tarvisin vähä jelppiä täsä tehtävässä, elikkäs:
kevyeen pyörään on ripustettu langan varan kaksi 100g punnusta. Toiselle puolelle lisätään 50g punnus.
a. määritä punnusten kiihtyvyys ja langan jännitysvoima.
b.lisäpunnuksen massaa voidaan vaihdella. Mikä on suurin mahdollinen langan jännitysvoima, joka lisäpunnuksella voidaan saada aikaan?
Nuo punnukset ovat siis tavallaan väkipyörässä. Kuvittele että punnuksien välille laitetaan lanka ja se laitetaan siitä langan keskikohasta väkipyörän päälle.
elikkä laskin kiihtyvyyden ja sain 1.962m/s^2. kummallaki siis sama kiihtyvyys mutta toisella eri suuntainen.
Langan jännitys voimaksi sain 1.1772
mutta mites tuo b. kohta??
voiko täsä tehä oletuksen että punnuksen suurin saama kiihtyvyys on 9.81m/s^2 (voiko tommosta oletusta ees tehä) ja sitä kautta lähtä laskemaan langan jännitysvoimaa??
kevyeen pyörään on ripustettu langan varan kaksi 100g punnusta. Toiselle puolelle lisätään 50g punnus.
a. määritä punnusten kiihtyvyys ja langan jännitysvoima.
b.lisäpunnuksen massaa voidaan vaihdella. Mikä on suurin mahdollinen langan jännitysvoima, joka lisäpunnuksella voidaan saada aikaan?
Nuo punnukset ovat siis tavallaan väkipyörässä. Kuvittele että punnuksien välille laitetaan lanka ja se laitetaan siitä langan keskikohasta väkipyörän päälle.
elikkä laskin kiihtyvyyden ja sain 1.962m/s^2. kummallaki siis sama kiihtyvyys mutta toisella eri suuntainen.
Langan jännitys voimaksi sain 1.1772
mutta mites tuo b. kohta??
voiko täsä tehä oletuksen että punnuksen suurin saama kiihtyvyys on 9.81m/s^2 (voiko tommosta oletusta ees tehä) ja sitä kautta lähtä laskemaan langan jännitysvoimaa??
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vähän huonosti muotoiltu b-kohta, koska ei sanota taaskaan, mitä oletetaan!
Jos oletetaan, että vaikkapa pyörä on jumissa, niin lankaan saa ainakin sen lisäpunnuksen verran vetojännitystä. Jos punnus pudotetaan lankaan, niin tulee siihen kuormitushuippu sen pudotuksen johdosta. Lisää voimaa saa paiskaamalla sen punnuksen siihen. Jne. jne.
Jos taasen lisäpunnus laitetaan erittäin varovaisesti siihen lankaan, niin vapaasti pyörivän pyörän johdosta lankaan ei tule muuta kuin sen pienemmän punnuksen verran vetoa, koska loput voimasta menevät systeemin kiihdytykseen.
Mutta valitettava totuus kuitenkin on se, että lisäpunnuksen asennustavasta riippuen siihen voidaan hetkellisesti saada lähes minkälainen voima tahansa. Muussa tapauksesa esimerkiksi naulan hakkaaminen seinään vasralla olisi mahdotonta, mutta koska niin ei kuitenkaan ole, niin vastaavasti myös heittämällä siihen suurella nopeudella jokin vastapaino saadaan lankaan vaikka kuinka suuri hetkittäinen vetovoima, jonka johdosta se yleensä katkeaa.
KAIKKI SIIS RIIPPUU SIITÄ, MITÄ OLETTAA!
että se punnus kevyesti laitetaan siihen ja samalla pidetään systeemiä paikallaan ja sitte päästetään irti.
ja tää on ihan koulutehtävä että eikö tuosa oo muka mitään laskemista??
Kun toiselle puolelle panee ISON punnuksen, niin toisessa päässä oleva 100g ei tunnu missään ja ISO alkaa kiihtyä sen maan vetovoiman mukaan. Jännitystä ei kuitenkaan aiheuta kuin se toisessa päässä kohoava 100g.