Suomen kielen sanojen sanotaan olevan tautisen pitkiä mm. taivutuspäätteiden runsaan käytön johdosta. Toisaalta sanoja tarvitaan vähemmän kuin monissa muissa kielissä, koska artikkelit puuttuvat ja mm. prepositioiden käyttö on vähäisempää.
Ongelmia suomen pitkät sanat aiheuttavat esimerkiksi teknisten vempeleiden käyttöliittymäteksteissä. Englantia tms. kieltä puhuva suunnittelija saa parinkymmenen merkin mittaiselle riville mahtumaan ajatuksen, jonka ilmaiseminen samassa tilassa ymmärrettävällä suomen kielellä saattaa olla lähes ylivoimaista. Tuollaisten laitteiden lokalisointi on monesti varsin haastavaa puuhaa!
Vaan mitäpä sanotaan seuraavasta näytteestä?
"Matuma qulaata "sinaakkutaani" qamutit sumiiffiit takutippaa. Qimusserneq Sisimiunut pingaaruteqartuarsimavoq. Siusinnerusukkut piniartut piniarnerminni piniariarnerminnilu atugarinerusarlugu. Ullumikkulli qimussit sunngiffimmi angallatitut kiisalu takornarissat immikkut ittumik misigisaqartinniarnerannut atorneqarnerulerlutik."
Yllä kirjoittamassani suomenkielisessä tekstissä on 593 merkkiä / 74 sanaa = keskimäärin 8,01 merkkiä / sana. Vieraskielisessä tekstinäytteessä on vastaavasti 308 merkkiä / 24 sanaa = 12,83 merkkiä / sana. Sanat ovat peräti 60 % pidempiä!
Keiden kielille kerkeävät ja hampahille hajoovat moiset sanahirviöt?
Ongelmia suomen pitkät sanat aiheuttavat esimerkiksi teknisten vempeleiden käyttöliittymäteksteissä. Englantia tms. kieltä puhuva suunnittelija saa parinkymmenen merkin mittaiselle riville mahtumaan ajatuksen, jonka ilmaiseminen samassa tilassa ymmärrettävällä suomen kielellä saattaa olla lähes ylivoimaista. Tuollaisten laitteiden lokalisointi on monesti varsin haastavaa puuhaa!
Vaan mitäpä sanotaan seuraavasta näytteestä?
"Matuma qulaata "sinaakkutaani" qamutit sumiiffiit takutippaa. Qimusserneq Sisimiunut pingaaruteqartuarsimavoq. Siusinnerusukkut piniartut piniarnerminni piniariarnerminnilu atugarinerusarlugu. Ullumikkulli qimussit sunngiffimmi angallatitut kiisalu takornarissat immikkut ittumik misigisaqartinniarnerannut atorneqarnerulerlutik."
Yllä kirjoittamassani suomenkielisessä tekstissä on 593 merkkiä / 74 sanaa = keskimäärin 8,01 merkkiä / sana. Vieraskielisessä tekstinäytteessä on vastaavasti 308 merkkiä / 24 sanaa = 12,83 merkkiä / sana. Sanat ovat peräti 60 % pidempiä!
Keiden kielille kerkeävät ja hampahille hajoovat moiset sanahirviöt?
Vastaukset 29
Vanhimmat
Vieraskielisen tekstinäytteen suomenkielistä versiota minulla ei ole, mutta englanniksi tuo teksti on ilmaistu 56 sanalla, joissa on 292 merkkiä = keskimäärin 5,21 merkkiä / sana. Kysytyn kielen sanat ovat siis pituudeltaan yli 2,4-kertaisia englantiin verrattuna!
On tämä vaan niin helskyvän kaunista kieltä, ettei varmaan tee pahhhaaa vaikka pantais vähän lisssäää.
* * *
Periarfissat allat
Aningaasartuutinik matussusiiniarnissamut periarfissat allat ilangaat aningaasaateqarfinnut qinnuteqarsinnaaneq, kiisalu suliffeqarfinnut tapersersorneqarnissamut ujartuisinnaaneq. Angalanissanut aningaasartuutit, angalanerullu nalaani nerisaqarnernut aningaasartuutit aningaasaliisinnaasunut qinnuteqarnikkut pissarsisinnaangaanni saqqummersitap iluanaarutigineqarnissaanut oqilisaataasinnaavoq.
Najungarisami Kultur-eqarfimmut taperneqarnissamik qinnuteqaatigineqarsinnaapput aamma suliffeqarfinnit tapersersorteqarnissamut ujartuisoqarsinnaavoq. Kiisalu aningaasaateqarfiit siunertamut tulluartut qinnuteqarfigineqarsinnaapput, eqqaamasassarli aajuna: Aningaasaateqarfiit qinnuteqarnissamut killigititaqartarmata piumasaqaateqartarlutillu.
Najungaqarfigisami Kultureqarfimmi sulisut aningaasaateqarfinnut qinnuteqarniaraanni ikiortigineqarsinnaassasut naatsorsuutingaarput. Aningaasanilli tapersersuisussat soqutigisarisarpaat aningaasartuutit tamavissuisa matussusinnginnissaat, agguataarnilimmilli tapiisinnaanissartik soqutigisarlugu, soorlu assersuutingalugu angalanerup ilaannaa akilerlugu najungaqarnerup ilaannaa akilerlugu immiussisarfiup Aqissip atorneqartussap ilamerna akilerlugu.
Nammineq immiussinerup nalaani ineqarfissamik pissaqaraanni aamma ineqarneq akeqartarmat, periarfissaasinaasut ilangaat akikillisaataalluarsinnaallunilu.
* * *
Tuossa näytteessä oli 84 sanaa / 1.284 merkkiä = 15,29 merkkiä / sana!
Jos joku kieli on vileä pikäsanaisempi kuin suomi, niin SE EI tarkoita etteikö suomikin olisi pitkäsanainen kieli.
Vertaa: sinulla voi olla paksu perse, vaikka jollakin olisi 5 tuumaa paksumpi.
...en huomaa kiistäneeni suomen kielen pitkäsanaisuutta. Totesinpahan vain löytäneeni kielen, jonka sanat ovat VIELÄKIN pidempiä.
Tohtisinko sitten lausua perseeni paksuudesta yhtikäs mitään? Elokuun alkupäivinä totesin tällä palstalla elopainoni pyörivän 213 paunan paikkeilla (ts. maapallo vetää olentoani puoleensa liki yhden kilonewtonin voimalla), joten harva minua luuviuluna pitänee edes istumamuskeleiden osalta. Mutta tuhdimpiakin takamuksia tässä tasavaltakunnassa eppäilemäti on!
Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian puitteisiin kai nämäkin asiat mahtuvat. Se ainakin selittää maailmankaikkeutta laajemmin kuin Newtonin painovoimateoria.
Ellet sitten tulkinnut minun otsikkoani "Suomiko pitkäsanainen kieli?" pitkäsanaisuuden kiistämiseksi? Sehän oli vain tuollainen ns. retoromaaninen kysymys, johon ei odoteta vastausta saati että sillä pyrittäisiin väittämään mitään.
Churin kaupunkia ympäröivässä Graubündenin kantonissa Sveitsinmaalla osaavat peijakkaat esittää noita retoromaanisia kysymyksiä ihan alkukielellä. Kylläkin ymmärtävät tai ovat ymmärtävinään käypäläistä, joka kommunikoi saksaksi.
Kirjoitit siis otsikkoon kysymyksen joka ei tarkoita mitään. Typerää paskaa.
Latinalaisperäinen retoromanian kieli (eli tällä kielellä itsellään ilmaistuna "Rumantsch") on vähäisin Sveitsin neljästä virallisesta kielestä. Sitä puhutaan lähinnä vain paikallisesti Graubündenin (engl./ransk. Grisons, retorom. Grischuna) kantonin itäisimmissä ja läntisimmissä osissa. Kantonin pääkaupunki Chur on retoromaniaksi Cuira, mutta siellä puhutaan toki lähinnä schwyzerdütschiä.
Sveitsin äidinkielijakautuma: (sveitsin)saksa 63,9 %, ranska 19,5 %, italia 6,6 %, retoromania 0,5 %, muut 9,5 %.
http://www.eda.admin.ch/washington_emb/e/home/culedu/cultur/langua.html
Kartta kielten levinneisyysalueista maassa:
http://www.about.ch/culture/languages/language_map.html
Sveitsin kieli- ja kultturiolot norjalaissilmin nähtynä (englanniksi):
http://www.pvv.ntnu.no/~heidit/felt.html
...jos en oman perseeni paksuudestakaan!
"RETORINEN puhetaitoon tai sen tehokeinoihin kuuluva; kaunopuheinen, korkealentoinen; korusanainen.
Erityisesti: "retorinen kysymys" on kysymys, johon ei odoteta vastausta vaan jolla pyritään johdattelemaan lukijaa tai vain ilmaisemaan ihmetystä tai "heittämään kysymys ilmaan". Sanan virallinen asu ns. -oli-säännön mukainen, mutta "retoorinen" esiintyy puheessa ja joskus kirjoituksessakin."
Lähde:
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/laaja.html
Mutta älä nyt ota kummiskaan nokkiisi, hei!
pitäisi kirjoittaa tämä: pilotti vai pilootti?
>Mutta tuhdimpiakin takamuksia tässä
>tasavaltakunnassa eppäilemäti on!
Savoksi asia kai ilmaistaisiin sanoin PUAHKEET PERSAAKSET.
Siinäpä taitaa olla idioomi, jota ei voi yleiskielentää?
Tuo "puahkeus" ilmeisesti viittaa mitä melkoisimpaan kokoon.
Olen kuullut koirasihmisen suusta ihastusta ilmaisevassa äänilajissa päästetyn lausahduksen "Onpa murakat perät!" Tämä ei ymmärtääkseni viitannut niinkään kokoon vaan muodon ja toiminnallisuuden yhdessä aikaansaamaan visuaaliseen attraktioon.
...oli luonnollisestikin naarasihminen. Kauniisti käveleväinen, somasti pukeutuvainen.
Ei kai kukaan erehtynyt kuvittelemaan muuta?
Ensimmäinen näyte oli jostain Sisimiunut-nimisen grönlantilaiskunnan pormestarin puheesta tai lausunnosta. Valitettavasti en löydä sitä enää netistä millään ilveellä.
Toinen näyte on sivulta
http://www.ulomusic.dk/paasis2.html
Grönlannin inuiittien eli eskimoiden puhumasta grönlannin kielestä on siis kysymys. Grönlanti on tällä kielellä ”Kalaallit Nunaat”. Antamalla sen hakuehdoksi Googleen löytyy tätä kaunista kieltä lisää roppakaupalla.
Kunnan nimi olikin perusmuodossaan Sisimiut eikä Sisimiunut. Ilmeisesti grönlannin kieltä taivutetaan sijapäätteillä kuten suomeakin.
Vielä tuohon ensimmäiseen näytteeseen:
Matuma qulaata "sinaakkutaani" qamutit sumiiffiit takutippaa. Qimusserneq Sisimiunut pingaaruteqartuarsimavoq. Siusinnerusukkut piniartut piniarnerminni piniariarnerminnilu atugarinerusarlugu. Ullumikkulli qimussit sunngiffimmi angallatitut kiisalu takornarissat immikkut ittumik misigisaqartinniarnerannut atorneqarnerulerlutik.
Englanniksi ylläoleva kuuluu:
The dog-sledge on the "bar" above shows you which main section you are currently in. Dog-sledges have always been of great significance for Sisimiut. Formerly they were primarily a means of transport for hunters on hunting trips. Now dog-sledges are used principally as leisure vehicles and to give tourists an experience which is a bit different.
http://www.sisimiut.gl/main_kn.htm
Veikeän näköistä kieltä :o)
Onkohan Kejonen lueskellut näitä sivuja kun on keksinyt uusia nimikandidatteja suomalaisille...
http://www.yle.fi/radiosuomi/
Kuuntele myös >> Perspektiivi >> Perspektiivi 051003
Hauskan näköisiä sanoja on myös indonesian kielessä - näytteitä löytyy panemalla Googleen hakusanoiksi esimerkiksi tämän kirjoittajan nimimerkki...
Olen monasti pohtinut asian toista puolta ja tullut siihen tulokseen, että riippumatta sanojen lukumäärästä tai pituudesta ajatus kulkee suunnilleen samalla nopeudella kaikissa kielissä.
Verrataanpa vaikka ranskaa ja suomea:
qu'est-ce que c'est mikä tämä on
/keskösee/ 'mikä on se joka tämä on'
pourquoi miksi
/purkua/ 'mitä varten'
par ce que siksi
/parskö/ 'sitä varten että'
quelle heure est-il? paljo kello?
/kelöretil/ 'mikä tunti on'
Tai ranskaa ja englantia:
il y a there is
/iljaa/ 'hänellä on siellä'
il n'y a pas there isn't
/ilniapa/ 'hänellä siellä ei ole [askeltakaan]'
(ääntämisohjeet // ovat ihan omatekoisia ja epävirallisia - "honni soit qui mal y pense...")
Ranskan kieli saattaa kuulostaa nopearytmiseltä, mutta itse asiassa se välittää ajatusta suunnilleen samalla nopeudella kuin suomen kielikin (savon murre on tietenkin poikkeus - se ei välttämättä välitä mitään tietoa).
Jokaisessa kielessä on merkitystä kantavia osasia ja niitä käytetään tietyssä järjestyksesä tiettyjen sääntöjen mukaisesti.
Mikä sitten tekee kielistä pitkä- tai lyhytsanaisia?
???
Pitkäsanaisuuden puolustukseksi on sanottava:
Käännös on useimmiten pitempi kuin alkuperäinen teksti.
Pisin englannin sana? No siinä on noin 3600 kirjainta ja se määritellään näin "A chemical name describing bovine NADP - specific glutamate dehydrogenase, which contains 500 amino acids".
Klassikko lajissaan on Maija Poppasen "Supercalifragilisticeplalidocious" (34 kirjainta).
Kahdennellatoista sijalla on "Antidisestablishmentarianism" (28 kirjainta).
'a octrine of opposition to disestablishment (withdrawal of state patronage, support, or exclusive recognition from a church)'.
Kerrotaan Britannian pääministerin William
Ewart Gladstonen (1809 - 1898) käyttäneen sanaa kerran.
Entäs ne muut? Katso itse:
http://www.careercampus.net/resources/longwords.htm
Supercalifragilisticexpialidocious:
Atoning for extremely delicate beauty while being highly educable.
Super: extremely
Cali: beauty
Fragilistic: delicate
Expiali: highly
Docious: educable
http://oldpoetry.com/Poem/307610
Sieltä löytyy muuten se 3600-kirjaiminenkin sana kokonaisuudessaan...
Ruotsalaisessa patenttihakemuksessa on joskus viime vuosisadan alkupuolella esiintynyt laite nimeltä LÅGTRYCKSKVICKSILVERÅNGURLADDNINGSANORDNING. Nyt sana on lyhentynyt ruotsin kielessä 6-kirjaimiseksi. Mikähän tuo nykyinen sana on ja mitä se merkitsee suomeksi?
Seuraavassa suomenkielisessä yhdyssanassa on jotain järkeäkin:
LENTOKONESUIHKUTURBIINIMOOTTORIAPUMEKAANIKKOALIUPSEEROPPILAS
Joku on väsännyt pidemmänkin ”yhdyssanan”, jonka peräkkäisten osien välillä on aina jotain yhteyttä mutta ajatus ei välttämättä kanna useamman osan päähän. Kas tässä:
kyyhkyslakkahillotaatelipalmusunnuntaikävelykatujuhlakoristehedelmäkaramellimassatuotevalvontalaitteisto-testauslaboratoriokäyttökertatulitikkuviinapiilohomokaasulasersädehoitokotikaljakimblemestaruussarjakuva-
ristikkokilpajuoksuhiekka-aavikkoluonto-ohjelmauusintavaalikokousedustusmeno-paluuruuhka-
bussivuoropysäköintisakkolihakoukkuselkänahkavyöruusukasvimaamunajuustomaitorasvaimunestepinta-alahuuli-
punakampelaverkkomahalaskuharjoitustyöaamukampapellavaöljykriisiapukeinolonkkalepolomarusketusrajatieto-
teollisuuskiinteistömarkkinointi-diplomi-insinööriopiskelijaperinnemaisema-arkkitehtikilta-aktiivihiiliteräsbetonivalurautaristisiitoshärkäpizzamaustevoipaperiroskapostimerkkisavusaunavastaprotesti-
marssivapautusliikevaihtoväliarvojoukkopakomatkaopaskoirakantakorttitaikatalvisotakunniajäsenetupuolikuiva-
rehuvilja-aittakorpisuomaastohiihtoputkitiivistesilikonirintataskuvaraslähtöliukumiinakenttäkeitinvesihanasaari-ryhmätyömyyrävuosikurssikirjapainopistetulotukivarsikenkäkauppaopistoupseerikerhohuonepalveluammattikoulu-
poikatyttöenergiatalousaluelaajennustarvehierarkiakaaviosuunnittelupäätöspäivävientisulkuporttiteoriapohja-kuntourheiluruutuässäpariluistelutyylituomaripelimiesvoimisteluvideokulmakarvakuonokoppalakkipäämääräalennus-tilataksimittarimatopurkkikeittoastiakaappipakastinyhdistelmälukkoseppähenkilötunnussanaleikkikalupakkipussi-eläinkoeponnistuslautakuntalakitekstiseikkailuleiritelttakangaspuujalkasienipiirakkareseptivihkopakkausmuovi-kuularuiskumaalaustarvikevarastohyllymetrilakuavainnaulakkovartiopäällikkötasogeometriavirhevaihtosähkökazoo-pillihousupukupellehyppylankakeräkaaliaivovuotosuojavaatekappalemyyntitykkilavatanssiaskelmoottoripyöräkoppi-siemenperunapalstajakoviivaintegraalioperaattorialgebraoppilaitoskompleksilukusuoraveto-oikeusmurha-asevarikkopilttuu.
Siinä pitäisi olla 1783 kirjainta tai jotain sinne päin.
>LÅGTRYCKSKVICKSILVERÅNGURLADDNINGSANORDNING
matalapaine-elohopeapurkauslaite
Vaikuttaa olevan sähkön kanssa tekemistä. Elohopeahöyrylamppu on kuitenkin korkeapaineinen laite. Siis se ei ole se? Fehnelt-katkoja? Loisteputki? Elohopeatasasuuntaaja?
Arvattavaa jää...
Loisteputki eli loistelamppu (ruots. ”lysrör”) on OIKEIN!
** Fredrik Viklund found LÅGTRYCKSKVICKSILVERÅNGURLADDNINGSANORDNING in a Swedish patent application from approximately 1910-1930. It referred to what is now called a "lysrör" in common language. It means "Low pressure quicksilver vapour discharge apparatus." **
http://kornet.nu/blindhona/arkiv/000487.html
MIKÄ TÄMÄ ON?
LLANFAIRPWLLGWYNGYLLGOGERYCHWYRNDROBWLLLLANTYSILIOGOGOGOCH?
Tai tarkemmin, missä?
...ihan googlaamatta muistelisin sen olevan jokin kyläpahanen Walesissa. Nimen merkitystä en tohdi ryhtyä muistinvaraisesti arvailemaan.
Tuossa on kuitenkin ”vain” 58 kirjainta. Uudesta-Seelannista löytyy Taumatawhakatangihangakoauauotamateaturipukakapikimaungahoronukupokaiwhenuakitanatahu (85 kirjainta).
http://members.aol.com/gulfhigh2/words12.html
Siinä jää Äteritsiputeritsipuolilautatsijänkä toiseksi!
Olikos "Äteritsiputeritsipuolilautatsi Baari" Sallassa vai Pelkosenniemellä? Yhtä kaikki, soma olisi joskus käydä kumoamassa tuopillinen moisen nimisessä paikassa, somien annoskelijattarien palvelemana. Kunhan ei vain Lapin Kultaa!
"Kunhan ei vain Lapin Kultaa! "
Kohta tullee lapinleukua jos ei rupia kalija kelepaamaan!
Siinä on toki sitä "tunturipurojen raikkautta" yllin kyllin, mutta kun oluen tekoon tarvitaan hyvän veden ohella vähän otramaltaita ja humaliakin -- noin niinkuin makua antamaan!
Luen Lapin Kullan samaan kastiin jenkkien Budweiserin ( Millerin Coorsin Michelobin ym. bulkkikaljojen) kanssa. "What is common to Bud and making love in a canoe?" -- "Both are fucking close to water!"
Miksi olut kusettaa nopeammin kuin maito?
- Elimistön ei tarvitse muuttaa väriä.
Miksi Lapinkulta kusettaa nopeammin kuin olut?
- Elimistön ei tarvitse muuttaa edes makua...