Ojarumpu

Sen verran jo ikää että tietää asioiden saavan joskus yllättäviä käänteitä mutta sittenkin uskaltaisin olla eri mieltä rummun korkeudesta ja korkeuden määritysperiaatteista.


Aika usein siltoja tehdään erillisenä työnä jolloin samalla kertaa itse ympäristön ojille ei tehdä varsinaisesti mitään. Mielestäni rummun alareuna pitää pistää ojan pohjan alapuolelle siten, että kun toisella kerralla joskus ehkä vuosienkin päästä luodaan ojia niin rumpu on valmiiksi syvemmällä. Pumpu pitää olla vähän ylimittainen jos se on toisinaan alareunastaan vähän maan alla.

Eri mieltä myöskin rummun painumisesta. Kaikenlaiseen maaperään rumpuja tehneenä en kertaakaan ole törmännyt rummun painumiseen. Sen sijaan routa nostaa rumpuja vuosi vuodelta (siis jos on nostaakseen).

Itse asiassa kun ajattelen tätä kirjoittaessani niin huomaan, että kaikki korjaamani edellisten sukupolvien tekemät sillat ovat toimineen ilman minkäänlaista ongelmaa, ei edes rumpujen nousemisia. Olen erittäin huolellinen korkeuksien ja laskujen suhteen ja siksi esim. routavaurioita ei tule.

Testaajatekijä kirjoitti:

Sen verran jo ikää että tietää asioiden saavan joskus yllättäviä käänteitä mutta sittenkin uskaltaisin olla eri mieltä rummun korkeudesta ja korkeuden määritysperiaatteista.


Aika usein siltoja tehdään erillisenä työnä jolloin samalla kertaa itse ympäristön ojille ei tehdä varsinaisesti mitään. Mielestäni rummun alareuna pitää pistää ojan pohjan alapuolelle siten, että kun toisella kerralla joskus ehkä vuosienkin päästä luodaan ojia niin rumpu on valmiiksi syvemmällä. Pumpu pitää olla vähän ylimittainen jos se on toisinaan alareunastaan vähän maan alla.

Eri mieltä myöskin rummun painumisesta. Kaikenlaiseen maaperään rumpuja tehneenä en kertaakaan ole törmännyt rummun painumiseen. Sen sijaan routa nostaa rumpuja vuosi vuodelta (siis jos on nostaakseen).

Itse asiassa kun ajattelen tätä kirjoittaessani niin huomaan, että kaikki korjaamani edellisten sukupolvien tekemät sillat ovat toimineen ilman minkäänlaista ongelmaa, ei edes rumpujen nousemisia. Olen erittäin huolellinen korkeuksien ja laskujen suhteen ja siksi esim. routavaurioita ei tule.

Lue lisää

En minäkään ole tähän päivään mennessä nähnyt painutta rumpua. Samoin pieni vara ojien aukaisulle paikallaan.

Vaari kirjoitti:

En minäkään ole tähän päivään mennessä nähnyt painutta rumpua. Samoin pieni vara ojien aukaisulle paikallaan.

Eihän se rumpu varmaan painu minnekään, siltä vain tuntuu kun ojat umpeutuvat ympäriltä. Mutta onko mitään haittaa, jos rummun jättää hieman ojanpohjan yläpuolelle. Näin ollenhan umpeen "kasvava" oja ei tuki rumpua niin nopeasti.

seisova vesi kirjoitti:

Eihän se rumpu varmaan painu minnekään, siltä vain tuntuu kun ojat umpeutuvat ympäriltä. Mutta onko mitään haittaa, jos rummun jättää hieman ojanpohjan yläpuolelle. Näin ollenhan umpeen "kasvava" oja ei tuki rumpua niin nopeasti.

Lue lisää

Itse vastaten: kova virtaus varmaan syö enempi kohollaan olevan rummun perustuksia, vai ?

seisova vesi kirjoitti:

Eihän se rumpu varmaan painu minnekään, siltä vain tuntuu kun ojat umpeutuvat ympäriltä. Mutta onko mitään haittaa, jos rummun jättää hieman ojanpohjan yläpuolelle. Näin ollenhan umpeen "kasvava" oja ei tuki rumpua niin nopeasti.

Lue lisää

Jos jätät rummun ylös niin hiekkaisilla alueilla oja täyttyy välittömästi rummun edellyttämään korkeuteen!!!

Jos olet kovan maan alueella niin ojanpohjan täyttyminen maalla on hitaampaa, mutta seisova vesi kasvattaa valtavan määrä erilaisia kasveja veden joukkoon ja nämä tukkivat ojan.

Parhaiten ojat toimivat, jos ojan pohja on mahdolisimman kapea ja rummut linjassa korkeussuunnassa ojan pohjan kanssa. Tällöin vesi virtaa nopeasti ja seisovia kasveja kasvattavia vesialtaita ei synny.


PS.
Rummun alareunaksi ei kannata ajatella rummun poikkileikkauksen kaaren alinta pistettä koska virtaava vesi tarvitsee suuremman poikkileikkauksen

Vaari kirjoitti:

En minäkään ole tähän päivään mennessä nähnyt painutta rumpua. Samoin pieni vara ojien aukaisulle paikallaan.

Huonosti tehty rumpu ja siihen kun ajetaan tukkirekalla täydessä mällissä niin jo vain painuu. Sie et oo Vaari vielä eläny tarpeeks tai et ole kulkenu silimät auki.

se painuu kirjoitti:

Huonosti tehty rumpu ja siihen kun ajetaan tukkirekalla täydessä mällissä niin jo vain painuu. Sie et oo Vaari vielä eläny tarpeeks tai et ole kulkenu silimät auki.

Ei tehdä rumpua huonosti, niin ei painu.
Tukkirekan kestääkseen pitää olla reilusti maata putken päällä, eikä saa olla notkoa tiessä rummun kohdalla.
En tosiaan koskaan ole nähnyt sellaista rumpua, joka olisi painunut liiaan syvälle. Se korjaus mikä yleensä tulee eteen on toisen putken sovittaminen, entisen viereen ja vähän syvemmälle, ettei tule seisovaa vettä yläpuolelle.
Littiin menneitä putkia kyllä näkee, kun maata on liian vähän putken päällä, eikä putki ole riittävän kestävä.

Vaari kirjoitti:

Ei tehdä rumpua huonosti, niin ei painu.
Tukkirekan kestääkseen pitää olla reilusti maata putken päällä, eikä saa olla notkoa tiessä rummun kohdalla.
En tosiaan koskaan ole nähnyt sellaista rumpua, joka olisi painunut liiaan syvälle. Se korjaus mikä yleensä tulee eteen on toisen putken sovittaminen, entisen viereen ja vähän syvemmälle, ettei tule seisovaa vettä yläpuolelle.
Littiin menneitä putkia kyllä näkee, kun maata on liian vähän putken päällä, eikä putki ole riittävän kestävä.

Lue lisää

Kyllä niitä hyvin tehtyjä rumpuja mettäautoteillä näkee vaan huonojakin on tuhottomasti. Maanomistaja kun nuukuuksissaan tekkee niitä pieniputkisia mikä sen raktorin kantaa. Mutta kun pitää puuta lanssilta hakia niin eipä tule mittään. Tai kyllä mee puut haetaan mutta kuullaa siitä saa että rummut ja tiet säritte.

Sillon aikonaan kun tuli nämä "kymppipyöräksi" sanotut ja kunnon kärrit niin oli mahotonta aikaa. Vaikka kuinka sanoit jotta kunnon rummut tielle niin ei se menny jakeluun. Velipojan kanssa kun Kanikalla hajettiin puuta 70-luvun alussa niin järjestään painu rummut mutaan ja saveen. Sillon vielä oli mitta pankossa ja laitettiin ylikin. Muuten tiet kesti kun lanssilta tulit vaan rummuin kohdalla peilistä kun kattoit niin vesi vaan putkista suihkus. Arvasit jotta kohta mettäpomo tullee juttusille kun isäntä on vihotellu.

Nykysin poika enempi jo ajelee ja kyllä tuo vielä moittii. Vaikka on nykysellään akseleita tuhottomasti veturissa ja kärrissä vaan eipä ne kanna. Rumpukohdat ne pettää jos on nuukuuksissa menty pienellä putkella. Luuleevatko sitten jotta pieni putki ei painu.

Ei tätä nyt nokkiisa kannata kenekään ottaa. Mielummi neuvona niin tullee se puu paremmin sieltä lanssilta oli sitten mikä aika vuuesta tahansa. Nykysin on hyvä kun tekevät maanomistajat kunnon tiet ja kiitos siitä. Kolmekymmentä vuotta takaperin kun joutu puuta hakemaan sellasesta kannokosta ettei nykyajan kuskit hirveis ajatellakaan. Rengasta meni melkein joka haulla. Mettäkoneella nykyjään sellasta tietä ajavat ja meille tuovat puut kovan tien vasteen. Etiäpäin on menty paljon.

Vaikka betonirenkaiden päälle laittaa muovia tms. materiaalia, se ei estä renkaiden liikkumista ja kuitenkin ajan mittaan jotain hämminkiä tulee.

Sillaksi luetaan halkaisijaltaan yli 2m olevat rummut.

Testaajatekijä kirjoitti:

Sen verran jo ikää että tietää asioiden saavan joskus yllättäviä käänteitä mutta sittenkin uskaltaisin olla eri mieltä rummun korkeudesta ja korkeuden määritysperiaatteista.


Aika usein siltoja tehdään erillisenä työnä jolloin samalla kertaa itse ympäristön ojille ei tehdä varsinaisesti mitään. Mielestäni rummun alareuna pitää pistää ojan pohjan alapuolelle siten, että kun toisella kerralla joskus ehkä vuosienkin päästä luodaan ojia niin rumpu on valmiiksi syvemmällä. Pumpu pitää olla vähän ylimittainen jos se on toisinaan alareunastaan vähän maan alla.

Eri mieltä myöskin rummun painumisesta. Kaikenlaiseen maaperään rumpuja tehneenä en kertaakaan ole törmännyt rummun painumiseen. Sen sijaan routa nostaa rumpuja vuosi vuodelta (siis jos on nostaakseen).

Itse asiassa kun ajattelen tätä kirjoittaessani niin huomaan, että kaikki korjaamani edellisten sukupolvien tekemät sillat ovat toimineen ilman minkäänlaista ongelmaa, ei edes rumpujen nousemisia. Olen erittäin huolellinen korkeuksien ja laskujen suhteen ja siksi esim. routavaurioita ei tule.

Lue lisää

Kirjotin tuolla aikaisemmin ennakkokorotuksesta ja painumisesta, mutta ehkäpä se ei ole niinkään oleellinen asia liittymissä. Pääteillä olen törmännyt usein rumpujen painumisiin keskeltä, koska niillä liikennerasite on suurempi ja jatkuvampaa.

Jos rumpu tehdään erillisenä työnä, niin kantsii tosiaan laittaa pikkusen matalammalle kuin ojan pohja tulevia ojan perkauksia ajatellen. Mutta jos ojitetaan samalla, niin silloin samaan tasoon kuin oja. Ojaan kertyy ajan mittaan kaikenlaista; sammaloituu, heinittyy, liettyy, luiskat sortuvat, tieltä kulkeutuu materiaalia jne.

Routavaurioita tulee, jos pohjamaa on routivaa. Siinä ei auta korkeudet eikä laskut, jos arinaa ei tehdä ja sen alla on routivaa maata. Rummun ympäristö pääsee helposti jäätymään, koska rumpu on "avoin".

Sillaksi luetaan halkaisijaltaan yli 2m olevat rummut.

Nimimerkillä 30v rumpuja rakentanut ja rakennuttanut. Kylläkin enimmäkseen pääteille, jossa on liikennettä.

seisova vesi kirjoitti:

Eihän se rumpu varmaan painu minnekään, siltä vain tuntuu kun ojat umpeutuvat ympäriltä. Mutta onko mitään haittaa, jos rummun jättää hieman ojanpohjan yläpuolelle. Näin ollenhan umpeen "kasvava" oja ei tuki rumpua niin nopeasti.

Lue lisää

...kuin oja, niin ylhäällä oleva rumpu patoaa veden kulun ojassa. Muutama cm ei niinkään haittaa, mutta jos on kymmeniä cm, niin sitten

...peitesyvyyttä rummulle, jos vain mahdollista.
Riippuu tietenkin maastosta, ojan pohjan ja ylittävän tien pinnan korkeuksien erosta. Jos ero on 1,2m ja rummun halkaisija 1,0m, niin eipä siihen kantsi laittaa 70cm maita. Tulee hyppyri tielle ojan kohdalle. Tapauskohtaisesti...

Rummun materiaaliin kannattaa satsata, koska on sitten moninkerroin kalliimpaa uusia rumpu, kun on ensin ostanut halvimman/heikoimman mahdollisen "peltitorven".

Alkuperäinen kirjoittaja ei maininnut nykyrummun kunnosta muuta kuin liian pieni, mutta jos se on hyväkuntoinen, niin tosiaan toisen putken laittaminen hieman ylemmäs on hyvä idea. Toinen putki voi olla esim. 400mm halkaisijaltaan ja materiaali muovia. Tätä tapaa käytetään ainakin silloin, kun on pelko paantamisesta.

paljon... kirjoitti:

...peitesyvyyttä rummulle, jos vain mahdollista.
Riippuu tietenkin maastosta, ojan pohjan ja ylittävän tien pinnan korkeuksien erosta. Jos ero on 1,2m ja rummun halkaisija 1,0m, niin eipä siihen kantsi laittaa 70cm maita. Tulee hyppyri tielle ojan kohdalle. Tapauskohtaisesti...

Rummun materiaaliin kannattaa satsata, koska on sitten moninkerroin kalliimpaa uusia rumpu, kun on ensin ostanut halvimman/heikoimman mahdollisen "peltitorven".

Alkuperäinen kirjoittaja ei maininnut nykyrummun kunnosta muuta kuin liian pieni, mutta jos se on hyväkuntoinen, niin tosiaan toisen putken laittaminen hieman ylemmäs on hyvä idea. Toinen putki voi olla esim. 400mm halkaisijaltaan ja materiaali muovia. Tätä tapaa käytetään ainakin silloin, kun on pelko paantamisesta.

Lue lisää

Nykyinen rumpu on betonia ja sen pitäisi olla hyväkuntoinen, vaikka sen asentamisesta onkin kulunut jo kauan aikaa, yli kolmekymmentä vuotta. Se on jo painunut jonkin verran ojan pohjaa matalammalle, joten siinä mielessä toisen rummmun asentaminen eri korkeudelle olisi tosi helppoa. Kuinka lähelle/kauas entistä rumpua se kannattaisi asentaa?

Rumpu taitaa jäätyä umpeen talvisin, ja siitäkin syystä se ei vedä sitten keväisin kaikkia tulvavesiä.