Ajatellaan linja-autoa, jossa on matkustaja Matti kyydissaä. Linja-auto on aluksi paikallaan. Ajatellaan että linja-auton lattiasta kohtisuoraan Mattiin on vedettyä tasapainoviiva, joka on Matin jalkojen juuresta erillään toisistaan.
Kun molemmat ovat tasapainotilasse eli toisin sanoen bussiin ei kohdistu voimaa, molempien tasapaino akselit ovat samassa suhteessa. Linja-auto lähtee liikkkeelle, jolloin massanhitauden takia Matti horjahtaa taaksepäin. Linja-auto kiihtyy tasaisesti, jolloin Matin tasapainoakseli ja linja-auton tasapainoakseli hakeutuvat vakio etäisyydelle toisistaan (tarkoittaa että Matti on taaksepäin vinossa).
Agenttina eli voiman siirtäjänä toimii kitkavoima. Kyseessä on siis systeemissä, jossa linja-auto vaikuttaa Mattiin, mutta Matti ei linja-autoon.
Linja-auto ei voi saavuttaa tasaista kiihtyvyyttä heti, joten mikä matematiikka antaa kyseisen tapahtuman. Olisiko neperin luvulla jotain tekemistä tämän asian kanssa?
Tämä sama ilmiö liittyy Lenzin lakiin ja induktiovirran syntyyn. Kun magneettivuo muuttuu tasaiseti indusoi käämi silmukkaan vakiovirran. Tätä vakiovirtaa kuvaa edellä mainittu Matin "kallistuskulma". Mutta magneettikentän syntyyn, magneettivuon tiheyden, voiman ja elektronin liikkeeseen ristitulon mukaisessa pohdinnasta puuttuu agentti eli välittäjä. Olisiko Higginsin bosonilla jotain asian kanssa tekemistä vai löytyykö tälle muu teoria, joka selittäisi kyseisen ilmiön?
Kun molemmat ovat tasapainotilasse eli toisin sanoen bussiin ei kohdistu voimaa, molempien tasapaino akselit ovat samassa suhteessa. Linja-auto lähtee liikkkeelle, jolloin massanhitauden takia Matti horjahtaa taaksepäin. Linja-auto kiihtyy tasaisesti, jolloin Matin tasapainoakseli ja linja-auton tasapainoakseli hakeutuvat vakio etäisyydelle toisistaan (tarkoittaa että Matti on taaksepäin vinossa).
Agenttina eli voiman siirtäjänä toimii kitkavoima. Kyseessä on siis systeemissä, jossa linja-auto vaikuttaa Mattiin, mutta Matti ei linja-autoon.
Linja-auto ei voi saavuttaa tasaista kiihtyvyyttä heti, joten mikä matematiikka antaa kyseisen tapahtuman. Olisiko neperin luvulla jotain tekemistä tämän asian kanssa?
Tämä sama ilmiö liittyy Lenzin lakiin ja induktiovirran syntyyn. Kun magneettivuo muuttuu tasaiseti indusoi käämi silmukkaan vakiovirran. Tätä vakiovirtaa kuvaa edellä mainittu Matin "kallistuskulma". Mutta magneettikentän syntyyn, magneettivuon tiheyden, voiman ja elektronin liikkeeseen ristitulon mukaisessa pohdinnasta puuttuu agentti eli välittäjä. Olisiko Higginsin bosonilla jotain asian kanssa tekemistä vai löytyykö tälle muu teoria, joka selittäisi kyseisen ilmiön?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mielenkiintoinen dilemma. Mutta ratkaisu on toki myös yhtä simppeli.
Higginsin kenttä ympärillämme käyttäytyy vertailussa SAMOIN kuin ollessamme vedessä.
Sama mekanismi siis aiheuttaa tuon ihmettelemäsi efektin, jos autosi toimisi veden alla.
Kerrottakoon tähän, että mm. fotoni on Higginsissä "kelluva" passiivinen kahden elektronin massainen fotoni. Jonka casimir-efekti muuttaa kelluvaksi ja käynnistää sen käytännössä loputtoman kiipeämisen kohti "pintaa".
Siinä kaksi kahelia kohtaaa taas netissä toisensa.
Mainitset kyseessä olevan systeemin, jossa linja-auto vaikuttaa Mattiin, mutta Matti ei onnikkaan. Eihän mattia voi kiihdyttää linja-auton mukana, niin ettei linja-auto huomaan kiihtyvyyden vaikeutuvan lisämassan takia. Kumpikin vaikuttaa siis toisiinsa.