MOX-voimala Suomeen? APUA!

että suomessa ei ole ydinvoima-alan asiantuntijoita koskaan ollutkaan ja jos joku nyt tietääkin vähän enemmän niin kielitaito ei riitä tarvittavien dokumenttien lukemiseen ja ymmärtämiseen.

benz kirjoitti:

että suomessa ei ole ydinvoima-alan asiantuntijoita koskaan ollutkaan ja jos joku nyt tietääkin vähän enemmän niin kielitaito ei riitä tarvittavien dokumenttien lukemiseen ja ymmärtämiseen.

Lue lisää

Ongelma on kyllä jo kauan tiedetty. Valtio tulee apuun ydinvoiman tietotaidon nostamiseksi:

"Ydinenergiaa käyttävältä maalta edellytetään riittävää infrastruktuuria, joka kattaa laitosten käyttö- ja valvontaorganisaatioiden ja ydinjätehuollon lisäksi myös alan koulutuksen ja tutkimuksen. Julkisten ydinturvallisuustutkimusohjelmien lähtökohtana on, että ne luovat edellytyksiä ydinvoiman turvallisen käytön jatkumiselle ja ydinjätteiden käsittelyyn tarvittavan tietämyksen säilymiselle, uuden tietämyksen kehittämiselle ja kansainväliseen yhteistyöhön osallistumiselle. Ydinvoimayhtiöiden tai viranomaisten omat tutkimukset, jotka kuuluvat käyvien tai uusien laitosten ja ydinjätehuollon valvonnan tai luvituksen piiriin, on rajattu tutkimusohjelmien ulkopuolelle. Alan tutkimusta harjoittavat organisaatiot ovatkin Suomessa olleet tärkeä voimavara, jota eri ministeriöt, Säteilyturvakeskus (STUK) ja voimayhtiöt ovat pystyneet hyödyntämään."

http://domino.poutapilvi.com/ek/ek.nsf/0/9EF0EEDE2FA5944EC2256C9C00304408?OpenDocument

No mikset kysy asiaa STUK:sta?Turhaa sä täällä itket ja iniset noista asioista.Täällä sä et maailmaa paranna!

"Plutoniumpitoisuus on 5%:n luokkaa. Voineeko sitä sitten sanoa runsaaksi, jokainen päättäköön itse."

Mitä luulisit ns. tavallisen ihmisen päättelevän tämän perusteella:

'Muutama mikrogramma plutoniumia voi hengitettynä aiheuttaa keuhko- tai kielisyövän. Samoin 1200 g jauhettua plutoniumia riittää radioaktiivisuudeltaan tappamaan sitä hengittävät ihmiset 2 km²:n säteellä.' ?

Paljonko yhdessä MOX-polttoainesauvassa/nipussa on plutoniumia?


"Joka tapauksessa MOX-polttoaine on ominaisuuksiltaan hyvin samanlaista tavallisen uraanioksidipolttoaineen kanssa."

Ominaisuuksien erot ympäristön/terveyden jne. suhteen?


"MOX:n kuljetukset eivät eroa olennaisesti tavallisen ydinpolttoaineen kuljetuksista."

Miten eroaa?

"MOX ei käyttämättömänä ole erityisen radioaktiivista, eikä sen kuljtuksessa ja käsittelyssä tarvita erityisiä säteilysuojia."

Radioaktiivisuuden määrä?
Mitä tarkoitat 'erityisillä säteilysuojilla'?

Vastaaja kirjoitti:

"Plutoniumpitoisuus on 5%:n luokkaa. Voineeko sitä sitten sanoa runsaaksi, jokainen päättäköön itse."

Mitä luulisit ns. tavallisen ihmisen päättelevän tämän perusteella:

'Muutama mikrogramma plutoniumia voi hengitettynä aiheuttaa keuhko- tai kielisyövän. Samoin 1200 g jauhettua plutoniumia riittää radioaktiivisuudeltaan tappamaan sitä hengittävät ihmiset 2 km²:n säteellä.' ?

Paljonko yhdessä MOX-polttoainesauvassa/nipussa on plutoniumia?


"Joka tapauksessa MOX-polttoaine on ominaisuuksiltaan hyvin samanlaista tavallisen uraanioksidipolttoaineen kanssa."

Ominaisuuksien erot ympäristön/terveyden jne. suhteen?


"MOX:n kuljetukset eivät eroa olennaisesti tavallisen ydinpolttoaineen kuljetuksista."

Miten eroaa?

"MOX ei käyttämättömänä ole erityisen radioaktiivista, eikä sen kuljtuksessa ja käsittelyssä tarvita erityisiä säteilysuojia."

Radioaktiivisuuden määrä?
Mitä tarkoitat 'erityisillä säteilysuojilla'?

Lue lisää

"Mitä luulisit ns. tavallisen ihmisen päättelevän tämän perusteella:
'Muutama mikrogramma plutoniumia voi hengitettynä aiheuttaa keuhko- tai kielisyövän. Samoin 1200 g jauhettua plutoniumia riittää radioaktiivisuudeltaan tappamaan sitä hengittävät ihmiset 2 km²:n säteellä.' ?"

Ns. tavallinen ihminen saadaan tietysti tuollaisella harhaanjohtamisella kuhun ja pelon sekaiseen tilaan koska ns. tavallisella ihmisellä ei ole mm. radiokemian, patologian ja säteilysuojelun aloilta tarpeeksi tietoa, jotta tämä voisi arvioida tuollaisen väittämän oikeellisuutta ja ennenkaikkea merkityksellisyyttä. Lauseessasi ei käytetä säteilysuojelussa käytettävää termistöä, etkä anna viitettä tekstiin joka tuksi väitteitäsi, joten en lähde arvioimaan niiden oikeellisuutta. Vaikka väittämäsi on todennäköisesti ainakin osin virheellinen tai vähintäänkin epätäsmällinen, lähden siitä oletuksesta että se on sittenkin oikea ja keskityn paljon tärkeämpään asiaan: merkityksellisyyteen.

Vaikka sanomasi olisikin totta, ovat kuvatunlaiset tilanteet niin absurdeja, että ne voidaan olennaisesti jättää huomiotta. Samalla laillahan voitaisiin sanoa: "Korkeajännitejohdoissa virtaa kuolema ja vain jokunen metri tyhjää ilmaa erottaa meidät tuskallisesta lopusta. Vain muutama amppeeri riittää tappamaan ihmisen. Jos ihmisiä laitettaisiin korkeajännitejohtojen alle 2 km matkalle metrin välein, ja johtojen kiinnitys hajoaisi, 2000 ihmistä kohtaisi tuskallisen lopun sähkövirran ja liekkien paahtaessa heidän sisuskalunsa kelvottomiksi."

Tämä on tietysti totta, mutta onko se merkityksellistä? Ei. Miksei? Koska asiat joista ihmisen todella tarvitsee olla huolissaan ovat jotain aivan muuta. Korkeajännitejohto-onnettomuudet ovat erittäin harvinaisia, plutoniumonnettomuudet vielä harvinaisempia. Läketieteen historia ei taida tuntea yhtään kuolintapausta, jossa ihminen olisi kuollut plutoniumin hengittämiseen. Jos keskitämme tarmomme jonkin olemattoman vaaran tekemiseen vielä olemattomammaksi, esimerkiksi sähköjohdot tai plutoniumin kieltämällä, uhraamme voimavaroja, jotka olisivat paljon enemmän parantaneet ihmisten turvallisuutta oikein käytettynä, esimerkiksi liikenneturvallisuudessa. Pahimmassa tapauksessa kokonaisseuraukset ovat haitallisia, jos vaikka plutoniumin polttoainekäytön kieltämällä tulemme edistäneeksi terveydelle kiistatta vaarallista polttovoimaa tai ehkäisseeksi ydinaseriisuntaa.

Puhe plutoniumin hengittämisen vaaroista on aivan poikkeuksellisen absurdia - tämä lienee ilmiselvää kun tarkastelemme mitä pitäisi tehdä, jotta MOX-polttoaineessa olevaa plutoniumia olisi ylipäänsä mahdollista hengittää. Ensiksikin polttoaine-elementtien zirkoniumkuori pitäisi rikkoa, kenties polttoleikkaamalla. Toisena plutonium pitäisi erotella polttoaineen ollessa 95%:sesti köyhdytettyä uraania. Tämä vaatisi ensin aineiden erottelua rikkihapolla. Seuraavaksi rikkihappo ja plutonium eroteltaisiin sopivalla pelkistimellä (esimerkiksi rautasulfaatilla). Saatu metallinen plutonium pitäisi atomisoida, käytännössä joko kaasu-, neste-, sentrifugi- tai ultraääniatomisointilaitteistolla. Sitten metallipulveri pitäisi saada aerosoliksi, ehkä jonkinlaisella puhallinlaitteistolla. Valitettavasti vain pikkuruinen plutoniumatomi, jolla on huono aerodynamiikka ja valtavan suuri (n. 10-kertaa raudan) massa tuppaa putoamaan maahan kuin punnus. Täten täytyisi luoda voimakas ilmavirta jonkinlaiseen suljettuun tilaan, kenties kuplahalliin. Ehkäpä jokin varakas terroristijärjestö voisi kuukausien valmistelulla ja kovalla työnteolla varastaa MOX-polttoainetta, aukoa polttoaine-elementit, erotella plutoniumin kemiallisesti, atomisoida sen ja puhaltaa ympäri vuokraamaansa kuplahallia, jonne olisi pakottanut tuleviksi syöpäpotilaikseen tuhatpäisen yleisön vastustajiaan. Ymmärtänet kuitenkin, että tämä ei ole ihan ensimmäisenä mahdollisten uhkien listalla, ja että lienee järkevämpää varautua hieman todennäköisempiin vaaroihin ja hyväksyä MOX-polttoaineen käyttö, josta kuitenkin on vuosien kokemus kymmenissä eurooppalaisissa voimaloissa ilman, että yhtään onnettomuutta olisi sattunut polttoaineen käytössä tai kuljetuksessa.

"Paljonko yhdessä MOX-polttoainesauvassa/nipussa on plutoniumia?"

Jaa, no tyypillinen polttoaine-elementti painaa muutaman sata kiloa, joten plutoniumia olisi yhdessä elementissä ehkä 20 kilon paikkehilla.

" 'Joka tapauksessa MOX-polttoaine on ominaisuuksiltaan hyvin samanlaista tavallisen uraanioksidipolttoaineen kanssa.'
Ominaisuuksien erot ympäristön/terveyden jne. suhteen?"

Kummankaan tyyppinen ydinpolttoaine ei tavallisessa käytössä missään vaiheessa joudu kosketuksiin elollisen luonnon kanssa. Näin ollen olennaisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia ei ole. Kummankaan tyyppinen polttoaine ei käyttämättömänä säteile erityisen paljoa, pitkäaikainen oleskelu kummankaan tyyppisen polttoaine-elementin vieressä ei aiheuta terveydellisiä seuraamuksia. Rikkoutuneeseen, käyttämättömään polttoaine-elementtiin ei kummassakaan tapauksessa liity olennaista akuuttia säteilyvaaraa, mutta kontaminaatiovaara kylläkin. Yksilön suojavarusteiksi riittää tällöin haalari, käsineet, kenkäsuojat ja hengityssuoja. Jos suojia ei ole mahdollista käyttää, on syytä peseytyä jälkikäteen ja varmistaa tulos kontaminaatiomittauksella.

" 'MOX:n kuljetukset eivät eroa olennaisesti tavallisen ydinpolttoaineen kuljetuksista.'
Miten eroaa?"

Lähinnä tulee kysymykseen elementtien mahdolliset rakenteelliset erot, jotka voisivat vaatia erilaista kiinnitystä. Myös asiapapereihin luonnollisesti merkitään eri aine. Säteilysuojelun ja turvallisuuden osalta kuljetukset voivat vallan hyvin olla identtiset.

" 'MOX ei käyttämättömänä ole erityisen radioaktiivista, eikä sen kuljtuksessa ja käsittelyssä tarvita erityisiä säteilysuojia.'
Radioaktiivisuuden määrä?"

Tarkkaa säteilyn määrää en tiedä, mutta polttoaine-elementin pinnassa annosnopeus olisi arvioilta noin 0,0001-0,005 mSv/h.

Tungsten kirjoitti:

"Mitä luulisit ns. tavallisen ihmisen päättelevän tämän perusteella:
'Muutama mikrogramma plutoniumia voi hengitettynä aiheuttaa keuhko- tai kielisyövän. Samoin 1200 g jauhettua plutoniumia riittää radioaktiivisuudeltaan tappamaan sitä hengittävät ihmiset 2 km²:n säteellä.' ?"

Ns. tavallinen ihminen saadaan tietysti tuollaisella harhaanjohtamisella kuhun ja pelon sekaiseen tilaan koska ns. tavallisella ihmisellä ei ole mm. radiokemian, patologian ja säteilysuojelun aloilta tarpeeksi tietoa, jotta tämä voisi arvioida tuollaisen väittämän oikeellisuutta ja ennenkaikkea merkityksellisyyttä. Lauseessasi ei käytetä säteilysuojelussa käytettävää termistöä, etkä anna viitettä tekstiin joka tuksi väitteitäsi, joten en lähde arvioimaan niiden oikeellisuutta. Vaikka väittämäsi on todennäköisesti ainakin osin virheellinen tai vähintäänkin epätäsmällinen, lähden siitä oletuksesta että se on sittenkin oikea ja keskityn paljon tärkeämpään asiaan: merkityksellisyyteen.

Vaikka sanomasi olisikin totta, ovat kuvatunlaiset tilanteet niin absurdeja, että ne voidaan olennaisesti jättää huomiotta. Samalla laillahan voitaisiin sanoa: "Korkeajännitejohdoissa virtaa kuolema ja vain jokunen metri tyhjää ilmaa erottaa meidät tuskallisesta lopusta. Vain muutama amppeeri riittää tappamaan ihmisen. Jos ihmisiä laitettaisiin korkeajännitejohtojen alle 2 km matkalle metrin välein, ja johtojen kiinnitys hajoaisi, 2000 ihmistä kohtaisi tuskallisen lopun sähkövirran ja liekkien paahtaessa heidän sisuskalunsa kelvottomiksi."

Tämä on tietysti totta, mutta onko se merkityksellistä? Ei. Miksei? Koska asiat joista ihmisen todella tarvitsee olla huolissaan ovat jotain aivan muuta. Korkeajännitejohto-onnettomuudet ovat erittäin harvinaisia, plutoniumonnettomuudet vielä harvinaisempia. Läketieteen historia ei taida tuntea yhtään kuolintapausta, jossa ihminen olisi kuollut plutoniumin hengittämiseen. Jos keskitämme tarmomme jonkin olemattoman vaaran tekemiseen vielä olemattomammaksi, esimerkiksi sähköjohdot tai plutoniumin kieltämällä, uhraamme voimavaroja, jotka olisivat paljon enemmän parantaneet ihmisten turvallisuutta oikein käytettynä, esimerkiksi liikenneturvallisuudessa. Pahimmassa tapauksessa kokonaisseuraukset ovat haitallisia, jos vaikka plutoniumin polttoainekäytön kieltämällä tulemme edistäneeksi terveydelle kiistatta vaarallista polttovoimaa tai ehkäisseeksi ydinaseriisuntaa.

Puhe plutoniumin hengittämisen vaaroista on aivan poikkeuksellisen absurdia - tämä lienee ilmiselvää kun tarkastelemme mitä pitäisi tehdä, jotta MOX-polttoaineessa olevaa plutoniumia olisi ylipäänsä mahdollista hengittää. Ensiksikin polttoaine-elementtien zirkoniumkuori pitäisi rikkoa, kenties polttoleikkaamalla. Toisena plutonium pitäisi erotella polttoaineen ollessa 95%:sesti köyhdytettyä uraania. Tämä vaatisi ensin aineiden erottelua rikkihapolla. Seuraavaksi rikkihappo ja plutonium eroteltaisiin sopivalla pelkistimellä (esimerkiksi rautasulfaatilla). Saatu metallinen plutonium pitäisi atomisoida, käytännössä joko kaasu-, neste-, sentrifugi- tai ultraääniatomisointilaitteistolla. Sitten metallipulveri pitäisi saada aerosoliksi, ehkä jonkinlaisella puhallinlaitteistolla. Valitettavasti vain pikkuruinen plutoniumatomi, jolla on huono aerodynamiikka ja valtavan suuri (n. 10-kertaa raudan) massa tuppaa putoamaan maahan kuin punnus. Täten täytyisi luoda voimakas ilmavirta jonkinlaiseen suljettuun tilaan, kenties kuplahalliin. Ehkäpä jokin varakas terroristijärjestö voisi kuukausien valmistelulla ja kovalla työnteolla varastaa MOX-polttoainetta, aukoa polttoaine-elementit, erotella plutoniumin kemiallisesti, atomisoida sen ja puhaltaa ympäri vuokraamaansa kuplahallia, jonne olisi pakottanut tuleviksi syöpäpotilaikseen tuhatpäisen yleisön vastustajiaan. Ymmärtänet kuitenkin, että tämä ei ole ihan ensimmäisenä mahdollisten uhkien listalla, ja että lienee järkevämpää varautua hieman todennäköisempiin vaaroihin ja hyväksyä MOX-polttoaineen käyttö, josta kuitenkin on vuosien kokemus kymmenissä eurooppalaisissa voimaloissa ilman, että yhtään onnettomuutta olisi sattunut polttoaineen käytössä tai kuljetuksessa.

"Paljonko yhdessä MOX-polttoainesauvassa/nipussa on plutoniumia?"

Jaa, no tyypillinen polttoaine-elementti painaa muutaman sata kiloa, joten plutoniumia olisi yhdessä elementissä ehkä 20 kilon paikkehilla.

" 'Joka tapauksessa MOX-polttoaine on ominaisuuksiltaan hyvin samanlaista tavallisen uraanioksidipolttoaineen kanssa.'
Ominaisuuksien erot ympäristön/terveyden jne. suhteen?"

Kummankaan tyyppinen ydinpolttoaine ei tavallisessa käytössä missään vaiheessa joudu kosketuksiin elollisen luonnon kanssa. Näin ollen olennaisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia ei ole. Kummankaan tyyppinen polttoaine ei käyttämättömänä säteile erityisen paljoa, pitkäaikainen oleskelu kummankaan tyyppisen polttoaine-elementin vieressä ei aiheuta terveydellisiä seuraamuksia. Rikkoutuneeseen, käyttämättömään polttoaine-elementtiin ei kummassakaan tapauksessa liity olennaista akuuttia säteilyvaaraa, mutta kontaminaatiovaara kylläkin. Yksilön suojavarusteiksi riittää tällöin haalari, käsineet, kenkäsuojat ja hengityssuoja. Jos suojia ei ole mahdollista käyttää, on syytä peseytyä jälkikäteen ja varmistaa tulos kontaminaatiomittauksella.

" 'MOX:n kuljetukset eivät eroa olennaisesti tavallisen ydinpolttoaineen kuljetuksista.'
Miten eroaa?"

Lähinnä tulee kysymykseen elementtien mahdolliset rakenteelliset erot, jotka voisivat vaatia erilaista kiinnitystä. Myös asiapapereihin luonnollisesti merkitään eri aine. Säteilysuojelun ja turvallisuuden osalta kuljetukset voivat vallan hyvin olla identtiset.

" 'MOX ei käyttämättömänä ole erityisen radioaktiivista, eikä sen kuljtuksessa ja käsittelyssä tarvita erityisiä säteilysuojia.'
Radioaktiivisuuden määrä?"

Tarkkaa säteilyn määrää en tiedä, mutta polttoaine-elementin pinnassa annosnopeus olisi arvioilta noin 0,0001-0,005 mSv/h.

Lue lisää

http://www.google.fi/search?q=cache:9xY4_JqCieAJ:www.europarl.eu.int/meetdocs/committees/rett/20010123/419237fi.doc 20010123/419237fi.doc&hl=fi&lr=lang_fi&ie=UTF-8

(html-muotoon muutettu dokumentti. sivulla on linkki suoraan alkuperäiseen doc-tiedostoon.)



Jatkan keskustelua tuon dokumentin perusteella.

Vastaaja kirjoitti:

http://www.google.fi/search?q=cache:9xY4_JqCieAJ:www.europarl.eu.int/meetdocs/committees/rett/20010123/419237fi.doc 20010123/419237fi.doc&hl=fi&lr=lang_fi&ie=UTF-8

(html-muotoon muutettu dokumentti. sivulla on linkki suoraan alkuperäiseen doc-tiedostoon.)



Jatkan keskustelua tuon dokumentin perusteella.

Lue lisää

Kaikin mokomin. Haluan kuitenkin tuoda esiin seuraavat seikat:

1. Kyseessä ei ole tieteellinen artikkeli tai tutkimus, vaan poliittisen mielipiteen ilmaus.

2. Kyseessä ei ole edes minkään tahon lopullinen mielipide, vaan Euroopan parlamentin mietintöluonnos.

3. Mietintöluonnoksen mikään kohta ei ole ristiriidassa aiheesta aiemmin sanotun kanssa.

4. Mietintöluonnoksen perusteluissa sanotaan "Tieteelliseen keskusteluun puuttuminen ei ole Euroopan parlamentin tehtävä"; mielestäni tämä on viisas huomautus ja se kannattaa huomioida tämäntapaisia polittiisia dokumentteja arvioitaessa.

5. Tieteellistä tietoa voidaan hyvällä syyllä pitää luotettavampana kuin minkään tahon poliittisia mielipiteitä. Täten väitteesi luotettavammasta tiedosta on huonosti perusteltu.

6. Mietintöluonnoksessa viitataan komission lopulliseen tiedonantoon (KOM(1998) 155), jossa todetaan: "radioaktiivisten aineiden vapautuminen on harvinaista ja seuraukset ovat suhteellisen merkityksettömiä" sekä että "ei ole esitetty minkäänlaisia todisteita siitä, että uusien määräysten mukaiset vaatimukset olisivat riittämättömiä" ja että "tietoja antamalla voidaan saada yleisö suhtautumaan niihin (kuljetuksiin) myönteisemmin". Tämä voimakkaasti ja selvästi tukee aiheesta aiemmin sanottua.

Tungsten kirjoitti:

Kaikin mokomin. Haluan kuitenkin tuoda esiin seuraavat seikat:

1. Kyseessä ei ole tieteellinen artikkeli tai tutkimus, vaan poliittisen mielipiteen ilmaus.

2. Kyseessä ei ole edes minkään tahon lopullinen mielipide, vaan Euroopan parlamentin mietintöluonnos.

3. Mietintöluonnoksen mikään kohta ei ole ristiriidassa aiheesta aiemmin sanotun kanssa.

4. Mietintöluonnoksen perusteluissa sanotaan "Tieteelliseen keskusteluun puuttuminen ei ole Euroopan parlamentin tehtävä"; mielestäni tämä on viisas huomautus ja se kannattaa huomioida tämäntapaisia polittiisia dokumentteja arvioitaessa.

5. Tieteellistä tietoa voidaan hyvällä syyllä pitää luotettavampana kuin minkään tahon poliittisia mielipiteitä. Täten väitteesi luotettavammasta tiedosta on huonosti perusteltu.

6. Mietintöluonnoksessa viitataan komission lopulliseen tiedonantoon (KOM(1998) 155), jossa todetaan: "radioaktiivisten aineiden vapautuminen on harvinaista ja seuraukset ovat suhteellisen merkityksettömiä" sekä että "ei ole esitetty minkäänlaisia todisteita siitä, että uusien määräysten mukaiset vaatimukset olisivat riittämättömiä" ja että "tietoja antamalla voidaan saada yleisö suhtautumaan niihin (kuljetuksiin) myönteisemmin". Tämä voimakkaasti ja selvästi tukee aiheesta aiemmin sanottua.

Lue lisää

Tiedemiehet ei tee päätöksiä. Politiikot käyttävät heitä joko suoraan tai asiantuntijoden välityksellä päätöksenteon apuna.

Ydinjätehuolto on usean tieteenalan asiantuntijoiden yhteistyötä. Ydinfysiikan lisäksi mainitsen tässä vaikka talous- ja tilastotieteen (riskiennusteet) sekä lääketieteen asiantuntijat.

Mielestäni näin on hyvä. Lääketiede on uskoakseni viimeinen, jota ydinjätteet tarvitsevat. Sen tehtävä on yrittää pelastaa se mitä muiden asiantuntijoiden jäljiltä on jäänyt pelastettavaksi.

Vastaaja kirjoitti:

Tiedemiehet ei tee päätöksiä. Politiikot käyttävät heitä joko suoraan tai asiantuntijoden välityksellä päätöksenteon apuna.

Ydinjätehuolto on usean tieteenalan asiantuntijoiden yhteistyötä. Ydinfysiikan lisäksi mainitsen tässä vaikka talous- ja tilastotieteen (riskiennusteet) sekä lääketieteen asiantuntijat.

Mielestäni näin on hyvä. Lääketiede on uskoakseni viimeinen, jota ydinjätteet tarvitsevat. Sen tehtävä on yrittää pelastaa se mitä muiden asiantuntijoiden jäljiltä on jäänyt pelastettavaksi.

Lue lisää

En nyt ole ihan varma mikä pointtisi on.

Edes suunnitteluperusteena käytettävän pahimman mahdollisen tilanteen kohdatessa käytetyn polttoaineen loppusijoitusta ei säteily maanpinnalla kasvaisi havaittavaa määrää.

Ihmistä uhkaavaa säteilyonnettomuutta ei suomalaisessa ydinvoiman käytössä ole ikinä sattunut. Ydinvoiman käytössä sattuu kyllä normaaleja työtapaturmia: kaatumisia, putoamisia, leikkautumisia. Niihin tietysti lääkäriä tarvitaan, jos sitä tarkoitat.

Sitäpaitsi käsitin, että tässä säikeessä olisi tarkoitus keskustella MOX-polttoaineesta. En ymmärrä miten viestisi enää liittyy aiheeseen.

Tungsten kirjoitti:

En nyt ole ihan varma mikä pointtisi on.

Edes suunnitteluperusteena käytettävän pahimman mahdollisen tilanteen kohdatessa käytetyn polttoaineen loppusijoitusta ei säteily maanpinnalla kasvaisi havaittavaa määrää.

Ihmistä uhkaavaa säteilyonnettomuutta ei suomalaisessa ydinvoiman käytössä ole ikinä sattunut. Ydinvoiman käytössä sattuu kyllä normaaleja työtapaturmia: kaatumisia, putoamisia, leikkautumisia. Niihin tietysti lääkäriä tarvitaan, jos sitä tarkoitat.

Sitäpaitsi käsitin, että tässä säikeessä olisi tarkoitus keskustella MOX-polttoaineesta. En ymmärrä miten viestisi enää liittyy aiheeseen.

Lue lisää

Käyköön tämä keskustelusäie johdannoksi ydinjäteralliin, jonka MOX:in käyttö aiheuttaa tai ainakin lisää sitä rajusti. sitähän linkittämäni dokumentti

http://www.google.fi/search?q=cache:9xY4_JqCieAJ:www.europarl.eu.int/meetdocs/committees/rett/20010123/419237fi.doc 20010123/419237fi.doc&hl=fi&lr=lang_fi&ie=UTF-8

josta ystävällisesti ja perusteellisesti lainasit/kommentoit sen tieteellisyyttä koskevan johdanto-osan, käsitteli. Avaan siis ydinjäterallista erillisen keskustelusäikeen tähän keskusteluun, kunhan ehdin.

keskustelusäikeellä muuten ymmärrän keskustelun sisältyvää yksityiskohtaisemman asian haaraa. tarkistelen tuota näkemystäni. tai kertokaa muutkin omia tietojanne siitä, että voidaan käyttää samoja termejä.

Vastaaja kirjoitti:

Käyköön tämä keskustelusäie johdannoksi ydinjäteralliin, jonka MOX:in käyttö aiheuttaa tai ainakin lisää sitä rajusti. sitähän linkittämäni dokumentti

http://www.google.fi/search?q=cache:9xY4_JqCieAJ:www.europarl.eu.int/meetdocs/committees/rett/20010123/419237fi.doc 20010123/419237fi.doc&hl=fi&lr=lang_fi&ie=UTF-8

josta ystävällisesti ja perusteellisesti lainasit/kommentoit sen tieteellisyyttä koskevan johdanto-osan, käsitteli. Avaan siis ydinjäterallista erillisen keskustelusäikeen tähän keskusteluun, kunhan ehdin.

keskustelusäikeellä muuten ymmärrän keskustelun sisältyvää yksityiskohtaisemman asian haaraa. tarkistelen tuota näkemystäni. tai kertokaa muutkin omia tietojanne siitä, että voidaan käyttää samoja termejä.

Lue lisää

Säikeellä tarkoitin tässä yhteydessä kaikkea "MOX-voimala Suomeen? APUA!" -otsikon alla keskusteltua. Tulee englannin sanasta thread. Tämä ei tietenkään ole mikään Lopullinen Totuus, vaan pelkästään se merkitys missä minä sanaa käytin.

Mitä tulee käytetyn ja käyttämättömän polttoaineen kuljetuksiin, joita hilpeästi nimtät ydinjäteralliksi, niin niitä tarvitaan joka tapauksessa riippumatta siitä mitä polttoainetta käytetään ja miten sen kanssa toimitaan käytön jälkeen. Ottaen huomioon, että kuljettavien aineiden volyymit ovat luokkaa 0,01% vastaavantehoisen hiilienergian vaatimista polttoainekuljetuksista, ja että tyypillisessä voimalassa kuljetuksia on keskimäärin noin 2 erää vuodessa, ei voitane järkevästi puhua "rallista". Kuljetuksista ei aiheudu yleisölle normaalista liikenteestä merkitsevästi eroavaa vaaraa, eikä länsimainen ydinvoimahistoria tunne tästä poikkeusta.

Tungsten kirjoitti:

Säikeellä tarkoitin tässä yhteydessä kaikkea "MOX-voimala Suomeen? APUA!" -otsikon alla keskusteltua. Tulee englannin sanasta thread. Tämä ei tietenkään ole mikään Lopullinen Totuus, vaan pelkästään se merkitys missä minä sanaa käytin.

Mitä tulee käytetyn ja käyttämättömän polttoaineen kuljetuksiin, joita hilpeästi nimtät ydinjäteralliksi, niin niitä tarvitaan joka tapauksessa riippumatta siitä mitä polttoainetta käytetään ja miten sen kanssa toimitaan käytön jälkeen. Ottaen huomioon, että kuljettavien aineiden volyymit ovat luokkaa 0,01% vastaavantehoisen hiilienergian vaatimista polttoainekuljetuksista, ja että tyypillisessä voimalassa kuljetuksia on keskimäärin noin 2 erää vuodessa, ei voitane järkevästi puhua "rallista". Kuljetuksista ei aiheudu yleisölle normaalista liikenteestä merkitsevästi eroavaa vaaraa, eikä länsimainen ydinvoimahistoria tunne tästä poikkeusta.

Lue lisää

En mäkään tiedä, mikä olisi virallinen tai edes yleisimmin käytetty termi keskustelussa syntyvälle haaralle.

Jos nyt kattoo tätä rakennetta, keskustelu on jokainen 'Aloita uusi keskustelu'-linkin alle luotu keskustelu (tästä käytän termiä 'keskustelun avaus'). Sen alla olevat kirjoitukset voisivat olla joko 'puheenvuoroja' tai lyhyemmin 'viestejä'.

Olet kyllä oikeassa tuon 'thread'-sanan suhteen. Se suomennetaan usein 'säie', mutta sillä on useita merkityksiä, esim. 'juoni'. suomi24 käyttää termiä 'Keskustelun kulku', joka lienee paras suomennos.

'Keskustelun kulku' esitetään puurakenteena, joten ehkä 'haara' olisi luonteva sana kuvaamaan keskustelun pienen osa-aiheen viestiketjua. Tähän 'säie', jota itse olen käyttänyt, on sittenkin liian vakiintunut termi toisessa merkityksessä. Kuvaannollisesti se olisi kuin haara.

ja tämä kirjoitukseni on sitten joko puheenvuoro, viesti tai kirjoitus.

koetetaan selvitä.

Vastaaja kirjoitti:

En mäkään tiedä, mikä olisi virallinen tai edes yleisimmin käytetty termi keskustelussa syntyvälle haaralle.

Jos nyt kattoo tätä rakennetta, keskustelu on jokainen 'Aloita uusi keskustelu'-linkin alle luotu keskustelu (tästä käytän termiä 'keskustelun avaus'). Sen alla olevat kirjoitukset voisivat olla joko 'puheenvuoroja' tai lyhyemmin 'viestejä'.

Olet kyllä oikeassa tuon 'thread'-sanan suhteen. Se suomennetaan usein 'säie', mutta sillä on useita merkityksiä, esim. 'juoni'. suomi24 käyttää termiä 'Keskustelun kulku', joka lienee paras suomennos.

'Keskustelun kulku' esitetään puurakenteena, joten ehkä 'haara' olisi luonteva sana kuvaamaan keskustelun pienen osa-aiheen viestiketjua. Tähän 'säie', jota itse olen käyttänyt, on sittenkin liian vakiintunut termi toisessa merkityksessä. Kuvaannollisesti se olisi kuin haara.

ja tämä kirjoitukseni on sitten joko puheenvuoro, viesti tai kirjoitus.

koetetaan selvitä.

Lue lisää

Vastaan tässä, kun ei oikeassa paikassa onnistunut. Kyse oli ajattelemattomuudesta. Oli valmiiksipainettu lomake, joka on tarkoitettu Luoja ties mihin työhön. Se kuitenkin ajautui ydinvoimalaankin, ja sitä käytettiin - kai paremman puuttessa.

Nykyisinhän kirjoitetaan todistuksia soveltuvuudesta säteilytyöhön, ja siksi meille esim. ihottuma on kauhistus!

Jocu kirjoitti:

Vastaan tässä, kun ei oikeassa paikassa onnistunut. Kyse oli ajattelemattomuudesta. Oli valmiiksipainettu lomake, joka on tarkoitettu Luoja ties mihin työhön. Se kuitenkin ajautui ydinvoimalaankin, ja sitä käytettiin - kai paremman puuttessa.

Nykyisinhän kirjoitetaan todistuksia soveltuvuudesta säteilytyöhön, ja siksi meille esim. ihottuma on kauhistus!

Lue lisää

Työntekijän turvallisuus on kyllä tärkeää, ja hyvä kun siitä huolehditaan. tosin pikkusen sitä saattaa avittaa vakuutusyhtiöt.

siviileille ei kerrota, mitä erikoista ihottumassa on säteilyn suhteen. suurempi riski sairastua?

Vastaaja kirjoitti:

Työntekijän turvallisuus on kyllä tärkeää, ja hyvä kun siitä huolehditaan. tosin pikkusen sitä saattaa avittaa vakuutusyhtiöt.

siviileille ei kerrota, mitä erikoista ihottumassa on säteilyn suhteen. suurempi riski sairastua?

Lue lisää

Kun iho on rikki, on vaara saada jotakin radioaktiivista töhkää sisäänsä. Tosin homma ontuu siinä, että veri tuppaa tulemaan ulospäin.
Huonona asiana sitä kuitenkin pidetään, myös pesua haittaavana.

Jocu kirjoitti:

Kun iho on rikki, on vaara saada jotakin radioaktiivista töhkää sisäänsä. Tosin homma ontuu siinä, että veri tuppaa tulemaan ulospäin.
Huonona asiana sitä kuitenkin pidetään, myös pesua haittaavana.

Lue lisää

tuo merkitsee sitä, että säteilyvaaran uhatessa avohaaavat piiloon.

Vastaaja kirjoitti:

tuo merkitsee sitä, että säteilyvaaran uhatessa avohaaavat piiloon.

Laastaria pahimman varalle. Muista uusia vuosittain, että varmasti pysyvät kiinni!

Sellafieldin omistaja on konkurssissa. Yhtiöltä jäivät 41 miljardin punnan (57 miljardia euroa) vastuut. Britannian valtio on ottanut taakan kannettavakseen. Onneksi meillä Mönkäre lupasi, ettei penniäkään tule veronmaksajien maksettavaksi. Paskat maksetaankin euroissa.

http://www.guardian.co.uk/uk_news/story/0,3604,1029333,00.html

MeitäOnKusetettu kirjoitti:

Sellafieldin omistaja on konkurssissa. Yhtiöltä jäivät 41 miljardin punnan (57 miljardia euroa) vastuut. Britannian valtio on ottanut taakan kannettavakseen. Onneksi meillä Mönkäre lupasi, ettei penniäkään tule veronmaksajien maksettavaksi. Paskat maksetaankin euroissa.

http://www.guardian.co.uk/uk_news/story/0,3604,1029333,00.html

Lue lisää

Suomessa voimalaitosyhtiöiden ydinjäterahastot huolehtivat jätteiden loppusijoittamisesta sekä laitosten purkamisesta. Rahaa on jo nyt tarpeeksi siihen. Ota selvää tosiasioista.

Markus kirjoitti:

Suomessa voimalaitosyhtiöiden ydinjäterahastot huolehtivat jätteiden loppusijoittamisesta sekä laitosten purkamisesta. Rahaa on jo nyt tarpeeksi siihen. Ota selvää tosiasioista.

Lue lisää

.. ensi kertaa ydinvoimalaa teollisesti


Ydinvoiman turvallista purkamista vakuutetaan normaaliksi vaikka aikaa vieväksi työksi Greifswaldin voimalassa. Menossa on maailman suurin atomireaktorien hajotus ja siivoaminen.

Urakka on ainutlaatuinen, koska tällaista purkutyötä ei ole tehty muualla vielä koskaan.

Valtavaa itäsaksalaista voimalaa puretaan nimittäin teollisin menetelmin. Aiemmin sotilaat tai tutkijat ovat purkaneet vain erikoiskäyttöön rakennettuja voimaloita - kuluista piittaamatta.

http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=20021222UL9


PS. NYT ON TILAISUUS SEURATA MITÄ MAKSAA YDINVOIMARAKENTAMINEN. LIVENÄ.

"Kaikissa suomalaisissa ydinreaktoreissa voidaan käyttää MOX-polttoainetta, mutta sitä ei tänne oteta. Säteilee niin riivatusti."

Noin sitä pitää, sanoa asiat tasan niinkuin ne on :) Hyvä kun täällä on ainakin yx ydinvoiman kannattaja, vieläpä alan hommissa, johon voi luottaa!


"Ole huoletta."
hmmm... varmuuden vuoksi toistan taas: ei mulle oo mitään välii, muiden puolesta murehdin. suomi on kohta eu:n hallitsema alue ja sen ydinsotkut on kyllä karmeita...

Vastaaja kirjoitti:

"Kaikissa suomalaisissa ydinreaktoreissa voidaan käyttää MOX-polttoainetta, mutta sitä ei tänne oteta. Säteilee niin riivatusti."

Noin sitä pitää, sanoa asiat tasan niinkuin ne on :) Hyvä kun täällä on ainakin yx ydinvoiman kannattaja, vieläpä alan hommissa, johon voi luottaa!


"Ole huoletta."
hmmm... varmuuden vuoksi toistan taas: ei mulle oo mitään välii, muiden puolesta murehdin. suomi on kohta eu:n hallitsema alue ja sen ydinsotkut on kyllä karmeita...

Lue lisää

Meilläkin on kova tarve pudottaa henkilökunnan säteilyannoksia, ja senkään takia ei haluta säteilevää tuoretta polttoainetta. Tuoreen kanssahan tuohutaan aika lailla ennen veteen upottamista.

Ns. lisensiointikysymykset erilaiselle polttoaineelle, puhumattakaan reaktorifysiikasta, ovat asioita erikseen.

Kyllähän nykyinenkin tuore polttoaine hiukan säteilee, mutta sillä ei ole käytännön merkitystä.

Jocu kirjoitti:

Meilläkin on kova tarve pudottaa henkilökunnan säteilyannoksia, ja senkään takia ei haluta säteilevää tuoretta polttoainetta. Tuoreen kanssahan tuohutaan aika lailla ennen veteen upottamista.

Ns. lisensiointikysymykset erilaiselle polttoaineelle, puhumattakaan reaktorifysiikasta, ovat asioita erikseen.

Kyllähän nykyinenkin tuore polttoaine hiukan säteilee, mutta sillä ei ole käytännön merkitystä.

Lue lisää

"Meilläkin on kova tarve pudottaa henkilökunnan säteilyannoksia"

tämä taitaa olla ihan yleismaailmallinen ilmiö: sallittuja annosrajoja ollaan alentamassa.

oletettavasti siihen on jokin syy.

Vastaaja kirjoitti:

"Meilläkin on kova tarve pudottaa henkilökunnan säteilyannoksia"

tämä taitaa olla ihan yleismaailmallinen ilmiö: sallittuja annosrajoja ollaan alentamassa.

oletettavasti siihen on jokin syy.

Lue lisää

"sallittuja annosrajoja ollaan alentamassa.
oletettavasti siihen on jokin syy."

Jep. Varovaisuus ja tekniikan kehittyminen. Nykyään on mahdollista tehdä asiat niin, ettei yhtä korkeita annosrajoja tarvita.

Vastaaja kirjoitti:

"Meilläkin on kova tarve pudottaa henkilökunnan säteilyannoksia"

tämä taitaa olla ihan yleismaailmallinen ilmiö: sallittuja annosrajoja ollaan alentamassa.

oletettavasti siihen on jokin syy.

Lue lisää

Sallitut rajat pysyvät ennallaan, mutta teoriassa pienintä turvallista säteilyannosta ei ole, joten annokset halutaan saada mahdollisimman alas. Rahaakin siinä palaa paljon. Tehdään esim. reaktoripiirien dekontaminointeja jonkin kiusallisen säteilevän aineen huuhtomiseksi pois, ja se vaatii aikaa ynnä rahaa.
Voimalat tavallaan kilpailevat siinäkin asiassa. Ihan tervettä sinänsä. Samaa harrastetaan tapaturmapuolella.

Unkarissahan sitä 'dekkauksta' tehtiin polttoaineelle, surullisin seurauksin.

Tungsten kirjoitti:

"sallittuja annosrajoja ollaan alentamassa.
oletettavasti siihen on jokin syy."

Jep. Varovaisuus ja tekniikan kehittyminen. Nykyään on mahdollista tehdä asiat niin, ettei yhtä korkeita annosrajoja tarvita.

Lue lisää

"Nykyään on mahdollista tehdä asiat niin, ettei yhtä korkeita annosrajoja tarvita."

Tämä merkitsee sitä, että aiemmin on oltu piittaamattomia ihmisten terveydestä - sallitun säteilyannoksen määrää ei rajoitettu terveyden vaan tekniikan (talouden) ehdoilla.


Myös ei-ammatillisiin sallittuihin säteilyannoksiin on tullut muutoksia, jotka koskevat myös suomalaisia. Tässä uutinen STUKin sivuilta, jonka nyt ainakin kaikki metsästä ja järvistä ravintoaan hankkivien tulisi lukea:

http://www.stuk.fi/uutiset/news_287.html

Kysymys on lähinnä Tshernobylin laskeuman vaikutuksesta luonnontuotteisiin.

Vastaaja kirjoitti:

"Nykyään on mahdollista tehdä asiat niin, ettei yhtä korkeita annosrajoja tarvita."

Tämä merkitsee sitä, että aiemmin on oltu piittaamattomia ihmisten terveydestä - sallitun säteilyannoksen määrää ei rajoitettu terveyden vaan tekniikan (talouden) ehdoilla.


Myös ei-ammatillisiin sallittuihin säteilyannoksiin on tullut muutoksia, jotka koskevat myös suomalaisia. Tässä uutinen STUKin sivuilta, jonka nyt ainakin kaikki metsästä ja järvistä ravintoaan hankkivien tulisi lukea:

http://www.stuk.fi/uutiset/news_287.html

Kysymys on lähinnä Tshernobylin laskeuman vaikutuksesta luonnontuotteisiin.

Lue lisää

Kukaan ei energiantuotantoon liittyvissä säteilytöissä ole altistunut lähelläkään turvarajoja olevalle säteilyannoksille.

Onnettomuuksienkin turvasuunnitelmissa on annettu tarkat ohjeet tilanteista, joissa voimakkaaseen säteilykenttään voi halutessaan mennä. Huono sana tuo 'halutessaan', kun on kyse ihmishenkien pelastamisesta.
Tietyille henkilöille ne ohjeet on tarkoitettukin..

Vastaaja kirjoitti:

"Nykyään on mahdollista tehdä asiat niin, ettei yhtä korkeita annosrajoja tarvita."

Tämä merkitsee sitä, että aiemmin on oltu piittaamattomia ihmisten terveydestä - sallitun säteilyannoksen määrää ei rajoitettu terveyden vaan tekniikan (talouden) ehdoilla.


Myös ei-ammatillisiin sallittuihin säteilyannoksiin on tullut muutoksia, jotka koskevat myös suomalaisia. Tässä uutinen STUKin sivuilta, jonka nyt ainakin kaikki metsästä ja järvistä ravintoaan hankkivien tulisi lukea:

http://www.stuk.fi/uutiset/news_287.html

Kysymys on lähinnä Tshernobylin laskeuman vaikutuksesta luonnontuotteisiin.

Lue lisää

" 'Nykyään on mahdollista tehdä asiat niin, ettei yhtä korkeita annosrajoja tarvita.'

Tämä merkitsee sitä, että aiemmin on oltu piittaamattomia ihmisten terveydestä - sallitun säteilyannoksen määrää ei rajoitettu terveyden vaan tekniikan (talouden) ehdoilla."

Ei tietenkään merkitse. Jos ihmisten terveydestä oltaisiin piitattaamattomia, pitäisi ilmetä ammattitauteja säteilytyössä olevilla. Voitaisiin postuloida, että vaikkapa leukemia olisi heillä yleisempi jos annosrajat olisi suunniteltu piittaamattomasti. Ei ole. Itseasiassa esimerkiksi vastikään englannissa tehty tutkimus totesi ydinvoimatyöntekijöiden olevan keskimäärin terveempiä ja elävän pidempään kuin muut ihmiset.

Annosten pienentämispyrkimyksessä on kyse varovaisuudesta. Katsotaan että jos pienenkin annoksen voi järkevästi välttää, niin se myös vältetään. Ainakaan siitä ei ole haittaa.

"Myös ei-ammatillisiin sallittuihin säteilyannoksiin on tullut muutoksia, jotka koskevat myös suomalaisia."

Tämä on yksinkertaisesti väärin. Suomessa noudatetaan edelleen vanhoja, esimerkiksi lääketieteessä sovellettavia säädöksiä ei-ammattilaisten annoksista. Antamasi linkin takana käsitellään täysin eri asiaa, eli elintarvikkeiden cesium-pitoisuussuosituksia.

Tungsten kirjoitti:

" 'Nykyään on mahdollista tehdä asiat niin, ettei yhtä korkeita annosrajoja tarvita.'

Tämä merkitsee sitä, että aiemmin on oltu piittaamattomia ihmisten terveydestä - sallitun säteilyannoksen määrää ei rajoitettu terveyden vaan tekniikan (talouden) ehdoilla."

Ei tietenkään merkitse. Jos ihmisten terveydestä oltaisiin piitattaamattomia, pitäisi ilmetä ammattitauteja säteilytyössä olevilla. Voitaisiin postuloida, että vaikkapa leukemia olisi heillä yleisempi jos annosrajat olisi suunniteltu piittaamattomasti. Ei ole. Itseasiassa esimerkiksi vastikään englannissa tehty tutkimus totesi ydinvoimatyöntekijöiden olevan keskimäärin terveempiä ja elävän pidempään kuin muut ihmiset.

Annosten pienentämispyrkimyksessä on kyse varovaisuudesta. Katsotaan että jos pienenkin annoksen voi järkevästi välttää, niin se myös vältetään. Ainakaan siitä ei ole haittaa.

"Myös ei-ammatillisiin sallittuihin säteilyannoksiin on tullut muutoksia, jotka koskevat myös suomalaisia."

Tämä on yksinkertaisesti väärin. Suomessa noudatetaan edelleen vanhoja, esimerkiksi lääketieteessä sovellettavia säädöksiä ei-ammattilaisten annoksista. Antamasi linkin takana käsitellään täysin eri asiaa, eli elintarvikkeiden cesium-pitoisuussuosituksia.

Lue lisää

"Jos ihmisten terveydestä oltaisiin piitattaamattomia, pitäisi ilmetä ammattitauteja säteilytyössä olevilla."

Voisitko kertoa jonkin - ydinvoimalassa työskentelevän - säteilystä aiheutuvan ammattitautinimkkeen ja millä ehdoilla se todetaan ammattitaudiksi?


"

"Myös ei-ammatillisiin sallittuihin säteilyannoksiin on tullut muutoksia, jotka koskevat myös suomalaisia."

Tämä on yksinkertaisesti väärin. Suomessa noudatetaan edelleen vanhoja, esimerkiksi lääketieteessä sovellettavia säädöksiä ei-ammattilaisten annoksista. Antamasi linkin takana käsitellään täysin eri asiaa, eli elintarvikkeiden cesium-pitoisuussuosituksia.

"


No mun mielestä kyllä elintarvikkeissa olevan radioaktiivisen cesiumin vuoksi saatu säteilyannos on ei-ammatillista altistumista.

Jocu kirjoitti:

Kukaan ei energiantuotantoon liittyvissä säteilytöissä ole altistunut lähelläkään turvarajoja olevalle säteilyannoksille.

Onnettomuuksienkin turvasuunnitelmissa on annettu tarkat ohjeet tilanteista, joissa voimakkaaseen säteilykenttään voi halutessaan mennä. Huono sana tuo 'halutessaan', kun on kyse ihmishenkien pelastamisesta.
Tietyille henkilöille ne ohjeet on tarkoitettukin..

Lue lisää

"Kukaan ei energiantuotantoon liittyvissä säteilytöissä ole altistunut lähelläkään turvarajoja olevalle säteilyannoksille."

Missä olen väittänyt jotain tuollaista?

Sulla taisi tulla hätäinen johtopäätös. Semmosta sattuu.

Vastaaja kirjoitti:

"Jos ihmisten terveydestä oltaisiin piitattaamattomia, pitäisi ilmetä ammattitauteja säteilytyössä olevilla."

Voisitko kertoa jonkin - ydinvoimalassa työskentelevän - säteilystä aiheutuvan ammattitautinimkkeen ja millä ehdoilla se todetaan ammattitaudiksi?


"

"Myös ei-ammatillisiin sallittuihin säteilyannoksiin on tullut muutoksia, jotka koskevat myös suomalaisia."

Tämä on yksinkertaisesti väärin. Suomessa noudatetaan edelleen vanhoja, esimerkiksi lääketieteessä sovellettavia säädöksiä ei-ammattilaisten annoksista. Antamasi linkin takana käsitellään täysin eri asiaa, eli elintarvikkeiden cesium-pitoisuussuosituksia.

"


No mun mielestä kyllä elintarvikkeissa olevan radioaktiivisen cesiumin vuoksi saatu säteilyannos on ei-ammatillista altistumista.

Lue lisää

"Voisitko kertoa jonkin - ydinvoimalassa työskentelevän - säteilystä aiheutuvan ammattitautinimkkeen ja millä ehdoilla se todetaan ammattitaudiksi?"

No jos ydinvoimalassa voisi altistua niin suurille annoksille, että voisi saada säteilypalovamman, se olisi säteilyperäinen ammattitauti. Tai jos ydinvoimatyöntekijät sairastuisivat syöpään vähänkin useammin kuin muut ihmiset, sitä voitaisiin pitää säteilyperäisenä ammattitautina. Jos ydinvoimatyöntekijöillä ylipäänsä esiintyisi mitä tahansa vaivaa, jonka säteily mitenkään voi aiheuttaa, yhtään enempää kuin muilla ihmisillä, voitaisiin epäillä että on olemassa säteilyperäisiä ammattitauteja. Mutta kun mikään näistä ei pidä paikkansa, on perusteltua sanoa: ei ole olemassakaan säteilyperäistä ydinvoimatyöntekijän ammattitautia.

"No mun mielestä kyllä elintarvikkeissa olevan radioaktiivisen cesiumin vuoksi saatu säteilyannos on ei-ammatillista altistumista."

Joo, mutta tätä asiaa ei antamasi linkin takana käsitellä. Koko tekstissä ei mainita yhtäkään annosrajaa.

Tungsten kirjoitti:

"Voisitko kertoa jonkin - ydinvoimalassa työskentelevän - säteilystä aiheutuvan ammattitautinimkkeen ja millä ehdoilla se todetaan ammattitaudiksi?"

No jos ydinvoimalassa voisi altistua niin suurille annoksille, että voisi saada säteilypalovamman, se olisi säteilyperäinen ammattitauti. Tai jos ydinvoimatyöntekijät sairastuisivat syöpään vähänkin useammin kuin muut ihmiset, sitä voitaisiin pitää säteilyperäisenä ammattitautina. Jos ydinvoimatyöntekijöillä ylipäänsä esiintyisi mitä tahansa vaivaa, jonka säteily mitenkään voi aiheuttaa, yhtään enempää kuin muilla ihmisillä, voitaisiin epäillä että on olemassa säteilyperäisiä ammattitauteja. Mutta kun mikään näistä ei pidä paikkansa, on perusteltua sanoa: ei ole olemassakaan säteilyperäistä ydinvoimatyöntekijän ammattitautia.

"No mun mielestä kyllä elintarvikkeissa olevan radioaktiivisen cesiumin vuoksi saatu säteilyannos on ei-ammatillista altistumista."

Joo, mutta tätä asiaa ei antamasi linkin takana käsitellä. Koko tekstissä ei mainita yhtäkään annosrajaa.

Lue lisää

Sanot:

"Jos ihmisten terveydestä oltaisiin piitattaamattomia, pitäisi ilmetä ammattitauteja säteilytyössä olevilla."


Kysyn:
"Voisitko kertoa jonkin - ydinvoimalassa työskentelevän - säteilystä aiheutuvan ammattitautinimkkeen ja millä ehdoilla se todetaan ammattitaudiksi?"



Vastaat :

"

(Otsikolla) "Ammattitautia ei olekaan"

"No jos ydinvoimalassa voisi altistua niin suurille annoksille, että voisi saada säteilypalovamman, se olisi säteilyperäinen ammattitauti. Tai jos ydinvoimatyöntekijät sairastuisivat syöpään vähänkin useammin kuin muut ihmiset, sitä voitaisiin pitää säteilyperäisenä ammattitautina. Jos ydinvoimatyöntekijöillä ylipäänsä esiintyisi mitä tahansa vaivaa, jonka säteily mitenkään voi aiheuttaa, yhtään enempää kuin muilla ihmisillä, voitaisiin epäillä että on olemassa säteilyperäisiä ammattitauteja. Mutta kun mikään näistä ei pidä paikkansa, on perusteltua sanoa: ei ole olemassakaan säteilyperäistä ydinvoimatyöntekijän ammattitautia."

"


Kysyin nimenomaan NIMIKETTÄ ja EHTOJA, joilla ko. tauti todetaan AMMATTITAUDIKSI.

Muotoilen sen uudelleen varmuuden vuoksi:

"Mikä on ydinvoimalassa työskentelevälle säteilystä aiheutuvan ammattitaudin NIMIKE tai NIMIKKEET ja millä EHDOILLA se tai ne todetaan ammattitaudiksi?"

Vastaaja kirjoitti:

Sanot:

"Jos ihmisten terveydestä oltaisiin piitattaamattomia, pitäisi ilmetä ammattitauteja säteilytyössä olevilla."


Kysyn:
"Voisitko kertoa jonkin - ydinvoimalassa työskentelevän - säteilystä aiheutuvan ammattitautinimkkeen ja millä ehdoilla se todetaan ammattitaudiksi?"



Vastaat :

"

(Otsikolla) "Ammattitautia ei olekaan"

"No jos ydinvoimalassa voisi altistua niin suurille annoksille, että voisi saada säteilypalovamman, se olisi säteilyperäinen ammattitauti. Tai jos ydinvoimatyöntekijät sairastuisivat syöpään vähänkin useammin kuin muut ihmiset, sitä voitaisiin pitää säteilyperäisenä ammattitautina. Jos ydinvoimatyöntekijöillä ylipäänsä esiintyisi mitä tahansa vaivaa, jonka säteily mitenkään voi aiheuttaa, yhtään enempää kuin muilla ihmisillä, voitaisiin epäillä että on olemassa säteilyperäisiä ammattitauteja. Mutta kun mikään näistä ei pidä paikkansa, on perusteltua sanoa: ei ole olemassakaan säteilyperäistä ydinvoimatyöntekijän ammattitautia."

"


Kysyin nimenomaan NIMIKETTÄ ja EHTOJA, joilla ko. tauti todetaan AMMATTITAUDIKSI.

Muotoilen sen uudelleen varmuuden vuoksi:

"Mikä on ydinvoimalassa työskentelevälle säteilystä aiheutuvan ammattitaudin NIMIKE tai NIMIKKEET ja millä EHDOILLA se tai ne todetaan ammattitaudiksi?"

Lue lisää

Kuten sanoin: "Jos ydinvoimatyöntekijöillä ylipäänsä esiintyisi mitä tahansa vaivaa, jonka säteily mitenkään voi aiheuttaa, yhtään enempää kuin muilla ihmisillä, voitaisiin epäillä että on olemassa säteilyperäisiä ammattitauteja."

Eli ollakseen säteilyperäinen ammattitauti, taudin pitäisi

Ehto 1: olla sellainen, että säteilyn tiedetään aiheuttavan sitä, tai kohottavan riskiä sairastua siihen

Ehto 2: esiintyä säteilytyössä olevilla useammin kuin muilla ihmisillä

Tällaisia tauteja voisivat olla kaikki sellaiset taudit (nimikkeet), joita säteilyn tiedetään aiheuttavan, tai joihin sairastumisen riskiä säteilyn tiedetään kohottavan.

Yhtään edelläkuvatun kaltaista tautia ei esiiny ydinvoimatyöntekijöillä yhtään useammin kuin muillakaan ihmisillä. Ydinvoimatyö ei siis aiheuta säteilyperäisiä ammattitauteja.

Joko kelpaa?

Tungsten kirjoitti:

Kuten sanoin: "Jos ydinvoimatyöntekijöillä ylipäänsä esiintyisi mitä tahansa vaivaa, jonka säteily mitenkään voi aiheuttaa, yhtään enempää kuin muilla ihmisillä, voitaisiin epäillä että on olemassa säteilyperäisiä ammattitauteja."

Eli ollakseen säteilyperäinen ammattitauti, taudin pitäisi

Ehto 1: olla sellainen, että säteilyn tiedetään aiheuttavan sitä, tai kohottavan riskiä sairastua siihen

Ehto 2: esiintyä säteilytyössä olevilla useammin kuin muilla ihmisillä

Tällaisia tauteja voisivat olla kaikki sellaiset taudit (nimikkeet), joita säteilyn tiedetään aiheuttavan, tai joihin sairastumisen riskiä säteilyn tiedetään kohottavan.

Yhtään edelläkuvatun kaltaista tautia ei esiiny ydinvoimatyöntekijöillä yhtään useammin kuin muillakaan ihmisillä. Ydinvoimatyö ei siis aiheuta säteilyperäisiä ammattitauteja.

Joko kelpaa?

Lue lisää

"
Ammattitauti
Ammattitauti määritellään ammattitautilain 1 §:ssä. Sen mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka työssä todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä.

Ammattitaudin sattumisajankohtana pidetään sitä hetkeä, jona vahingoittunut ensi kertaa em. sairauden takia hakeutui lääkärin tutkittavaksi.
"

http://fi.osha.eu.int/statistics/tilastot_97/index.stm



Katsotaanpa mitä mahdollisuuksia ydinvoimalassa työskentelevälle olisi saada säteilystä johtuva tauti, joka voitaisiin luokitella ammattitaudiksi:


Syöpä vaatii kehittyäkseen kymmeniä vuosia. Ydinvoimaloita suomessa ollut kai enintään noin 25 vuotta (tarkentakoon joka haluaa). Työsuhde pitäisi siis ollut kestänyt kymmeniä vuosia. Vaihtoehtoisesti lyhyehkön työsuhteen olisi pitänyt päättyä kymmeniä vuosia sitten, mutta silloin syövän ammattitaudiksi todistaminen olisi täysin mahdotonta.


Syöpää sairastavien määrä Suomessa on suuri, en tiedä tarkkaa määrää. Syöpä voi aiheutua ehkä tuhansista eri syistä. Sen osoittaminen, että syöpä on seurausta nimenomaan ydinvoimalassa suoritetusta työstä, on likipitäen mahdotonta. Ydinvoimaloissa työskentelevien määrä suomessa asuvien kokonaismäärästä on niin pieni, että edes tilastollinen todistaminen ei onnistu ennenkuin ehkä joskus kaukana tulevaisuudessa.



Entä jos joku ydinvoimalassa työskentelevä sairastuu syöpään?

Ensin olisi todistettava, että syöpä johtui ydinvoimalassa saadusta säteilyannoksesta eikä esim. radonista. Mahdotonta todistaa tänä päivänä.


Jos sitten kuitenkin, vastoin kaikkia todennäköisyyksiä (ihan vaikka esimerkin vuoksi) päätettäisiinkin hyväksyä vaikka sadan vuoden aikana yksi syöpätapaus ammattitaudiksi?

Se merkitsisi korvausta siitä hetkestä alkaen, jolloin on menty lääkärin luo syöpäepäilyjen vuoksi. Veikkaan, että se olisi tapahtunut hyvin lähellä eläkeikää tai sen jälkeen.


Onko siis edes järkevää edes puhua säteilyperäisestä ammattitaudista ydinvoimaloissa työskentelevien kohdalla ?

Mielestäni ei ole. Lääketieteellisestä työstä puhuttaessa siinä voi olla järkeä, koska käsittääkseni annokset siellä on suurempia.



Säteilyn toinen haitta on mutaatiot. Ne eivät ole ammattitauteja, vaikka alkuperäinen syy olisikin työstä johtuva.



Että se niistä ydinvoimaloissa työskentelevien säteilystä johtuvista ammattitaudeista.

Vastaaja kirjoitti:

"
Ammattitauti
Ammattitauti määritellään ammattitautilain 1 §:ssä. Sen mukaan ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka työssä todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä.

Ammattitaudin sattumisajankohtana pidetään sitä hetkeä, jona vahingoittunut ensi kertaa em. sairauden takia hakeutui lääkärin tutkittavaksi.
"

http://fi.osha.eu.int/statistics/tilastot_97/index.stm



Katsotaanpa mitä mahdollisuuksia ydinvoimalassa työskentelevälle olisi saada säteilystä johtuva tauti, joka voitaisiin luokitella ammattitaudiksi:


Syöpä vaatii kehittyäkseen kymmeniä vuosia. Ydinvoimaloita suomessa ollut kai enintään noin 25 vuotta (tarkentakoon joka haluaa). Työsuhde pitäisi siis ollut kestänyt kymmeniä vuosia. Vaihtoehtoisesti lyhyehkön työsuhteen olisi pitänyt päättyä kymmeniä vuosia sitten, mutta silloin syövän ammattitaudiksi todistaminen olisi täysin mahdotonta.


Syöpää sairastavien määrä Suomessa on suuri, en tiedä tarkkaa määrää. Syöpä voi aiheutua ehkä tuhansista eri syistä. Sen osoittaminen, että syöpä on seurausta nimenomaan ydinvoimalassa suoritetusta työstä, on likipitäen mahdotonta. Ydinvoimaloissa työskentelevien määrä suomessa asuvien kokonaismäärästä on niin pieni, että edes tilastollinen todistaminen ei onnistu ennenkuin ehkä joskus kaukana tulevaisuudessa.



Entä jos joku ydinvoimalassa työskentelevä sairastuu syöpään?

Ensin olisi todistettava, että syöpä johtui ydinvoimalassa saadusta säteilyannoksesta eikä esim. radonista. Mahdotonta todistaa tänä päivänä.


Jos sitten kuitenkin, vastoin kaikkia todennäköisyyksiä (ihan vaikka esimerkin vuoksi) päätettäisiinkin hyväksyä vaikka sadan vuoden aikana yksi syöpätapaus ammattitaudiksi?

Se merkitsisi korvausta siitä hetkestä alkaen, jolloin on menty lääkärin luo syöpäepäilyjen vuoksi. Veikkaan, että se olisi tapahtunut hyvin lähellä eläkeikää tai sen jälkeen.


Onko siis edes järkevää edes puhua säteilyperäisestä ammattitaudista ydinvoimaloissa työskentelevien kohdalla ?

Mielestäni ei ole. Lääketieteellisestä työstä puhuttaessa siinä voi olla järkeä, koska käsittääkseni annokset siellä on suurempia.



Säteilyn toinen haitta on mutaatiot. Ne eivät ole ammattitauteja, vaikka alkuperäinen syy olisikin työstä johtuva.



Että se niistä ydinvoimaloissa työskentelevien säteilystä johtuvista ammattitaudeista.

Lue lisää

"Syöpä vaatii kehittyäkseen kymmeniä vuosia."

Tämä ei toki pidä paikkaansa. Joskus vauvakin sairastuu syöpään. Miten se onnistuisi jos syöpä vaatisi aina "kymmeniä vuosia"?

"Työsuhde pitäisi siis ollut kestänyt kymmeniä vuosia."

Ei toki. Ammattitaudiksi katsotaan tauti vaikka se ilmenisi työsuhteen päättymisen jälkeen, kunhan se on työperäinen.

"Vaihtoehtoisesti lyhyehkön työsuhteen olisi pitänyt päättyä kymmeniä vuosia sitten, mutta silloin syövän ammattitaudiksi todistaminen olisi täysin mahdotonta."

Eihän nyt toki. Lakikin sanoo: "Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka työssä todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä." Siis: "todennäköisesti" ja "pääasiallisesti" Riittää, että havaittaisiin ydinvoimalassa työskennelleiden ihmisten sairastuvan muita useammin. Tällaista ei ole havaittu.

"Syöpää sairastavien määrä Suomessa on suuri, en tiedä tarkkaa määrää. Syöpä voi aiheutua ehkä tuhansista eri syistä."

Totta.

"Sen osoittaminen, että syöpä on seurausta nimenomaan ydinvoimalassa suoritetusta työstä, on likipitäen mahdotonta."

Totta jälleen, mutta ei tarpeen. Riittää, että havaittaisiin ydinvoimalassa työskennelleiden sairastuvan muita useammin. Tällaista ei ole havaittu, vaan esimerkiksi Britanniassa ydinvoimatyöntekijöiden on itsasiassa havaittu elävän muita pidempään.

"Ydinvoimaloissa työskentelevien määrä suomessa asuvien kokonaismäärästä on niin pieni, että edes tilastollinen todistaminen ei onnistu ennenkuin ehkä joskus kaukana tulevaisuudessa."

On epäolennaista mikä jonkin joukon osuus koko väestöstä on. Muutama kymmentä ihmistäkin riittää, jotta voidaan tehdä pätevä tutkimus sairastumisriskeistä vertaamalla joukkoa vastaavaan verrokkiryhmään. Tämä on lääketieteessä ja ammattien riskejä verrattaessa täysin normaalia; esimerkiksi Finnairin lentäjien sairastumisriskiä on tilastollisesti verrattu muuhun väestöön. Suomessa on ollut säteilytyössä tuhansia ihmisiä, moninverroin enemmän kuin Finnairilla lentäjiä. Ydinvoimalassa työssä olleet eivät sairastu yhtään useammin syöpään kuin muutkaan ihmiset.

"Ensin olisi todistettava, että syöpä johtui ydinvoimalassa saadusta säteilyannoksesta eikä esim. radonista. Mahdotonta todistaa tänä päivänä."

Mahdotonta tänä- ja kaikkina muinakin päivinä. Mutta taaskaan ei tarpeen. Riittää, että havaittaisiin ydinvoimalassa työskennelleiden sairastuvan muita useammin. Tällaista ei ole havaittu.

"Onko siis edes järkevää edes puhua säteilyperäisestä ammattitaudista ydinvoimaloissa työskentelevien kohdalla?

Mielestäni ei ole."

Ei olekaan siitä yksinkertaisesta syystä, että ydinvoimalassa työskentelevien ei ole havaittu sairastuvan yhtään useammin kuin muiden ihmisten. Britanniassa heidän päinvastoin havaittiin olevan keskimääräistä terveempiä ja elävän pidempään.

"Säteilyn toinen haitta on mutaatiot. Ne eivät ole ammattitauteja, vaikka alkuperäinen syy olisikin työstä johtuva."

Pienten säteilyannosten ei ole havaittu lisäävän perinnöllisiä mutaatioita. Ydinvoimaloissa työskennelleiden jälkeläisillä ei ole havaittu yhtään enempää mutaatioita kuin muillakaan ihmisillä keskimäärin.

"Että se niistä ydinvoimaloissa työskentelevien säteilystä johtuvista ammattitaudeista."

Minkään sairauden vaivan tai taudin ei ole havaittu olevan keskimääräistä yleisempi ydinvoimalassa työskentelevillä. Se tosiaan ydinvoimatyöntekijöiden ammattitaudeista: niitä ei ole.

Tungsteen kirjoitti:

"Syöpä vaatii kehittyäkseen kymmeniä vuosia."

Tämä ei toki pidä paikkaansa. Joskus vauvakin sairastuu syöpään. Miten se onnistuisi jos syöpä vaatisi aina "kymmeniä vuosia"?

"Työsuhde pitäisi siis ollut kestänyt kymmeniä vuosia."

Ei toki. Ammattitaudiksi katsotaan tauti vaikka se ilmenisi työsuhteen päättymisen jälkeen, kunhan se on työperäinen.

"Vaihtoehtoisesti lyhyehkön työsuhteen olisi pitänyt päättyä kymmeniä vuosia sitten, mutta silloin syövän ammattitaudiksi todistaminen olisi täysin mahdotonta."

Eihän nyt toki. Lakikin sanoo: "Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka työssä todennäköisesti on pääasiallisesti aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä." Siis: "todennäköisesti" ja "pääasiallisesti" Riittää, että havaittaisiin ydinvoimalassa työskennelleiden ihmisten sairastuvan muita useammin. Tällaista ei ole havaittu.

"Syöpää sairastavien määrä Suomessa on suuri, en tiedä tarkkaa määrää. Syöpä voi aiheutua ehkä tuhansista eri syistä."

Totta.

"Sen osoittaminen, että syöpä on seurausta nimenomaan ydinvoimalassa suoritetusta työstä, on likipitäen mahdotonta."

Totta jälleen, mutta ei tarpeen. Riittää, että havaittaisiin ydinvoimalassa työskennelleiden sairastuvan muita useammin. Tällaista ei ole havaittu, vaan esimerkiksi Britanniassa ydinvoimatyöntekijöiden on itsasiassa havaittu elävän muita pidempään.

"Ydinvoimaloissa työskentelevien määrä suomessa asuvien kokonaismäärästä on niin pieni, että edes tilastollinen todistaminen ei onnistu ennenkuin ehkä joskus kaukana tulevaisuudessa."

On epäolennaista mikä jonkin joukon osuus koko väestöstä on. Muutama kymmentä ihmistäkin riittää, jotta voidaan tehdä pätevä tutkimus sairastumisriskeistä vertaamalla joukkoa vastaavaan verrokkiryhmään. Tämä on lääketieteessä ja ammattien riskejä verrattaessa täysin normaalia; esimerkiksi Finnairin lentäjien sairastumisriskiä on tilastollisesti verrattu muuhun väestöön. Suomessa on ollut säteilytyössä tuhansia ihmisiä, moninverroin enemmän kuin Finnairilla lentäjiä. Ydinvoimalassa työssä olleet eivät sairastu yhtään useammin syöpään kuin muutkaan ihmiset.

"Ensin olisi todistettava, että syöpä johtui ydinvoimalassa saadusta säteilyannoksesta eikä esim. radonista. Mahdotonta todistaa tänä päivänä."

Mahdotonta tänä- ja kaikkina muinakin päivinä. Mutta taaskaan ei tarpeen. Riittää, että havaittaisiin ydinvoimalassa työskennelleiden sairastuvan muita useammin. Tällaista ei ole havaittu.

"Onko siis edes järkevää edes puhua säteilyperäisestä ammattitaudista ydinvoimaloissa työskentelevien kohdalla?

Mielestäni ei ole."

Ei olekaan siitä yksinkertaisesta syystä, että ydinvoimalassa työskentelevien ei ole havaittu sairastuvan yhtään useammin kuin muiden ihmisten. Britanniassa heidän päinvastoin havaittiin olevan keskimääräistä terveempiä ja elävän pidempään.

"Säteilyn toinen haitta on mutaatiot. Ne eivät ole ammattitauteja, vaikka alkuperäinen syy olisikin työstä johtuva."

Pienten säteilyannosten ei ole havaittu lisäävän perinnöllisiä mutaatioita. Ydinvoimaloissa työskennelleiden jälkeläisillä ei ole havaittu yhtään enempää mutaatioita kuin muillakaan ihmisillä keskimäärin.

"Että se niistä ydinvoimaloissa työskentelevien säteilystä johtuvista ammattitaudeista."

Minkään sairauden vaivan tai taudin ei ole havaittu olevan keskimääräistä yleisempi ydinvoimalassa työskentelevillä. Se tosiaan ydinvoimatyöntekijöiden ammattitaudeista: niitä ei ole.

Lue lisää

Syöpä nyt todella vaatii kehittyäkseen niin pitkän ajan, että ammattitautina sitä on jokseenkin mahdoton todeta. Siten, jos katsotaan lausettasi "Jos ihmisten terveydestä oltaisiin piitattaamattomia, pitäisi ilmetä ammattitauteja säteilytyössä olevilla.", pitäisi ydinvoimalassa olla suunnilleen jatkuvaa korkeaa säteilyä ennenkuin olisi mitään mahdollisuuksia todistaa syöpää työstä johtuvaksi.

Äkkiä lukien lause on vakuuttava osoitus ydinvoimaloiden normaalikäytön terveellisyydestä, mutta se ei kestä minkäänlaista tarkempaa analyysia - siis hyvin tyypillinen ydinvoimalobbareiden väittämä, joissa oleellista ei ole se, mitä sanotaan, vaan se, mitä jätetään sanomatta :)

Jos lauseesi muotoiltaisiin todellisuutta vastaavaksi, esim:
"Jos ihmisten terveydestä oltaisiin piitattaamattomia, pitäisi säteilytyössä olevilla olla todennettuja ammattitauteja.",
ei kenelläkään olisi mitään huomauttamista.

Vastaaja kirjoitti:

Syöpä nyt todella vaatii kehittyäkseen niin pitkän ajan, että ammattitautina sitä on jokseenkin mahdoton todeta. Siten, jos katsotaan lausettasi "Jos ihmisten terveydestä oltaisiin piitattaamattomia, pitäisi ilmetä ammattitauteja säteilytyössä olevilla.", pitäisi ydinvoimalassa olla suunnilleen jatkuvaa korkeaa säteilyä ennenkuin olisi mitään mahdollisuuksia todistaa syöpää työstä johtuvaksi.

Äkkiä lukien lause on vakuuttava osoitus ydinvoimaloiden normaalikäytön terveellisyydestä, mutta se ei kestä minkäänlaista tarkempaa analyysia - siis hyvin tyypillinen ydinvoimalobbareiden väittämä, joissa oleellista ei ole se, mitä sanotaan, vaan se, mitä jätetään sanomatta :)

Jos lauseesi muotoiltaisiin todellisuutta vastaavaksi, esim:
"Jos ihmisten terveydestä oltaisiin piitattaamattomia, pitäisi säteilytyössä olevilla olla todennettuja ammattitauteja.",
ei kenelläkään olisi mitään huomauttamista.

Lue lisää

Säteilytyöstähän on omat annosmääräyksensä laissa. Ne ovat varmasti turvallisella puolella, vaikka minä vanhemmiten olen annoksen ottamista välttänytkin.
Mistä muusta terveydelle haitallisesta 'aineesta' on tarkat altistusmääräykset? Esim. asbestista tietysti, mutta ionisoiva säteily on siitä erikoinen, että sen kanssa ei pääse esim. kotioloissa touhuamaan mielensä mukaan.

Jocu kirjoitti:

Säteilytyöstähän on omat annosmääräyksensä laissa. Ne ovat varmasti turvallisella puolella, vaikka minä vanhemmiten olen annoksen ottamista välttänytkin.
Mistä muusta terveydelle haitallisesta 'aineesta' on tarkat altistusmääräykset? Esim. asbestista tietysti, mutta ionisoiva säteily on siitä erikoinen, että sen kanssa ei pääse esim. kotioloissa touhuamaan mielensä mukaan.

Lue lisää

Ei tässä kukaan epäile turvallisuutta. mutta kuten tiedät, syöpä voi tulla kenelle tahansa tai olla tulemattakin - arpapeliä se on.

ydinvoimalassa oleva säteily ei millään lailla poikkea taustasäteilystä sen vaikutuksessa syöpäriskiin: riski kasvaa ja sillä siisti. toteutuuko riski, on toinen asia. todennäköisesti ei toteudu yhtään sen kummemmin kuin muuallakaan.

tässä on keskusteltu vain siitä, voidaanko syöpä todeta ammattitaudiksi ydinvoimaloissa työskentelevälle. mun mielestä ei voi. hyvähän se ois, jos vois. parempi, jos ei tarttis tutkii.


nuo muut aineet poikkeaa ydinvoimaloista mm. siinä, että ne on paljon yleisimpiä. lisäksi on vielä monta myrkkyä/vaaraa tulossa, josta emme vielä edes tiedä (veikkaus).

kuitenkin ydinvoimalassa ei taitais onnistua semmonen, että salataan vaaraa työntekijöiltä kuukausitolkulla. omakohtaisia kokemuksia asbestitalosta....

Vastaaja kirjoitti:

Ei tässä kukaan epäile turvallisuutta. mutta kuten tiedät, syöpä voi tulla kenelle tahansa tai olla tulemattakin - arpapeliä se on.

ydinvoimalassa oleva säteily ei millään lailla poikkea taustasäteilystä sen vaikutuksessa syöpäriskiin: riski kasvaa ja sillä siisti. toteutuuko riski, on toinen asia. todennäköisesti ei toteudu yhtään sen kummemmin kuin muuallakaan.

tässä on keskusteltu vain siitä, voidaanko syöpä todeta ammattitaudiksi ydinvoimaloissa työskentelevälle. mun mielestä ei voi. hyvähän se ois, jos vois. parempi, jos ei tarttis tutkii.


nuo muut aineet poikkeaa ydinvoimaloista mm. siinä, että ne on paljon yleisimpiä. lisäksi on vielä monta myrkkyä/vaaraa tulossa, josta emme vielä edes tiedä (veikkaus).

kuitenkin ydinvoimalassa ei taitais onnistua semmonen, että salataan vaaraa työntekijöiltä kuukausitolkulla. omakohtaisia kokemuksia asbestitalosta....

Lue lisää

Meille kirjoitettiin aikanaan lääkärintodistuksia soveltuvuudesta työhön, jossa on erityinen sairastumisen vaara.

Kun sitten muuan vähän annosta saanut henkilö sairastui syöpään, ja otti heikkona hetkenään asian esille, todistettiin suurella metelillä, että säteilystä hänen syöpänsä ei voinut johtua.

Ei tietenkän tilastollisesti voinut johtua, mutta tuo asetelma huvitti.

Jocu kirjoitti:

Meille kirjoitettiin aikanaan lääkärintodistuksia soveltuvuudesta työhön, jossa on erityinen sairastumisen vaara.

Kun sitten muuan vähän annosta saanut henkilö sairastui syöpään, ja otti heikkona hetkenään asian esille, todistettiin suurella metelillä, että säteilystä hänen syöpänsä ei voinut johtua.

Ei tietenkän tilastollisesti voinut johtua, mutta tuo asetelma huvitti.

Lue lisää

Todistit mielipiteeni oikeaksi - rajummalla esimerkillä kuin osasin kuvitellakkaan.

No oikeestaan on kyllä ihan selvää, että jos näin pian olisi myönnetty, että syöpä edes olisi saattanut johtua työstä, ydinvoimaloita ei suomeen - eikä paljoo muuallekkaan - olisi enää rakennettu.


hmmm.... ensin sanotaan, että tässä työssä sinulla on mahdollisuus sairastua syöpään...

kuulostaa kuin ennakoitaisiin ammattitautia!

sitten sairastut syöpään... EI SE VOI TYÖSTÄ JOHTUA!

näin voidaan sanoa: ammattitautia ei ole!

ei hassua. masentavaa.



tulee mieleen, että pitäiskö tämän keskusteluaiheen lähtölausuma

"Jos ihmisten terveydestä oltaisiin piitattaamattomia, pitäisi ilmetä ammattitauteja säteilytyössä olevilla."

sittenkin muuttaa ehdottamastani muodosta

"Jos ihmisten terveydestä oltaisiin piitattaamattomia, pitäisi säteilytyössä olevilla olla todennettuja ammattitauteja."

vielä muotoon:

"Jos ihmisten terveydestä oltaisiin piitattaamattomia, pitäisi säteilytyössä olevilla olla todennettavaksi ammattitauteja, jotka ei sisälly työsuhteen sairastumisvaaraluetteloon."

no ei, aika monimutkainen tosta tuli.

Vastaaja kirjoitti:

Syöpä nyt todella vaatii kehittyäkseen niin pitkän ajan, että ammattitautina sitä on jokseenkin mahdoton todeta. Siten, jos katsotaan lausettasi "Jos ihmisten terveydestä oltaisiin piitattaamattomia, pitäisi ilmetä ammattitauteja säteilytyössä olevilla.", pitäisi ydinvoimalassa olla suunnilleen jatkuvaa korkeaa säteilyä ennenkuin olisi mitään mahdollisuuksia todistaa syöpää työstä johtuvaksi.

Äkkiä lukien lause on vakuuttava osoitus ydinvoimaloiden normaalikäytön terveellisyydestä, mutta se ei kestä minkäänlaista tarkempaa analyysia - siis hyvin tyypillinen ydinvoimalobbareiden väittämä, joissa oleellista ei ole se, mitä sanotaan, vaan se, mitä jätetään sanomatta :)

Jos lauseesi muotoiltaisiin todellisuutta vastaavaksi, esim:
"Jos ihmisten terveydestä oltaisiin piitattaamattomia, pitäisi säteilytyössä olevilla olla todennettuja ammattitauteja.",
ei kenelläkään olisi mitään huomauttamista.

Lue lisää

"Syöpä nyt todella vaatii kehittyäkseen niin pitkän ajan, että ammattitautina sitä on jokseenkin mahdoton todeta."

Väite, että syöpä vaatisi aina kehittyäkseen kymmeniä vuosia, on vailla perustetta. Koska suuret annokset tosiaan havaitusti kasvattavat syöpäriskiä ja koska tätä vaikutusta on tutkittu mm. Hiroshimassa, tiedämme että säteilyperäinen syöpäriskin kasvu voi ilmetä hyvinkin nopeasti. Tällaista riskin kasvua ei kuitenkaan ole havaittu pienillä säteilyannoksilla, eivätkä esim. ydinvoimatyöntekijät sairastu yhtään muita useammin syöpään.

"...pitäisi ydinvoimalassa olla suunnilleen jatkuvaa korkeaa säteilyä ennenkuin olisi mitään mahdollisuuksia todistaa syöpää työstä johtuvaksi"

Ydinvoimalassa on jatkuvaa korkeaa säteilyä, mutta työntekijät eivät altistu sille. Työntekijät altistuvat vain pienille säteilyannoksille, eikä heidän ole havaittu sairastuvan yhtään muita ihmisiä useammin.

"Jos lauseesi muotoiltaisiin todellisuutta vastaavaksi, esim:
'os ihmisten terveydestä oltaisiin piitattaamattomia, pitäisi säteilytyössä olevilla olla todennettuja ammattitauteja.'
ei kenelläkään olisi mitään huomauttamista."

Muotoilen sen sitten näin:
Terveydelle vaarallinen on sellainen työpaikka, jossa työskentelevät ihmiset sairastuvat tai vammautuvat muita useammin. Ydinvoimalan työntekijöiden ei ole havaittu sairastuvan tai vammautuvan muita ihmisiä useammin.

Vastaaja kirjoitti:

Ei tässä kukaan epäile turvallisuutta. mutta kuten tiedät, syöpä voi tulla kenelle tahansa tai olla tulemattakin - arpapeliä se on.

ydinvoimalassa oleva säteily ei millään lailla poikkea taustasäteilystä sen vaikutuksessa syöpäriskiin: riski kasvaa ja sillä siisti. toteutuuko riski, on toinen asia. todennäköisesti ei toteudu yhtään sen kummemmin kuin muuallakaan.

tässä on keskusteltu vain siitä, voidaanko syöpä todeta ammattitaudiksi ydinvoimaloissa työskentelevälle. mun mielestä ei voi. hyvähän se ois, jos vois. parempi, jos ei tarttis tutkii.


nuo muut aineet poikkeaa ydinvoimaloista mm. siinä, että ne on paljon yleisimpiä. lisäksi on vielä monta myrkkyä/vaaraa tulossa, josta emme vielä edes tiedä (veikkaus).

kuitenkin ydinvoimalassa ei taitais onnistua semmonen, että salataan vaaraa työntekijöiltä kuukausitolkulla. omakohtaisia kokemuksia asbestitalosta....

Lue lisää

"ydinvoimalassa oleva säteily ei millään lailla poikkea taustasäteilystä sen vaikutuksessa syöpäriskiin: riski kasvaa ja sillä siisti."

Pienten säteilyannosten ei ole havaittu aiheuttavan terveyshaittoja riippumatta säteilylähteestä. Luonnollisen taustasäreilyn tason ei ole havaittu vaikuttavan syöpäriskiin. Ydinvoimassa työskentelyn ei ole havaittu vaikuttavan syöpäriskiin.

Tungsten kirjoitti:

"ydinvoimalassa oleva säteily ei millään lailla poikkea taustasäteilystä sen vaikutuksessa syöpäriskiin: riski kasvaa ja sillä siisti."

Pienten säteilyannosten ei ole havaittu aiheuttavan terveyshaittoja riippumatta säteilylähteestä. Luonnollisen taustasäreilyn tason ei ole havaittu vaikuttavan syöpäriskiin. Ydinvoimassa työskentelyn ei ole havaittu vaikuttavan syöpäriskiin.

Lue lisää

"Pienten annosten haittavaikutuksia ei sen sijaan voi kokonaan välttää, koska jo yhden ionisoivan hiukkasen tai fotonin osuma elävään soluun saattaa aiheuttaa muutoksen, joka ajan kanssa johtaa terveyshaittaan." (STUK)

Tylsää.

Tungsten kirjoitti:

"ydinvoimalassa oleva säteily ei millään lailla poikkea taustasäteilystä sen vaikutuksessa syöpäriskiin: riski kasvaa ja sillä siisti."

Pienten säteilyannosten ei ole havaittu aiheuttavan terveyshaittoja riippumatta säteilylähteestä. Luonnollisen taustasäreilyn tason ei ole havaittu vaikuttavan syöpäriskiin. Ydinvoimassa työskentelyn ei ole havaittu vaikuttavan syöpäriskiin.

Lue lisää

"Pienten annosten haittavaikutuksia ei sen sijaan voi kokonaan välttää, koska jo yhden ionisoivan hiukkasen tai fotonin osuma elävään soluun saattaa aiheuttaa muutoksen, joka ajan kanssa johtaa terveyshaittaan." (STUK)

Tällaisia muutoksia tapahtuu ihmiskehossa luokkaa 10000 päivässä, joista keskimäärin 2 luonnonsäteilyn aiheuttamia. On siis selvää, että hyvin pienet annokset, kuten luonnonannokset ja säteilytyössä saatavat, eivät muuta merkittävästi soluissa luonnostaan tapahtuvien muutosten tiheuttä. Tämä selittää seuraavat havainnot:

Pienten säteilyannosten ei ole havaittu aiheuttavan terveyshaittoja riippumatta säteilylähteestä. Luonnollisen taustasäreilyn tason ei ole havaittu vaikuttavan syöpäriskiin. Ydinvoimassa työskentelyn ei ole havaittu vaikuttavan syöpäriskiin.

Jocu kirjoitti:

Meille kirjoitettiin aikanaan lääkärintodistuksia soveltuvuudesta työhön, jossa on erityinen sairastumisen vaara.

Kun sitten muuan vähän annosta saanut henkilö sairastui syöpään, ja otti heikkona hetkenään asian esille, todistettiin suurella metelillä, että säteilystä hänen syöpänsä ei voinut johtua.

Ei tietenkän tilastollisesti voinut johtua, mutta tuo asetelma huvitti.

Lue lisää

Pienten säteilyannosten ei ole havaittu aiheuttavan syöpää. Ydinvoimalassa saa vain pieneiä säteilyannoksia, eikä ydinvoimalassa työskentelevien ole havaittu sairastuvan syöpään muita ihmisiä useammin. Jotkut ydinvoimalassa työskentelevät kuitenkin sairastuvat syöpään. Johtuuko tämä ydinvoimasta? Tietääksemme ei, tietty määrä ihmisiä sairastuu syöpään riippumatta siitä missä he työskentelevät.

Ihan yhtälailla kovien äänten ei ole havaittu aiheuttavan syöpää. Kovien äänten parissa työskentelevien ei ole havaittu sairastuvan syöpään muita ihmisiä useammin. Jotkut kovien äänten parissa työskentelevät kuitenkin sairastuvat syöpään. johtuuko tämä kovista äänistä? Tietääksemme ei, tietty määrä ihmisiä sairastuu syöpään riippumatta siitä missä he työskentelevät.

Tungsten kirjoitti:

"ydinvoimalassa oleva säteily ei millään lailla poikkea taustasäteilystä sen vaikutuksessa syöpäriskiin: riski kasvaa ja sillä siisti."

Pienten säteilyannosten ei ole havaittu aiheuttavan terveyshaittoja riippumatta säteilylähteestä. Luonnollisen taustasäreilyn tason ei ole havaittu vaikuttavan syöpäriskiin. Ydinvoimassa työskentelyn ei ole havaittu vaikuttavan syöpäriskiin.

Lue lisää

"Pienten annosten haittavaikutuksia ei sen sijaan voi kokonaan välttää, koska jo yhden ionisoivan hiukkasen tai fotonin osuma elävään soluun saattaa aiheuttaa muutoksen, joka ajan kanssa johtaa terveyshaittaan." (STUK)

tylsää

Jocu kirjoitti:

Meille kirjoitettiin aikanaan lääkärintodistuksia soveltuvuudesta työhön, jossa on erityinen sairastumisen vaara.

Kun sitten muuan vähän annosta saanut henkilö sairastui syöpään, ja otti heikkona hetkenään asian esille, todistettiin suurella metelillä, että säteilystä hänen syöpänsä ei voinut johtua.

Ei tietenkän tilastollisesti voinut johtua, mutta tuo asetelma huvitti.

Lue lisää

"Pienten annosten haittavaikutuksia ei sen sijaan voi kokonaan välttää, koska jo yhden ionisoivan hiukkasen tai fotonin osuma elävään soluun saattaa aiheuttaa muutoksen, joka ajan kanssa johtaa terveyshaittaan." (STUK)


tylsää

Vastaaja kirjoitti:

"Kukaan ei energiantuotantoon liittyvissä säteilytöissä ole altistunut lähelläkään turvarajoja olevalle säteilyannoksille."

Missä olen väittänyt jotain tuollaista?

Sulla taisi tulla hätäinen johtopäätös. Semmosta sattuu.

Lue lisää

Laissa on ollut koko ydinvoiman kaupallisen käytön ajan samat enimmäisannokset. Niiden mukaan lopulta pelataan.
Tietenkin annoksia pyritään pienentämään. Kiusallisia nämä nykyiset elektroniset annosmittarit. Piippaavat aina kun tulee yksi mikroSv lisää..

Venäläisten tarjoama Loviisassakin käytössä olevan VVER-reaktorin evoluutioversio olisi sekin ollut hyvä vaihtoehto, josta kuitenkin kieltäydyttiin lähinnä koska tarjolla oli huomattavasti suuritehoisempi EPR.

Tietenkin kaikki tarjouskilpailussa mukana olevat ovat ihan hyviä voimaloita, ehkä peräti käyttöönottoon asti.

Ydinvoiman vastustajien mielestä paras ydinvoimala on suljettu ydinvoimala. Tosin sekin on vaarallinen ympäristölleen, ja pitkään.

Vastaaja kirjoitti:

Tietenkin kaikki tarjouskilpailussa mukana olevat ovat ihan hyviä voimaloita, ehkä peräti käyttöönottoon asti.

Ydinvoiman vastustajien mielestä paras ydinvoimala on suljettu ydinvoimala. Tosin sekin on vaarallinen ympäristölleen, ja pitkään.

Lue lisää

Siinä määrin kuin miten vaarallinen paikallaan seisova talo nyt voi olla.

Tungsten kirjoitti:

Siinä määrin kuin miten vaarallinen paikallaan seisova talo nyt voi olla.

Ilmeisesti kommenttisi:
"Siinä määrin kuin miten vaarallinen paikallaan seisova talo nyt voi olla."

koski kirjoitukseni kappaletta:
"
Ydinvoiman vastustajien mielestä paras ydinvoimala on suljettu ydinvoimala. Tosin sekin on vaarallinen ympäristölleen, ja pitkään.
"

uskoakseni tälle palstalle eksynyt peruskansalinenkin osaa suorittaa vertailuja esim. helsingin töölön ratikkahallin autiona olemisen ja minkä tahansa suljetun ydinvoimalan vaarallisuutta ympäristölleen hiukan monipuolisemmin.

epämääräisen muistikuvani mukaan tosin on valmiita ydinvoimaloita, joita ei koskaan ole käynnistetty. niistä en sitten tiedä - oiskohan niistä tehty musiikkitalo nuorisolle...

Vastaaja kirjoitti:

Ilmeisesti kommenttisi:
"Siinä määrin kuin miten vaarallinen paikallaan seisova talo nyt voi olla."

koski kirjoitukseni kappaletta:
"
Ydinvoiman vastustajien mielestä paras ydinvoimala on suljettu ydinvoimala. Tosin sekin on vaarallinen ympäristölleen, ja pitkään.
"

uskoakseni tälle palstalle eksynyt peruskansalinenkin osaa suorittaa vertailuja esim. helsingin töölön ratikkahallin autiona olemisen ja minkä tahansa suljetun ydinvoimalan vaarallisuutta ympäristölleen hiukan monipuolisemmin.

epämääräisen muistikuvani mukaan tosin on valmiita ydinvoimaloita, joita ei koskaan ole käynnistetty. niistä en sitten tiedä - oiskohan niistä tehty musiikkitalo nuorisolle...

Lue lisää

Suljetulla ydinvoimalalla ei ole vaikutusta ympäristöön. Säteilyvaikutus ei ulotu pirmääripiirin ulkopuolelle ja rajoittuu siis käytännössä hvin pieneen osaan suljetuista huonetiloista, eikä missään nimessä ulotu laitoksen ulkopuolelle. Suljetussa ydinvoimalassa ei ole irtaimia radioaktiivisia aineita, jotka aiheuttaisivat kontaminaatioriskin. Tällä perusteella suljettu ydinvoimala ei ole vaarallinen ympäristölleen.

Tungsten kirjoitti:

Suljetulla ydinvoimalalla ei ole vaikutusta ympäristöön. Säteilyvaikutus ei ulotu pirmääripiirin ulkopuolelle ja rajoittuu siis käytännössä hvin pieneen osaan suljetuista huonetiloista, eikä missään nimessä ulotu laitoksen ulkopuolelle. Suljetussa ydinvoimalassa ei ole irtaimia radioaktiivisia aineita, jotka aiheuttaisivat kontaminaatioriskin. Tällä perusteella suljettu ydinvoimala ei ole vaarallinen ympäristölleen.

Lue lisää

"Merkityksetöntä, mitätöntä, vähäistä..."

Tuollaiset lausumat ydinvoiman haitoista ovat jo menettäneet tehonsa, siis uskottavuutensa. Siitä tietysti seuraa, että niitä on esitettävä useammin...

no joo.

myönnän, että käyttämäni termi 'ympäristölle vaarallinen' oli hiukan yliampuva, mutta ei täysin. pitäisi olla jotain referenssiä jo suljetuista voimaloista. enpä usko, että niiden luona sallitaan kuljeskella kuten sen töölön ratikkahallin luona, joka on melkein jalkakäytävällä. sekään ei sinällään tietenkään vielä kerro sitä, että voimala olisi itsessään ympäristölle vaarallinen.

hyvä todiste suljetun voimalan vaarallisuudesta olisi 'SÄTEILYVAARA'-kyltit alueella. niiden sijoittaminen voisi kuitenkin aiheuttaa lähiseudun asukkaille suuremman (psykologisen) terveyshaitan kuin itse rakennus ja sen mahdollinen säteily.

tuliki mieleen: onkohan käynnissä olevissa voimaloissa semmosii kylttejä? kerran olen käynyt, mutten muista, näinkö.


tuohon nollasäteilyyn talosta ulospäin en ihan tältä istumalta usko. ja stukin mukaan kaikkea turhaa säteilyä on vältettävä, joten - jos talo siis hiukankin säteilee ylimääräistä säteilyä - siitä olisi jollain tavoin ilmoitettava tai sitten estettävä sen välittömässä läheisyydessä liikkuminen millä perusteella tahansa.

pieneläinten ja lintujen lukutaito on tunnetusti puutteellinen. osana ympäristöämme nekin ovat vaarassa saada säteilyvamman mahdollisen ylimääräisen säteilyn vuoksi.

Vastaaja kirjoitti:

"Merkityksetöntä, mitätöntä, vähäistä..."

Tuollaiset lausumat ydinvoiman haitoista ovat jo menettäneet tehonsa, siis uskottavuutensa. Siitä tietysti seuraa, että niitä on esitettävä useammin...

no joo.

myönnän, että käyttämäni termi 'ympäristölle vaarallinen' oli hiukan yliampuva, mutta ei täysin. pitäisi olla jotain referenssiä jo suljetuista voimaloista. enpä usko, että niiden luona sallitaan kuljeskella kuten sen töölön ratikkahallin luona, joka on melkein jalkakäytävällä. sekään ei sinällään tietenkään vielä kerro sitä, että voimala olisi itsessään ympäristölle vaarallinen.

hyvä todiste suljetun voimalan vaarallisuudesta olisi 'SÄTEILYVAARA'-kyltit alueella. niiden sijoittaminen voisi kuitenkin aiheuttaa lähiseudun asukkaille suuremman (psykologisen) terveyshaitan kuin itse rakennus ja sen mahdollinen säteily.

tuliki mieleen: onkohan käynnissä olevissa voimaloissa semmosii kylttejä? kerran olen käynyt, mutten muista, näinkö.


tuohon nollasäteilyyn talosta ulospäin en ihan tältä istumalta usko. ja stukin mukaan kaikkea turhaa säteilyä on vältettävä, joten - jos talo siis hiukankin säteilee ylimääräistä säteilyä - siitä olisi jollain tavoin ilmoitettava tai sitten estettävä sen välittömässä läheisyydessä liikkuminen millä perusteella tahansa.

pieneläinten ja lintujen lukutaito on tunnetusti puutteellinen. osana ympäristöämme nekin ovat vaarassa saada säteilyvamman mahdollisen ylimääräisen säteilyn vuoksi.

Lue lisää

" 'Merkityksetöntä, mitätöntä, vähäistä...'

Tuollaiset lausumat ydinvoiman haitoista ovat jo menettäneet tehonsa, siis uskottavuutensa. Siitä tietysti seuraa, että niitä on esitettävä useammin..."

Tässä tapauksessa sanavalinta perustui sille, että säteily, joka on suljetussa tilassa eikä vaikuta ympäristöön, on määritelmän mukaan ympäristön kannalta merkityksetöntä. Tämä lienee itsestään selvää.

"hyvä todiste suljetun voimalan vaarallisuudesta olisi 'SÄTEILYVAARA'-kyltit alueella. [...] onkohan käynnissä olevissa voimaloissa semmosii kylttejä?"

Varoituskylttiä käytetään silloin kuin se on aiheellista. Jos käytössä olevassa voimalassa on jossain säteilyvaara, siitä varoitetaan kyltillä. Lisäksi vaarallisiin tiloihin ei pääse ilman avainta. Sama pätee suljettuihin voimaloihin, paitsi että vaaralliset tilat todennäköisesti sinetöitäisiin.

Varoituskylttejä ei voida noin vain ripotella ympäri voimalaitosaluetta tai sen reunalle kahdesta syystä: ensinnäkin varoitus olisi aiheeton ja toisena aiheettomat varoituskyltit saataisivat johtaa siihen, ettei aiheellisia varoituksia otettaisi vakavasti.

"tuohon nollasäteilyyn talosta ulospäin en ihan tältä istumalta usko."

Sellaista paikkaa ei tunnetussa maailmankaikkeudessa ole, jossa olisi nollasäteily. Yleisen väärinkäsityksen vastaisesti ydinvoimala ei kuitenkaan säteile ulospäin normaalia taustasäteilyä korkeampaa määrää. Voimalaitoksen sisälläkin merkityksellinen ionisoiva säteily rajoittuu harvoihin huonetiloihin, jotka on merkitty varoituksin ja joihin yleensä tarvitaan erillinen avain. Koska voimalaitoksen seinät ovat niin paksut ja ilmanvaihto tehokas, on hyvin monessa paikassa sen sisällä normaalia taustasäteilyä alhaisempi säteilytaso, puhumattakaan ulkopuolesta. Asia on niin tärkeä, että toistan sen vielä: käytetty tai käytöstä poistettu ydinvoimala ei säteile ulospäin.

"ja stukin mukaan kaikkea turhaa säteilyä on vältettävä, joten - jos talo siis hiukankin säteilee ylimääräistä säteilyä - siitä olisi jollain tavoin ilmoitettava tai sitten estettävä sen välittömässä läheisyydessä liikkuminen millä perusteella tahansa."

Säteilyn takia tämä ei ole tarpeen, mutta normaalilla kulunvalvonnalla, esteillä ja vartioinnilla asiaankuulumattomat ihmiset pidetään poissa ydinvoimaloiden läheltä, kuten kaikissa teollisuuslaitoksissa tehdään.

"pieneläinten ja lintujen lukutaito on tunnetusti puutteellinen. osana ympäristöämme nekin ovat vaarassa saada säteilyvamman mahdollisen ylimääräisen säteilyn vuoksi."

Eivät missään nimessä ole. Säteilyvammaan tarvittaisiin ainakin useiden satojen tai jopa tuhansien millisieverttien kerta-annos; sellaisen kerta-annoksen sadasosaakaan ei voi saada edes säteilytyössä, saati sitten olemalla viaton luontokappale. Toistan vielä, jotta asia olisi täysin selvä: ydinvoimalan tai sen ympäristön säteilytaso ei poikkea tavallisesta taustasäteilystä.

Tungsten kirjoitti:

" 'Merkityksetöntä, mitätöntä, vähäistä...'

Tuollaiset lausumat ydinvoiman haitoista ovat jo menettäneet tehonsa, siis uskottavuutensa. Siitä tietysti seuraa, että niitä on esitettävä useammin..."

Tässä tapauksessa sanavalinta perustui sille, että säteily, joka on suljetussa tilassa eikä vaikuta ympäristöön, on määritelmän mukaan ympäristön kannalta merkityksetöntä. Tämä lienee itsestään selvää.

"hyvä todiste suljetun voimalan vaarallisuudesta olisi 'SÄTEILYVAARA'-kyltit alueella. [...] onkohan käynnissä olevissa voimaloissa semmosii kylttejä?"

Varoituskylttiä käytetään silloin kuin se on aiheellista. Jos käytössä olevassa voimalassa on jossain säteilyvaara, siitä varoitetaan kyltillä. Lisäksi vaarallisiin tiloihin ei pääse ilman avainta. Sama pätee suljettuihin voimaloihin, paitsi että vaaralliset tilat todennäköisesti sinetöitäisiin.

Varoituskylttejä ei voida noin vain ripotella ympäri voimalaitosaluetta tai sen reunalle kahdesta syystä: ensinnäkin varoitus olisi aiheeton ja toisena aiheettomat varoituskyltit saataisivat johtaa siihen, ettei aiheellisia varoituksia otettaisi vakavasti.

"tuohon nollasäteilyyn talosta ulospäin en ihan tältä istumalta usko."

Sellaista paikkaa ei tunnetussa maailmankaikkeudessa ole, jossa olisi nollasäteily. Yleisen väärinkäsityksen vastaisesti ydinvoimala ei kuitenkaan säteile ulospäin normaalia taustasäteilyä korkeampaa määrää. Voimalaitoksen sisälläkin merkityksellinen ionisoiva säteily rajoittuu harvoihin huonetiloihin, jotka on merkitty varoituksin ja joihin yleensä tarvitaan erillinen avain. Koska voimalaitoksen seinät ovat niin paksut ja ilmanvaihto tehokas, on hyvin monessa paikassa sen sisällä normaalia taustasäteilyä alhaisempi säteilytaso, puhumattakaan ulkopuolesta. Asia on niin tärkeä, että toistan sen vielä: käytetty tai käytöstä poistettu ydinvoimala ei säteile ulospäin.

"ja stukin mukaan kaikkea turhaa säteilyä on vältettävä, joten - jos talo siis hiukankin säteilee ylimääräistä säteilyä - siitä olisi jollain tavoin ilmoitettava tai sitten estettävä sen välittömässä läheisyydessä liikkuminen millä perusteella tahansa."

Säteilyn takia tämä ei ole tarpeen, mutta normaalilla kulunvalvonnalla, esteillä ja vartioinnilla asiaankuulumattomat ihmiset pidetään poissa ydinvoimaloiden läheltä, kuten kaikissa teollisuuslaitoksissa tehdään.

"pieneläinten ja lintujen lukutaito on tunnetusti puutteellinen. osana ympäristöämme nekin ovat vaarassa saada säteilyvamman mahdollisen ylimääräisen säteilyn vuoksi."

Eivät missään nimessä ole. Säteilyvammaan tarvittaisiin ainakin useiden satojen tai jopa tuhansien millisieverttien kerta-annos; sellaisen kerta-annoksen sadasosaakaan ei voi saada edes säteilytyössä, saati sitten olemalla viaton luontokappale. Toistan vielä, jotta asia olisi täysin selvä: ydinvoimalan tai sen ympäristön säteilytaso ei poikkea tavallisesta taustasäteilystä.

Lue lisää

Voimalan sisälläkään useimmissa paikoissa, mm. reaktorihalleissa, ei ole sen voimakkaampaa säteilyä kuin muussakaan betonirakennuksessa.
Näin on myös hirmuisessa käytetyn polttoaineen välivarastossa. Vesi on hyvä aine monessakin käytössä.

Tungsten kirjoitti:

" 'Merkityksetöntä, mitätöntä, vähäistä...'

Tuollaiset lausumat ydinvoiman haitoista ovat jo menettäneet tehonsa, siis uskottavuutensa. Siitä tietysti seuraa, että niitä on esitettävä useammin..."

Tässä tapauksessa sanavalinta perustui sille, että säteily, joka on suljetussa tilassa eikä vaikuta ympäristöön, on määritelmän mukaan ympäristön kannalta merkityksetöntä. Tämä lienee itsestään selvää.

"hyvä todiste suljetun voimalan vaarallisuudesta olisi 'SÄTEILYVAARA'-kyltit alueella. [...] onkohan käynnissä olevissa voimaloissa semmosii kylttejä?"

Varoituskylttiä käytetään silloin kuin se on aiheellista. Jos käytössä olevassa voimalassa on jossain säteilyvaara, siitä varoitetaan kyltillä. Lisäksi vaarallisiin tiloihin ei pääse ilman avainta. Sama pätee suljettuihin voimaloihin, paitsi että vaaralliset tilat todennäköisesti sinetöitäisiin.

Varoituskylttejä ei voida noin vain ripotella ympäri voimalaitosaluetta tai sen reunalle kahdesta syystä: ensinnäkin varoitus olisi aiheeton ja toisena aiheettomat varoituskyltit saataisivat johtaa siihen, ettei aiheellisia varoituksia otettaisi vakavasti.

"tuohon nollasäteilyyn talosta ulospäin en ihan tältä istumalta usko."

Sellaista paikkaa ei tunnetussa maailmankaikkeudessa ole, jossa olisi nollasäteily. Yleisen väärinkäsityksen vastaisesti ydinvoimala ei kuitenkaan säteile ulospäin normaalia taustasäteilyä korkeampaa määrää. Voimalaitoksen sisälläkin merkityksellinen ionisoiva säteily rajoittuu harvoihin huonetiloihin, jotka on merkitty varoituksin ja joihin yleensä tarvitaan erillinen avain. Koska voimalaitoksen seinät ovat niin paksut ja ilmanvaihto tehokas, on hyvin monessa paikassa sen sisällä normaalia taustasäteilyä alhaisempi säteilytaso, puhumattakaan ulkopuolesta. Asia on niin tärkeä, että toistan sen vielä: käytetty tai käytöstä poistettu ydinvoimala ei säteile ulospäin.

"ja stukin mukaan kaikkea turhaa säteilyä on vältettävä, joten - jos talo siis hiukankin säteilee ylimääräistä säteilyä - siitä olisi jollain tavoin ilmoitettava tai sitten estettävä sen välittömässä läheisyydessä liikkuminen millä perusteella tahansa."

Säteilyn takia tämä ei ole tarpeen, mutta normaalilla kulunvalvonnalla, esteillä ja vartioinnilla asiaankuulumattomat ihmiset pidetään poissa ydinvoimaloiden läheltä, kuten kaikissa teollisuuslaitoksissa tehdään.

"pieneläinten ja lintujen lukutaito on tunnetusti puutteellinen. osana ympäristöämme nekin ovat vaarassa saada säteilyvamman mahdollisen ylimääräisen säteilyn vuoksi."

Eivät missään nimessä ole. Säteilyvammaan tarvittaisiin ainakin useiden satojen tai jopa tuhansien millisieverttien kerta-annos; sellaisen kerta-annoksen sadasosaakaan ei voi saada edes säteilytyössä, saati sitten olemalla viaton luontokappale. Toistan vielä, jotta asia olisi täysin selvä: ydinvoimalan tai sen ympäristön säteilytaso ei poikkea tavallisesta taustasäteilystä.

Lue lisää

"Koska voimalaitoksen seinät ovat niin paksut ja ilmanvaihto tehokas, on hyvin monessa paikassa sen sisällä normaalia taustasäteilyä alhaisempi säteilytaso, puhumattakaan ulkopuolesta. Asia on niin tärkeä, että toistan sen vielä: käytetty tai käytöstä poistettu ydinvoimala ei säteile ulospäin. "

Tuli tuosta mieleen,että mihin se "saastunut" ilma johdetaan .Käsitän asian ,että se puhalletaan taivaan tuuliin,elikkä voimalan ulkopuolelle.
siinä tapauksesa voimala säteilee ulos..??

olli kirjoitti:

"Koska voimalaitoksen seinät ovat niin paksut ja ilmanvaihto tehokas, on hyvin monessa paikassa sen sisällä normaalia taustasäteilyä alhaisempi säteilytaso, puhumattakaan ulkopuolesta. Asia on niin tärkeä, että toistan sen vielä: käytetty tai käytöstä poistettu ydinvoimala ei säteile ulospäin. "

Tuli tuosta mieleen,että mihin se "saastunut" ilma johdetaan .Käsitän asian ,että se puhalletaan taivaan tuuliin,elikkä voimalan ulkopuolelle.
siinä tapauksesa voimala säteilee ulos..??

Lue lisää

"Tuli tuosta mieleen,että mihin se 'saastunut' ilma johdetaan .Käsitän asian ,että se puhalletaan taivaan tuuliin,elikkä voimalan ulkopuolelle."

Mikä "saastunut ilma"? Selitä miten voimalaitoksen ilma sinusta saastuisi normaalikäytössä.

Niin vaikeaa kuin se ilmeisesti onkin uskoa, radioaktiiviset aineet ovat ydinvoimalassa monen suojakuoren takana. Ydinvoimala ei säteile ulospäin normaalia taustasäteilyä enempää.

Tungsten kirjoitti:

" 'Merkityksetöntä, mitätöntä, vähäistä...'

Tuollaiset lausumat ydinvoiman haitoista ovat jo menettäneet tehonsa, siis uskottavuutensa. Siitä tietysti seuraa, että niitä on esitettävä useammin..."

Tässä tapauksessa sanavalinta perustui sille, että säteily, joka on suljetussa tilassa eikä vaikuta ympäristöön, on määritelmän mukaan ympäristön kannalta merkityksetöntä. Tämä lienee itsestään selvää.

"hyvä todiste suljetun voimalan vaarallisuudesta olisi 'SÄTEILYVAARA'-kyltit alueella. [...] onkohan käynnissä olevissa voimaloissa semmosii kylttejä?"

Varoituskylttiä käytetään silloin kuin se on aiheellista. Jos käytössä olevassa voimalassa on jossain säteilyvaara, siitä varoitetaan kyltillä. Lisäksi vaarallisiin tiloihin ei pääse ilman avainta. Sama pätee suljettuihin voimaloihin, paitsi että vaaralliset tilat todennäköisesti sinetöitäisiin.

Varoituskylttejä ei voida noin vain ripotella ympäri voimalaitosaluetta tai sen reunalle kahdesta syystä: ensinnäkin varoitus olisi aiheeton ja toisena aiheettomat varoituskyltit saataisivat johtaa siihen, ettei aiheellisia varoituksia otettaisi vakavasti.

"tuohon nollasäteilyyn talosta ulospäin en ihan tältä istumalta usko."

Sellaista paikkaa ei tunnetussa maailmankaikkeudessa ole, jossa olisi nollasäteily. Yleisen väärinkäsityksen vastaisesti ydinvoimala ei kuitenkaan säteile ulospäin normaalia taustasäteilyä korkeampaa määrää. Voimalaitoksen sisälläkin merkityksellinen ionisoiva säteily rajoittuu harvoihin huonetiloihin, jotka on merkitty varoituksin ja joihin yleensä tarvitaan erillinen avain. Koska voimalaitoksen seinät ovat niin paksut ja ilmanvaihto tehokas, on hyvin monessa paikassa sen sisällä normaalia taustasäteilyä alhaisempi säteilytaso, puhumattakaan ulkopuolesta. Asia on niin tärkeä, että toistan sen vielä: käytetty tai käytöstä poistettu ydinvoimala ei säteile ulospäin.

"ja stukin mukaan kaikkea turhaa säteilyä on vältettävä, joten - jos talo siis hiukankin säteilee ylimääräistä säteilyä - siitä olisi jollain tavoin ilmoitettava tai sitten estettävä sen välittömässä läheisyydessä liikkuminen millä perusteella tahansa."

Säteilyn takia tämä ei ole tarpeen, mutta normaalilla kulunvalvonnalla, esteillä ja vartioinnilla asiaankuulumattomat ihmiset pidetään poissa ydinvoimaloiden läheltä, kuten kaikissa teollisuuslaitoksissa tehdään.

"pieneläinten ja lintujen lukutaito on tunnetusti puutteellinen. osana ympäristöämme nekin ovat vaarassa saada säteilyvamman mahdollisen ylimääräisen säteilyn vuoksi."

Eivät missään nimessä ole. Säteilyvammaan tarvittaisiin ainakin useiden satojen tai jopa tuhansien millisieverttien kerta-annos; sellaisen kerta-annoksen sadasosaakaan ei voi saada edes säteilytyössä, saati sitten olemalla viaton luontokappale. Toistan vielä, jotta asia olisi täysin selvä: ydinvoimalan tai sen ympäristön säteilytaso ei poikkea tavallisesta taustasäteilystä.

Lue lisää

Täytyy näköjään alkaa etsimään vertailutietoja jo suljetuista ydinvoimaloista. En nimittäin vieläkään usko, etteikö käytetty ydinvoimala säteilisi jotain ulkopuolelleen. Määrän vertailuarvona ei pidä käyttää luonnon taustasäteilyä, vaan ihan normaalin aution talon, esimerkiksi sen töölön ratikkahallin, säteilyn määrää.

Ei-asiantuntijana käytän joskus, oikeestaan aika useinkin, vääriä termejä, niinkuin edellisessä viestissänikin. Siinä termi 'säteilyvamma' olisi pitänyt olla 'terveyshaitta'. Se voidaan saada jo kaikesta yli 0mSv säteilyannoksesta. Jälkeläisissä tämä terveyshaitta voi kehittyä syöpään saakka. Samoin mutaatiot jälkeläisissä ovat mahdollisia ilman terveyshaittaakin.

Tungsten kirjoitti:

"Tuli tuosta mieleen,että mihin se 'saastunut' ilma johdetaan .Käsitän asian ,että se puhalletaan taivaan tuuliin,elikkä voimalan ulkopuolelle."

Mikä "saastunut ilma"? Selitä miten voimalaitoksen ilma sinusta saastuisi normaalikäytössä.

Niin vaikeaa kuin se ilmeisesti onkin uskoa, radioaktiiviset aineet ovat ydinvoimalassa monen suojakuoren takana. Ydinvoimala ei säteile ulospäin normaalia taustasäteilyä enempää.

Lue lisää

"Ydinvoimala ei säteile ulospäin normaalia taustasäteilyä enempää."

Toistelet tuota lausetta. Jospa kertoisit lukuarvoina, kuinka paljon se säteilee.

Jos lauseesi tulkitaan tasan niinkuin se on kirjoitettu, ydinvoimala säteilee ulospäin saman verran kuin luonnossa on säteilyä. Tämä merkitsee kokonaissäteilyn kaksinkertaista määrää ydinvoimala-alueella.

Vastaaja kirjoitti:

"Ydinvoimala ei säteile ulospäin normaalia taustasäteilyä enempää."

Toistelet tuota lausetta. Jospa kertoisit lukuarvoina, kuinka paljon se säteilee.

Jos lauseesi tulkitaan tasan niinkuin se on kirjoitettu, ydinvoimala säteilee ulospäin saman verran kuin luonnossa on säteilyä. Tämä merkitsee kokonaissäteilyn kaksinkertaista määrää ydinvoimala-alueella.

Lue lisää

Aaaaarrgh! Miten minä tämän nyt väännän rautalangasta niin että se menee perille. Lyhyesti voidaan sanoa että ydinvoimala ei säteile ulospäin. Tämä pitää suurinpiirtein paikkaansa, mutta ei täsmälleen.

Katsos, hyvä vastaaja, kun luonto on täynnä radioaktiivisia atomeja. Melkeinpä kaikista alkuaineista esiintyy luonnossa myös radioaktiivisia isotooppeja. Näitä atomeita on myös osa niistä atomeista, joista koostuvat ydinvoimalarakennuksen seinät, ikkunat, ovet ja niin edelleen.

Niinpä jos otat oikein herkän säteilymittarin ja suuntaat sen ydinvoimalan seinään, havaitset säteilyä, mutta tuota säteilyä on saman verran kuin olisi missä tahansa samoista aineista rakennetussa rakennuksessa. Tällaista säteilyä kutsutaan taustasäteilyksi ja sitä ei tule ydinvoimalasta yhtään muita rakennuksia enempää. Tätä tarkoittaa, kun sanotaan ettei ydinvoimala säteile yhtään taustasäteilyä enempää.

Ydinreaktioista, polttoaineesta ja aktivoituneista aineista tuleva säteily pysähtyy kokonaan primääripiiriä ympäröiviin rakenteisiin. Tietysti yksi siellä ja toinen täällä ulospäin tulevista gammasäteilykvanteista VOI olla alunperin primääripiiristä, mutta tällaisia hajakvantteja on niin pikkiriikksen vähän suhteessa kaikkialla risteilevään taustasäteilyyn, että ne katoavat kirjaimellisesti kuin pisara mereen.

Voidaan siis hyvällä syyllä sanoa, että ydinvoimala ei säteile ulospäin, ja jos oikein tarkkoja ollaan tämä tarkoittaa, ettei ydinvoimala säteile taustaa enempää, koska kaikki paikat maailmassa säteilevät.

Vastaaja kirjoitti:

Täytyy näköjään alkaa etsimään vertailutietoja jo suljetuista ydinvoimaloista. En nimittäin vieläkään usko, etteikö käytetty ydinvoimala säteilisi jotain ulkopuolelleen. Määrän vertailuarvona ei pidä käyttää luonnon taustasäteilyä, vaan ihan normaalin aution talon, esimerkiksi sen töölön ratikkahallin, säteilyn määrää.

Ei-asiantuntijana käytän joskus, oikeestaan aika useinkin, vääriä termejä, niinkuin edellisessä viestissänikin. Siinä termi 'säteilyvamma' olisi pitänyt olla 'terveyshaitta'. Se voidaan saada jo kaikesta yli 0mSv säteilyannoksesta. Jälkeläisissä tämä terveyshaitta voi kehittyä syöpään saakka. Samoin mutaatiot jälkeläisissä ovat mahdollisia ilman terveyshaittaakin.

Lue lisää

"Täytyy näköjään alkaa etsimään vertailutietoja jo suljetuista ydinvoimaloista. En nimittäin vieläkään usko, etteikö käytetty ydinvoimala säteilisi jotain ulkopuolelleen."

No jos uskosi estää sinua hyväksymästä tätä asiaa, niin sille en mitään voi.

"Ei-asiantuntijana käytän joskus, oikeestaan aika useinkin, vääriä termejä, niinkuin edellisessä viestissänikin. Siinä termi 'säteilyvamma' olisi pitänyt olla 'terveyshaitta'. Se voidaan saada jo kaikesta yli 0mSv säteilyannoksesta. Jälkeläisissä tämä terveyshaitta voi kehittyä syöpään saakka. Samoin mutaatiot jälkeläisissä ovat mahdollisia ilman terveyshaittaakin."

Hyvä nimimerkki vastaaja. Mitä kunniottavammin ehdotan, että lukisit jonkin säteilyn terveysvaikutuksia käsittelevän kirjan, niin että saisit perusasiat oikein. Ensinnäkin pienillä säteilyannoksilla ei ole havaittu terveysvaikutuksia. Ilmeisesti sekaannuksesi johtuu siitä, että ammatillisessa säteilysuojelussa pyritään välttämään kaikkea säteilyä. Tämä johtuu varovaisuusperiaattesta, eikä suinkaan siitä että pienillä säteilyannoksilla olisi havaittu terveysvaikutuksia. Ja toisena mitä tulee syöpäriskin kohoamiseen säteilyn vaikutuksesta, niin se ei ilmene jälkeläisissä, vaan säteilylle altistuneessa yksilössä.

Tungsten kirjoitti:

"Täytyy näköjään alkaa etsimään vertailutietoja jo suljetuista ydinvoimaloista. En nimittäin vieläkään usko, etteikö käytetty ydinvoimala säteilisi jotain ulkopuolelleen."

No jos uskosi estää sinua hyväksymästä tätä asiaa, niin sille en mitään voi.

"Ei-asiantuntijana käytän joskus, oikeestaan aika useinkin, vääriä termejä, niinkuin edellisessä viestissänikin. Siinä termi 'säteilyvamma' olisi pitänyt olla 'terveyshaitta'. Se voidaan saada jo kaikesta yli 0mSv säteilyannoksesta. Jälkeläisissä tämä terveyshaitta voi kehittyä syöpään saakka. Samoin mutaatiot jälkeläisissä ovat mahdollisia ilman terveyshaittaakin."

Hyvä nimimerkki vastaaja. Mitä kunniottavammin ehdotan, että lukisit jonkin säteilyn terveysvaikutuksia käsittelevän kirjan, niin että saisit perusasiat oikein. Ensinnäkin pienillä säteilyannoksilla ei ole havaittu terveysvaikutuksia. Ilmeisesti sekaannuksesi johtuu siitä, että ammatillisessa säteilysuojelussa pyritään välttämään kaikkea säteilyä. Tämä johtuu varovaisuusperiaattesta, eikä suinkaan siitä että pienillä säteilyannoksilla olisi havaittu terveysvaikutuksia. Ja toisena mitä tulee syöpäriskin kohoamiseen säteilyn vaikutuksesta, niin se ei ilmene jälkeläisissä, vaan säteilylle altistuneessa yksilössä.

Lue lisää

"Ja toisena mitä tulee syöpäriskin kohoamiseen säteilyn vaikutuksesta, niin se ei ilmene jälkeläisissä, vaan säteilylle altistuneessa yksilössä."

Luonnollisesti näin on syövän kohdalla. Syöpä ei tietääkseni periydy. Korjauksesi tässä oli ihan asiallinen. Säteilylle altistuneella syöpä voi ilmaantua jopa vasta kymmenien vuosien kuluttua.

Sekaannukseni johtui siitä, että samaan aikaan ajattelin säteilyn mutaatiohaittaa - se voi esiintyä vasta useankin sukupolven kuluttua ilman mitään havaittavaa haittaa säteilylle altistuneessa. Ja säteilyn ainoat terveyshaitat ovat joko syöpä tai mutaatio, jos ulkopuolelle jätetään välittömät, suuresta annoksesta seuraavat vammat tai kuolemat.



"pienillä säteilyannoksilla ei ole havaittu terveysvaikutuksia"

Mikä on pieni säteilyannos?

Vai avataanko siitä oma keskustelu? Jos vilkaiset keskusteluhistoriaa taaksepäin, huomaat asian olleen useinkin täällä esillä.

Vastaaja kirjoitti:

"Ja toisena mitä tulee syöpäriskin kohoamiseen säteilyn vaikutuksesta, niin se ei ilmene jälkeläisissä, vaan säteilylle altistuneessa yksilössä."

Luonnollisesti näin on syövän kohdalla. Syöpä ei tietääkseni periydy. Korjauksesi tässä oli ihan asiallinen. Säteilylle altistuneella syöpä voi ilmaantua jopa vasta kymmenien vuosien kuluttua.

Sekaannukseni johtui siitä, että samaan aikaan ajattelin säteilyn mutaatiohaittaa - se voi esiintyä vasta useankin sukupolven kuluttua ilman mitään havaittavaa haittaa säteilylle altistuneessa. Ja säteilyn ainoat terveyshaitat ovat joko syöpä tai mutaatio, jos ulkopuolelle jätetään välittömät, suuresta annoksesta seuraavat vammat tai kuolemat.



"pienillä säteilyannoksilla ei ole havaittu terveysvaikutuksia"

Mikä on pieni säteilyannos?

Vai avataanko siitä oma keskustelu? Jos vilkaiset keskusteluhistoriaa taaksepäin, huomaat asian olleen useinkin täällä esillä.

Lue lisää

" 'pienillä säteilyannoksilla ei ole havaittu terveysvaikutuksia'

Mikä on pieni säteilyannos?"

Määritellään se vaikka näin: säteilyannos, joka on niin pieni, ettei sillä ole havaittu terveysvaikutuksia. Tämähän on tautologinen määritelmä ja väkisinkin totta, mutta olennainen tieto on se että ON olemassa niin pieniä annoksia, ettei niillä havaita terveysvaikutuksia. Tällaisia annoksia ovat ainakin kaikki luonnollisen taustasäteilyn aiheuttamat annokset koska korreloivaa maantieteellistä syöpien tai muiden sairauksien jakautumista ei ole havaittu. Monissa paikoissa maailmassa (esim. Ramsarissa Iranissa) ihmiset saavat vuosittain luonnosta enemmän säteilyä kuin mitä ICRP suosittelee säteilytyön vuosiannosrajoiksi.

"Ja säteilyn ainoat terveyshaitat ovat joko syöpä tai mutaatio, jos ulkopuolelle jätetään välittömät, suuresta annoksesta seuraavat vammat tai kuolemat."

Oikeammin: säteilyn ainoat terveyshaitat ovat säteilypalovammat, säteilysairaus ja sikiövammat ja jotkin harvinaisemmat vaivat, mitkä esiintyvät vasta satojen tai tuhansien millisieverttien annoksilla.

Ionisoiva säteily ei aiheuta deterministisesti syöpää tai mutaatioita. Sen sijaan säteily aiheuttaa syöpäriskin kohoamista ja mutaation todennäköisyyden kohoamista. Todennäköisyyden kohoamista ei vielä katsota terveyshaitaksi. Sitäpaitisi kumpaakaan ei ole pienten annosten kohdalla havaittu edes Hiroshimassa tai Nagasakissa.

Tungsten kirjoitti:

Aaaaarrgh! Miten minä tämän nyt väännän rautalangasta niin että se menee perille. Lyhyesti voidaan sanoa että ydinvoimala ei säteile ulospäin. Tämä pitää suurinpiirtein paikkaansa, mutta ei täsmälleen.

Katsos, hyvä vastaaja, kun luonto on täynnä radioaktiivisia atomeja. Melkeinpä kaikista alkuaineista esiintyy luonnossa myös radioaktiivisia isotooppeja. Näitä atomeita on myös osa niistä atomeista, joista koostuvat ydinvoimalarakennuksen seinät, ikkunat, ovet ja niin edelleen.

Niinpä jos otat oikein herkän säteilymittarin ja suuntaat sen ydinvoimalan seinään, havaitset säteilyä, mutta tuota säteilyä on saman verran kuin olisi missä tahansa samoista aineista rakennetussa rakennuksessa. Tällaista säteilyä kutsutaan taustasäteilyksi ja sitä ei tule ydinvoimalasta yhtään muita rakennuksia enempää. Tätä tarkoittaa, kun sanotaan ettei ydinvoimala säteile yhtään taustasäteilyä enempää.

Ydinreaktioista, polttoaineesta ja aktivoituneista aineista tuleva säteily pysähtyy kokonaan primääripiiriä ympäröiviin rakenteisiin. Tietysti yksi siellä ja toinen täällä ulospäin tulevista gammasäteilykvanteista VOI olla alunperin primääripiiristä, mutta tällaisia hajakvantteja on niin pikkiriikksen vähän suhteessa kaikkialla risteilevään taustasäteilyyn, että ne katoavat kirjaimellisesti kuin pisara mereen.

Voidaan siis hyvällä syyllä sanoa, että ydinvoimala ei säteile ulospäin, ja jos oikein tarkkoja ollaan tämä tarkoittaa, ettei ydinvoimala säteile taustaa enempää, koska kaikki paikat maailmassa säteilevät.

Lue lisää

Sotkuinen rautalankavyyhti, mutta olkoon. johan toisaalla tulikin todettua, että jään odottamaan joitain referenssejä suljetuista voimaloista. sellaisia, joita ei ole kiedottu rautalankavyyhtiin.

Tungsten kirjoitti:

" 'pienillä säteilyannoksilla ei ole havaittu terveysvaikutuksia'

Mikä on pieni säteilyannos?"

Määritellään se vaikka näin: säteilyannos, joka on niin pieni, ettei sillä ole havaittu terveysvaikutuksia. Tämähän on tautologinen määritelmä ja väkisinkin totta, mutta olennainen tieto on se että ON olemassa niin pieniä annoksia, ettei niillä havaita terveysvaikutuksia. Tällaisia annoksia ovat ainakin kaikki luonnollisen taustasäteilyn aiheuttamat annokset koska korreloivaa maantieteellistä syöpien tai muiden sairauksien jakautumista ei ole havaittu. Monissa paikoissa maailmassa (esim. Ramsarissa Iranissa) ihmiset saavat vuosittain luonnosta enemmän säteilyä kuin mitä ICRP suosittelee säteilytyön vuosiannosrajoiksi.

"Ja säteilyn ainoat terveyshaitat ovat joko syöpä tai mutaatio, jos ulkopuolelle jätetään välittömät, suuresta annoksesta seuraavat vammat tai kuolemat."

Oikeammin: säteilyn ainoat terveyshaitat ovat säteilypalovammat, säteilysairaus ja sikiövammat ja jotkin harvinaisemmat vaivat, mitkä esiintyvät vasta satojen tai tuhansien millisieverttien annoksilla.

Ionisoiva säteily ei aiheuta deterministisesti syöpää tai mutaatioita. Sen sijaan säteily aiheuttaa syöpäriskin kohoamista ja mutaation todennäköisyyden kohoamista. Todennäköisyyden kohoamista ei vielä katsota terveyshaitaksi. Sitäpaitisi kumpaakaan ei ole pienten annosten kohdalla havaittu edes Hiroshimassa tai Nagasakissa.

Lue lisää

sanot:

"pienillä säteilyannoksilla ei ole havaittu terveysvaikutuksia"


Kysyn:
Mikä on pieni säteilyannos?


Vastaat;
"säteilyannos, joka on niin pieni, ettei sillä ole havaittu terveysvaikutuksia."


No joo. uskon ton. en vaivautunut lukemaan enempää.

Vastaaja kirjoitti:

sanot:

"pienillä säteilyannoksilla ei ole havaittu terveysvaikutuksia"


Kysyn:
Mikä on pieni säteilyannos?


Vastaat;
"säteilyannos, joka on niin pieni, ettei sillä ole havaittu terveysvaikutuksia."


No joo. uskon ton. en vaivautunut lukemaan enempää.

Lue lisää

"en vaivautunut lukemaan enempää."

Ehkä pitäisi?

Vastaaja kirjoitti:

Sotkuinen rautalankavyyhti, mutta olkoon. johan toisaalla tulikin todettua, että jään odottamaan joitain referenssejä suljetuista voimaloista. sellaisia, joita ei ole kiedottu rautalankavyyhtiin.

Lue lisää

Jos esitystä oli sinusta vaikea ymmärtää, voisitko spesifioida mitä osaa et ymmärtänyt? Voin yrittää selittää sen selkeämmin.

Referenssejä on vähän vaikea antaa, kun yhtään kaupallista ydinvoimalaa ei ole koskaan suljettu iän vuoksi. Poliittisista syistä kylläkin. Esimerkiksi Ruotsissahan on yksi Barsebäckin reaktoreista kiinni, eikä varmana talo säteile taustaa enempää.

Tungsten kirjoitti:

"en vaivautunut lukemaan enempää."

Ehkä pitäisi?

sanot:

"pienillä säteilyannoksilla ei ole havaittu terveysvaikutuksia"


Kysyn:
Mikä on pieni säteilyannos?

Vastausta pyydän suurena.

keskustelua on helpompi jatkaa selkeiden numeroarvojen pohjalta.

Tungsten kirjoitti:

Jos esitystä oli sinusta vaikea ymmärtää, voisitko spesifioida mitä osaa et ymmärtänyt? Voin yrittää selittää sen selkeämmin.

Referenssejä on vähän vaikea antaa, kun yhtään kaupallista ydinvoimalaa ei ole koskaan suljettu iän vuoksi. Poliittisista syistä kylläkin. Esimerkiksi Ruotsissahan on yksi Barsebäckin reaktoreista kiinni, eikä varmana talo säteile taustaa enempää.

Lue lisää

Ei nyt juuri jaksa kiinnostaakkaan. Mutta palaillaan asiaan, jahka silmiini sattuu jotain asiaan liittyvää. Tai joku muu löytää jotain selkeetä.

Vastaaja kirjoitti:

sanot:

"pienillä säteilyannoksilla ei ole havaittu terveysvaikutuksia"


Kysyn:
Mikä on pieni säteilyannos?

Vastausta pyydän suurena.

keskustelua on helpompi jatkaa selkeiden numeroarvojen pohjalta.

Lue lisää

"Mikä on pieni säteilyannos?

Vastausta pyydän suurena."

En tiedä onko tämä vastaus nyt tarpeeksi suuri, mutta yritetään. Kuten kirjoitin: "olennainen tieto on se että ON olemassa niin pieniä annoksia, ettei niillä havaita terveysvaikutuksia. Tällaisia annoksia ovat ainakin kaikki luonnollisen taustasäteilyn aiheuttamat annokset koska korreloivaa maantieteellistä syöpien tai muiden sairauksien jakautumista ei ole havaittu. Monissa paikoissa maailmassa (esim. Ramsarissa Iranissa) ihmiset saavat vuosittain luonnosta enemmän säteilyä kuin mitä ICRP suosittelee säteilytyön vuosiannosrajoiksi."

Sanotaan nyt sitten että kokonaisvuosiannoksena niin pieni annos, ettei sillä ole mitään havaittuja vaikutuksia on jokin tyypillinen korkean luonnonsäteilyn alueella asuvan ihmisen annos, varovaisesti arvioiden bauttiarallaa 15mSv/vuosi.

Tungsten kirjoitti:

"Mikä on pieni säteilyannos?

Vastausta pyydän suurena."

En tiedä onko tämä vastaus nyt tarpeeksi suuri, mutta yritetään. Kuten kirjoitin: "olennainen tieto on se että ON olemassa niin pieniä annoksia, ettei niillä havaita terveysvaikutuksia. Tällaisia annoksia ovat ainakin kaikki luonnollisen taustasäteilyn aiheuttamat annokset koska korreloivaa maantieteellistä syöpien tai muiden sairauksien jakautumista ei ole havaittu. Monissa paikoissa maailmassa (esim. Ramsarissa Iranissa) ihmiset saavat vuosittain luonnosta enemmän säteilyä kuin mitä ICRP suosittelee säteilytyön vuosiannosrajoiksi."

Sanotaan nyt sitten että kokonaisvuosiannoksena niin pieni annos, ettei sillä ole mitään havaittuja vaikutuksia on jokin tyypillinen korkean luonnonsäteilyn alueella asuvan ihmisen annos, varovaisesti arvioiden bauttiarallaa 15mSv/vuosi.

Lue lisää

"Sanotaan nyt sitten että kokonaisvuosiannoksena niin pieni annos, ettei sillä ole mitään havaittuja vaikutuksia on jokin tyypillinen korkean luonnonsäteilyn alueella asuvan ihmisen annos, varovaisesti arvioiden bauttiarallaa 15mSv/vuosi."

Eli jos oikein tulkitsen, mielestäsi "pieni säteilyannos korkean luonnonsäteilyn alueella on varovaisesti arvioiden 15mSv/vuosi"


Täytyykin katsoa, miten tuota voi tarkastella kirjoittamasi lauseen kanssa:
"Ensinnäkin pienillä säteilyannoksilla ei ole havaittu terveysvaikutuksia."

Aivan aluksi tulee mieleen nämä mainitsemasi korkean luonnonsäteilyn alueen asukkaat. Syöpää siellä ei ole havaittu yhtään enempää kuin muuallakaan, mutta mutaatiota on enemmän kuin muualla.

jooo.... taidat olla tuolta osin oikeassa.
mutaatio ei ole todellakaan terveyshaitta altistuneelle.


Muita hyviä määritelmiä termille 'Pieni säteilyannos'?

Vastaaja kirjoitti:

"Sanotaan nyt sitten että kokonaisvuosiannoksena niin pieni annos, ettei sillä ole mitään havaittuja vaikutuksia on jokin tyypillinen korkean luonnonsäteilyn alueella asuvan ihmisen annos, varovaisesti arvioiden bauttiarallaa 15mSv/vuosi."

Eli jos oikein tulkitsen, mielestäsi "pieni säteilyannos korkean luonnonsäteilyn alueella on varovaisesti arvioiden 15mSv/vuosi"


Täytyykin katsoa, miten tuota voi tarkastella kirjoittamasi lauseen kanssa:
"Ensinnäkin pienillä säteilyannoksilla ei ole havaittu terveysvaikutuksia."

Aivan aluksi tulee mieleen nämä mainitsemasi korkean luonnonsäteilyn alueen asukkaat. Syöpää siellä ei ole havaittu yhtään enempää kuin muuallakaan, mutta mutaatiota on enemmän kuin muualla.

jooo.... taidat olla tuolta osin oikeassa.
mutaatio ei ole todellakaan terveyshaitta altistuneelle.


Muita hyviä määritelmiä termille 'Pieni säteilyannos'?

Lue lisää

"Eli jos oikein tulkitsen, mielestäsi 'pieni säteilyannos korkean luonnonsäteilyn alueella on varovaisesti arvioiden 15mSv/vuosi' "

Ei oikeastaan. Pikemminkin: pieni säteilyannos tässä mielessä voisi olla tyypillinen korkean luonnonsäteilyn alueella saatu vuosiannos eli varovaisesti arvioiden noin 15mSv/vuosi.

"Aivan aluksi tulee mieleen nämä mainitsemasi korkean luonnonsäteilyn alueen asukkaat. Syöpää siellä ei ole havaittu yhtään enempää kuin muuallakaan, mutta mutaatiota on enemmän kuin muualla."

En ole kuullut tutkimuksesta, jossa tällainen havainto olisi tehty. Voisitko antaa viitteen sellaiseen?

Tiedossani ei ole mitään terveyshaittaa, jonka korkean luonnon taustasäteilyn olisi havaittu aiheuttavan. Pienillä säteilyannoksilla ei ole ylipäänsä havaittu terveysvaikutuksia.

Onkohan Stuk ja itse ydinvoima-ala syyllisiä tuohon virheelliseen sanontaan?

Asian voit todeta:

"http://www.stuk.fi/ydinjatteet/polttoainekierto.html

Martin kirjoitti:

Onkohan Stuk ja itse ydinvoima-ala syyllisiä tuohon virheelliseen sanontaan?

Asian voit todeta:

"http://www.stuk.fi/ydinjatteet/polttoainekierto.html

Lue lisää

No tuossahan puhuttiin ainoastaan ydinpolttoaineesta mutta ei mistään plutoniumin poltosta. Poimin kappaleesta yhden kohdan esimerkkinä:

"Ydinvoimalaitoksen reaktorissa osa polttoaineen uraaniatomeista halkeaa ja vapauttaa energiaa"

Siis uraaniatomi halkeaa ei pala. kieltämättä maallikolle tulee helposti kuva että polttoaine viittaa polttamiseen mutta jos tiedot ovat tuolla tasolla niin toivon että sellainen henkilö ei puutu ydinteknologian teoreettisen puolen selittämiseen(tai sillä peloitteluun) kun se kuitenkin menee päin vi****.

Sähköfyysikko kirjoitti:

No tuossahan puhuttiin ainoastaan ydinpolttoaineesta mutta ei mistään plutoniumin poltosta. Poimin kappaleesta yhden kohdan esimerkkinä:

"Ydinvoimalaitoksen reaktorissa osa polttoaineen uraaniatomeista halkeaa ja vapauttaa energiaa"

Siis uraaniatomi halkeaa ei pala. kieltämättä maallikolle tulee helposti kuva että polttoaine viittaa polttamiseen mutta jos tiedot ovat tuolla tasolla niin toivon että sellainen henkilö ei puutu ydinteknologian teoreettisen puolen selittämiseen(tai sillä peloitteluun) kun se kuitenkin menee päin vi****.

Lue lisää

Tähän asti ei kukaan ole puuttunut noin yksinkertaiseen asiaan kuin sinä. Mitä se kertoo sinusta? No, päätelköön jokainen itse.

Aion edelleenkin kirjoittaa niin, että asia tulee ymmärretyksi. Jos tulee virhe, sen saa ja se pitääkin korjata. mutta aivan kaikkeen puuttuminen ei ole kivaa lukijoille eikä kirjoittajille.

Paljonhan täällä käytetään yksinkertaistettuja termejä, esim. 'radioaktiivinen säteily', joka asiallisesti on väärä, mutta jonka merkityksen jokainen ymmärtää. Tai ainakin luulen jokaisen ymmärtävän. Ja jos ei ymmärrä, voi kysyä. Niin minä teen, aika usein.

"Itse asiassa Euroopassa on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana lisätty jatkuvasti ydinenergian käyttöä sähkön tuotantoon. Etenkin tuotantovaihetta edeltävä ja sen jälkeinen toiminta on lisääntynyt (ydinaineiden erottaminen, jätteiden jälleenkäsittely, plutonium- ja uraanioksidin sekoitetta olevan MOX-polttoaineen valmistus, jätteiden säilytys). Jokaiseen vaiheeseen liittyy radioaktiivisten aineiden kuljetusta (uraani- ja plutoniummalmi, uudet ja käytetyt polttoaineet, vähä- tai runsasaktiiviset jätteet). Kuljetukset tapahtuvat pääasiassa rauta- ja maanteitse, mutta myös meri- ja ilmateitse, varsinkin Euroopan ulkopuolisiin maihin, kuten Japaniin tai Australiaan.


Lyhyet kuljetukset riittävät jätteiden varastoimiseen lähietäisyydelle tuotantokeskuksesta. Muut kuljetukset voivat sen sijaan olla huomattavasti pidempiä, jotkut lähetykset kulkevat Euroopan tai jopa puolen maailman lävitse. Niissä kuljetetaan kiinteitä polttoainejätteitä kahdelle jälleenkäsittelypaikkakunnalle, Sellafieldiin Englannissa ja La Hagueen Ranskassa. Jälleenkäsittelystä saatavat erittäin radioaktiiviset lasitetut jätteet on sen jälkeen vietävä takaisin alkuperämaihin. Erotettu plutonium käytetään MOX-polttoaineen valmistamiseen, ja sitä varten se kuljetetaan takaisin Meloxin tehtaille Ranskaan ja Belgiaan. MOX puolestaan käytetään Euroopan 34 ydinvoimalaitoksessa, eli se kuljetetaan vielä eri maihin.


Jälleenkäsittely on siten yksi suurimpia syitä ydinaineiden kuljetuksiin ja etenkin pitkän matkan kuljetuksiin. Mutta jälleenkäsittely ei ole pitkällä tähtäimellä oikea ratkaisu jätteiden kierrättämiseen, koska sen jälkeen ainoastaan erotettu plutonium voidaan käyttää uudelleen. Lisäksi MOX-polttoainetuotannosta tulevia jätteitä ei voida käyttää uudelleen. Siten jokaisessa polttoainetuotannon vaiheessa syntyy pysyviä jätteitä. MOX-polttoaineen ja jälleenkäsittelyn edut ovat siis kiistanalaisia, varsinkin lukuisten kuljetusten tähden. Mitä enemmän radioaktiivista jätettä kuljetetaan, sitä suuremmaksi onnettomuusriski ja vaarat kasvavat."




Miksi tällaista mielipuolista ydinrallia sitten tehdään? Pääsyy on varmasti se, että väliaikaiset ydinjätesäilöt ovat jo täynnä.

Joo. Kaikkeen sitä rahan takii ruvetaankin.

Linkki muotoili tekstin pituuden lähes mahdottomaksi lukea.

siksi laitoin sen omaan viestiin.


http://www.google.fi/search?q=cache:9xY4_JqCieAJ:www.europarl.eu.int/meetdocs/committees/rett/20010123/419237fi.doc 20010123/419237fi.doc&hl=fi&lr=lang_fi&ie=UTF-8

Vastaaja kirjoitti:

"Itse asiassa Euroopassa on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana lisätty jatkuvasti ydinenergian käyttöä sähkön tuotantoon. Etenkin tuotantovaihetta edeltävä ja sen jälkeinen toiminta on lisääntynyt (ydinaineiden erottaminen, jätteiden jälleenkäsittely, plutonium- ja uraanioksidin sekoitetta olevan MOX-polttoaineen valmistus, jätteiden säilytys). Jokaiseen vaiheeseen liittyy radioaktiivisten aineiden kuljetusta (uraani- ja plutoniummalmi, uudet ja käytetyt polttoaineet, vähä- tai runsasaktiiviset jätteet). Kuljetukset tapahtuvat pääasiassa rauta- ja maanteitse, mutta myös meri- ja ilmateitse, varsinkin Euroopan ulkopuolisiin maihin, kuten Japaniin tai Australiaan.


Lyhyet kuljetukset riittävät jätteiden varastoimiseen lähietäisyydelle tuotantokeskuksesta. Muut kuljetukset voivat sen sijaan olla huomattavasti pidempiä, jotkut lähetykset kulkevat Euroopan tai jopa puolen maailman lävitse. Niissä kuljetetaan kiinteitä polttoainejätteitä kahdelle jälleenkäsittelypaikkakunnalle, Sellafieldiin Englannissa ja La Hagueen Ranskassa. Jälleenkäsittelystä saatavat erittäin radioaktiiviset lasitetut jätteet on sen jälkeen vietävä takaisin alkuperämaihin. Erotettu plutonium käytetään MOX-polttoaineen valmistamiseen, ja sitä varten se kuljetetaan takaisin Meloxin tehtaille Ranskaan ja Belgiaan. MOX puolestaan käytetään Euroopan 34 ydinvoimalaitoksessa, eli se kuljetetaan vielä eri maihin.


Jälleenkäsittely on siten yksi suurimpia syitä ydinaineiden kuljetuksiin ja etenkin pitkän matkan kuljetuksiin. Mutta jälleenkäsittely ei ole pitkällä tähtäimellä oikea ratkaisu jätteiden kierrättämiseen, koska sen jälkeen ainoastaan erotettu plutonium voidaan käyttää uudelleen. Lisäksi MOX-polttoainetuotannosta tulevia jätteitä ei voida käyttää uudelleen. Siten jokaisessa polttoainetuotannon vaiheessa syntyy pysyviä jätteitä. MOX-polttoaineen ja jälleenkäsittelyn edut ovat siis kiistanalaisia, varsinkin lukuisten kuljetusten tähden. Mitä enemmän radioaktiivista jätettä kuljetetaan, sitä suuremmaksi onnettomuusriski ja vaarat kasvavat."




Miksi tällaista mielipuolista ydinrallia sitten tehdään? Pääsyy on varmasti se, että väliaikaiset ydinjätesäilöt ovat jo täynnä.

Joo. Kaikkeen sitä rahan takii ruvetaankin.

Lue lisää

Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetus, meinaan. Varsinkin kesällä.

Jocu kirjoitti:

Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetus, meinaan. Varsinkin kesällä.

Miks se nimenomaan kesällä on kivaa?


Annasku yritän arvailla:

Hidasta ...
helle....
vähäasuisia kuljettajia...
ihailevia katselijoita....

joo, toi viiminen ja toiseks viiminen?

Vastaaja kirjoitti:

Miks se nimenomaan kesällä on kivaa?


Annasku yritän arvailla:

Hidasta ...
helle....
vähäasuisia kuljettajia...
ihailevia katselijoita....

joo, toi viiminen ja toiseks viiminen?

Lue lisää

Hautakynttilän polttajia on vähemmän. Eivät kai viitsi seisoskella hyttysten syötävänä.

Jocu kirjoitti:

Hautakynttilän polttajia on vähemmän. Eivät kai viitsi seisoskella hyttysten syötävänä.

Onneksi suomi on sen verran vapaa maa, että mielipiteen ilmaisu on sallittu.

Mielestäni semmonen kilometrien mittainen ja etenevä kynttilärivistö olisi vain kaunis näky.

Vastaaja kirjoitti:

Onneksi suomi on sen verran vapaa maa, että mielipiteen ilmaisu on sallittu.

Mielestäni semmonen kilometrien mittainen ja etenevä kynttilärivistö olisi vain kaunis näky.

Lue lisää

Kyllä Itkijänaiset olisivat parempaa seuraa..

Mitäpä jos selvittäisit asioita ENNEN kuin kirjoitat tänne. Minua alkaa kyllästyttää olla hovikorjaajasi.

Käytetty polttoaine on 95% uraani-238:a, joka ei ole fissiili. Tämän vuoksi ydinjätteestä ei saa atomipommia.

MOX on 95% uraani-238:a, joka ei ole fissiili. Tämän vuoksi MOX:sta ei saa atomipommia.

Jos joku haluaa rakentaa ydinpommin, hänen täytyy rikastaa itselleen 90 prosenttista fissiiliä ainetta: U-235:ä tai Pu-239:ä tai muuta. Tämän hän voi tehdä luonnonuraanille, ydinpolttoaineelle, käytetylle polttoaineelle tai MOX-polttoaineille. Yhtäkaikki, jokaista täytyy väkevöittää luokkaa 90 prosenttiyksikköä.

Lisäksi MOX-polttoaineen plutonium on reaktorillatua (reactor-grade). Ydinpommeissa käytetään aselaatua (weapons-grade). Aselaadun plutonium valmistetaan tarkoitusta varten rakennetuissa erikoisereaktoreissa nopealla neutronisäteliytyksellä. Täten Pu-239:n osuus kaikesta plutoniumista saadan yli 90%:iin.

Sen sijaan tavallisen MOX-polttoaineen plutonium on reaktorilaatua. Plutonium on tullut voimalaitosreaktorista, jossa se on ollut tyypillisesti nelisen vuotta ja altistunut koko tuon ajan neutronisäteilylle. Sen seurauksena reaktorilaadun plutoniumissa on yleensä alle 60% Pu-239:ä. Loput on muita isotooppeja, jotka tuottaisivat huomattavia vaikeuksia pomminrakentajille. Tämän vuoksi suurvallat eivät edes yritä tehdä atomipommeja reaktorilaadun plutoniumista: parempiakin aineita on saatavilla. Ainakaan vielä kukaan ei tiettävästi ole onnistunut rakentamaan vain 60%:n Pu-239-pitoisuudella atomipommia.

Käytettyä polttoainetta on kuljettu Japanista Eurooppaan vuodesta 1969 yli 160 kertaa. Tuolta ajalta tiedetään kokemuksesta, että kuljetukset ovat hyvin turvallisia. Kuljetukset tehdään suurella huolella ja kiinteässä olomuodossa oleva polttoaine on koko kuljetuksen ajan suljetussa 25 senttiä paksussa terässäiliösä. Yhtään yleisölle vaarallista onnettomuutta ei ole tapahtunut. Itseasiassa on vaikea kuvitella ilmiötä tai asiaa, joka yht'äkkiä merellä tunkisi läpi laivan rungon ja vielä neljännesmetrin terästä. Edes panssarintorjunta-aseet eivät pysty sellaiseen. Ainakin tänä vuonna on kuljettu MOX-polttoainetta Japaniin, enkä ole kuullut että kuljetuksia aiottaisiin lähiaikoina lopettaa. Ainakaan turvallisuuden takia sellaiseen ei ole tarvetta, poliittisista syistä ehkä.

Tungsten kirjoitti:

Mitäpä jos selvittäisit asioita ENNEN kuin kirjoitat tänne. Minua alkaa kyllästyttää olla hovikorjaajasi.

Käytetty polttoaine on 95% uraani-238:a, joka ei ole fissiili. Tämän vuoksi ydinjätteestä ei saa atomipommia.

MOX on 95% uraani-238:a, joka ei ole fissiili. Tämän vuoksi MOX:sta ei saa atomipommia.

Jos joku haluaa rakentaa ydinpommin, hänen täytyy rikastaa itselleen 90 prosenttista fissiiliä ainetta: U-235:ä tai Pu-239:ä tai muuta. Tämän hän voi tehdä luonnonuraanille, ydinpolttoaineelle, käytetylle polttoaineelle tai MOX-polttoaineille. Yhtäkaikki, jokaista täytyy väkevöittää luokkaa 90 prosenttiyksikköä.

Lisäksi MOX-polttoaineen plutonium on reaktorillatua (reactor-grade). Ydinpommeissa käytetään aselaatua (weapons-grade). Aselaadun plutonium valmistetaan tarkoitusta varten rakennetuissa erikoisereaktoreissa nopealla neutronisäteliytyksellä. Täten Pu-239:n osuus kaikesta plutoniumista saadan yli 90%:iin.

Sen sijaan tavallisen MOX-polttoaineen plutonium on reaktorilaatua. Plutonium on tullut voimalaitosreaktorista, jossa se on ollut tyypillisesti nelisen vuotta ja altistunut koko tuon ajan neutronisäteilylle. Sen seurauksena reaktorilaadun plutoniumissa on yleensä alle 60% Pu-239:ä. Loput on muita isotooppeja, jotka tuottaisivat huomattavia vaikeuksia pomminrakentajille. Tämän vuoksi suurvallat eivät edes yritä tehdä atomipommeja reaktorilaadun plutoniumista: parempiakin aineita on saatavilla. Ainakaan vielä kukaan ei tiettävästi ole onnistunut rakentamaan vain 60%:n Pu-239-pitoisuudella atomipommia.

Käytettyä polttoainetta on kuljettu Japanista Eurooppaan vuodesta 1969 yli 160 kertaa. Tuolta ajalta tiedetään kokemuksesta, että kuljetukset ovat hyvin turvallisia. Kuljetukset tehdään suurella huolella ja kiinteässä olomuodossa oleva polttoaine on koko kuljetuksen ajan suljetussa 25 senttiä paksussa terässäiliösä. Yhtään yleisölle vaarallista onnettomuutta ei ole tapahtunut. Itseasiassa on vaikea kuvitella ilmiötä tai asiaa, joka yht'äkkiä merellä tunkisi läpi laivan rungon ja vielä neljännesmetrin terästä. Edes panssarintorjunta-aseet eivät pysty sellaiseen. Ainakin tänä vuonna on kuljettu MOX-polttoainetta Japaniin, enkä ole kuullut että kuljetuksia aiottaisiin lähiaikoina lopettaa. Ainakaan turvallisuuden takia sellaiseen ei ole tarvetta, poliittisista syistä ehkä.

Lue lisää

"vielä neljännesmetrin terästä. Edes panssarintorjunta-aseet eivät pysty sellaiseen."

Olin 60-luvulla intissä pst:ssä ja silloisetkin singot pystyivät läpäisemään tuon paksuisen teräksen.
Mekin ammuimme 30 cm:n teräksen läpi.

Martin kirjoitti:

"vielä neljännesmetrin terästä. Edes panssarintorjunta-aseet eivät pysty sellaiseen."

Olin 60-luvulla intissä pst:ssä ja silloisetkin singot pystyivät läpäisemään tuon paksuisen teräksen.
Mekin ammuimme 30 cm:n teräksen läpi.

Lue lisää

Lainattu lyhentäen. Pitäisi olla: "on vaikea kuvitella ilmiötä tai asiaa, joka yht'äkkiä merellä tunkisi läpi laivan rungon ja vielä neljännesmetrin terästä. Edes panssarintorjunta-aseet eivät pysty sellaiseen."

Tungsten kirjoitti:

Lainattu lyhentäen. Pitäisi olla: "on vaikea kuvitella ilmiötä tai asiaa, joka yht'äkkiä merellä tunkisi läpi laivan rungon ja vielä neljännesmetrin terästä. Edes panssarintorjunta-aseet eivät pysty sellaiseen."

Lue lisää

En minäkään tiedä miksi joku haluaisi rikkoa tuollaiset säiliöt, kerroin vain sen olevan mahdollista.
Kun säiliötä nostetaan laivasta/ laivaan sitä voitaisiin ampua.

En ole seurannut pst alan kehittymistä, mutta käsitykseni mukaan käyttävät nykyisin pst ohjuksia ja kertakäyttösinkoja.
Noiden kantomatkaa ja tarkkuutta en tiedä.

Martin kirjoitti:

En minäkään tiedä miksi joku haluaisi rikkoa tuollaiset säiliöt, kerroin vain sen olevan mahdollista.
Kun säiliötä nostetaan laivasta/ laivaan sitä voitaisiin ampua.

En ole seurannut pst alan kehittymistä, mutta käsitykseni mukaan käyttävät nykyisin pst ohjuksia ja kertakäyttösinkoja.
Noiden kantomatkaa ja tarkkuutta en tiedä.

Lue lisää

No komea jysäyshän siitä lähtisi. Laiva, koneet ja työntekijät pitäisi mitata ja dekontaminoida tarpeen mukaan. Tosiasialliset tuhot ja haitat jäisivät vaivaan nähden pieniksi, mutta psykologisia ja polittiisia vaikutuksia tietysti voisi olla.

Ydinasevalloilla on jo kaikki mahdollisuudet tehdä pommeja myös MOX:sista. Eria asia on, tekevätkö, sillä suurta tuhoa aiheuttavat ydinpommit ovat osoittautuneet kelvollisiksi vain pelotteluun (tai poliittiseen 'keskusteluun', kuten pohjois-korea on osoittanut).

Mutta kun katsoo, miten vaarallista plutonium on:

'Muutama mikrogramma plutoniumia voi hengitettynä aiheuttaa keuhko- tai kielisyövän. Samoin 1200 g jauhettua plutoniumia riittää radioaktiivisuudeltaan tappamaan sitä hengittävät ihmiset 2 km²:n säteellä.',

voi vain ajatella, että pieni määrä plutoniumia, vaikkapa sitten MOX-polttoaineessa, sijoitettuna ohjuksen kärkeen voisi tehdä aika hutaa.

Tungsten kirjoitti:

Mitäpä jos selvittäisit asioita ENNEN kuin kirjoitat tänne. Minua alkaa kyllästyttää olla hovikorjaajasi.

Käytetty polttoaine on 95% uraani-238:a, joka ei ole fissiili. Tämän vuoksi ydinjätteestä ei saa atomipommia.

MOX on 95% uraani-238:a, joka ei ole fissiili. Tämän vuoksi MOX:sta ei saa atomipommia.

Jos joku haluaa rakentaa ydinpommin, hänen täytyy rikastaa itselleen 90 prosenttista fissiiliä ainetta: U-235:ä tai Pu-239:ä tai muuta. Tämän hän voi tehdä luonnonuraanille, ydinpolttoaineelle, käytetylle polttoaineelle tai MOX-polttoaineille. Yhtäkaikki, jokaista täytyy väkevöittää luokkaa 90 prosenttiyksikköä.

Lisäksi MOX-polttoaineen plutonium on reaktorillatua (reactor-grade). Ydinpommeissa käytetään aselaatua (weapons-grade). Aselaadun plutonium valmistetaan tarkoitusta varten rakennetuissa erikoisereaktoreissa nopealla neutronisäteliytyksellä. Täten Pu-239:n osuus kaikesta plutoniumista saadan yli 90%:iin.

Sen sijaan tavallisen MOX-polttoaineen plutonium on reaktorilaatua. Plutonium on tullut voimalaitosreaktorista, jossa se on ollut tyypillisesti nelisen vuotta ja altistunut koko tuon ajan neutronisäteilylle. Sen seurauksena reaktorilaadun plutoniumissa on yleensä alle 60% Pu-239:ä. Loput on muita isotooppeja, jotka tuottaisivat huomattavia vaikeuksia pomminrakentajille. Tämän vuoksi suurvallat eivät edes yritä tehdä atomipommeja reaktorilaadun plutoniumista: parempiakin aineita on saatavilla. Ainakaan vielä kukaan ei tiettävästi ole onnistunut rakentamaan vain 60%:n Pu-239-pitoisuudella atomipommia.

Käytettyä polttoainetta on kuljettu Japanista Eurooppaan vuodesta 1969 yli 160 kertaa. Tuolta ajalta tiedetään kokemuksesta, että kuljetukset ovat hyvin turvallisia. Kuljetukset tehdään suurella huolella ja kiinteässä olomuodossa oleva polttoaine on koko kuljetuksen ajan suljetussa 25 senttiä paksussa terässäiliösä. Yhtään yleisölle vaarallista onnettomuutta ei ole tapahtunut. Itseasiassa on vaikea kuvitella ilmiötä tai asiaa, joka yht'äkkiä merellä tunkisi läpi laivan rungon ja vielä neljännesmetrin terästä. Edes panssarintorjunta-aseet eivät pysty sellaiseen. Ainakin tänä vuonna on kuljettu MOX-polttoainetta Japaniin, enkä ole kuullut että kuljetuksia aiottaisiin lähiaikoina lopettaa. Ainakaan turvallisuuden takia sellaiseen ei ole tarvetta, poliittisista syistä ehkä.

Lue lisää

"Ainakaan turvallisuuden takia sellaiseen ei ole tarvetta, poliittisista syistä ehkä."

Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa. Niihin kuuluu myös turvallisuus.

Vastaaja kirjoitti:

Ydinasevalloilla on jo kaikki mahdollisuudet tehdä pommeja myös MOX:sista. Eria asia on, tekevätkö, sillä suurta tuhoa aiheuttavat ydinpommit ovat osoittautuneet kelvollisiksi vain pelotteluun (tai poliittiseen 'keskusteluun', kuten pohjois-korea on osoittanut).

Mutta kun katsoo, miten vaarallista plutonium on:

'Muutama mikrogramma plutoniumia voi hengitettynä aiheuttaa keuhko- tai kielisyövän. Samoin 1200 g jauhettua plutoniumia riittää radioaktiivisuudeltaan tappamaan sitä hengittävät ihmiset 2 km²:n säteellä.',

voi vain ajatella, että pieni määrä plutoniumia, vaikkapa sitten MOX-polttoaineessa, sijoitettuna ohjuksen kärkeen voisi tehdä aika hutaa.

Lue lisää

"Ydinasevalloilla on jo kaikki mahdollisuudet tehdä pommeja myös MOX:sista."

En ymmärrä miksi mikään maa tekisi reaktorilaadun plutoniumista ensin sekoiteoksidipolttoainetta (MOX) ja sitten muuttaisi mieltään ja tekisikin siitä aseen, jonka teko olisi vieläpä erittäin vaikeaa reaktorilladun plutoniumilla. Tiettävästi kaikissa nykyaikaisissa ydinaseissa on käytetty aselaatuista plutoniumia. Toiseen suuntan hommassa sen sijaan on paljonkin järkeä: aselaadun plutonium kelpaa myös polttoaineeksi. Ydinaseriisunta onkin mahdollista toteuttaa niin, että aseplutonium laimennetaan MOXiin ja "poltetaan" ydinreaktorissa käyttökelvottomaksi, jolloin samalla saadaan sähköä. Kenties jonakin kauniina päivänä kaikki ydinaseet saadaan hävitettyä ja niihin tuhlatut arvokkaat polttoaineet hyödynnettyä rauhanomaisessa sähköntuotannossa.

"Eria asia on, tekevätkö, sillä suurta tuhoa aiheuttavat ydinpommit ovat osoittautuneet kelvollisiksi vain pelotteluun (tai poliittiseen 'keskusteluun', kuten pohjois-korea on osoittanut)."

Näin on.

"voi vain ajatella, että pieni määrä plutoniumia, vaikkapa sitten MOX-polttoaineessa, sijoitettuna ohjuksen kärkeen voisi tehdä aika hutaa."

Mielikuvituksellisia uhkakuviahan voi keksiä mistä vain aineesta. "Terroristin olisi helppo levittää elohopeaa kouluruokaan. Elohopea on ensi tilassa kiellettävä!" Pidetään nyt kuitenkin järki kädessä ja tosiasiat mielessä: koska plutonium on metallinen kiinteä aine ja sen atomit hyvin raskaita, se soviltuu hyvin huonosti aerosolilevitykseen. Moninverroin helpompaa ja vaarallisempaa on käyttää tavallisia myrkkyjä tai taudinaiheuttajia.

Tungsten kirjoitti:

"Ydinasevalloilla on jo kaikki mahdollisuudet tehdä pommeja myös MOX:sista."

En ymmärrä miksi mikään maa tekisi reaktorilaadun plutoniumista ensin sekoiteoksidipolttoainetta (MOX) ja sitten muuttaisi mieltään ja tekisikin siitä aseen, jonka teko olisi vieläpä erittäin vaikeaa reaktorilladun plutoniumilla. Tiettävästi kaikissa nykyaikaisissa ydinaseissa on käytetty aselaatuista plutoniumia. Toiseen suuntan hommassa sen sijaan on paljonkin järkeä: aselaadun plutonium kelpaa myös polttoaineeksi. Ydinaseriisunta onkin mahdollista toteuttaa niin, että aseplutonium laimennetaan MOXiin ja "poltetaan" ydinreaktorissa käyttökelvottomaksi, jolloin samalla saadaan sähköä. Kenties jonakin kauniina päivänä kaikki ydinaseet saadaan hävitettyä ja niihin tuhlatut arvokkaat polttoaineet hyödynnettyä rauhanomaisessa sähköntuotannossa.

"Eria asia on, tekevätkö, sillä suurta tuhoa aiheuttavat ydinpommit ovat osoittautuneet kelvollisiksi vain pelotteluun (tai poliittiseen 'keskusteluun', kuten pohjois-korea on osoittanut)."

Näin on.

"voi vain ajatella, että pieni määrä plutoniumia, vaikkapa sitten MOX-polttoaineessa, sijoitettuna ohjuksen kärkeen voisi tehdä aika hutaa."

Mielikuvituksellisia uhkakuviahan voi keksiä mistä vain aineesta. "Terroristin olisi helppo levittää elohopeaa kouluruokaan. Elohopea on ensi tilassa kiellettävä!" Pidetään nyt kuitenkin järki kädessä ja tosiasiat mielessä: koska plutonium on metallinen kiinteä aine ja sen atomit hyvin raskaita, se soviltuu hyvin huonosti aerosolilevitykseen. Moninverroin helpompaa ja vaarallisempaa on käyttää tavallisia myrkkyjä tai taudinaiheuttajia.

Lue lisää

Miksi antaa kenellekkääm mitään mahdollisuuksia niinkin luonnottoman myrkyn kuin plutonium käyttöön, kun monin tavoin turvallisempiakin keinoja on energian tuottamiseen. Ihmisten alkeellinenkin suojaus ydinvoiman riskeiltä maksaa tosi paljon.

Mitähän kaikkea hyvää olisikaan saatu aikaan, jos ydinenergian kanssa seikkailu olisi jätetty niihin pariin pommiin... Luulen, että meillä olisi puhdas ja turvallinen ympäristö jo nyt.

Tsherno006404 kirjoitti:

Miksi antaa kenellekkääm mitään mahdollisuuksia niinkin luonnottoman myrkyn kuin plutonium käyttöön, kun monin tavoin turvallisempiakin keinoja on energian tuottamiseen. Ihmisten alkeellinenkin suojaus ydinvoiman riskeiltä maksaa tosi paljon.

Mitähän kaikkea hyvää olisikaan saatu aikaan, jos ydinenergian kanssa seikkailu olisi jätetty niihin pariin pommiin... Luulen, että meillä olisi puhdas ja turvallinen ympäristö jo nyt.

Lue lisää

"Miksi antaa kenellekkääm mitään mahdollisuuksia niinkin luonnottoman myrkyn kuin plutonium käyttöön"

Plutonium on ysi maailman tarkimmin valvottuja aineita. Tavallisia myrkkyjä tai niiden ainesosia saa kaupasta ja apteekista. Lisäksi ydinvoiman käytön lopettaminen ei hävittäisi ydinaseissa olevia plutoniumtonneja. Sen sijaan aseiden plutonium voidaan hävittää ydinvoimalassa sähköntuotannossa.

"kun monin tavoin turvallisempiakin keinoja on energian tuottamiseen."

Voi jospa olisikin varteenotettava pieniriskisempi keino tuottaa luotettavasti sähköä yhtä suuressa mittakavassa kuin ydinvoima. Tällä hetkellä sellaista keinoa ei tunneta.

"Ihmisten alkeellinenkin suojaus ydinvoiman riskeiltä maksaa tosi paljon."

Ei tarvitse tyytyä alkeelliseen. Meillä on varaa erinomaiseen suojaan koska ydinvoiman tuotantokustannukset ovat niin pienet. Kunpa meillä olisi varaa yhtä korkeaan turvallisuuden tasoon myös fossiilisten polttoaineiden käytössä.

Vastaaja kirjoitti:

Ydinasevalloilla on jo kaikki mahdollisuudet tehdä pommeja myös MOX:sista. Eria asia on, tekevätkö, sillä suurta tuhoa aiheuttavat ydinpommit ovat osoittautuneet kelvollisiksi vain pelotteluun (tai poliittiseen 'keskusteluun', kuten pohjois-korea on osoittanut).

Mutta kun katsoo, miten vaarallista plutonium on:

'Muutama mikrogramma plutoniumia voi hengitettynä aiheuttaa keuhko- tai kielisyövän. Samoin 1200 g jauhettua plutoniumia riittää radioaktiivisuudeltaan tappamaan sitä hengittävät ihmiset 2 km²:n säteellä.',

voi vain ajatella, että pieni määrä plutoniumia, vaikkapa sitten MOX-polttoaineessa, sijoitettuna ohjuksen kärkeen voisi tehdä aika hutaa.

Lue lisää

"
Ydinpolttoainelaiva lähti salaa Japanista
04.07.2002 14:01
Ydinpolttoainelastissa oleva laiva lähti tänään japanilaisesta satamasta tiukkojen turvatoimien vallitessa kohti Britanniaa. Lähtöhetki salattiin, koska viranomaiset pelkäsivät ydinvoiman vastustajien mielenosoituksia satamassa lähellä Takahaman ydinvoimalaa. Myöskään laivan kulkureittiä ei ole paljastettu. Laivan lastina on plutoniumin ja uraanin oksidien sekoitusta (MOX) , jota voitaisiin käyttää myös ydinaseissa.

Ympäristöjärjestö Greenpeace haluaisi, että vaarallinen aine säilöttäisiin pikemminkin maan kamaralle kuin että sitä kuljetellaan merillä ympäri maailman.

-Laivat ovat hitaita, tuskin aseistettuja ja alttiita aseelliselle hyökkäykselle, lueteltiin järjestön tiedotteessa.

-Tässä yhdessä lastissa kulkevan plutoniumin varastaminen riittäisi 50 ydinaseen valmistamiseen, kertoi Greenpeace.

Ydinpolttoaine kuljetettiin Britanniasta Japaniin vuonna 1999, mutta Japani haluaa palauttaa sen, koska tuolloisen lastin turvamerkinnöissä oli puutteita. Greenpeace toivoo, että ainetta käsiteltäisiin ydinjätteenä, jottei sitä palautettaisi Britanniaan.

(MTV3-STT-Reuters)
"
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat/arkisto.shtml?2002/07/120447

Vastaaja kirjoitti:

"
Ydinpolttoainelaiva lähti salaa Japanista
04.07.2002 14:01
Ydinpolttoainelastissa oleva laiva lähti tänään japanilaisesta satamasta tiukkojen turvatoimien vallitessa kohti Britanniaa. Lähtöhetki salattiin, koska viranomaiset pelkäsivät ydinvoiman vastustajien mielenosoituksia satamassa lähellä Takahaman ydinvoimalaa. Myöskään laivan kulkureittiä ei ole paljastettu. Laivan lastina on plutoniumin ja uraanin oksidien sekoitusta (MOX) , jota voitaisiin käyttää myös ydinaseissa.

Ympäristöjärjestö Greenpeace haluaisi, että vaarallinen aine säilöttäisiin pikemminkin maan kamaralle kuin että sitä kuljetellaan merillä ympäri maailman.

-Laivat ovat hitaita, tuskin aseistettuja ja alttiita aseelliselle hyökkäykselle, lueteltiin järjestön tiedotteessa.

-Tässä yhdessä lastissa kulkevan plutoniumin varastaminen riittäisi 50 ydinaseen valmistamiseen, kertoi Greenpeace.

Ydinpolttoaine kuljetettiin Britanniasta Japaniin vuonna 1999, mutta Japani haluaa palauttaa sen, koska tuolloisen lastin turvamerkinnöissä oli puutteita. Greenpeace toivoo, että ainetta käsiteltäisiin ydinjätteenä, jottei sitä palautettaisi Britanniaan.

(MTV3-STT-Reuters)
"
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat/arkisto.shtml?2002/07/120447

Lue lisää

"plutoniumin ja uraanin oksidien sekoitusta (MOX) , jota voitaisiin käyttää myös ydinaseissa."

Ei toki voitaisi. MOX:n rikastusaste on aivan liian alhainen. Lisäksi plutonium on reaktorilaatua eikä aselaatua. Kuljetukset ovat huomattavasti vaarattomampia kuin vaikkapa öljykuljetukset koska niihin ei liity suuronnettomuusriskiä.

Tungsten kirjoitti:

"plutoniumin ja uraanin oksidien sekoitusta (MOX) , jota voitaisiin käyttää myös ydinaseissa."

Ei toki voitaisi. MOX:n rikastusaste on aivan liian alhainen. Lisäksi plutonium on reaktorilaatua eikä aselaatua. Kuljetukset ovat huomattavasti vaarattomampia kuin vaikkapa öljykuljetukset koska niihin ei liity suuronnettomuusriskiä.

Lue lisää

"Kuljetukset ovat huomattavasti vaarattomampia kuin vaikkapa öljykuljetukset koska niihin ei liity suuronnettomuusriskiä."

heh, juuri siksi ne ovat vaarallisia :)

Titanicista jotkut sanoivat myös, että se on turvallinen eikä suuronnettomuusriskiä ole. Että se siitä.

"MOX:n rikastusaste on aivan liian alhainen. Lisäksi plutonium on reaktorilaatua eikä aselaatua."

Muistaakseni totesimme jo, että kaikki tarvittavat laitteet ja menetelmät pommin tekoon on jo olemassa. Että se siitäkin.

Tsherno006412 kirjoitti:

"Kuljetukset ovat huomattavasti vaarattomampia kuin vaikkapa öljykuljetukset koska niihin ei liity suuronnettomuusriskiä."

heh, juuri siksi ne ovat vaarallisia :)

Titanicista jotkut sanoivat myös, että se on turvallinen eikä suuronnettomuusriskiä ole. Että se siitä.

"MOX:n rikastusaste on aivan liian alhainen. Lisäksi plutonium on reaktorilaatua eikä aselaatua."

Muistaakseni totesimme jo, että kaikki tarvittavat laitteet ja menetelmät pommin tekoon on jo olemassa. Että se siitäkin.

Lue lisää

Tuo MOX on harmittomammasta päästä mereen joutuessaan. Siitä ehkä liukenee vähän radioaktiivisia aineita, mutta valtameren saastuttamiseen tarvitaan aika lailla enemmän. Laivasta leviävä öljy on paljon pahempi riesa.

Onhan sitä vehkeet kuulentoonkin, mutta käytännössä homma tökkii moneen asiaan. Minä olen tekemisissä ydinpolttoaineen kanssa, mutta jos siitä pitäisi ruveta pommia rustaamaan, niin heittäisin pyyhkeen kehään..

Tsherno006412 kirjoitti:

"Kuljetukset ovat huomattavasti vaarattomampia kuin vaikkapa öljykuljetukset koska niihin ei liity suuronnettomuusriskiä."

heh, juuri siksi ne ovat vaarallisia :)

Titanicista jotkut sanoivat myös, että se on turvallinen eikä suuronnettomuusriskiä ole. Että se siitä.

"MOX:n rikastusaste on aivan liian alhainen. Lisäksi plutonium on reaktorilaatua eikä aselaatua."

Muistaakseni totesimme jo, että kaikki tarvittavat laitteet ja menetelmät pommin tekoon on jo olemassa. Että se siitäkin.

Lue lisää

"Titanicista jotkut sanoivat myös, että se on turvallinen eikä suuronnettomuusriskiä ole. Että se siitä."

Hämmästyttävän huono vertaus. Koiran voi opettaa noutamaan kepin, niinpä perunan voi opettaa tanssimaan.

Titanicissa oli yli tuhat matkustajaa eikä tarpeeksi pelastusveneissä. MOX-kuljetuksissa on kaikille tarpeeksi pelastusveneitä. Lasti on suljetussa umpiteräksisessä astiassa, ja vaikkei olisikaan MOX ei liukene veteen. Suuronnettomuusriskiä ei ole tai jos sinusta on, kuvaile se fysikaalinen prosessi jolla tuo suuronnettomuus tapahtuisi.

" 'MOX:n rikastusaste on aivan liian alhainen. Lisäksi plutonium on reaktorilaatua eikä aselaatua.'

Muistaakseni totesimme jo, että kaikki tarvittavat laitteet ja menetelmät pommin tekoon on jo olemassa. Että se siitäkin."

Ai totesimme. Sepä mielenkiintoista. Kerropa minullekin miten teet ydinpommin MOX:sta, jossa on vain 5% fissiiliä ainetta ja sekin reaktorilaatua. Varmaan osaat myös ladata haulikon seoksella jossa on 5% ruutia ja 95% vehnäjauhoa.

Tungsten kirjoitti:

"Titanicista jotkut sanoivat myös, että se on turvallinen eikä suuronnettomuusriskiä ole. Että se siitä."

Hämmästyttävän huono vertaus. Koiran voi opettaa noutamaan kepin, niinpä perunan voi opettaa tanssimaan.

Titanicissa oli yli tuhat matkustajaa eikä tarpeeksi pelastusveneissä. MOX-kuljetuksissa on kaikille tarpeeksi pelastusveneitä. Lasti on suljetussa umpiteräksisessä astiassa, ja vaikkei olisikaan MOX ei liukene veteen. Suuronnettomuusriskiä ei ole tai jos sinusta on, kuvaile se fysikaalinen prosessi jolla tuo suuronnettomuus tapahtuisi.

" 'MOX:n rikastusaste on aivan liian alhainen. Lisäksi plutonium on reaktorilaatua eikä aselaatua.'

Muistaakseni totesimme jo, että kaikki tarvittavat laitteet ja menetelmät pommin tekoon on jo olemassa. Että se siitäkin."

Ai totesimme. Sepä mielenkiintoista. Kerropa minullekin miten teet ydinpommin MOX:sta, jossa on vain 5% fissiiliä ainetta ja sekin reaktorilaatua. Varmaan osaat myös ladata haulikon seoksella jossa on 5% ruutia ja 95% vehnäjauhoa.

Lue lisää

"Titanicissa oli yli tuhat matkustajaa eikä tarpeeksi pelastusveneissä."

Arvaa miksi ei ollut tarpeeksi pelastusveneitä! No siksi, että Titanic oli uppoamaton!


Kuule hei: mä en rupee pommii tekemään eikä toivottavasti kukaan muukaan. Varmimmin toive toteutuis, kun kaikki ydinpolttoainetta valmistavat ja käyttävät laitokset suljettais. Sen sijaan, jos olet asiantuntija, voisit kertoa meille, monellako maalla olisi tarvittavat tiedot ja välineet ydinpommin valmistamiseksi MOX-polttoaineesta (sen kaikista aineista).

Tsherno006414 kirjoitti:

"Titanicissa oli yli tuhat matkustajaa eikä tarpeeksi pelastusveneissä."

Arvaa miksi ei ollut tarpeeksi pelastusveneitä! No siksi, että Titanic oli uppoamaton!


Kuule hei: mä en rupee pommii tekemään eikä toivottavasti kukaan muukaan. Varmimmin toive toteutuis, kun kaikki ydinpolttoainetta valmistavat ja käyttävät laitokset suljettais. Sen sijaan, jos olet asiantuntija, voisit kertoa meille, monellako maalla olisi tarvittavat tiedot ja välineet ydinpommin valmistamiseksi MOX-polttoaineesta (sen kaikista aineista).

Lue lisää

"Arvaa miksi ei ollut tarpeeksi pelastusveneitä! No siksi, että Titanic oli uppoamaton!"

Rohkenen olla eri mieltä. Ensinnäkin Titanic ei ollut uppoamaton. Toiseksi pelastusveneitä ei ollut tarpeeksi koska varustamo piti niitä ruman näköisinä, joten piirustuksia ei noudatettu.

"Kuule hei: mä en rupee pommii tekemään eikä toivottavasti kukaan muukaan. Varmimmin toive toteutuis, kun kaikki ydinpolttoainetta valmistavat ja käyttävät laitokset suljettais."

Tämä ei tietenkään pidä paikkansa. Ydinpolttoaine on 90% eri ainetta kuin pommimateriaali. Ydinpolttoaineeksi tehdyt aineet eivät yksinkertaisesti toimi pommissa - eihän haulikkoakaan voi ladata seoksella jossa on 5% ruutia ja 95% vehnäjauhoa. Sen sijaan toisinpäin käyttö kyllä onnistuu: ydinaseriisunnassa syntyvä ylijäämäuraani ja -plutonium voidaan laimentaa ja käyttää sähkön valmistuksessa samalla tehden niistä käyttökelvottomia aseisiin. Näin ollen sähköntuotannon ydinpolttoainekierron lakkauttaminen ei vaikeuttaisi pommin tekoa, mutta tekisi ydinaseriisunnasta huomattavasti vaikeampaa ja epävarmempaa.

"Sen sijaan, jos olet asiantuntija, voisit kertoa meille, monellako maalla olisi tarvittavat tiedot ja välineet ydinpommin valmistamiseksi MOX-polttoaineesta (sen kaikista aineista)."

Jaa no teoreettisesti puhuen ensinnäkin tarvittaisiin MOX-jälleenkäsittelyohjelma, jollainen löytyy Ranskasta, Britanniasta ja Venäjältä. Jälleenkäsittelylläkin saataisiin vasta plutonium erotettua. Sen rikastaminen reaktorilaadusta aselaaduksi onkin sitten hankalampi prosessi, jota tiettävästi ei ole toteutettu - kenties joskus salaa kokeiltu lähinnä Neuvostoliitossa. MOX:n jälleenkäsittely ja reaktorilaadunplutoniumin ongelmat tietävät niin suuria hankaluuksia pomminrakentajalle, että paljon helpompi on rikastaa suoraan luonnonuraania tai valmistaa vartavasten rakennetulla reaktorilla suoraan aseplutoniumia. Näin ovatkin kaikki maat, joilla ydinpommi on, sen valmistaneet.

Yleisesti voidaan sanoa, että ydinvoima sähköntuotannossa käyttää niin alhaisia fissiilin materiaalin pitoisiuuksia, että polttoaineet - MOX tai tavallinen - ovat turhaa tavaraa pomminrakentajille, jotka voivat vallan yhtä hyvin rikastaa luonnonuraaniakin.

Tungsten kirjoitti:

"Arvaa miksi ei ollut tarpeeksi pelastusveneitä! No siksi, että Titanic oli uppoamaton!"

Rohkenen olla eri mieltä. Ensinnäkin Titanic ei ollut uppoamaton. Toiseksi pelastusveneitä ei ollut tarpeeksi koska varustamo piti niitä ruman näköisinä, joten piirustuksia ei noudatettu.

"Kuule hei: mä en rupee pommii tekemään eikä toivottavasti kukaan muukaan. Varmimmin toive toteutuis, kun kaikki ydinpolttoainetta valmistavat ja käyttävät laitokset suljettais."

Tämä ei tietenkään pidä paikkansa. Ydinpolttoaine on 90% eri ainetta kuin pommimateriaali. Ydinpolttoaineeksi tehdyt aineet eivät yksinkertaisesti toimi pommissa - eihän haulikkoakaan voi ladata seoksella jossa on 5% ruutia ja 95% vehnäjauhoa. Sen sijaan toisinpäin käyttö kyllä onnistuu: ydinaseriisunnassa syntyvä ylijäämäuraani ja -plutonium voidaan laimentaa ja käyttää sähkön valmistuksessa samalla tehden niistä käyttökelvottomia aseisiin. Näin ollen sähköntuotannon ydinpolttoainekierron lakkauttaminen ei vaikeuttaisi pommin tekoa, mutta tekisi ydinaseriisunnasta huomattavasti vaikeampaa ja epävarmempaa.

"Sen sijaan, jos olet asiantuntija, voisit kertoa meille, monellako maalla olisi tarvittavat tiedot ja välineet ydinpommin valmistamiseksi MOX-polttoaineesta (sen kaikista aineista)."

Jaa no teoreettisesti puhuen ensinnäkin tarvittaisiin MOX-jälleenkäsittelyohjelma, jollainen löytyy Ranskasta, Britanniasta ja Venäjältä. Jälleenkäsittelylläkin saataisiin vasta plutonium erotettua. Sen rikastaminen reaktorilaadusta aselaaduksi onkin sitten hankalampi prosessi, jota tiettävästi ei ole toteutettu - kenties joskus salaa kokeiltu lähinnä Neuvostoliitossa. MOX:n jälleenkäsittely ja reaktorilaadunplutoniumin ongelmat tietävät niin suuria hankaluuksia pomminrakentajalle, että paljon helpompi on rikastaa suoraan luonnonuraania tai valmistaa vartavasten rakennetulla reaktorilla suoraan aseplutoniumia. Näin ovatkin kaikki maat, joilla ydinpommi on, sen valmistaneet.

Yleisesti voidaan sanoa, että ydinvoima sähköntuotannossa käyttää niin alhaisia fissiilin materiaalin pitoisiuuksia, että polttoaineet - MOX tai tavallinen - ovat turhaa tavaraa pomminrakentajille, jotka voivat vallan yhtä hyvin rikastaa luonnonuraaniakin.

Lue lisää

Mahtoikohan toi Titanic olla turvallinen?

Tungsten kirjoitti:

"Arvaa miksi ei ollut tarpeeksi pelastusveneitä! No siksi, että Titanic oli uppoamaton!"

Rohkenen olla eri mieltä. Ensinnäkin Titanic ei ollut uppoamaton. Toiseksi pelastusveneitä ei ollut tarpeeksi koska varustamo piti niitä ruman näköisinä, joten piirustuksia ei noudatettu.

"Kuule hei: mä en rupee pommii tekemään eikä toivottavasti kukaan muukaan. Varmimmin toive toteutuis, kun kaikki ydinpolttoainetta valmistavat ja käyttävät laitokset suljettais."

Tämä ei tietenkään pidä paikkansa. Ydinpolttoaine on 90% eri ainetta kuin pommimateriaali. Ydinpolttoaineeksi tehdyt aineet eivät yksinkertaisesti toimi pommissa - eihän haulikkoakaan voi ladata seoksella jossa on 5% ruutia ja 95% vehnäjauhoa. Sen sijaan toisinpäin käyttö kyllä onnistuu: ydinaseriisunnassa syntyvä ylijäämäuraani ja -plutonium voidaan laimentaa ja käyttää sähkön valmistuksessa samalla tehden niistä käyttökelvottomia aseisiin. Näin ollen sähköntuotannon ydinpolttoainekierron lakkauttaminen ei vaikeuttaisi pommin tekoa, mutta tekisi ydinaseriisunnasta huomattavasti vaikeampaa ja epävarmempaa.

"Sen sijaan, jos olet asiantuntija, voisit kertoa meille, monellako maalla olisi tarvittavat tiedot ja välineet ydinpommin valmistamiseksi MOX-polttoaineesta (sen kaikista aineista)."

Jaa no teoreettisesti puhuen ensinnäkin tarvittaisiin MOX-jälleenkäsittelyohjelma, jollainen löytyy Ranskasta, Britanniasta ja Venäjältä. Jälleenkäsittelylläkin saataisiin vasta plutonium erotettua. Sen rikastaminen reaktorilaadusta aselaaduksi onkin sitten hankalampi prosessi, jota tiettävästi ei ole toteutettu - kenties joskus salaa kokeiltu lähinnä Neuvostoliitossa. MOX:n jälleenkäsittely ja reaktorilaadunplutoniumin ongelmat tietävät niin suuria hankaluuksia pomminrakentajalle, että paljon helpompi on rikastaa suoraan luonnonuraania tai valmistaa vartavasten rakennetulla reaktorilla suoraan aseplutoniumia. Näin ovatkin kaikki maat, joilla ydinpommi on, sen valmistaneet.

Yleisesti voidaan sanoa, että ydinvoima sähköntuotannossa käyttää niin alhaisia fissiilin materiaalin pitoisiuuksia, että polttoaineet - MOX tai tavallinen - ovat turhaa tavaraa pomminrakentajille, jotka voivat vallan yhtä hyvin rikastaa luonnonuraaniakin.

Lue lisää

Varmimmin ydinpommin tekeminen edelleenkin estyisi, kun kaikki ydinpolttoainetta valmistavat ja käyttävät laitokset suljettais.

"
Vuoto ruotsalaisessa ydinvoimalassa (Valtavirta 19.11.2001)

Oskarshamn 3:ssa on vuotanut radioaktiivista uraania reaktoriveteen mahdollisesti jo elokuusta lähtien. Vuotaminen on ollut vähäistä, mutta riskinä on, että saastetta pääsee reaktoriveden mukana laajemmalle järjestelmään. Tämän vuoden elokuussa toinen Oskarshamnin reaktoreista oli suljettuna yhdeksän päivää samankaltaisen ongelman takia.

Tapahtumat ovat voimalayritykselle erityisen kiusallisia sen takia, että juuri Oskarshamnin ydinvoimalalla on suunnitelmia käyttää Sellafieldissa jalostettua runsaasti plutoniumia sisältävää Mox-ydinpolttoainetta. Vuodot Mox-polttoaineesta olisivat merkittävästi tavanomaisempia ydinpolttoainevuotoja vaarallisempia. Kiistanalaisesta Mox-polttoaineesta voi myös valmistaa ydinaseita suhteellisen helposti.
"

http://www.ekoportti.fi/ekoportti/uutiset/arkisto/uamarras01b.html

Tungsten kirjoitti:

"Arvaa miksi ei ollut tarpeeksi pelastusveneitä! No siksi, että Titanic oli uppoamaton!"

Rohkenen olla eri mieltä. Ensinnäkin Titanic ei ollut uppoamaton. Toiseksi pelastusveneitä ei ollut tarpeeksi koska varustamo piti niitä ruman näköisinä, joten piirustuksia ei noudatettu.

"Kuule hei: mä en rupee pommii tekemään eikä toivottavasti kukaan muukaan. Varmimmin toive toteutuis, kun kaikki ydinpolttoainetta valmistavat ja käyttävät laitokset suljettais."

Tämä ei tietenkään pidä paikkansa. Ydinpolttoaine on 90% eri ainetta kuin pommimateriaali. Ydinpolttoaineeksi tehdyt aineet eivät yksinkertaisesti toimi pommissa - eihän haulikkoakaan voi ladata seoksella jossa on 5% ruutia ja 95% vehnäjauhoa. Sen sijaan toisinpäin käyttö kyllä onnistuu: ydinaseriisunnassa syntyvä ylijäämäuraani ja -plutonium voidaan laimentaa ja käyttää sähkön valmistuksessa samalla tehden niistä käyttökelvottomia aseisiin. Näin ollen sähköntuotannon ydinpolttoainekierron lakkauttaminen ei vaikeuttaisi pommin tekoa, mutta tekisi ydinaseriisunnasta huomattavasti vaikeampaa ja epävarmempaa.

"Sen sijaan, jos olet asiantuntija, voisit kertoa meille, monellako maalla olisi tarvittavat tiedot ja välineet ydinpommin valmistamiseksi MOX-polttoaineesta (sen kaikista aineista)."

Jaa no teoreettisesti puhuen ensinnäkin tarvittaisiin MOX-jälleenkäsittelyohjelma, jollainen löytyy Ranskasta, Britanniasta ja Venäjältä. Jälleenkäsittelylläkin saataisiin vasta plutonium erotettua. Sen rikastaminen reaktorilaadusta aselaaduksi onkin sitten hankalampi prosessi, jota tiettävästi ei ole toteutettu - kenties joskus salaa kokeiltu lähinnä Neuvostoliitossa. MOX:n jälleenkäsittely ja reaktorilaadunplutoniumin ongelmat tietävät niin suuria hankaluuksia pomminrakentajalle, että paljon helpompi on rikastaa suoraan luonnonuraania tai valmistaa vartavasten rakennetulla reaktorilla suoraan aseplutoniumia. Näin ovatkin kaikki maat, joilla ydinpommi on, sen valmistaneet.

Yleisesti voidaan sanoa, että ydinvoima sähköntuotannossa käyttää niin alhaisia fissiilin materiaalin pitoisiuuksia, että polttoaineet - MOX tai tavallinen - ovat turhaa tavaraa pomminrakentajille, jotka voivat vallan yhtä hyvin rikastaa luonnonuraaniakin.

Lue lisää

HS (1-2:n kuukauden takainen uutinen):

"
TIETOKULMA
Kaksi tapaa tuottaa asekelpoista ainetta

Asekelpoisen ydinmateriaalin tuottamiseen on kaksi tapaa. Iran näyttää valinneen luonnonuraanin väkevöimisen.

Luonnonuraani voidaan väkevöidä esimerkiksi kaasusentrifugeissa uraani 235:ksi, jota on luonnonuraanista vain 0,7 prosenttia. Väkevöimisen tavoite on nostaa uraani 235:n määrä yli 90-prosenttiseksi. Iranin uskotaan käyttäneen väkevöimiseen epätaloudellista sähköenergiaa.

Toinen tapa tuottaa asekelpoista ainetta on raskasvesireaktori tai tarkoitukseen soveltuva grafiittihidasteinen reaktori. Reaktorissa oleviin polttoainesauvoihin kertyy prosessissa plutonium 239:ää, kun ne ovat olleet käytössä muutaman viikon tai korkeintaan kuukauden. Varsinkin vanhat ydinasevaltiot käyttävät aseissaan tätä plutoniumia.

Pohjois-Korealta näyttää onnistuneen plutonium 239:n erottaminen polttoainesauvoista, vaikka sauvat olivat olleet jopa vuosia reaktorissa.

HS

Lisää aiheesta:
Iran lupasi sitoutua ydintarkastuksiin
Uhkapeliä luottamuksella
"

www.helsinginsanomat.fi/uutiset/artikkeli/1066373803514

Tsherno006418 kirjoitti:

"
Vuoto ruotsalaisessa ydinvoimalassa (Valtavirta 19.11.2001)

Oskarshamn 3:ssa on vuotanut radioaktiivista uraania reaktoriveteen mahdollisesti jo elokuusta lähtien. Vuotaminen on ollut vähäistä, mutta riskinä on, että saastetta pääsee reaktoriveden mukana laajemmalle järjestelmään. Tämän vuoden elokuussa toinen Oskarshamnin reaktoreista oli suljettuna yhdeksän päivää samankaltaisen ongelman takia.

Tapahtumat ovat voimalayritykselle erityisen kiusallisia sen takia, että juuri Oskarshamnin ydinvoimalalla on suunnitelmia käyttää Sellafieldissa jalostettua runsaasti plutoniumia sisältävää Mox-ydinpolttoainetta. Vuodot Mox-polttoaineesta olisivat merkittävästi tavanomaisempia ydinpolttoainevuotoja vaarallisempia. Kiistanalaisesta Mox-polttoaineesta voi myös valmistaa ydinaseita suhteellisen helposti.
"

http://www.ekoportti.fi/ekoportti/uutiset/arkisto/uamarras01b.html

Lue lisää

Polttoainevuodot ovat tavallisia, ja vuodon suuruudesta riippuen pääsee sauvasta ulos milloin mitäkin. Vuodon syntymekanismeja kun on monta.
Ei tuossa tilanteessa ole käytännössä väliä polttoaineen 'alkuperällä'. Hurjaa tavaraa se kuitenkin on.
Vuodon etsintä on melko simppeli juttu, varsinkin kiehutusvesireaktorissa.

Tsherno006418 kirjoitti:

Mahtoikohan toi Titanic olla turvallinen?

"Mahtoikohan toi Titanic olla turvallinen?"

Ei ainakaan uppoamaton.

Tsherno006418 kirjoitti:

Varmimmin ydinpommin tekeminen edelleenkin estyisi, kun kaikki ydinpolttoainetta valmistavat ja käyttävät laitokset suljettais.

"Varmimmin ydinpommin tekeminen edelleenkin estyisi, kun kaikki ydinpolttoainetta valmistavat ja käyttävät laitokset suljettais."

Ei pidä paikkaansa, ydinpommit tehdään eri tehtaissa kuin ydinpolttoaine siksi, että tarvittava uraani tai plutonium on 90% eri kamaa. Sen sijaan ydinpolttoainekierron lakkauttaminen vaikeuttaisi huomattavasti aseistariisuntaa ja tekisi siitä epävarmempaa koska nykyään ydinaseriisunnassa syntyvä ylijäämäuraani ja -plutonium voidaan laimentaa käyttöön sähkön valmistuksessa ja samalla tehdä niistä käyttökelvottomia aseisiin.