SDP ehdottaa lisäkyykytystä

Siis tsiikatkaa tämän ihmisen CV:tä, ja se on työtön! Sanoo ehkä jotain nykyisestä työllisyystilanteesta!

Koulutus

Kansakoulu Jyväskylässä ja Janakassa

Ylioppilas 31.5.1972 Jyväskylän tyttölyseosta
viisi laudaturia ja yksi magna cum laude
keskiarvo 9,4

Opinnot Jyväskylän yliopistossa:
Hum. kand. 25.1.1977
Fil. kand. ja fil. maist. 8.5.1979
Fil. lis. 26.5.1987
Fil. tri 15.4.1997
Dosentin pätevyys 1.11.2001


Opinnot Helsingin yliopistossa:
Kotimaisen kirjallisuuden laudatur, erinomaiset tiedot 23.3.1983

Suoritetut arvosanat:
Yleisen kirjallisuuden laudatur, erinomaiset tiedot
Kotimaisen kirjallisuuden laudatur, erinomaiset tiedot
Latinan cum laude, erinomaiset tiedot
Suomen cum laude, hyvät tiedot
Kasvatustieteen approbatur


Muut opinnot ja suoritukset:
Äidinkielen lehtorin kelpoisuuteen kuuluva puheopin tutkinto (AsK 267/1956), erinomaiset tiedot, 30.10.1975
Kouluhallinnon alin arvosana, 16.6.1978
Osallistuminen stipendiaattina Villa Lantessa kurssille ”Antiikin Rooman kulttuuri sen säilyneiden monumenttien valossa”, 13.2. – 12.5.1978
Jyväskylän yliopiston virkoihin ja toimiin vaadittava ruotsin kielen koe, 28.4.1980
Portfoliokurssi henkilökunnalle (OPLO209, 5 ECTS), 8.2.2007
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön opintokokonaisuus (VYO0253, 10 op.), sisältää mm. opintojakson Verkko-opetuksen suunnittelumalli, 2 op., 31.1.2007.
TieVie – valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön asiantuntijakoulutus 2006 – 2007. 15 op.



***

Opetusnäytteet Jyväskylän yliopistossa

Opetusnäyte yliassistentin virkaa varten 12.11.1996, hyvin hyvä.
Opetusnäyte kotimaisen kirjallisuuden dosentuuria varten 9.10.2001, hyvin hyvä.
Opetusnäyte englannin kielellä kirjallisuuden kotimaisen linjan yliassistentuuria varten 15.8.2007, hyvä.

Työssä ja toimessa

Vesannon peruskoulun yläasteen äidinkielen ja uskonnon opettaja, 8.3. – 14.4.1976

Vihannin yläasteen ja lukion äidinkielen ja latinan opettaja, 16.12.1976 – 12.3.1977

Jyväskylän yliopiston kirjastossa kirjastoapulaisena 1.7.1979 – 27.1.1980

Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden laitoksella / kirjallisuuden oppiaineessa 1980–:

tss. amanuenssi (20 t/vk), 28.1.–24.3.1980
vs. ylimääräinen assistentti, 25.3.–25.5.1980
tss. amanuenssi (20 t/vk), 26.5.– 31.8.1980
samoin 8.12.1980–14.6.1981
vs. assistentti, 15.6.–31.7.1981
tss. amanuenssi (20 t/vk), 16.11.– 7.11.1981
vs. assistentti, 28.11.1981–31.12.1981
tss. amanuenssi, 1.1.– 25.2.1982
tss. tutkimusassistentti II, 3.5.– 31.8.1982
vs. assistentti, 1.9.– 31.12.1982
tss. tutkimusassistentti II, 1.1.– 31.7.1983
päätoiminen tuntiopettaja, 1.8.1983–30.9.1985
vs. assistentti, 1.10.– 31.7.1987
assistentti, 1.8.1987– 31.8.1988
vs. yliassistentti, 1.1.1989– 31.7.1990
vt. yliassistentti, 1.8.1990– 31.7.1992
assistentti, 1.8.1992– 31.7.1995
vt. yliassistentti, 1.9.1995– 31.7.1996
assistentti, 1.8.1996– 31.12.1991
ma. yliassistentti, 1.9.1995– 31.12.1995
ma. yliassistentti, 1.1.1996– 31.7.1996
yliassistentti, 1.1.1997– 31.7.2002
yliassistentti, 1.8.2002– 31.7.2007
dosentti 1.11.2001–


Virkavapaus
Palkaton virkavapaus, syynä tutkimustyö, johon oli apurahaa, 16.9. – 25.10.2003




Sivutoimet

Sivutoiminen tuntiopettaja Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden laitoksella, 1.9.1980– 31.7.1983:

vuosi opetusta muita tehtäviä
1980 47 tuntia 24 tuntia
1981 231 32
1982 157 36
1983 60 2
yhteensä 589 tuntia

Tuntiopettaja Jyväskylän kauppaoppilaitoksen järjestämällä kirjastoapulaisten siirtymävaiheen kurssilla:
luentosarja Kirjallisuuden historia ja lajit (3 x 12 tuntia ja kertauskuulustelut)
2.9. – 9.9.1980
6.10. – 20.10.1981
23.9. – 1.10.1982

Avustaja sekä kirja- ja konserttiarvostelija mm. seuraavissa lehdissä ja verkkojulkaisuissa:
Katsaus,
Ortodoksinen kulttuuri,
Vartija,
Pirta,
Satakunnan Kansa,
Vaasa,
Finnica,
Agricola,
Jyväskylän kaupunginkirjaston www-sivut

Suulliset esitelmät

1 Pakanalliset topokset varhaiskristillisissä latinalaisissa runoepitafeissa. Villa Lanten kurssin 13.2.–12.5.1978 aikana.

2 Elogiumit. Villa Lanten kurssilla 13.2.–12.5.1978.

3 Lassi Nummen tuotannon tutkimus. Professori Kai Laitisen kutsumana vierailijana hänen tutkijaseminaarissaan. Helsingin yliopisto 25.4.1983.

4 [Lassi Nummi –tutkimusten esittelyä Jyväskylän yliopistossa kirjallisuuden tutkijaseminaarissa eri kertoina.]

5 Elsa Heporauta ja joulu. Vanha Jyväskylä –piiri 1.12.1992.

6 Lassi Nummi ja Kiina. Suomalais-virolais-unkarilainen Itä ja länsi –kirjallisuusseminaari. Jyväskylän yliopisto 6.9. –7.9.1993.

7 Toompean urkujen jylinä. Suomalais-virolainen kirjallisuusseminaari. Jyväskylän yliopisto 9.10.1995.

8 Lyyrinen proosa 40-luvulla. 40-lukuseminaari. Suomen kirjallisuushistoria –projekti ja Helsingin yliopiston Kotimaisen kirjallisuuden laitos. Helsingin yliopisto 8.3.–9.3.1996.

9 Lassi Nummen runous ja sen kiinalainen ulottuvuus. Suomi-Kiina Seura, Helsinki 23.4.1996.

10 Alustus Lassi Nummi runoilijana ja Lassi Nummen haastattelu. Jyväskylän ortodoksinen seurakuntasali 26.4.1998.

11 Jenny Lilja kirjallisuudentutkijana. Ihmisen kasvu – Apulaisprofessori Jenny Liljan muistoseminaari. Jyväskylän yliopisto 16.5.1998.

12 Esitys Väitelty runoilija ja Lassi Nummen haastattelu. Uuden kirjan päivät. Oriveden opisto, Äidinkielen opettajain liitto ja Elävien Runoilijoiden Klubi. Oriveden opisto 30.6.1998.

13 Lassi Nummen Kuusimittaa-kokoelman metalyyrisyys. Lassi Nummen juhlaseminaari. Jyväskylän yliopisto 26.9.1998.

14 Feminiinisen subjektin modernisaatio. Virolais-suomalainen kirjallisuusseminaari Taasleitus aeg. Eesti ja Soome kirjanduse muutumine 1950.-1960. aastatel. Tartto 21.5. - 22.5.1999.

15 Suomalaisen runouden kehitys. Runon aika –seminaari. Rautalampi 3.7.1999.

16 Kognitiivisen kirjallisuudentutkimuksen mahdollisuudet. Kielen- ja kirjallisuudentutkimuksen kognitioseminaari. Jyväskylän yliopisto 3.11.2000.

17 Elsa Heporauta – kirjailija ja kulttuurivaikuttaja. Kalevalaisten Naisten Liiton valtakunnalliset kulttuuripäivät Elsan askelissa. Hankasalmi 5.8.2001.

18 Maisemat Keski-Suomen kirjallisuudessa. Sylvi Kekkosen symposium. Pieksämäki 10.8.2002.

19 Elsa Heporauta – kulttuurivaikuttaja Jyväskylän Seminaarinmäeltä. Tuikkeita tulen syntymäsijoilta –studia generalia. Jyväskylän yliopisto 17.11.2003.

20 Uuden synty Lassi Nummen varhaisrunoissa. Seminaari Suomalaisen modernin lyriikan synty. Kuopio, Pohjois-Savon liitto 7.11.2003.

21 Sanan voimin Suomessa ja Keski-Suomessa. Sanan mahti –seminaari. Jyväskylän yliopisto 5.12.2004.

22 Keski-Suomen kirjallisuuden tutkimus. Keski-Suomi kansainvälistyvässä maailmassa. Keski-Suomen museo 4.2.2005.

23 Suomen runous Aleksis Kivestä modernismiin. Koulutustilaisuus. Keski-Suomen maakuntakirjasto 17.3.2006.

24 J. V. Snellman ja Suomen kirjallisuuden nousu. Sivistyksen voima – J. V. Snellmanin 200-vuotisseminaari. Jyväskylän yliopisto 13.5.2006.

25 Pyhyyden kokemus suomalaisten nykykirjailijoiden kuvaamana. Kansainvälinen seminaari Kirjoitus, kuva, pyhyys. Jyväskylän yliopisto 28.5.2005.

26 Jyväskylä ja maakunnat. Suomen heimot –tapahtuma. Jyväskylän yliopiston kirjasto 15.10.2005.

27 Kirjailijoiden campus. Seminaari Suomen kieli, Suomen mieli. Jyväskylän yliopisto 28.2.2006.

28 ’Pyhän koulukunta’ ja suomalaisuuden semiotiikka. Suomen semiotiikan seuran seminaari. Imatran valtionhotelli 10.6.2006.

29 Keski-Suomen kehittäminen. Perinnetapahtuma. Suolahti 28.7.2006.

30 Keski-Suomi kirjallisuuden maakuntana. Kirjallisuustapahtuma. Viitasaaren kaupungintalo 19.8.2006.

31 Kampuksen kirjailijat. Yliopistopäivät. Jyväskylän yliopisto 22.9.2006.

32 Tervehdys. Aleksis Kiven päivän matinea. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 10.10.2006.

33 Paikan poetiikka Hrotsvithan draamassa Dulcitius. Dies medievales -kongressi. Jyväskylän yliopisto 12.10.2006.

34 Toisin tietämisestä toisin ilmaisemiseen. Rakenne, käytäntö, poikkeama. Semiotiikan VII Oscarin päivän seminaari. Helsinki 2.12.2006.

35 The secret of Professor Amfortas – Eero Tarasti’s novel as an educational utopia. Communication:: Understanding/Misunderstanding. The 9th World Congress of the International Association for Semiotic Studies. Helsinki 13.6.2007.

36 Constructing a Cult of a New Humanity in Expressionism – the Case of Hagar Olsson. Kongressi Cult and Identity. Conference on the Study of cult and audiences. Jyväskylän yliopisto 7.9.2007.

37 Järnefeltiläisyyttä etsimässä. Seminaari Tapaamme Arvid Järnefeltin. Kuopion kaupunginkirjasto 1.12.2007.

38 Utooppinen tila – rajanylityksiä Eero Tarastin romaanissa. Raja ja rajanvetäminen. Semiotiikan VIII Oscarin päivän seminaari. Helsinki, Tieteiden talo 3.12.2007.

39 Männikkömetsät ja rantojen raidat – maisemat Keski-Suomen kirjallisuudessa. Voimaa taiteesta –tapahtuma. Saarijärven museo 31.1.2008.

40 Lassi Nummen kirjailijakuva. Seminaari Lassi Nummi – ajankohtainen modernisti. Kuopion kaupunginkirjasto 2.2.2008.

41 Kullervo Rainio, runoilija Keski-Suomesta. Jyväskylän yliopiston kirjasto 6.3.2008.

43 Ajankohtainen modernisti Lassi Nummi. Lassi Nummi –kirjallisuustapahtuma. Viitasaaren kirjasto 17.3.2008.

44 Keskisuomalainen nykykirjallisuus ja suomalaisuuden merkkikieli. Keskisuomalainen kirjallisuus ja virsirunous –tapahtuma. Korpilahden seurakuntakeskus 30.3.2008.

45 Jatunin Tarha ry – merkkien myötä- ja vastavirtaa. Seminaari Pohjoisen merkit. Oulun yliopisto 25.4.2008.

Apurahat

* Opetusministeriön stipendi kurssiin Roomassa 1978
* Jyväskylän yliopiston julkaisutoimikunta 1989-1990
* Jyväskylän Kalevalaisten Naisten Yhdistys ry 1993
* Keski-Suomen taidetoimikunta 1994
* Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö 1996
* Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö 2004
* Keski-Suomen taidetoimikunta 2004

Hankkeita

Hankkeita, joihin olen osallistunut – tärkeimpiä näistä hankkeista

1 Renessanssin taide. Oheismateriaalin toimittajana television opetusohjelmasarjahankkeessa, johon osallistui edustajia Jyväskylän yliopiston Opetusteknologian, Kirjallisuuden, Musiikin, Taidehistorian ja Taidekasvatuksen laitoksista, Yleisradion tv 2 ja Yleisradion Keski-Suomen aluekeskus. 1980-1981.

2 Nykykirjallisuus. Toimituskunnan jäsen teoksessa Suomalaisia nykylyyrikoita. Artikkeleita kahdessa hankkeeseen kuuluvassa teoksessa. Jyväskylän yliopisto ja Kirjastopalvelu. 1985–1987.

3 Kindlers Neues Literatur Lexikon. Artikkelit Eeva Joenpellosta, Eeva-Liisa Mannerista, Lassi Nummesta, Matti Pulkkisesta ja Pentti Saarikoskesta. 1988–1991.

4 Suomalais-virolais-unkarilainen kirjallisuudentutkimuksen yhteistyöhanke. Osallistuminen ja esitelmä kahdessa seminaarissa Jyväskylässä ja yhdessä seminaarissa Tartossa. Artikkeli kolmessa julkaisussa, jotka perustuivat seminaareihin. 1993–2000.

5 Suomen kirjallisuushistoria –projekti. Aktiivinen osallistuminen ja esitelmä 40-lukuseminaarissa. Artikkeli ”Lyyrinen proosa 40-luvulla” seminaarin pohjalta toimitetussa julkaisussa. 1996–1998.

6 Finnica. Yhteistyö Finnican Keski-Suomi –sivujen tuottamiseksi. Verkkojulkaisut ”Keski-Suomen kirjallisuus” ja ”J.V. Snellman ja Suomen kirjallisuuden nousu”. 2000–2006.

7 Pyhyyden käsite ja kirjallisuus. Aktiivinen osallistuminen ja esitelmä kansainvälisessä seminaarissa 2005 ja semiotiikan seminaarissa 2006.

8 Semiotiikka. Aktiivinen osallistuminen ja esitelmöinti seminaareihin, Suomen Semiotiikan Seuran jäsenyys. Isis-ryhmän perustajajäsen. Semiotiikan Maailmankongressin valmisteluissa mukana erään englanninkielisen osatapahtuman yhtenä koordinoijana sekä erään englanninkielisen sektion puheenjohtajana. 2006–

9 Keskiajan tutkimus. Käsikirjoituksena Hrotsvithan draaman Dulcitius käännös, johdanto ja selitykset. Aktiivinen osallistuminen ja esitelmä Dies medievales –kongressiin 2006. Kirjoittajana mukana hankkeessa, joka tähtää englanninkieliseen artikkelikokoelmaan. Cambridge Scholar Press on pyytänyt kongressin järjestäjiltä tämän artikkelikokoelmaa, jossa artikkelini on mukana.



Hankkeita, joita olen johtanut/johdan

(1) Modernismi ja postmodernismi

Tutkimus- ja opetustyö, tutkijaryhmän johtaminen. Seminaarien koordinointi, artikkelikokoelmien toimittaminen, rahoituksen hankinta. Runsaasti yhteistyötä Jyväskylän yliopiston tiedeyhteisössä, eri yliopistoista olevien tutkijoiden kanssa ja kansainvälisesti (suomalais-virolais-unkarilainen yhteistyö, suomalais-ranskalainen yhteistyö, alulla oleva yhteistyö Saksassa olevien akateemisten toimijoiden kanssa), tutkijaverkostojen luominen ja ylläpito. Mielenkiinnon kohteina kansainvälinen modernismi (Hermann Hesse, ekspressionismi), suomenruotsalainen ja muu kotimainen modernismi.

Lassi Nummen tuotannon tutkimus 1983–
* Monografiat Kirjailija ja enkelit (1995), ”Maisema ulkona ja sisällä on sama” ja Intohimo näkemiseen (2003) sekä muita tutkielmia.
* Lassi Nummen juhlaseminaarin 1998 koordinointi, rahoituksen hankinta, esitelmä, juhlakirjan Suuri fuuga toimitustyö ja kaksi artikkelia siihen.
* Esitelmiä Helsingin yliopistossa, Suomi-Kiina Seurassa, Jyväskylän yliopistossa, Kuopiossa, Viitasaarella ja Orivedellä.
* Luentosarjoja
* Lassi Nummen seura ry:n perustaminen 2.2.2008 ja puheenjohtajuus
* Lassi Nummen juhlakirjan toimittaminen 2008

Tutkielmia ja artikkeleita (aiheina mm. Sirkka Selja, Helvi Hämäläinen, Marja-Liisa Vartio, Hagar Olsson, Hermann Hesse, kansainvälinen modernismi).
Yhdessä Tarmo Kunnaksen kanssa johtamassa Kirjallisuudentutkijain Seuran juhlaseminaarin 18.1.–19.1.2002 sektiota Modernismi ja postmodernismi.
Seminaarin Suomalaisen modernin lyriikan synty, joka oli 7.11.2003 Kuopiossa, suunnittelu yhdessä Osmo Pekosen ja Osmo Hännisen kanssa.
Postmodernismia selvittelevän tutkijaryhmän johtaminen, yliopistojen välinen yhteistyö. Yliopiston ja yhteiskunnan välisten suhteiden kehittäminen ja organisointi. Toimitustyö: kirjassa Katkos ja kytkös on modernismin lisäksi aiheena postmodernismi, artikkelikokoelma PoMon tila (2005).
Artikkelimuotoisia tutkielmia (Harry Forsblom, Tilan kuvaus Harry Forsblomin romaanissa Aurinkolinna, käsikirjoitus Eero Tarasti’s Professori Amfortasin salaisuus as a utopian novel, 20 s., artikkelimuotoinen tutkimus Henri Bromsista ja Eero Tarastista).




(2) Kognitiivinen kirjallisuudentutkimus ja semiotiikka

Kognitiivisen kirjallisuuden vakiinnuttaminen Suomessa. Tutkijaryhmän johtaminen, tieteiden ja yliopistojen välinen yhteistyö. Tieteellisen seminaarin koordinointi, esitelmöinti, tieteellisten sektioiden johtaminen.
Väitöskirjan ja Lassi Nummen lyriikkaa analysoivat monografian lisäksi toimitustyö Kirjallisuus, kieli ja kognitio (2000). Tieteellisiä artikkeleita.
Kirjallisuudentutkijain Seuran valtakunnallisen seminaarin 14.1.–15.1.2000 sektion ”Tietämisen rajat ja kirjallisuuden kynnykset” johtaminen yhdessä Tuula Piikkilän kanssa.
Kielen- ja taiteentutkimuksen kognitioseminaarin 3.11. ja 24.11.2000 ideointi ja järjestäminen. Esitelmiä, keskusteluja ja työpajoja sisältäneessä seminaarissa oli suuri joukko opiskelijoita ja tutkijoita JY:n humanistisen tiedekunnan eri oppiaineista.
Pohjoisen merkit on alulle panemani yliopistojen ja tieteiden välinen tutkimushanke, jossa tutkitaan Suomen kulttuuria semiotiikan keinoin. Verkostossa on professoreita, tutkijoita, jatko-opiskelijoita ja opiskelijoita useista yliopistoista. Mukaan otetaan jäseniä myös muista maista, ja tällä hetkellä heitä on jo Virosta. Tieteidenvälisen Pohjoisen merkit –seminaarin ideointi ja järjestäminen Oulun yliopistossa 2008.



(3) Keski-Suomi – sydän-Suomi

Toimintani Keski-Suomen kentässä koostuu
* yhteistyön ideoinnista ja organisoinnista,
* seminaarien järjestämisestä,
* esitelmistä ja lehtikirjoituksista sekä
* muista julkaisuista ja tutkimuksista.

Olen perustajapuheenjohtajana Keski-Suomen kulttuuriyhdistys ry:ssä, joka on järjestänyt vapaaehtoisvoimin 32 ilmaista yleisötapahtumaa (syyskuu 2004 – huhtikuu 2008). Yhdistys on eri taustoista olevien ja eri-ikäisten tapaamisfoorumi. Se on järjestänyt tapahtumia mm. omaishoitajuudesta, työttömyyden haasteesta, yhdenvertaisuudesta ja taiteen eheyttävästä voimasta. Lisäksi se on pitänyt esillä ajankohtaisia asioita ja kerännyt laajan kansalaisadressin sivukirjastojen puolesta. Taide ja kirjallisuus ymmärretään yhdistyksen piirissä eheyttäjänä ja elvyttäjänä, johon jokaisella on oikeus. Hyvinvointi ja sen esteet ovat nekin maakuntaväen yhteisiä asioita.


Julkaisuja Keski-Suomen kirjallisuudesta

* Monografiat Elämänpolun kaarteessa. Elsa Heporaudan kirjailijauran alku Jyväskylässä 1919–1922. Jyväskylä Studies in the Arts, 33 (1990); Kauneuden jumalallinen tosuus. Tutkielmia Elsa Heporaudan elämäntyöstä (1994); toimitustyö Keskisuomalaisia nykykirjailijoita). Suuri määrä muita tutkielmia ja verkkojulkaisuja.

* Jenny Lilja –hanke:
Juhlakirjan Nainen ja kirjallisuus (1989) toimitustyö. Ihmisen kasvu - Apulaisprofessori Jenny Liljan muistoseminaari (1998): koordinointi ja esitelmä.

* Yhteistyökumppaneita Keski-Suomen kulttuuriyhdistyksen toiminnassa: mm. Alkio-opisto, Alvar Aalto Säätiö, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän kaupunkiseurakunta, Korpilahden seurakunta, Viitasaaren kaupunki, Saarijärven kirjasto, Saarijärven museo, Suolahden kaupunki, Äänekosken kulttuuritoimi, Jyväskylän yliopiston kulttuuritoimikunta, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen museo, Keski-Suomen taidetoimikunta, Lapuan hiippakunta jne.

Julkaisut

I Monografiat

1 Elämänpolun kaarteessa. Elsa Heporaudan kirjailijauran alku Jyväskylässä 1919–1922. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in the Arts, 33. Jyväskylä 1990. 143 s.

2 Kauneuden jumalallinen totuus. Tutkielmia Elsa Heporaudan elämäntyöstä. Jyväskylä 1994. [Tutkimustulokset ovat kahdessa Elsa Heporauta –kirjassa osin samat. Kirjojen painotukset eivät ole yhtäpitävät; analysoitu ja siteerattu aineisto (esim. Heporaudan sanomalehti-artikkelit) koostuu kummassakin kirjassa pääosin eri teksteistä. Kumpikin teos on siis oma kokonaisuutensa. Kauneuden jumalallisessa totuudessa on uutta erityisesti jakso Elämäntotuuden etsijä.] 177 s.

3 Kirjailija ja enkelit. Artikkeleita Lassi Nummesta. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja, 8. Jyväskylä 1995. 53 s.

4 ”Maisema ulkona ja sisällä on sama”. Kognitioanalyyttinen tutkimus Lassi Nummen proosasta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 662. Helsinki 1997. 288 s.

5 Keski-Suomen kirjallisuus. Elektroninen julkaisu. Suomalaisuuskeskus Finnica: Kulttuurin Keski-Suomi. 2000. http://www.finnica.fi

6 Intohimo näkemiseen. Lassi Nummen varhaislyriikan kognitiivinen tulkinta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 901. Helsinki 2003. 361 s.


II Tieteelliset artikkelit

7 Kristus-aihelma Lassi Nummen tuotannossa. Vartija 3/1983, 93–101.

8 Antiikin tragediasta ja kirjailijakuvasta. Genesis 4/1984, 38-39.

9 Lassi Nummi. Suomalaisia nykylyyrikoita. Toim. Helena Saaristo. Loviisa 1986, 80–82.

10 Ihmisyhteyden teema Tito Collianderin tuotannossa. Ortodoksinen kulttuuri 3/1986, 89–93.

11 Opettajan ja oppilaan suhde Hermann Hessen romaaneissa. Katsaus 4/1986, 22–25.

12 Ari Ahola. Helena Saaristo: Suomalaisia nykykertojia. Kirjasto-palvelu Oy. Hanko 1987, 9–13.

13 Leena Krohn. Helena Saaristo: Suomalaisia nykykertojia. Kirjastopalvelu Oy. Hanko 1987, 46–50.

14 Taide ilon tuojana kirjallisuuden modernismissa. Katsaus 4/1987, 24–26.

15 Järnefeltiläisyyttä tavoittamassa. Katsaus 6/1987, 24–27.

16 Inhimillisen kasvun tie Matti Pulkkisen romaanissa. Katsaus 4/1988, 16–19.

17 Nainen ja työ Eeva Joenpellon Lohja-sarjassa. Nainen ja kirjallisuus. Juhlakirja Jenny Liljalle 8.3.1989. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden laitos, Monisteita, 37. Jyväskylä 1989, 95–108.

18 Lukijalle. Nainen ja kirjallisuus. Juhlakirja Jenny Liljalle 8.3.1989. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden laitos, Monisteita, 37. Jyväskylä 1989, 9.

19 Lassi Nummiko sovinnainen? Katsaus 1/1989, 28–29.

20 Volter Kilpi tuntevan ihmisen kuvaajana. Katsaus 3/1989, 16–19.

21 Eeva Joenpelto. Kindlers neues Literatur Lexikon 8. München 1990, 779–781. [Julkaisut 20–24 ovat saksankielisiä.]

22 Eeva-Liisa Manner. Kindlers neues Literatur Lexikon 11. München 1990, 92–95.

23 Lassi Nummi. Kindlers neues Literatur Lexikon 12. München 1991, 550 –552.

24 Matti Pulkkinen. Kindlers neues Literatur Lexikon 13. München 1991, 720–721.

25 Pentti Saarikoski. Kindlers neues Literatur Lexikon 14. München 1991, 527–530.

26 Metsäympäristö Lassi Nummen romaanissa Maisema. Takoja 2/1992, 11–12.

27 Elsa Heporauta ja joulu. Pirta 4/1992, 10–11.

28 Elina Pöykkö ja sadun maailma. Pirta 1/1993, 10–11.

29 Elsa Heporauta – "Sielu rikas, kaunis, kalevainen". Pirta 4/1993, 9–2.

30 Elsa Heporauta ja Jyväskylä. Päistäreet. Jyväskylä 1993, 4–5.

31 Lassi Nummi ja Kiina. Itä ja länsi. Suomen, Viron ja Unkarin kirjallisuus idän ja lännen vaikutuskentässä. Toim. Pekka Lilja. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja, 6. Jyväskylä 1994, 122–141.

32 Toompean urkujen jylinä. Lassi Nummen virolaisaiheiset runot. Luule runosta. Lyriikan tutkimusta suomalais-virolaisin silmin. Toim. Pekka Lilja. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja, 10. Jyväskylä 1996, 73–87.

33 ’Pako todellisuuteen’. Lyyrinen proosa 1940-luvulla. 40-luku. Kirjoituksia 1940-luvun kirjallisuudesta ja kulttuurista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 700. Pieksämäki 1998, 111–122.

34 Lassi Nummen Kuusimittaa-kokoelman metalyyrisyys. Suuri fuuga. Artikkeleita 70-vuotiaalle Lassi Nummelle. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja 1998, 13. Jyväskylä, 61–76.

35 Esipuhe. Suuri fuuga. Artikkeleita 70-vuotiaalle Lassi Nummelle. Toim. Katriina kajannes. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja 1998, 13. Jyväskylä, 9–13.

36 Lassi Nummi kirjailijana ja kynänkäyttäjänä. Suuri fuuga. Artikkeleita 70-vuotiaalle Lassi Nummelle. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja, 13. Jyväskylä 1998, 201–211.

37 Epäilijän uskontunnustus. Kognitiivinen näkökulma Lassi Nummen runouden Jumala-kuvaan. Vartija 3/1999, 89 – 94.

38 Suomenruotsalaista karelianismia. Ortodoksinen kulttuuri 5/1999, 139 –140.

39 Feminiinisen subjektin modernisaatio. Analyysia Helvi Hämäläisen, Sirkka Seljan ja Marja-Liisa Vartion 1950- ja 60-luvun lyriikasta. Taasleitud aeg. Eesti ja soome kirjanduse muutumine 1950.-1960. aastatel. Kadonneen ajan arvoitus. Viron ja Suomen kirjallisuuden muuttuminen 1950- ja 1960-luvulla. Toim. Luule Epner & Pekka Lilja. Tartu ûlikooli Eesti kirjanduse oppetooli toimrtised, 2 . Tartu 2000, 221–232.

40 Ihminen, kieli ja kognitio. Kirjallisuus, kieli ja kognitio. Kognitiivisesta kirjallisuuden- ja kielentutkimuksesta. Toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä. Helsinki University Press. Helsinki 2000, 9–22.

41 Kognitiivinen kirjallisuudentutkimus. Kirjallisuus, kieli ja kognitio. Kognitiivisesta kirjallisuuden- ja kielentutkimuksesta. Toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä. Helsinki University Press. Helsinki 2000, 48–80.

42 Lukijalle [kirjoitettu yhdessä Leena Kirstinän kanssa]. Kirjallisuus, kieli ja kognitio. Kognitiivisesta kirjallisuuden- ja kielentutkimuksesta. Toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä. Helsinki University Press. Helsinki 2000, 7–8.

43 Aalto-kirjakin voi olla hauska. Kulttuurintutkimus 4/2001, 56–58.

44 Anne Hänninen [kirjoitettu yhdessä Eeva Haverisen ja Venla Väisäsen kanssa]. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 43ם51.

45 Elina Pöykkö. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 172–179.

46 Harri Tapper [kirjoitettu yhdessä Marjut Räisäsen kanssa ]. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 258–268.

47 Harry Forsblom. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 10–21.

48 Jukka Komppa. [kirjoitettu yhdessä Mia Koistisen ja Marjut Räisäsen kanssa]. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 86–96.

49 Kullervo Rainio. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 190–198.

50 Leo Kalervo. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 67-76.

51 Louna Lahti. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 115–122.

52 Lukijalle [kirjoitettu yhdessä Helena Saariston kanssa]. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 7-8.

53 Naisia ja miehiä Ylistalon tuvassa. Rappauksia. Esseitä kirjallisuudentutkimuksesta (toim. Outi Oja & al.). Jyväskylä: Atena Kustannus 2004, 141–152.

54 Runous pelastajana – ekspressionistisia piirteitä Uuno Kailaan runossa ”Me”. Runosta runoon. Suomalaisen runon yhteyksiä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaan (toim. Sakari Katajamäki & Johanna Pentikäinen). Helsinki: WSOY 2004, 268–281, 365–366.

55 Tilan kuvaus Harry Forsblomin romaanissa Aurinkolinna. Katkos ja kytkös. Modernismin ja postmodernismin suhde traditioon (toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä & Annika Waenerberg). Helsinki: SKS 2004, 240–266.

56 Lukijalle [kirjoitettu yhdessä Leena Kirstinän ja Annika Waenerbergin kanssa]. Katkos ja kytkös. Modernismin ja postmodernismin suhde traditioon (toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä & Annika Waenerberg). Helsinki: SKS 2004, 7–12.

57 Henri Bromsin Paikan henki ja Eero Tarastin Professori Amfortasin salaisuus utopioina. PoMon tila. Kirjoituksia kirjallisuuden postmodernismista (toim. Anna Helle & Katriina Kajannes). Jyväskylä: Kampus Kustannus 2005, 92–117.

58 Maskuliinisuutta rakentamassa ja purkamassa – suomalaissaksalaisten kirjallisuussuhteiden vuosikirjan teema. Arv. Hans Fromm & Maria-Liisa Nevala & Ingrid Schellbach-Kopra: Jahrbuck für finnisch-deutsche Literaturbeziehungen 36/2004. Agricola 6.9.2005.

59 Poltettuja enkeleitä. Arv. Marjut Kähkönen: Ei kenenkään veli. Naiskirjailijuuden metaforat Helvi Hämäläisen lyriikassa. Avain 1/2005, 92–95.

60 Elsa Heporauta, aikaansa edellä tänäänkin. Pirta 4/2005, 10–12.

61 ”Rajaton, rannaton huomen!” Uuden synty Lassi Nummen lyyrisessä varhaistuotannossa. Suomalaisen modernin lyriikan synty. Juhlakirja 75-vuotiaalle Lassi Nummelle (toim. Osmo Pekonen). Kuopio: Snellman-instituutti 2005, 37–56.

62 Elsa Heporauta und ihre Bildungsideale. Jahrbuch für finnisch-deutsche Literaturbeziehungen 36. Mitteilungen aus der Deutschsche Bibliothek. Heraugeg. von Hans From & Maria-Liisa Nevala & Ingrid Schellbach-Kopra. Helsinki: Deutsche Bibliothek 2005, 222– 232.

63 Mystikko Lassi Nummi. Taite 3-4/2006, 16–19.

64 Jukka Komppa – Ranualta Jyväskylän kirjallisuuselämään. Artikkeleita keskisuomalaisista kirjailijoista. Keski-Suomen maakuntakirjaston www-sivut 2006.

65 Alli Kantola – oppia ikä kaikki. Artikkeleita keskisuomalaisista kirjailijoista. Keski-Suomen maakuntakirjaston www-sivut 2006.

66 Keijo Virtanen – elämän polkua. Artikkeleita keskisuomalaisista kirjailijoista. Keski-Suomen maakuntakirjaston www-sivut 2006.

67 Mies mustasta aukosta eli onko Suomessa postmodernismia? Tuli ja savu net, Poetiikka. [Sama] Agricola 11.3.2006.

68 Kirjallisuusmies Harry Forsblom. Taite 2/2006, 8–10.

69 Johannes Linnankoski – monena mies eläessään. Suomen mieli 1/2006, 8–10.

70 Saksankielisen runouden antologia – lehmusten ja keskistysleirien varjossa. Arv. Stefan Moster (toim.): Puiden lohtu. Agricola 24.1.2006.

71 J.V. Snellman ja Suomen kirjallisuuden nousu. Suomalaisuuskeskus Finnica: Kulttuurin Keski-Suomi. 2006. http://www.finnica.fi

72 Rezensionen: Puiden lohtu. [Saksan kielellä.] Deutsch-Finnische Rundschau 1/2006.

73 Lassi Nummi ja Maisema. Nuori voima 6/2006, 48–49.

74 Pikarijäkälän runoilija. Arv. Liisa Enwald: Pohjajään ilo. Helvi Juvosen runoudesta. Avain 4/2006, 90–92.

75 Työpaikkojen ’toinen sukupuoli’. Marja Kokko (toim.): Naisten kaupunki ja Päivi Lipponen (toim.): Akat aidan tekee, miehet käyvät mittaamassa. Agricola 2007.


III Sanomalehtiartikkelit yms. (1976 – 1987)

A Artikkeleita kulttuurielämästä

76 Villa Lantea tarvitaan. Vaasa 24.9.1980.

77 Uutta Helsingissä: Kasvun korkeakoulu. Vaasa 15.10.1980.

78 Renessanssia monipuolisesti. Satakunnan kansa 11.7.1982.

79 Taiteen viennin kiemurat. SK 11.7.1982.

80 Perhe – yhteiskunnan ja yksilön voima. SK 27.6.1981.

81 Modernisti Seppo Nummi kavahti muoti-ilmiöitä. SK 18.12.1981.


B Konserttiarvosteluja

82 Luzernin jousten juhlaa. SK 26.6.1981.

83 Urkujen nuori mestari. SK 1.7.1981.

84 Haydnia Jyväskylässä: alkuluomisen ihme. SK 4.7.1981.

85 Jyväskylän Kesä – ja Vivaldin. SK 4.7.1981.

86 Suomalaisen Liedin juhlaa. SK 6.7.1982.


C Kirjallisuusartikkeleita

87 Aleksis Kivi – mestarilyyrikkomme. Vaasa 11.10.1980.

88 Waltari ihmisen asialla. Vaasa 18.10.1980.

89 Kristillinen kirja tuo vaihtoehdon. Vaasa 26.10.1980.

90 Lassi Nummi – uudistuva klassikkomme. Vaasa 28.12.1980.

91 Yksilöjä maailma rinnan. Kokeileva eepikko Lassi Nummi. SK 15.5.1983.

92 Elävän nykyhetken runoilija. Musiikkiin ja kuvataiteisiin liittyvä aines Lassi Nummen tuotannossa. Keskisuomalainen 8.10.1987.


D Kirja-arvostelut

93 Ahola, Ari: Aivan kuin nainen. Mekaanisia ihmisleluja. Satakunnan kansa 24.10.1982.

94 Ahola, Ari: Ei kenenkään maa. Sissejä 1700-luvulta. SK 15.12.1980.

95 Amado, Jorge: Quincas Vesikauhun kolme kuolemaa. Lyömätön tarinaniskijä Jorge Amado. SK 1.10.1982.

96 Antti, Gerda: Hetki kerrallansa. Sivullisen terävä katse. SK 4.9.1983.

97 Arjatsalo, Arvi: Sammatin Elias. Sammatista maailmalle. SK 8.11.1982.

98 Autio, Orvokki: Viistotaival. Majakan kirkas, lempeä valo kuin elämänusko. SK 31.8.1980.

99 Beattie, Ann: Kun päivä putoaa. Kohti havahtumista. SK 19.11.1981.

100 Blomqvist, Anni: Anna Beata kohtaa rakkauden. Anni Blomqvistin kansallinen pohja. SK 29.11.1981.

101 Blomqvist, Anni: Anna Beatan suuri ikävä. Anna Beata, palvelustyttö. SK 5.10.1980.

102 Cardinal, Marie: Vapauttavat sanat. Romaani psykoanalyysista. SK 30.8.1981.

103 Eriksson, Arja: Leikkaus. Aivokasvainleikkaus potilaan kannalta. SK 8.12.1981.

104 Flemberg-Alcalä, Astrid: Yöhoitaja. Sairaalan arkipäivää. SK 5.4.1981.

105 Forsblom, Harry: Aurinkolinna. Maailman labyrintti. SK 8.2.1981.

106 Goethe, J.W. von: Taru Käärmeestä ja Liljasta. Tarun taikavaloa. SK 26.10.1982.

107 Grün, Max von der: Paikoitellen liukasta. Raportti vai dekkari? SK 26.4.1981.

108 Gustafsson, Ulf: Yhtä hyvin sinä. Oikaisuja asenteisiin. SK 26.10.1982.

109 Haffner, Sebastian: Hitler. Reunamerkintöjä. Teesejä Hitleristä. SK 14.11.1982.

110 Hallia, Jouko: Miksi juuri minä? Valoa kuoleman varjoon. SK 29.12.1982.

111 Hayfield, Nancy: Juhlan jälkeen. Amerikkalaisen kotirouvan päiväunelmat. SK 10.11.1981.

112 Heino, Seija; Lapsen nauruun, ruohon loimuun. Kuivalainen, Vellamo: Teen laulustani toivonsillan. Valoaalto, Kaarina: Ei muuta kuin hiukset päässä. Runomittelön voittajat. SK 6.12.1980.

113 Helin, Hannu: Sanna Sannaseni. Opiskelijarakkautta. SK 3.11.1980.

114 Helin, Hannu: Tänään on huomenna eilen. Ruohosta tehty takki. SK 24.4.1981.

115 Huovio, Vesa: Särkyneen toiveen katu. Mielenkin häiriö paranee. SK 10.1.1981.

116 Hämeenniemi, Marjatta: Vesi on pehmeintä maailmassa. Kotiäidin työn siunauksia. SK 5.11.1981.

117 Hänninen, Anne: Auringonlaskun portaat. Jaatinen, Maria: Hiljaisesti palaen. Kunnas, Kirsi: Kuun kuva meissä. Leinonen, Maaria: Ihminen on ihmisen toivo. Meriluoto, Aila: Talvikaupunki. Naislyyrikkojen voimannäyte. SK 18.1.1981.

118 Irving, John: Garpin maailma. Ihmisiä esineinä. SK 26.10.1980.

119 Isotalo, Kaarlo: Saarten herra. Rikkonainen balladi. SK 13.3.1983.

120 Jalava, Antti: Asfalttikukka. Kotimaaton, äidinkieletön. SK 5.11.1981.

121 Jersild, P.C.: Lasten Saari. Lapsia, enkeleitä, raggareita. SK 14.9.1980.

122 Jersild, P.C.: Sielun silmin. Aivopesu kirjaimellisesti. SK 9.9.1981.

123 Järvinen, Seppo: Hellepäivä. Tarkkailijoina elämän nurkkapaikoilla. SK 22.1.1984.

124 Kaitaharju, Tapio: Maaäidin kirja. Henkiseen ihmiskuvaan. SK 21.12.1980.

125 Kaitaharju, Tapio: Ystävien kesken. Luonnossa kaikki elävät toisilleen. SK 28.3.1982.

126 Kalervo, Leo: Itseäni jäljittämässä; Kiinnitys menneeseen. Romaanin hiljainen mestari. SK 31.10.1981.

127 Kalervo, Leo: Malttamaton nuoruus; Pelivara; Pyörille rakennettu. Arjen elämänviisautta. SK 17.4.1981.

128 Kalervo, Leo: Tuppisuu suomalainen. Arkielämän värit. SK 31.12.1982.

129 Kallifatides, Theodor: Pudonnut enkeli. Kreikkalainen rakkaustarina. SK 22.12.1981.

130 Kaniuk, Yoram: Adamin ylösnousemus. Israelin, maailman ja ihmisen kaksoisminuus. SK 28.6.1982.

131 Kapari, Jorma: Medusan lautta. Eri tapoja olla yksin. SK 22.12.1981.

132 Kaukola, Inga: Tuskan ja toivon tie. Valonsäde kuoleman varjoon. Vaasa 3.9.1980.

133 Kauranen, Anja: Sonja O. kävi täällä. Sonjan sekoilut. SK 6.12.1981.

134 Kauranen, Anja: Tushka. Kliseilyäja tekoälyllisyyttä. SK 20.11.1983.

135 Kemal, Yashar: Poika ja lokki. Kemalin satu ja tosi pieneläjien puolesta. SK 27.8.1981.

136 Kertész, Ákos: Kunnon ihminen. Vaikeata olla ihminen. SK 27.5.1981.

137 Ketvel, Urho: Hevosmiehiä ei enää ole. Hevosmiesten puhelua. SK 23.7.1980.

138 Keun, Irmgard: Polkkatukka, silkkisukka. Saksan 1930-lukua ilotytön näkökulmasta. SK 26.10.1981.

139 Kianto Ilmari: Salainen päiväkirjani. Ikin tunnustuksia. SK 14.12.1980.

140 Kihlman, Christer: Kaikki minun lapseni. Kihlmanin jaakopinpaini. SK 6.12.1980.

141 Konkka, Anita: Tytär. Romaani paloista kuin kaleidoskooppi. SK 16.10.1983.

142 Krohn, Leena: Donna quijote ja muita kaupunkilaisia. Sadunviisaita novelleja. SK 4.9.1983.

143 Kukurikuu; Pimpula pampula poo. Vaivatonta loruilua. SK 22.2.1981.

144 Kälkäjä, Mirjam: Lintu kämmenellä. Mikä keski-ikäisen elämän perustaksi? SK 11.10.1981.

145 Köykkä, Arto: Yksinäinen ratsastaja. Kuolleessa tilassa. SK 20.3.1983.

146 Laine, Sinikka: Ohari. Nuoren kipeitä kuvioita. SK 20.12.1982.

147 Laine, Sirkka: Tasoissa. Tyyliteltyä realismia. SK 11.12.1983.

148 Latvus, Sisko: Elina. Eronneen naisen taival. Vaasa 19.12.1980.

149 Lec, Stanislav Jerzy: Vastakarvaan. Surullisia aforismeja. SK 4.11.1982.

150 Lempiäinen , Pentti: Herramme lähettiläät Apostoleista sanoin ja kuvin. Vaasa 29.12.1980.

151 Lessing, Doris: Avioliitot vyöhykkeiden välillä. Mies ja nainen kaikkeuden rytmissä. SK 12.6.1983.

152 Lessing, Doris: Shikasta. Kosmisen ajattelun aakkoset. SK 25.4.1982.

153 Lidman, Sara: Vihan lapset. Ruotsin talonpoikaishenkeä. SK 24.1.1982.

154 Lipponen, Hilkka: Pieni kukkanen vain. Rakkauden kuihtuvat kukat. SK 3.7.1983.

155 Lähteenoja, Sirkka-Liisa: Totiset leikit. Piela, Jelena: Muistatko sireenit Koivistolla. Luja esikoisteos ja lämpöistä muistelus. SK 28.9.1980.

156 Lönnrot, Elias: Matkat 1828–1844. Lönnrot runojen haussa. SK 28.12.1980.

157 Mandart, Pamela: Elämä ilman paluulippua. Pahasta ei ole pääsyä. SK 20.11.1983.

158 Manner, Eeva-Liisa: Runoja 1956–1977. Eeva-Liisa Mannerin runomaailman merkit. SK 9.11.1980.

159 Manninen, Pirjo: Antonia ja irlantilainen kevät. Tyttökirja aikuisille. SK 11.11.1981.

160 Martens, Paul von: Isän koti. Vapauden rajat. SK 28.8.1983.

161 Martinson, Moa: Kirkkohäät. Lapsen elämää vuosisadanvaihteen Ruotsissa. SK 12.11.1981.

162 Meri, Veijo: Jääkiekkoilijan kesä; Ylimpänä pieni höyhen. Huumorintaju on suhteellisuudentajua. SK 25. l. 1981.

163 Mileck, Joseph: Hermann Hesse. Hermann Hessen teokset ovat oman elämän tilitystä. SK 19.10.1980.

164 Mustanoja, Tauno: Runoja kulkuri. Lännen kulttuurin alkulähteillä. SK 6.9.1981.

165 Niskanen, Vuokko: Onnellinen loppu. Eronneen julkkisnaisen rakkaudet. SK 2.12.1981.

166 Nummi, Lassi: Heti, melkein heti. Lassi Nummi, kirkkaan tietoisuuden runoilija. SK 21.12.1981.

167 Nummi, Lassi: Kaksoiskuva. Aviollisen rakkauden runot. SK 12.12.1982.

168 Nummi, Lassi: Linna vedessä. Idean ja muodon vahvuutta. Keskisuomalainen 29.1.1976.

169 Nummi, Lassi: Maisema ja muuta proosaa. Avautuvassa maisemassa. Uusi Suomi 27.4.1980.

170 Oates, Joyce Carol: Tavallinen rakkaus. Vieraisilla omassa elämässään. SK 1.8.1982.

171 Ojanen, Risto: Kuvien lempeä kapina. Sadun ja yksinolon kuvia. SK 29.10.1983.

172 Onerva, L.: Mirdja. Uusromantiikkaan sisälle L. Onervan Mirdjalla. SK 28.6.1982.

173 Pakkanen, Jukka: Auruksen tapaus. Tulevaisuuden kauhukuva. SK 31.8.1980.

174 Palaste, Onni: Irina ja Mannerheim. Vakoilijattaren vaiheet jatkosodan Suomessa. SK 11.10.1981.

175 Paloheimo, Eero: Suomi– mahdollinen maa. Suomalaiset resurssit. SK 17.5.1981.

176 Pelttari, Tuula: Anuba, jumalten tytär. Puolivalmis romaani muinaisesta Egyptistä. SK 29.3.1981.

177 Pennanen, Eila: Se pieni ääni. Maaseudun ja kaupungin naisia. SK 4.3.1981.

178 Poijärvi, Eevamaija: Aamuvalon viiltäessä. Eronneen naisen osapäiväonni. SK 30.11.1981.

179 Psykoterapia – teoria ja käytäntö. Psykoanalyysin näkymiä. SK 16.7.1981.

180 Pusa, Timo: Opporits ja muita novelleja. Jotenkin elämä sujuu. SK 31.10.1982.

181 Pääkkönen, Anneli: Tahdon, haluan. Pikamatka avioliiton sisuksiin. SK 12.2.1984.

182 Raditskov, Jordan: Vuoret tulivat lähelle. Kirja kuin lasimaalaus. SK 26.4.1981.

183 Raitis, Harri: Vähäpätöisen miehen kuolema. Uudenlainen jännäri. Vaasa 21.12.1980.

184 Rantala, Raija-Sinikka: Elämän viulut. Äänettömät viulut. SK 6.11.1980.

185 Rantala, Raija-Sinikka: Nimetön. Synnyttämisen seikkailu. SK 26.7.1983.

186 Rauhala, Niilo: Ikkuna rohkeuteen. Valaistut maisemat. SK 28.6.1982.

187 Riarbäck, Asser: Karhurantalaiset. Nipin napin romaani. SK 31.3.1981.

188 Saarikoski, Pentti: Tanssiinkutsu. Catulluksen kestiystävä. SK 1.3.1981.

189 Salokannel, Anja: Metsän jälki. Luonnosta nöyryyttä ja elämisen iloa. SK 16.1.1983.

190 Sandbacka, Carola: Satu Sarastron tiestä. Vaikeuksien tietä lopulta voittoon. SK 4.10.1981.

191 Seppälä, Anu: Belladonna. Hanrahan, Barbara: Vihreä on meri. Viihdekirjallisuutta naisilta, Australiasta ja meiltä. SK 30.12.1981.

192 Siekkinen, Raija: Elämän keskipiste. Etsatut hahmot. SK 8.1.1984.

193 Siekkinen, Raija: Tuomitut. Epävapauden valintoja. SK 16.6.1982.

194 Sihvo, Hannes: Soutu Bysanttiin. Samporetki Bysanttiin. SK 20.6.1980.

195 Simonsuuri, Kirsti: Pohjoinen yökirja. Arktisen hysterian kritiikkiä. SK 30.12.1981.

196 Sirola, Harri: Abiturientti. Lukiosta lähdön tunnelmia. SK 8.2.1981.

197 Sivvertz, Sigfrid: Selambin perhe. Ruotsin 'Buddenbrookit'. SK 24.4.1981.

198 Stürmer, Wava: Elämänlangat. Mahdollisuus ihmisyyteen. SK 9.11.1982.

199 Säisä, Eino: Kotipuu. Novelleja pettyneistä. SK 20.12.1981.

200 Särkkä, Eeva: Seitsemän sisarta. Tie uudeksi ihmiseksi. SK 13.11.1983.

201 Särkkä, Eeva: Tohtori Herman Kindermanin jälkisäädös. Räpiköiden vapauteen. SK 31.10.1982.

202 Takalo-Eskola, Ilkka-Juhani: Alpo Jaakolan arvoitus. Peloista irti taiteella. SK 8.11.1981.

203 Toijala, Anneli: Liitupiirit. Peruskoulu – tasa-arvoisesti turhauttava. SK 18.12.1981.

204 Tournier, Michel: Kolmen kuninkaan kumarrus. Kirkastunut myytti. SK 3.9.1982.

205 Tounier, Michel: Perjantai. Ihmisyyden syväluotausta. SK 5.10.1980.

206 Traat, Mats: Riippusilta. Puute omasta elämästä. SK 20.12.1982.

207 Turtiainen, Arvo: Elämää ja ystäviä. Näkökulmia Turtiaiseen. SK 15.3.1981.

208 Tynni, Aale (toim.): Tulisen järjen aika. Ranskan modernismista upeana suomennoksena. SK 28.10.1981.

209 Uusi-Hakimo, Lauri: Kaarnavalkeat. Maalaispojan opintaival. SK 13.1.1983.

210 Vaara, Elina: Radanvarren fuuga. Syksy – erilainen kevät. SK 18.7.1982.

211 Valkeapää, Nils-Aslak: Kevään yöt niin valoisat. Lapin runoilija. SK 14.12.1980.

212 Waltari, Mika: Nuori Johannes. "Minua ei sido mikään muu kuin Jumala minussa". SK 27.9.1981.

213 Waltari, Mika: Vallaton Waltari. Mika Waltari sen tiesi: Ihminen kasvaa sen mukana, mitä lukee. SK 2.1.1984.

214 [Waltari, Mika:] Mika Waltari – mielikuvituksen jättiläinen. Elämänlaaja Mika Waltari. SK 13.3.1983.

215 Vartiainen, Sirpa: Odotus. Rehellisesti kypsymisestä. SK 10.10.1982.

216 Westerberg, Caj: Elämän puu. Runoja, jotka antavat enemmän kuin lupaavat. SK 30.11.1981.

217 Westermann, Claus: Enkelit eivät tarvitse siipiä. Enkelien kirja. Vaasa 23.10.1980.

218 Winnicott, D.W.: Lapsi, perhe ja ympäristö. Äidin viisas rakkaus. SK 8.6.1981.

219 Virtanen, Arto: Huimaus. Kosketuksia arjen tasossa. SK 14.1.1983.

220 Virtanen, Keijo: Mitä illalla muistetaan. Maanläheisiä novelleja. SK 10.1.1981.

221 Vonnegut, Kurt Jr.: Sähköpiano. Teknologiasta ihmisyyteen. SK 16.3.1982.

222 Ylimaula, Anna-Maija: Pöytä koivikossa. Ystävyydestä rakkaudeksi. SK 26.9.1982.


IV Toimitustyöt

223 Renessanssin taide. Television opetusohjelmasarjan oheismateriaali. Toim. Katriina Haapasalo. Jyväskylän yliopisto, Opetus-teknologian laitos, Julkaisuja l. Jyväskylä 1981. 122 s.

224 Suomalaisia nykylyyrikoita. Toim. Helena Saaristo. Toimituskunta: Jenny Lilja [– –] Katriina Haapasalo & alii. Kirjastopalvelu Oy. Loviisa 1986. 151 s.

225 Nainen ja kirjallisuus. Juhlakirja Jenny Liljalle 8.3.1989. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden laitos, Monisteita, 37. Jyväskylä 1989. 215 s.

226 Suuri fuuga. Artikkeleita 70-vuotiaalle Lassi Nummelle. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja, 13. Jyväskylä 1998. 246 s.

227 Kirjallisuus, kieli ja kognitio. Kognitiivisesta kirjallisuuden-ja kielentutkimuksesta. Toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä. Helsinki University Press. Helsinki 2000. 251 s.

228 Keskisuomalaisia nykykirjailijoita Toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004. 303 s.

229 Katkos ja kytkös. Modernismin ja postmodernismin suhde traditioon. Toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä & Annika Waenerberg. Helsinki: SKS 2004. 363 s.

230 PoMon tila. Kirjoituksia kirjallisuuden postmodernismista. Toim. Anna Helle & Katriina Kajannes. Jyväskylä: Kampus Kustannus 2005. 195 s.

231 Mutta kun olen runoniekka. Juhlakirja Lassi Nummelle 9.10.2008. Toim. Katriina Kajannes. Joensuu: Ilias ja Lassi Nummen seura ry. Noin 300 sivua. Ilmestyy 9.10.2008.


V Käsikirjoitukset

232 Jenny Lilja kirjallisuudentutkijana. Esitelmä seuraavassa tilaisuudessa: Ihmisen kasvu – Apulaisprofessori Jenny Liljan muisto-seminaari 16.5.1998, Jyväskylän yliopisto. (14 s.)

233 Hrotsvitha: Dulcitius. Suomennos, johdanto ja selitykset. (72 s.)

234 Lassi Nummi, un poète spirituel finlandais. Kansainväliseen Porche-lehteen hyväksytty artikkeli. Käsikirjoitus. (11 s.)

235 Eero Tarasti´s Professori Amfortasin salaisuus as a utopian novel. Kansainväliseen Semiotica-aikakauskirjaan tilattu artikkeli. Käsikirjoitus. (20 s.)

236 Onko itäinen ihminen hävinnyt meistä? Nykykirjailijat ja suomalaisuuden merkkikieli. Käsikirjoitus. (8 s.)

237 Idän ja lännen välissä. Artikkelikokoelma (toim. Katriina Kajannes). Käsikirjoitus. (77 s.)

238 Between flow and resistance – process of forgetting and remembering in Eero Tarasti’s novel. Artikkeli semiotiikan maailmankongressin julkaisuun. Käsikirjoitus. (10 s.)

239 The Written Space. Theories of Space as a Tool in Reading Hrotsvitha’s Dulcitius. Käsikirjoitus, hyväksytty kirjaan The Interdiscplinary Middle Ages: Modern Approaches to Medieval History (ed. by Jesse Keskiaho & Elina Räsänen & Olga Timofeeva & Marko Lamberg). Cambridge Scholar Press. Kirjan käsikirjoitus hyväksytty kustannettavaksi ja lähetetty kustantajalle heinäkuussa 2008.

Curriculum vitae

Curriculum vitae

Katriina Kajannes
s. Jyväskylässä 8.9.1951
Sulkakynä 23, 40340 Jyväskylä
014-282442, 050-4303451
[email protected] , [email protected]

Koulutus
Kotimaisen kirjallisuuden dosentti 2001, Jyväskylän yliopisto
Filosofian tohtori 1997, Jyväskylän yliopisto
Filosofian lisensiaatti 1987, Jyväskylän yliopisto
Filosofian maisteri 1979, Jyväskylän yliopisto
Ylioppilas 1972, Jyväskylän tyttölyseo

Atk-koulutus
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön opintokokonaisuus (VYO0253, 10 op.), sisältää mm. opintojakson Verkko-opetuksen suunnittelumalli, 2 op., 31.1.2007.
TieVie – valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön asiantuntijakoulutus 2006 – 2007. 15 op.

Kielitaito
Suomi: äidinkieli ja arvosanaopinnot
Ruotsi: Jyväskylän yliopiston virkoihin vaadittava koe
Englanti: opetusnäyte 2007
Saksa: luetun ymmärtäminen, yksinkertaiset puhetilanteet
Latina: arvosanaopinnot
Viro, kreikka: peruskurssi

Työkokemus
Jyväskylän yliopisto 1979–
Kotimaisen kirjallisuuden dosentti
Yliassistentti
Assistentti
Päätoiminen tuntiopettaja, amanuenssi, kirjastoapulainen

Harrastukset
Yhdistystoiminta
Kävely ja seikkailu
Musiikki ja kirjallisuus

http://kkajannes3.blogspot.com/2008/08/curriculum-vitae.html

työllistymiseen kirjoitti:

Siis tsiikatkaa tämän ihmisen CV:tä, ja se on työtön! Sanoo ehkä jotain nykyisestä työllisyystilanteesta!

Koulutus

Kansakoulu Jyväskylässä ja Janakassa

Ylioppilas 31.5.1972 Jyväskylän tyttölyseosta
viisi laudaturia ja yksi magna cum laude
keskiarvo 9,4

Opinnot Jyväskylän yliopistossa:
Hum. kand. 25.1.1977
Fil. kand. ja fil. maist. 8.5.1979
Fil. lis. 26.5.1987
Fil. tri 15.4.1997
Dosentin pätevyys 1.11.2001


Opinnot Helsingin yliopistossa:
Kotimaisen kirjallisuuden laudatur, erinomaiset tiedot 23.3.1983

Suoritetut arvosanat:
Yleisen kirjallisuuden laudatur, erinomaiset tiedot
Kotimaisen kirjallisuuden laudatur, erinomaiset tiedot
Latinan cum laude, erinomaiset tiedot
Suomen cum laude, hyvät tiedot
Kasvatustieteen approbatur


Muut opinnot ja suoritukset:
Äidinkielen lehtorin kelpoisuuteen kuuluva puheopin tutkinto (AsK 267/1956), erinomaiset tiedot, 30.10.1975
Kouluhallinnon alin arvosana, 16.6.1978
Osallistuminen stipendiaattina Villa Lantessa kurssille ”Antiikin Rooman kulttuuri sen säilyneiden monumenttien valossa”, 13.2. – 12.5.1978
Jyväskylän yliopiston virkoihin ja toimiin vaadittava ruotsin kielen koe, 28.4.1980
Portfoliokurssi henkilökunnalle (OPLO209, 5 ECTS), 8.2.2007
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön opintokokonaisuus (VYO0253, 10 op.), sisältää mm. opintojakson Verkko-opetuksen suunnittelumalli, 2 op., 31.1.2007.
TieVie – valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön asiantuntijakoulutus 2006 – 2007. 15 op.



***

Opetusnäytteet Jyväskylän yliopistossa

Opetusnäyte yliassistentin virkaa varten 12.11.1996, hyvin hyvä.
Opetusnäyte kotimaisen kirjallisuuden dosentuuria varten 9.10.2001, hyvin hyvä.
Opetusnäyte englannin kielellä kirjallisuuden kotimaisen linjan yliassistentuuria varten 15.8.2007, hyvä.

Työssä ja toimessa

Vesannon peruskoulun yläasteen äidinkielen ja uskonnon opettaja, 8.3. – 14.4.1976

Vihannin yläasteen ja lukion äidinkielen ja latinan opettaja, 16.12.1976 – 12.3.1977

Jyväskylän yliopiston kirjastossa kirjastoapulaisena 1.7.1979 – 27.1.1980

Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden laitoksella / kirjallisuuden oppiaineessa 1980–:

tss. amanuenssi (20 t/vk), 28.1.–24.3.1980
vs. ylimääräinen assistentti, 25.3.–25.5.1980
tss. amanuenssi (20 t/vk), 26.5.– 31.8.1980
samoin 8.12.1980–14.6.1981
vs. assistentti, 15.6.–31.7.1981
tss. amanuenssi (20 t/vk), 16.11.– 7.11.1981
vs. assistentti, 28.11.1981–31.12.1981
tss. amanuenssi, 1.1.– 25.2.1982
tss. tutkimusassistentti II, 3.5.– 31.8.1982
vs. assistentti, 1.9.– 31.12.1982
tss. tutkimusassistentti II, 1.1.– 31.7.1983
päätoiminen tuntiopettaja, 1.8.1983–30.9.1985
vs. assistentti, 1.10.– 31.7.1987
assistentti, 1.8.1987– 31.8.1988
vs. yliassistentti, 1.1.1989– 31.7.1990
vt. yliassistentti, 1.8.1990– 31.7.1992
assistentti, 1.8.1992– 31.7.1995
vt. yliassistentti, 1.9.1995– 31.7.1996
assistentti, 1.8.1996– 31.12.1991
ma. yliassistentti, 1.9.1995– 31.12.1995
ma. yliassistentti, 1.1.1996– 31.7.1996
yliassistentti, 1.1.1997– 31.7.2002
yliassistentti, 1.8.2002– 31.7.2007
dosentti 1.11.2001–


Virkavapaus
Palkaton virkavapaus, syynä tutkimustyö, johon oli apurahaa, 16.9. – 25.10.2003




Sivutoimet

Sivutoiminen tuntiopettaja Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden laitoksella, 1.9.1980– 31.7.1983:

vuosi opetusta muita tehtäviä
1980 47 tuntia 24 tuntia
1981 231 32
1982 157 36
1983 60 2
yhteensä 589 tuntia

Tuntiopettaja Jyväskylän kauppaoppilaitoksen järjestämällä kirjastoapulaisten siirtymävaiheen kurssilla:
luentosarja Kirjallisuuden historia ja lajit (3 x 12 tuntia ja kertauskuulustelut)
2.9. – 9.9.1980
6.10. – 20.10.1981
23.9. – 1.10.1982

Avustaja sekä kirja- ja konserttiarvostelija mm. seuraavissa lehdissä ja verkkojulkaisuissa:
Katsaus,
Ortodoksinen kulttuuri,
Vartija,
Pirta,
Satakunnan Kansa,
Vaasa,
Finnica,
Agricola,
Jyväskylän kaupunginkirjaston www-sivut

Suulliset esitelmät

1 Pakanalliset topokset varhaiskristillisissä latinalaisissa runoepitafeissa. Villa Lanten kurssin 13.2.–12.5.1978 aikana.

2 Elogiumit. Villa Lanten kurssilla 13.2.–12.5.1978.

3 Lassi Nummen tuotannon tutkimus. Professori Kai Laitisen kutsumana vierailijana hänen tutkijaseminaarissaan. Helsingin yliopisto 25.4.1983.

4 [Lassi Nummi –tutkimusten esittelyä Jyväskylän yliopistossa kirjallisuuden tutkijaseminaarissa eri kertoina.]

5 Elsa Heporauta ja joulu. Vanha Jyväskylä –piiri 1.12.1992.

6 Lassi Nummi ja Kiina. Suomalais-virolais-unkarilainen Itä ja länsi –kirjallisuusseminaari. Jyväskylän yliopisto 6.9. –7.9.1993.

7 Toompean urkujen jylinä. Suomalais-virolainen kirjallisuusseminaari. Jyväskylän yliopisto 9.10.1995.

8 Lyyrinen proosa 40-luvulla. 40-lukuseminaari. Suomen kirjallisuushistoria –projekti ja Helsingin yliopiston Kotimaisen kirjallisuuden laitos. Helsingin yliopisto 8.3.–9.3.1996.

9 Lassi Nummen runous ja sen kiinalainen ulottuvuus. Suomi-Kiina Seura, Helsinki 23.4.1996.

10 Alustus Lassi Nummi runoilijana ja Lassi Nummen haastattelu. Jyväskylän ortodoksinen seurakuntasali 26.4.1998.

11 Jenny Lilja kirjallisuudentutkijana. Ihmisen kasvu – Apulaisprofessori Jenny Liljan muistoseminaari. Jyväskylän yliopisto 16.5.1998.

12 Esitys Väitelty runoilija ja Lassi Nummen haastattelu. Uuden kirjan päivät. Oriveden opisto, Äidinkielen opettajain liitto ja Elävien Runoilijoiden Klubi. Oriveden opisto 30.6.1998.

13 Lassi Nummen Kuusimittaa-kokoelman metalyyrisyys. Lassi Nummen juhlaseminaari. Jyväskylän yliopisto 26.9.1998.

14 Feminiinisen subjektin modernisaatio. Virolais-suomalainen kirjallisuusseminaari Taasleitus aeg. Eesti ja Soome kirjanduse muutumine 1950.-1960. aastatel. Tartto 21.5. - 22.5.1999.

15 Suomalaisen runouden kehitys. Runon aika –seminaari. Rautalampi 3.7.1999.

16 Kognitiivisen kirjallisuudentutkimuksen mahdollisuudet. Kielen- ja kirjallisuudentutkimuksen kognitioseminaari. Jyväskylän yliopisto 3.11.2000.

17 Elsa Heporauta – kirjailija ja kulttuurivaikuttaja. Kalevalaisten Naisten Liiton valtakunnalliset kulttuuripäivät Elsan askelissa. Hankasalmi 5.8.2001.

18 Maisemat Keski-Suomen kirjallisuudessa. Sylvi Kekkosen symposium. Pieksämäki 10.8.2002.

19 Elsa Heporauta – kulttuurivaikuttaja Jyväskylän Seminaarinmäeltä. Tuikkeita tulen syntymäsijoilta –studia generalia. Jyväskylän yliopisto 17.11.2003.

20 Uuden synty Lassi Nummen varhaisrunoissa. Seminaari Suomalaisen modernin lyriikan synty. Kuopio, Pohjois-Savon liitto 7.11.2003.

21 Sanan voimin Suomessa ja Keski-Suomessa. Sanan mahti –seminaari. Jyväskylän yliopisto 5.12.2004.

22 Keski-Suomen kirjallisuuden tutkimus. Keski-Suomi kansainvälistyvässä maailmassa. Keski-Suomen museo 4.2.2005.

23 Suomen runous Aleksis Kivestä modernismiin. Koulutustilaisuus. Keski-Suomen maakuntakirjasto 17.3.2006.

24 J. V. Snellman ja Suomen kirjallisuuden nousu. Sivistyksen voima – J. V. Snellmanin 200-vuotisseminaari. Jyväskylän yliopisto 13.5.2006.

25 Pyhyyden kokemus suomalaisten nykykirjailijoiden kuvaamana. Kansainvälinen seminaari Kirjoitus, kuva, pyhyys. Jyväskylän yliopisto 28.5.2005.

26 Jyväskylä ja maakunnat. Suomen heimot –tapahtuma. Jyväskylän yliopiston kirjasto 15.10.2005.

27 Kirjailijoiden campus. Seminaari Suomen kieli, Suomen mieli. Jyväskylän yliopisto 28.2.2006.

28 ’Pyhän koulukunta’ ja suomalaisuuden semiotiikka. Suomen semiotiikan seuran seminaari. Imatran valtionhotelli 10.6.2006.

29 Keski-Suomen kehittäminen. Perinnetapahtuma. Suolahti 28.7.2006.

30 Keski-Suomi kirjallisuuden maakuntana. Kirjallisuustapahtuma. Viitasaaren kaupungintalo 19.8.2006.

31 Kampuksen kirjailijat. Yliopistopäivät. Jyväskylän yliopisto 22.9.2006.

32 Tervehdys. Aleksis Kiven päivän matinea. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 10.10.2006.

33 Paikan poetiikka Hrotsvithan draamassa Dulcitius. Dies medievales -kongressi. Jyväskylän yliopisto 12.10.2006.

34 Toisin tietämisestä toisin ilmaisemiseen. Rakenne, käytäntö, poikkeama. Semiotiikan VII Oscarin päivän seminaari. Helsinki 2.12.2006.

35 The secret of Professor Amfortas – Eero Tarasti’s novel as an educational utopia. Communication:: Understanding/Misunderstanding. The 9th World Congress of the International Association for Semiotic Studies. Helsinki 13.6.2007.

36 Constructing a Cult of a New Humanity in Expressionism – the Case of Hagar Olsson. Kongressi Cult and Identity. Conference on the Study of cult and audiences. Jyväskylän yliopisto 7.9.2007.

37 Järnefeltiläisyyttä etsimässä. Seminaari Tapaamme Arvid Järnefeltin. Kuopion kaupunginkirjasto 1.12.2007.

38 Utooppinen tila – rajanylityksiä Eero Tarastin romaanissa. Raja ja rajanvetäminen. Semiotiikan VIII Oscarin päivän seminaari. Helsinki, Tieteiden talo 3.12.2007.

39 Männikkömetsät ja rantojen raidat – maisemat Keski-Suomen kirjallisuudessa. Voimaa taiteesta –tapahtuma. Saarijärven museo 31.1.2008.

40 Lassi Nummen kirjailijakuva. Seminaari Lassi Nummi – ajankohtainen modernisti. Kuopion kaupunginkirjasto 2.2.2008.

41 Kullervo Rainio, runoilija Keski-Suomesta. Jyväskylän yliopiston kirjasto 6.3.2008.

43 Ajankohtainen modernisti Lassi Nummi. Lassi Nummi –kirjallisuustapahtuma. Viitasaaren kirjasto 17.3.2008.

44 Keskisuomalainen nykykirjallisuus ja suomalaisuuden merkkikieli. Keskisuomalainen kirjallisuus ja virsirunous –tapahtuma. Korpilahden seurakuntakeskus 30.3.2008.

45 Jatunin Tarha ry – merkkien myötä- ja vastavirtaa. Seminaari Pohjoisen merkit. Oulun yliopisto 25.4.2008.

Apurahat

* Opetusministeriön stipendi kurssiin Roomassa 1978
* Jyväskylän yliopiston julkaisutoimikunta 1989-1990
* Jyväskylän Kalevalaisten Naisten Yhdistys ry 1993
* Keski-Suomen taidetoimikunta 1994
* Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö 1996
* Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö 2004
* Keski-Suomen taidetoimikunta 2004

Hankkeita

Hankkeita, joihin olen osallistunut – tärkeimpiä näistä hankkeista

1 Renessanssin taide. Oheismateriaalin toimittajana television opetusohjelmasarjahankkeessa, johon osallistui edustajia Jyväskylän yliopiston Opetusteknologian, Kirjallisuuden, Musiikin, Taidehistorian ja Taidekasvatuksen laitoksista, Yleisradion tv 2 ja Yleisradion Keski-Suomen aluekeskus. 1980-1981.

2 Nykykirjallisuus. Toimituskunnan jäsen teoksessa Suomalaisia nykylyyrikoita. Artikkeleita kahdessa hankkeeseen kuuluvassa teoksessa. Jyväskylän yliopisto ja Kirjastopalvelu. 1985–1987.

3 Kindlers Neues Literatur Lexikon. Artikkelit Eeva Joenpellosta, Eeva-Liisa Mannerista, Lassi Nummesta, Matti Pulkkisesta ja Pentti Saarikoskesta. 1988–1991.

4 Suomalais-virolais-unkarilainen kirjallisuudentutkimuksen yhteistyöhanke. Osallistuminen ja esitelmä kahdessa seminaarissa Jyväskylässä ja yhdessä seminaarissa Tartossa. Artikkeli kolmessa julkaisussa, jotka perustuivat seminaareihin. 1993–2000.

5 Suomen kirjallisuushistoria –projekti. Aktiivinen osallistuminen ja esitelmä 40-lukuseminaarissa. Artikkeli ”Lyyrinen proosa 40-luvulla” seminaarin pohjalta toimitetussa julkaisussa. 1996–1998.

6 Finnica. Yhteistyö Finnican Keski-Suomi –sivujen tuottamiseksi. Verkkojulkaisut ”Keski-Suomen kirjallisuus” ja ”J.V. Snellman ja Suomen kirjallisuuden nousu”. 2000–2006.

7 Pyhyyden käsite ja kirjallisuus. Aktiivinen osallistuminen ja esitelmä kansainvälisessä seminaarissa 2005 ja semiotiikan seminaarissa 2006.

8 Semiotiikka. Aktiivinen osallistuminen ja esitelmöinti seminaareihin, Suomen Semiotiikan Seuran jäsenyys. Isis-ryhmän perustajajäsen. Semiotiikan Maailmankongressin valmisteluissa mukana erään englanninkielisen osatapahtuman yhtenä koordinoijana sekä erään englanninkielisen sektion puheenjohtajana. 2006–

9 Keskiajan tutkimus. Käsikirjoituksena Hrotsvithan draaman Dulcitius käännös, johdanto ja selitykset. Aktiivinen osallistuminen ja esitelmä Dies medievales –kongressiin 2006. Kirjoittajana mukana hankkeessa, joka tähtää englanninkieliseen artikkelikokoelmaan. Cambridge Scholar Press on pyytänyt kongressin järjestäjiltä tämän artikkelikokoelmaa, jossa artikkelini on mukana.



Hankkeita, joita olen johtanut/johdan

(1) Modernismi ja postmodernismi

Tutkimus- ja opetustyö, tutkijaryhmän johtaminen. Seminaarien koordinointi, artikkelikokoelmien toimittaminen, rahoituksen hankinta. Runsaasti yhteistyötä Jyväskylän yliopiston tiedeyhteisössä, eri yliopistoista olevien tutkijoiden kanssa ja kansainvälisesti (suomalais-virolais-unkarilainen yhteistyö, suomalais-ranskalainen yhteistyö, alulla oleva yhteistyö Saksassa olevien akateemisten toimijoiden kanssa), tutkijaverkostojen luominen ja ylläpito. Mielenkiinnon kohteina kansainvälinen modernismi (Hermann Hesse, ekspressionismi), suomenruotsalainen ja muu kotimainen modernismi.

Lassi Nummen tuotannon tutkimus 1983–
* Monografiat Kirjailija ja enkelit (1995), ”Maisema ulkona ja sisällä on sama” ja Intohimo näkemiseen (2003) sekä muita tutkielmia.
* Lassi Nummen juhlaseminaarin 1998 koordinointi, rahoituksen hankinta, esitelmä, juhlakirjan Suuri fuuga toimitustyö ja kaksi artikkelia siihen.
* Esitelmiä Helsingin yliopistossa, Suomi-Kiina Seurassa, Jyväskylän yliopistossa, Kuopiossa, Viitasaarella ja Orivedellä.
* Luentosarjoja
* Lassi Nummen seura ry:n perustaminen 2.2.2008 ja puheenjohtajuus
* Lassi Nummen juhlakirjan toimittaminen 2008

Tutkielmia ja artikkeleita (aiheina mm. Sirkka Selja, Helvi Hämäläinen, Marja-Liisa Vartio, Hagar Olsson, Hermann Hesse, kansainvälinen modernismi).
Yhdessä Tarmo Kunnaksen kanssa johtamassa Kirjallisuudentutkijain Seuran juhlaseminaarin 18.1.–19.1.2002 sektiota Modernismi ja postmodernismi.
Seminaarin Suomalaisen modernin lyriikan synty, joka oli 7.11.2003 Kuopiossa, suunnittelu yhdessä Osmo Pekosen ja Osmo Hännisen kanssa.
Postmodernismia selvittelevän tutkijaryhmän johtaminen, yliopistojen välinen yhteistyö. Yliopiston ja yhteiskunnan välisten suhteiden kehittäminen ja organisointi. Toimitustyö: kirjassa Katkos ja kytkös on modernismin lisäksi aiheena postmodernismi, artikkelikokoelma PoMon tila (2005).
Artikkelimuotoisia tutkielmia (Harry Forsblom, Tilan kuvaus Harry Forsblomin romaanissa Aurinkolinna, käsikirjoitus Eero Tarasti’s Professori Amfortasin salaisuus as a utopian novel, 20 s., artikkelimuotoinen tutkimus Henri Bromsista ja Eero Tarastista).




(2) Kognitiivinen kirjallisuudentutkimus ja semiotiikka

Kognitiivisen kirjallisuuden vakiinnuttaminen Suomessa. Tutkijaryhmän johtaminen, tieteiden ja yliopistojen välinen yhteistyö. Tieteellisen seminaarin koordinointi, esitelmöinti, tieteellisten sektioiden johtaminen.
Väitöskirjan ja Lassi Nummen lyriikkaa analysoivat monografian lisäksi toimitustyö Kirjallisuus, kieli ja kognitio (2000). Tieteellisiä artikkeleita.
Kirjallisuudentutkijain Seuran valtakunnallisen seminaarin 14.1.–15.1.2000 sektion ”Tietämisen rajat ja kirjallisuuden kynnykset” johtaminen yhdessä Tuula Piikkilän kanssa.
Kielen- ja taiteentutkimuksen kognitioseminaarin 3.11. ja 24.11.2000 ideointi ja järjestäminen. Esitelmiä, keskusteluja ja työpajoja sisältäneessä seminaarissa oli suuri joukko opiskelijoita ja tutkijoita JY:n humanistisen tiedekunnan eri oppiaineista.
Pohjoisen merkit on alulle panemani yliopistojen ja tieteiden välinen tutkimushanke, jossa tutkitaan Suomen kulttuuria semiotiikan keinoin. Verkostossa on professoreita, tutkijoita, jatko-opiskelijoita ja opiskelijoita useista yliopistoista. Mukaan otetaan jäseniä myös muista maista, ja tällä hetkellä heitä on jo Virosta. Tieteidenvälisen Pohjoisen merkit –seminaarin ideointi ja järjestäminen Oulun yliopistossa 2008.



(3) Keski-Suomi – sydän-Suomi

Toimintani Keski-Suomen kentässä koostuu
* yhteistyön ideoinnista ja organisoinnista,
* seminaarien järjestämisestä,
* esitelmistä ja lehtikirjoituksista sekä
* muista julkaisuista ja tutkimuksista.

Olen perustajapuheenjohtajana Keski-Suomen kulttuuriyhdistys ry:ssä, joka on järjestänyt vapaaehtoisvoimin 32 ilmaista yleisötapahtumaa (syyskuu 2004 – huhtikuu 2008). Yhdistys on eri taustoista olevien ja eri-ikäisten tapaamisfoorumi. Se on järjestänyt tapahtumia mm. omaishoitajuudesta, työttömyyden haasteesta, yhdenvertaisuudesta ja taiteen eheyttävästä voimasta. Lisäksi se on pitänyt esillä ajankohtaisia asioita ja kerännyt laajan kansalaisadressin sivukirjastojen puolesta. Taide ja kirjallisuus ymmärretään yhdistyksen piirissä eheyttäjänä ja elvyttäjänä, johon jokaisella on oikeus. Hyvinvointi ja sen esteet ovat nekin maakuntaväen yhteisiä asioita.


Julkaisuja Keski-Suomen kirjallisuudesta

* Monografiat Elämänpolun kaarteessa. Elsa Heporaudan kirjailijauran alku Jyväskylässä 1919–1922. Jyväskylä Studies in the Arts, 33 (1990); Kauneuden jumalallinen tosuus. Tutkielmia Elsa Heporaudan elämäntyöstä (1994); toimitustyö Keskisuomalaisia nykykirjailijoita). Suuri määrä muita tutkielmia ja verkkojulkaisuja.

* Jenny Lilja –hanke:
Juhlakirjan Nainen ja kirjallisuus (1989) toimitustyö. Ihmisen kasvu - Apulaisprofessori Jenny Liljan muistoseminaari (1998): koordinointi ja esitelmä.

* Yhteistyökumppaneita Keski-Suomen kulttuuriyhdistyksen toiminnassa: mm. Alkio-opisto, Alvar Aalto Säätiö, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän kaupunkiseurakunta, Korpilahden seurakunta, Viitasaaren kaupunki, Saarijärven kirjasto, Saarijärven museo, Suolahden kaupunki, Äänekosken kulttuuritoimi, Jyväskylän yliopiston kulttuuritoimikunta, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen museo, Keski-Suomen taidetoimikunta, Lapuan hiippakunta jne.

Julkaisut

I Monografiat

1 Elämänpolun kaarteessa. Elsa Heporaudan kirjailijauran alku Jyväskylässä 1919–1922. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in the Arts, 33. Jyväskylä 1990. 143 s.

2 Kauneuden jumalallinen totuus. Tutkielmia Elsa Heporaudan elämäntyöstä. Jyväskylä 1994. [Tutkimustulokset ovat kahdessa Elsa Heporauta –kirjassa osin samat. Kirjojen painotukset eivät ole yhtäpitävät; analysoitu ja siteerattu aineisto (esim. Heporaudan sanomalehti-artikkelit) koostuu kummassakin kirjassa pääosin eri teksteistä. Kumpikin teos on siis oma kokonaisuutensa. Kauneuden jumalallisessa totuudessa on uutta erityisesti jakso Elämäntotuuden etsijä.] 177 s.

3 Kirjailija ja enkelit. Artikkeleita Lassi Nummesta. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja, 8. Jyväskylä 1995. 53 s.

4 ”Maisema ulkona ja sisällä on sama”. Kognitioanalyyttinen tutkimus Lassi Nummen proosasta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 662. Helsinki 1997. 288 s.

5 Keski-Suomen kirjallisuus. Elektroninen julkaisu. Suomalaisuuskeskus Finnica: Kulttuurin Keski-Suomi. 2000. http://www.finnica.fi

6 Intohimo näkemiseen. Lassi Nummen varhaislyriikan kognitiivinen tulkinta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 901. Helsinki 2003. 361 s.


II Tieteelliset artikkelit

7 Kristus-aihelma Lassi Nummen tuotannossa. Vartija 3/1983, 93–101.

8 Antiikin tragediasta ja kirjailijakuvasta. Genesis 4/1984, 38-39.

9 Lassi Nummi. Suomalaisia nykylyyrikoita. Toim. Helena Saaristo. Loviisa 1986, 80–82.

10 Ihmisyhteyden teema Tito Collianderin tuotannossa. Ortodoksinen kulttuuri 3/1986, 89–93.

11 Opettajan ja oppilaan suhde Hermann Hessen romaaneissa. Katsaus 4/1986, 22–25.

12 Ari Ahola. Helena Saaristo: Suomalaisia nykykertojia. Kirjasto-palvelu Oy. Hanko 1987, 9–13.

13 Leena Krohn. Helena Saaristo: Suomalaisia nykykertojia. Kirjastopalvelu Oy. Hanko 1987, 46–50.

14 Taide ilon tuojana kirjallisuuden modernismissa. Katsaus 4/1987, 24–26.

15 Järnefeltiläisyyttä tavoittamassa. Katsaus 6/1987, 24–27.

16 Inhimillisen kasvun tie Matti Pulkkisen romaanissa. Katsaus 4/1988, 16–19.

17 Nainen ja työ Eeva Joenpellon Lohja-sarjassa. Nainen ja kirjallisuus. Juhlakirja Jenny Liljalle 8.3.1989. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden laitos, Monisteita, 37. Jyväskylä 1989, 95–108.

18 Lukijalle. Nainen ja kirjallisuus. Juhlakirja Jenny Liljalle 8.3.1989. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden laitos, Monisteita, 37. Jyväskylä 1989, 9.

19 Lassi Nummiko sovinnainen? Katsaus 1/1989, 28–29.

20 Volter Kilpi tuntevan ihmisen kuvaajana. Katsaus 3/1989, 16–19.

21 Eeva Joenpelto. Kindlers neues Literatur Lexikon 8. München 1990, 779–781. [Julkaisut 20–24 ovat saksankielisiä.]

22 Eeva-Liisa Manner. Kindlers neues Literatur Lexikon 11. München 1990, 92–95.

23 Lassi Nummi. Kindlers neues Literatur Lexikon 12. München 1991, 550 –552.

24 Matti Pulkkinen. Kindlers neues Literatur Lexikon 13. München 1991, 720–721.

25 Pentti Saarikoski. Kindlers neues Literatur Lexikon 14. München 1991, 527–530.

26 Metsäympäristö Lassi Nummen romaanissa Maisema. Takoja 2/1992, 11–12.

27 Elsa Heporauta ja joulu. Pirta 4/1992, 10–11.

28 Elina Pöykkö ja sadun maailma. Pirta 1/1993, 10–11.

29 Elsa Heporauta – "Sielu rikas, kaunis, kalevainen". Pirta 4/1993, 9–2.

30 Elsa Heporauta ja Jyväskylä. Päistäreet. Jyväskylä 1993, 4–5.

31 Lassi Nummi ja Kiina. Itä ja länsi. Suomen, Viron ja Unkarin kirjallisuus idän ja lännen vaikutuskentässä. Toim. Pekka Lilja. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja, 6. Jyväskylä 1994, 122–141.

32 Toompean urkujen jylinä. Lassi Nummen virolaisaiheiset runot. Luule runosta. Lyriikan tutkimusta suomalais-virolaisin silmin. Toim. Pekka Lilja. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja, 10. Jyväskylä 1996, 73–87.

33 ’Pako todellisuuteen’. Lyyrinen proosa 1940-luvulla. 40-luku. Kirjoituksia 1940-luvun kirjallisuudesta ja kulttuurista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 700. Pieksämäki 1998, 111–122.

34 Lassi Nummen Kuusimittaa-kokoelman metalyyrisyys. Suuri fuuga. Artikkeleita 70-vuotiaalle Lassi Nummelle. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja 1998, 13. Jyväskylä, 61–76.

35 Esipuhe. Suuri fuuga. Artikkeleita 70-vuotiaalle Lassi Nummelle. Toim. Katriina kajannes. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja 1998, 13. Jyväskylä, 9–13.

36 Lassi Nummi kirjailijana ja kynänkäyttäjänä. Suuri fuuga. Artikkeleita 70-vuotiaalle Lassi Nummelle. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja, 13. Jyväskylä 1998, 201–211.

37 Epäilijän uskontunnustus. Kognitiivinen näkökulma Lassi Nummen runouden Jumala-kuvaan. Vartija 3/1999, 89 – 94.

38 Suomenruotsalaista karelianismia. Ortodoksinen kulttuuri 5/1999, 139 –140.

39 Feminiinisen subjektin modernisaatio. Analyysia Helvi Hämäläisen, Sirkka Seljan ja Marja-Liisa Vartion 1950- ja 60-luvun lyriikasta. Taasleitud aeg. Eesti ja soome kirjanduse muutumine 1950.-1960. aastatel. Kadonneen ajan arvoitus. Viron ja Suomen kirjallisuuden muuttuminen 1950- ja 1960-luvulla. Toim. Luule Epner & Pekka Lilja. Tartu ûlikooli Eesti kirjanduse oppetooli toimrtised, 2 . Tartu 2000, 221–232.

40 Ihminen, kieli ja kognitio. Kirjallisuus, kieli ja kognitio. Kognitiivisesta kirjallisuuden- ja kielentutkimuksesta. Toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä. Helsinki University Press. Helsinki 2000, 9–22.

41 Kognitiivinen kirjallisuudentutkimus. Kirjallisuus, kieli ja kognitio. Kognitiivisesta kirjallisuuden- ja kielentutkimuksesta. Toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä. Helsinki University Press. Helsinki 2000, 48–80.

42 Lukijalle [kirjoitettu yhdessä Leena Kirstinän kanssa]. Kirjallisuus, kieli ja kognitio. Kognitiivisesta kirjallisuuden- ja kielentutkimuksesta. Toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä. Helsinki University Press. Helsinki 2000, 7–8.

43 Aalto-kirjakin voi olla hauska. Kulttuurintutkimus 4/2001, 56–58.

44 Anne Hänninen [kirjoitettu yhdessä Eeva Haverisen ja Venla Väisäsen kanssa]. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 43ם51.

45 Elina Pöykkö. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 172–179.

46 Harri Tapper [kirjoitettu yhdessä Marjut Räisäsen kanssa ]. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 258–268.

47 Harry Forsblom. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 10–21.

48 Jukka Komppa. [kirjoitettu yhdessä Mia Koistisen ja Marjut Räisäsen kanssa]. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 86–96.

49 Kullervo Rainio. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 190–198.

50 Leo Kalervo. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 67-76.

51 Louna Lahti. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 115–122.

52 Lukijalle [kirjoitettu yhdessä Helena Saariston kanssa]. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 7-8.

53 Naisia ja miehiä Ylistalon tuvassa. Rappauksia. Esseitä kirjallisuudentutkimuksesta (toim. Outi Oja & al.). Jyväskylä: Atena Kustannus 2004, 141–152.

54 Runous pelastajana – ekspressionistisia piirteitä Uuno Kailaan runossa ”Me”. Runosta runoon. Suomalaisen runon yhteyksiä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaan (toim. Sakari Katajamäki & Johanna Pentikäinen). Helsinki: WSOY 2004, 268–281, 365–366.

55 Tilan kuvaus Harry Forsblomin romaanissa Aurinkolinna. Katkos ja kytkös. Modernismin ja postmodernismin suhde traditioon (toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä & Annika Waenerberg). Helsinki: SKS 2004, 240–266.

56 Lukijalle [kirjoitettu yhdessä Leena Kirstinän ja Annika Waenerbergin kanssa]. Katkos ja kytkös. Modernismin ja postmodernismin suhde traditioon (toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä & Annika Waenerberg). Helsinki: SKS 2004, 7–12.

57 Henri Bromsin Paikan henki ja Eero Tarastin Professori Amfortasin salaisuus utopioina. PoMon tila. Kirjoituksia kirjallisuuden postmodernismista (toim. Anna Helle & Katriina Kajannes). Jyväskylä: Kampus Kustannus 2005, 92–117.

58 Maskuliinisuutta rakentamassa ja purkamassa – suomalaissaksalaisten kirjallisuussuhteiden vuosikirjan teema. Arv. Hans Fromm & Maria-Liisa Nevala & Ingrid Schellbach-Kopra: Jahrbuck für finnisch-deutsche Literaturbeziehungen 36/2004. Agricola 6.9.2005.

59 Poltettuja enkeleitä. Arv. Marjut Kähkönen: Ei kenenkään veli. Naiskirjailijuuden metaforat Helvi Hämäläisen lyriikassa. Avain 1/2005, 92–95.

60 Elsa Heporauta, aikaansa edellä tänäänkin. Pirta 4/2005, 10–12.

61 ”Rajaton, rannaton huomen!” Uuden synty Lassi Nummen lyyrisessä varhaistuotannossa. Suomalaisen modernin lyriikan synty. Juhlakirja 75-vuotiaalle Lassi Nummelle (toim. Osmo Pekonen). Kuopio: Snellman-instituutti 2005, 37–56.

62 Elsa Heporauta und ihre Bildungsideale. Jahrbuch für finnisch-deutsche Literaturbeziehungen 36. Mitteilungen aus der Deutschsche Bibliothek. Heraugeg. von Hans From & Maria-Liisa Nevala & Ingrid Schellbach-Kopra. Helsinki: Deutsche Bibliothek 2005, 222– 232.

63 Mystikko Lassi Nummi. Taite 3-4/2006, 16–19.

64 Jukka Komppa – Ranualta Jyväskylän kirjallisuuselämään. Artikkeleita keskisuomalaisista kirjailijoista. Keski-Suomen maakuntakirjaston www-sivut 2006.

65 Alli Kantola – oppia ikä kaikki. Artikkeleita keskisuomalaisista kirjailijoista. Keski-Suomen maakuntakirjaston www-sivut 2006.

66 Keijo Virtanen – elämän polkua. Artikkeleita keskisuomalaisista kirjailijoista. Keski-Suomen maakuntakirjaston www-sivut 2006.

67 Mies mustasta aukosta eli onko Suomessa postmodernismia? Tuli ja savu net, Poetiikka. [Sama] Agricola 11.3.2006.

68 Kirjallisuusmies Harry Forsblom. Taite 2/2006, 8–10.

69 Johannes Linnankoski – monena mies eläessään. Suomen mieli 1/2006, 8–10.

70 Saksankielisen runouden antologia – lehmusten ja keskistysleirien varjossa. Arv. Stefan Moster (toim.): Puiden lohtu. Agricola 24.1.2006.

71 J.V. Snellman ja Suomen kirjallisuuden nousu. Suomalaisuuskeskus Finnica: Kulttuurin Keski-Suomi. 2006. http://www.finnica.fi

72 Rezensionen: Puiden lohtu. [Saksan kielellä.] Deutsch-Finnische Rundschau 1/2006.

73 Lassi Nummi ja Maisema. Nuori voima 6/2006, 48–49.

74 Pikarijäkälän runoilija. Arv. Liisa Enwald: Pohjajään ilo. Helvi Juvosen runoudesta. Avain 4/2006, 90–92.

75 Työpaikkojen ’toinen sukupuoli’. Marja Kokko (toim.): Naisten kaupunki ja Päivi Lipponen (toim.): Akat aidan tekee, miehet käyvät mittaamassa. Agricola 2007.


III Sanomalehtiartikkelit yms. (1976 – 1987)

A Artikkeleita kulttuurielämästä

76 Villa Lantea tarvitaan. Vaasa 24.9.1980.

77 Uutta Helsingissä: Kasvun korkeakoulu. Vaasa 15.10.1980.

78 Renessanssia monipuolisesti. Satakunnan kansa 11.7.1982.

79 Taiteen viennin kiemurat. SK 11.7.1982.

80 Perhe – yhteiskunnan ja yksilön voima. SK 27.6.1981.

81 Modernisti Seppo Nummi kavahti muoti-ilmiöitä. SK 18.12.1981.


B Konserttiarvosteluja

82 Luzernin jousten juhlaa. SK 26.6.1981.

83 Urkujen nuori mestari. SK 1.7.1981.

84 Haydnia Jyväskylässä: alkuluomisen ihme. SK 4.7.1981.

85 Jyväskylän Kesä – ja Vivaldin. SK 4.7.1981.

86 Suomalaisen Liedin juhlaa. SK 6.7.1982.


C Kirjallisuusartikkeleita

87 Aleksis Kivi – mestarilyyrikkomme. Vaasa 11.10.1980.

88 Waltari ihmisen asialla. Vaasa 18.10.1980.

89 Kristillinen kirja tuo vaihtoehdon. Vaasa 26.10.1980.

90 Lassi Nummi – uudistuva klassikkomme. Vaasa 28.12.1980.

91 Yksilöjä maailma rinnan. Kokeileva eepikko Lassi Nummi. SK 15.5.1983.

92 Elävän nykyhetken runoilija. Musiikkiin ja kuvataiteisiin liittyvä aines Lassi Nummen tuotannossa. Keskisuomalainen 8.10.1987.


D Kirja-arvostelut

93 Ahola, Ari: Aivan kuin nainen. Mekaanisia ihmisleluja. Satakunnan kansa 24.10.1982.

94 Ahola, Ari: Ei kenenkään maa. Sissejä 1700-luvulta. SK 15.12.1980.

95 Amado, Jorge: Quincas Vesikauhun kolme kuolemaa. Lyömätön tarinaniskijä Jorge Amado. SK 1.10.1982.

96 Antti, Gerda: Hetki kerrallansa. Sivullisen terävä katse. SK 4.9.1983.

97 Arjatsalo, Arvi: Sammatin Elias. Sammatista maailmalle. SK 8.11.1982.

98 Autio, Orvokki: Viistotaival. Majakan kirkas, lempeä valo kuin elämänusko. SK 31.8.1980.

99 Beattie, Ann: Kun päivä putoaa. Kohti havahtumista. SK 19.11.1981.

100 Blomqvist, Anni: Anna Beata kohtaa rakkauden. Anni Blomqvistin kansallinen pohja. SK 29.11.1981.

101 Blomqvist, Anni: Anna Beatan suuri ikävä. Anna Beata, palvelustyttö. SK 5.10.1980.

102 Cardinal, Marie: Vapauttavat sanat. Romaani psykoanalyysista. SK 30.8.1981.

103 Eriksson, Arja: Leikkaus. Aivokasvainleikkaus potilaan kannalta. SK 8.12.1981.

104 Flemberg-Alcalä, Astrid: Yöhoitaja. Sairaalan arkipäivää. SK 5.4.1981.

105 Forsblom, Harry: Aurinkolinna. Maailman labyrintti. SK 8.2.1981.

106 Goethe, J.W. von: Taru Käärmeestä ja Liljasta. Tarun taikavaloa. SK 26.10.1982.

107 Grün, Max von der: Paikoitellen liukasta. Raportti vai dekkari? SK 26.4.1981.

108 Gustafsson, Ulf: Yhtä hyvin sinä. Oikaisuja asenteisiin. SK 26.10.1982.

109 Haffner, Sebastian: Hitler. Reunamerkintöjä. Teesejä Hitleristä. SK 14.11.1982.

110 Hallia, Jouko: Miksi juuri minä? Valoa kuoleman varjoon. SK 29.12.1982.

111 Hayfield, Nancy: Juhlan jälkeen. Amerikkalaisen kotirouvan päiväunelmat. SK 10.11.1981.

112 Heino, Seija; Lapsen nauruun, ruohon loimuun. Kuivalainen, Vellamo: Teen laulustani toivonsillan. Valoaalto, Kaarina: Ei muuta kuin hiukset päässä. Runomittelön voittajat. SK 6.12.1980.

113 Helin, Hannu: Sanna Sannaseni. Opiskelijarakkautta. SK 3.11.1980.

114 Helin, Hannu: Tänään on huomenna eilen. Ruohosta tehty takki. SK 24.4.1981.

115 Huovio, Vesa: Särkyneen toiveen katu. Mielenkin häiriö paranee. SK 10.1.1981.

116 Hämeenniemi, Marjatta: Vesi on pehmeintä maailmassa. Kotiäidin työn siunauksia. SK 5.11.1981.

117 Hänninen, Anne: Auringonlaskun portaat. Jaatinen, Maria: Hiljaisesti palaen. Kunnas, Kirsi: Kuun kuva meissä. Leinonen, Maaria: Ihminen on ihmisen toivo. Meriluoto, Aila: Talvikaupunki. Naislyyrikkojen voimannäyte. SK 18.1.1981.

118 Irving, John: Garpin maailma. Ihmisiä esineinä. SK 26.10.1980.

119 Isotalo, Kaarlo: Saarten herra. Rikkonainen balladi. SK 13.3.1983.

120 Jalava, Antti: Asfalttikukka. Kotimaaton, äidinkieletön. SK 5.11.1981.

121 Jersild, P.C.: Lasten Saari. Lapsia, enkeleitä, raggareita. SK 14.9.1980.

122 Jersild, P.C.: Sielun silmin. Aivopesu kirjaimellisesti. SK 9.9.1981.

123 Järvinen, Seppo: Hellepäivä. Tarkkailijoina elämän nurkkapaikoilla. SK 22.1.1984.

124 Kaitaharju, Tapio: Maaäidin kirja. Henkiseen ihmiskuvaan. SK 21.12.1980.

125 Kaitaharju, Tapio: Ystävien kesken. Luonnossa kaikki elävät toisilleen. SK 28.3.1982.

126 Kalervo, Leo: Itseäni jäljittämässä; Kiinnitys menneeseen. Romaanin hiljainen mestari. SK 31.10.1981.

127 Kalervo, Leo: Malttamaton nuoruus; Pelivara; Pyörille rakennettu. Arjen elämänviisautta. SK 17.4.1981.

128 Kalervo, Leo: Tuppisuu suomalainen. Arkielämän värit. SK 31.12.1982.

129 Kallifatides, Theodor: Pudonnut enkeli. Kreikkalainen rakkaustarina. SK 22.12.1981.

130 Kaniuk, Yoram: Adamin ylösnousemus. Israelin, maailman ja ihmisen kaksoisminuus. SK 28.6.1982.

131 Kapari, Jorma: Medusan lautta. Eri tapoja olla yksin. SK 22.12.1981.

132 Kaukola, Inga: Tuskan ja toivon tie. Valonsäde kuoleman varjoon. Vaasa 3.9.1980.

133 Kauranen, Anja: Sonja O. kävi täällä. Sonjan sekoilut. SK 6.12.1981.

134 Kauranen, Anja: Tushka. Kliseilyäja tekoälyllisyyttä. SK 20.11.1983.

135 Kemal, Yashar: Poika ja lokki. Kemalin satu ja tosi pieneläjien puolesta. SK 27.8.1981.

136 Kertész, Ákos: Kunnon ihminen. Vaikeata olla ihminen. SK 27.5.1981.

137 Ketvel, Urho: Hevosmiehiä ei enää ole. Hevosmiesten puhelua. SK 23.7.1980.

138 Keun, Irmgard: Polkkatukka, silkkisukka. Saksan 1930-lukua ilotytön näkökulmasta. SK 26.10.1981.

139 Kianto Ilmari: Salainen päiväkirjani. Ikin tunnustuksia. SK 14.12.1980.

140 Kihlman, Christer: Kaikki minun lapseni. Kihlmanin jaakopinpaini. SK 6.12.1980.

141 Konkka, Anita: Tytär. Romaani paloista kuin kaleidoskooppi. SK 16.10.1983.

142 Krohn, Leena: Donna quijote ja muita kaupunkilaisia. Sadunviisaita novelleja. SK 4.9.1983.

143 Kukurikuu; Pimpula pampula poo. Vaivatonta loruilua. SK 22.2.1981.

144 Kälkäjä, Mirjam: Lintu kämmenellä. Mikä keski-ikäisen elämän perustaksi? SK 11.10.1981.

145 Köykkä, Arto: Yksinäinen ratsastaja. Kuolleessa tilassa. SK 20.3.1983.

146 Laine, Sinikka: Ohari. Nuoren kipeitä kuvioita. SK 20.12.1982.

147 Laine, Sirkka: Tasoissa. Tyyliteltyä realismia. SK 11.12.1983.

148 Latvus, Sisko: Elina. Eronneen naisen taival. Vaasa 19.12.1980.

149 Lec, Stanislav Jerzy: Vastakarvaan. Surullisia aforismeja. SK 4.11.1982.

150 Lempiäinen , Pentti: Herramme lähettiläät Apostoleista sanoin ja kuvin. Vaasa 29.12.1980.

151 Lessing, Doris: Avioliitot vyöhykkeiden välillä. Mies ja nainen kaikkeuden rytmissä. SK 12.6.1983.

152 Lessing, Doris: Shikasta. Kosmisen ajattelun aakkoset. SK 25.4.1982.

153 Lidman, Sara: Vihan lapset. Ruotsin talonpoikaishenkeä. SK 24.1.1982.

154 Lipponen, Hilkka: Pieni kukkanen vain. Rakkauden kuihtuvat kukat. SK 3.7.1983.

155 Lähteenoja, Sirkka-Liisa: Totiset leikit. Piela, Jelena: Muistatko sireenit Koivistolla. Luja esikoisteos ja lämpöistä muistelus. SK 28.9.1980.

156 Lönnrot, Elias: Matkat 1828–1844. Lönnrot runojen haussa. SK 28.12.1980.

157 Mandart, Pamela: Elämä ilman paluulippua. Pahasta ei ole pääsyä. SK 20.11.1983.

158 Manner, Eeva-Liisa: Runoja 1956–1977. Eeva-Liisa Mannerin runomaailman merkit. SK 9.11.1980.

159 Manninen, Pirjo: Antonia ja irlantilainen kevät. Tyttökirja aikuisille. SK 11.11.1981.

160 Martens, Paul von: Isän koti. Vapauden rajat. SK 28.8.1983.

161 Martinson, Moa: Kirkkohäät. Lapsen elämää vuosisadanvaihteen Ruotsissa. SK 12.11.1981.

162 Meri, Veijo: Jääkiekkoilijan kesä; Ylimpänä pieni höyhen. Huumorintaju on suhteellisuudentajua. SK 25. l. 1981.

163 Mileck, Joseph: Hermann Hesse. Hermann Hessen teokset ovat oman elämän tilitystä. SK 19.10.1980.

164 Mustanoja, Tauno: Runoja kulkuri. Lännen kulttuurin alkulähteillä. SK 6.9.1981.

165 Niskanen, Vuokko: Onnellinen loppu. Eronneen julkkisnaisen rakkaudet. SK 2.12.1981.

166 Nummi, Lassi: Heti, melkein heti. Lassi Nummi, kirkkaan tietoisuuden runoilija. SK 21.12.1981.

167 Nummi, Lassi: Kaksoiskuva. Aviollisen rakkauden runot. SK 12.12.1982.

168 Nummi, Lassi: Linna vedessä. Idean ja muodon vahvuutta. Keskisuomalainen 29.1.1976.

169 Nummi, Lassi: Maisema ja muuta proosaa. Avautuvassa maisemassa. Uusi Suomi 27.4.1980.

170 Oates, Joyce Carol: Tavallinen rakkaus. Vieraisilla omassa elämässään. SK 1.8.1982.

171 Ojanen, Risto: Kuvien lempeä kapina. Sadun ja yksinolon kuvia. SK 29.10.1983.

172 Onerva, L.: Mirdja. Uusromantiikkaan sisälle L. Onervan Mirdjalla. SK 28.6.1982.

173 Pakkanen, Jukka: Auruksen tapaus. Tulevaisuuden kauhukuva. SK 31.8.1980.

174 Palaste, Onni: Irina ja Mannerheim. Vakoilijattaren vaiheet jatkosodan Suomessa. SK 11.10.1981.

175 Paloheimo, Eero: Suomi– mahdollinen maa. Suomalaiset resurssit. SK 17.5.1981.

176 Pelttari, Tuula: Anuba, jumalten tytär. Puolivalmis romaani muinaisesta Egyptistä. SK 29.3.1981.

177 Pennanen, Eila: Se pieni ääni. Maaseudun ja kaupungin naisia. SK 4.3.1981.

178 Poijärvi, Eevamaija: Aamuvalon viiltäessä. Eronneen naisen osapäiväonni. SK 30.11.1981.

179 Psykoterapia – teoria ja käytäntö. Psykoanalyysin näkymiä. SK 16.7.1981.

180 Pusa, Timo: Opporits ja muita novelleja. Jotenkin elämä sujuu. SK 31.10.1982.

181 Pääkkönen, Anneli: Tahdon, haluan. Pikamatka avioliiton sisuksiin. SK 12.2.1984.

182 Raditskov, Jordan: Vuoret tulivat lähelle. Kirja kuin lasimaalaus. SK 26.4.1981.

183 Raitis, Harri: Vähäpätöisen miehen kuolema. Uudenlainen jännäri. Vaasa 21.12.1980.

184 Rantala, Raija-Sinikka: Elämän viulut. Äänettömät viulut. SK 6.11.1980.

185 Rantala, Raija-Sinikka: Nimetön. Synnyttämisen seikkailu. SK 26.7.1983.

186 Rauhala, Niilo: Ikkuna rohkeuteen. Valaistut maisemat. SK 28.6.1982.

187 Riarbäck, Asser: Karhurantalaiset. Nipin napin romaani. SK 31.3.1981.

188 Saarikoski, Pentti: Tanssiinkutsu. Catulluksen kestiystävä. SK 1.3.1981.

189 Salokannel, Anja: Metsän jälki. Luonnosta nöyryyttä ja elämisen iloa. SK 16.1.1983.

190 Sandbacka, Carola: Satu Sarastron tiestä. Vaikeuksien tietä lopulta voittoon. SK 4.10.1981.

191 Seppälä, Anu: Belladonna. Hanrahan, Barbara: Vihreä on meri. Viihdekirjallisuutta naisilta, Australiasta ja meiltä. SK 30.12.1981.

192 Siekkinen, Raija: Elämän keskipiste. Etsatut hahmot. SK 8.1.1984.

193 Siekkinen, Raija: Tuomitut. Epävapauden valintoja. SK 16.6.1982.

194 Sihvo, Hannes: Soutu Bysanttiin. Samporetki Bysanttiin. SK 20.6.1980.

195 Simonsuuri, Kirsti: Pohjoinen yökirja. Arktisen hysterian kritiikkiä. SK 30.12.1981.

196 Sirola, Harri: Abiturientti. Lukiosta lähdön tunnelmia. SK 8.2.1981.

197 Sivvertz, Sigfrid: Selambin perhe. Ruotsin 'Buddenbrookit'. SK 24.4.1981.

198 Stürmer, Wava: Elämänlangat. Mahdollisuus ihmisyyteen. SK 9.11.1982.

199 Säisä, Eino: Kotipuu. Novelleja pettyneistä. SK 20.12.1981.

200 Särkkä, Eeva: Seitsemän sisarta. Tie uudeksi ihmiseksi. SK 13.11.1983.

201 Särkkä, Eeva: Tohtori Herman Kindermanin jälkisäädös. Räpiköiden vapauteen. SK 31.10.1982.

202 Takalo-Eskola, Ilkka-Juhani: Alpo Jaakolan arvoitus. Peloista irti taiteella. SK 8.11.1981.

203 Toijala, Anneli: Liitupiirit. Peruskoulu – tasa-arvoisesti turhauttava. SK 18.12.1981.

204 Tournier, Michel: Kolmen kuninkaan kumarrus. Kirkastunut myytti. SK 3.9.1982.

205 Tounier, Michel: Perjantai. Ihmisyyden syväluotausta. SK 5.10.1980.

206 Traat, Mats: Riippusilta. Puute omasta elämästä. SK 20.12.1982.

207 Turtiainen, Arvo: Elämää ja ystäviä. Näkökulmia Turtiaiseen. SK 15.3.1981.

208 Tynni, Aale (toim.): Tulisen järjen aika. Ranskan modernismista upeana suomennoksena. SK 28.10.1981.

209 Uusi-Hakimo, Lauri: Kaarnavalkeat. Maalaispojan opintaival. SK 13.1.1983.

210 Vaara, Elina: Radanvarren fuuga. Syksy – erilainen kevät. SK 18.7.1982.

211 Valkeapää, Nils-Aslak: Kevään yöt niin valoisat. Lapin runoilija. SK 14.12.1980.

212 Waltari, Mika: Nuori Johannes. "Minua ei sido mikään muu kuin Jumala minussa". SK 27.9.1981.

213 Waltari, Mika: Vallaton Waltari. Mika Waltari sen tiesi: Ihminen kasvaa sen mukana, mitä lukee. SK 2.1.1984.

214 [Waltari, Mika:] Mika Waltari – mielikuvituksen jättiläinen. Elämänlaaja Mika Waltari. SK 13.3.1983.

215 Vartiainen, Sirpa: Odotus. Rehellisesti kypsymisestä. SK 10.10.1982.

216 Westerberg, Caj: Elämän puu. Runoja, jotka antavat enemmän kuin lupaavat. SK 30.11.1981.

217 Westermann, Claus: Enkelit eivät tarvitse siipiä. Enkelien kirja. Vaasa 23.10.1980.

218 Winnicott, D.W.: Lapsi, perhe ja ympäristö. Äidin viisas rakkaus. SK 8.6.1981.

219 Virtanen, Arto: Huimaus. Kosketuksia arjen tasossa. SK 14.1.1983.

220 Virtanen, Keijo: Mitä illalla muistetaan. Maanläheisiä novelleja. SK 10.1.1981.

221 Vonnegut, Kurt Jr.: Sähköpiano. Teknologiasta ihmisyyteen. SK 16.3.1982.

222 Ylimaula, Anna-Maija: Pöytä koivikossa. Ystävyydestä rakkaudeksi. SK 26.9.1982.


IV Toimitustyöt

223 Renessanssin taide. Television opetusohjelmasarjan oheismateriaali. Toim. Katriina Haapasalo. Jyväskylän yliopisto, Opetus-teknologian laitos, Julkaisuja l. Jyväskylä 1981. 122 s.

224 Suomalaisia nykylyyrikoita. Toim. Helena Saaristo. Toimituskunta: Jenny Lilja [– –] Katriina Haapasalo & alii. Kirjastopalvelu Oy. Loviisa 1986. 151 s.

225 Nainen ja kirjallisuus. Juhlakirja Jenny Liljalle 8.3.1989. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden laitos, Monisteita, 37. Jyväskylä 1989. 215 s.

226 Suuri fuuga. Artikkeleita 70-vuotiaalle Lassi Nummelle. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja, 13. Jyväskylä 1998. 246 s.

227 Kirjallisuus, kieli ja kognitio. Kognitiivisesta kirjallisuuden-ja kielentutkimuksesta. Toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä. Helsinki University Press. Helsinki 2000. 251 s.

228 Keskisuomalaisia nykykirjailijoita Toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004. 303 s.

229 Katkos ja kytkös. Modernismin ja postmodernismin suhde traditioon. Toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä & Annika Waenerberg. Helsinki: SKS 2004. 363 s.

230 PoMon tila. Kirjoituksia kirjallisuuden postmodernismista. Toim. Anna Helle & Katriina Kajannes. Jyväskylä: Kampus Kustannus 2005. 195 s.

231 Mutta kun olen runoniekka. Juhlakirja Lassi Nummelle 9.10.2008. Toim. Katriina Kajannes. Joensuu: Ilias ja Lassi Nummen seura ry. Noin 300 sivua. Ilmestyy 9.10.2008.


V Käsikirjoitukset

232 Jenny Lilja kirjallisuudentutkijana. Esitelmä seuraavassa tilaisuudessa: Ihmisen kasvu – Apulaisprofessori Jenny Liljan muisto-seminaari 16.5.1998, Jyväskylän yliopisto. (14 s.)

233 Hrotsvitha: Dulcitius. Suomennos, johdanto ja selitykset. (72 s.)

234 Lassi Nummi, un poète spirituel finlandais. Kansainväliseen Porche-lehteen hyväksytty artikkeli. Käsikirjoitus. (11 s.)

235 Eero Tarasti´s Professori Amfortasin salaisuus as a utopian novel. Kansainväliseen Semiotica-aikakauskirjaan tilattu artikkeli. Käsikirjoitus. (20 s.)

236 Onko itäinen ihminen hävinnyt meistä? Nykykirjailijat ja suomalaisuuden merkkikieli. Käsikirjoitus. (8 s.)

237 Idän ja lännen välissä. Artikkelikokoelma (toim. Katriina Kajannes). Käsikirjoitus. (77 s.)

238 Between flow and resistance – process of forgetting and remembering in Eero Tarasti’s novel. Artikkeli semiotiikan maailmankongressin julkaisuun. Käsikirjoitus. (10 s.)

239 The Written Space. Theories of Space as a Tool in Reading Hrotsvitha’s Dulcitius. Käsikirjoitus, hyväksytty kirjaan The Interdiscplinary Middle Ages: Modern Approaches to Medieval History (ed. by Jesse Keskiaho & Elina Räsänen & Olga Timofeeva & Marko Lamberg). Cambridge Scholar Press. Kirjan käsikirjoitus hyväksytty kustannettavaksi ja lähetetty kustantajalle heinäkuussa 2008.

Curriculum vitae

Curriculum vitae

Katriina Kajannes
s. Jyväskylässä 8.9.1951
Sulkakynä 23, 40340 Jyväskylä
014-282442, 050-4303451
[email protected] , [email protected]

Koulutus
Kotimaisen kirjallisuuden dosentti 2001, Jyväskylän yliopisto
Filosofian tohtori 1997, Jyväskylän yliopisto
Filosofian lisensiaatti 1987, Jyväskylän yliopisto
Filosofian maisteri 1979, Jyväskylän yliopisto
Ylioppilas 1972, Jyväskylän tyttölyseo

Atk-koulutus
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön opintokokonaisuus (VYO0253, 10 op.), sisältää mm. opintojakson Verkko-opetuksen suunnittelumalli, 2 op., 31.1.2007.
TieVie – valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön asiantuntijakoulutus 2006 – 2007. 15 op.

Kielitaito
Suomi: äidinkieli ja arvosanaopinnot
Ruotsi: Jyväskylän yliopiston virkoihin vaadittava koe
Englanti: opetusnäyte 2007
Saksa: luetun ymmärtäminen, yksinkertaiset puhetilanteet
Latina: arvosanaopinnot
Viro, kreikka: peruskurssi

Työkokemus
Jyväskylän yliopisto 1979–
Kotimaisen kirjallisuuden dosentti
Yliassistentti
Assistentti
Päätoiminen tuntiopettaja, amanuenssi, kirjastoapulainen

Harrastukset
Yhdistystoiminta
Kävely ja seikkailu
Musiikki ja kirjallisuus

http://kkajannes3.blogspot.com/2008/08/curriculum-vitae.html

Lue lisää

Kyseinen henkilö on loistava esimerkki siitä, että koulumenestys ei takaa sen enempää työpaikkaa kuin tervettä järkeäkään.

Mitä ilmeisimmin ei koskaan ole ollut "aktivoitavana", koska listalta ei löydy masennuskausia (normaali seuraamus nykyisestä työvoima"politiikasta").

gahleppi kirjoitti:

Kyseinen henkilö on loistava esimerkki siitä, että koulumenestys ei takaa sen enempää työpaikkaa kuin tervettä järkeäkään.

Mitä ilmeisimmin ei koskaan ole ollut "aktivoitavana", koska listalta ei löydy masennuskausia (normaali seuraamus nykyisestä työvoima"politiikasta").

Lue lisää

että kyseinen henkilö olisi työttömänä? En minä ainakaan huomannut, ja taitaa olla ihan yliopistolla työssä jo vuodesta 1979 lähtien.....
Ei siis tiedä todellisesta työttömyydestä minkään vertaa.

mahtoi lukea kirjoitti:

että kyseinen henkilö olisi työttömänä? En minä ainakaan huomannut, ja taitaa olla ihan yliopistolla työssä jo vuodesta 1979 lähtien.....
Ei siis tiedä todellisesta työttömyydestä minkään vertaa.

Lue lisää

"Olen ollut vuoden työttömänä. Olen kotimaisen kirjallisuuden dosentti, ja olen ollut Jyväskylän yliopistossa opettajana ja tutkijana kolmisenkymmentä vuotta." http://katriinakajannes.blogit.uusisuomi.fi/2008/10/20/tyottomyysturvauudistus-ja-sdp

"Viestisi on tarkistettavana"


...Ja sitten mikäli se ei ole poliittisesti haetunlainen, katoaa se "mystisesti".

Eukko meni maan alle. Ei julkaise viestejä.

Selittäisitkö vielä, miten tutkijat ja taitelilijat ovat niitä hyväosaisia? Ammattitaitoinen duunari ainakin tienaa paremmin, ja duunarihommissa on sosiaaliturvakin paremmin järkätty. Esim. apurahakaudet eivät ole kartuttaneet eläketurvaa tutkijoilla ja taiteilijoilla. Vai kuvitteletko yhä edelleen, että korkea koulutus jotenkin automaattisesti toisi hyvän palkankin?