemikaali tepsii vielä paremmin (rautayhdiste, joka aiheuttaa leväkukinnon?)
Sehän siinä sitten olisi, että se saostettu karbonaatti olisi melko pysyvästi poissa kasvien ravinnon kierrosta ja vahinko voisi olla isompi kuin se, mitä sillä pyrittiin estämään.
Ihan varmasti on otettu. On varmasti hienoa "löytää" jotain uutta, jota yksinkertaiset tiedeihmiset eivät vain ole tulleet ajatelleeksi vaikka oikeasti sinunkin tietosi perustuvat samojen tyyppien julkaisimiin kirjoituksiin.
Hiilidioksidin liukeneminen veteen on sitä suurempaa, mitä kylmempää vesi on. Suolapitoisuus ja sen vaihtelut kierrättävät vettä pohjalta pintaan luonnollisesti. Mitä happamampaa vesi on, sitä enemmän karbonaatteja voi vapautua meren pohjasta. Kaikeksi onneksi, merivesi on mahtava systeemi, joka ainakin vielä toistaiseksi puskuroi itseään kiitettävästi. Pintavesien lämpeäminen on uhka hiilidioksidin imeytymiselle, sitä myötä happamoitumiselle ja kauhuskenaarioissa karbonaatit voisivat vapautua meren pohjasta. Siksi CO2:n johdattamisessa merenpohjaan halutaan olla erityisen varovaisia.
Noin se alkajaisiksi menee.
tässä vähän laajempi versio.
CO2 H2O H2CO3
H2CO3 HCO3- H
HCO3- CO3-- H
Ca CO3-- CaCO3
Ca HCO3- CaHCO3
Ca 2OH- Ca(OH)2
Ca(OH)2 2CO3-- Ca(HCO3)2 2OH-
Tämän lisäksi pitää ottaa huomioo lämpötila vesihöyry, metaani typpioxiidi ja varmasti vielä monia muita, ja tuossa ei varmaan alkunkaan ole kaikki. Minäkin saisin pienellä vaivalla parikymmentä noita tasapainoreaktiota.
tähän hommaan tarvittaisiin matemaatikko laskeman jonkunlainen komplexisuus arvio.
kyllä varmaan kaikki ovat tietoisia noista mutta miten korrekti johtopäätös niistä on saatu on vähän kyseenalaista.