Mitkä ovat sumun määreitä? Wikipedia oli aika niukka tiedoistaan. Fysiikka ei ole vahvin lajini ja ajattelin siksi kysellä asiaa täältä.
Voinko jollain anturilla todeta sumun, ilman että olen paikan päällä? Kenties kosteus- ja lämpömittarin yhdistelmällä tai jollain vastaavalla? Ilmankosteushan voi olla korkea, ilman että on sumua.
Kiitos jo etukäteen vastauksista.
Voinko jollain anturilla todeta sumun, ilman että olen paikan päällä? Kenties kosteus- ja lämpömittarin yhdistelmällä tai jollain vastaavalla? Ilmankosteushan voi olla korkea, ilman että on sumua.
Kiitos jo etukäteen vastauksista.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Näkyvyys on perinteinen tapa sumun ilmaisemiseksi. Se tosin toimii lähinnä valoisaan aikaan ja vaatii pitkän mittausmatkan.
Jos näkyvyys on esim. alle kilometrin niin sumua on, ellei sitten sada niin rajusti että näkyvyys putoaa sen vuoksi.
onkin juuri se, että näkyvyyden mittaaminen pitäisi onnistua alle puolen metrin matkan. Ehkä juuri optisella anturilla onnistuisi kuitenkin mitata ja tulokset analysoida tarkemmin. Pahoin pelkään, ettei tuolla etäisyydellä vain tule onnistumaan.
Kiitos vastauksestasi!
ilmassa leijuvia vesipisaroita, jotka eivät tipu alas yhtä nopeasti kuin sadepisarat. No, tihkusade on rajatapaus.
Mutta oleellista on siis tuo leijuminen ilmavirtauksen mukana.
Pisarat siroavat valoa. Rakenna sellainen optinen mittausjärjestelmä, joka mittaa valon sirontaa. Suojaa systeemi sellaisella katoksella, joka ei häiritse ilmavirtauksia, mutta estää kuitenkin sadepisaroiden osumisen mittalaitteistoosi (katos siis riittävän ylhäällä).
Haittana voi olla esim siite- yms. pöly ja vaikkapa savu , jotka myös siroavat valoa. Mutta ehkä pölyjen (savua lukuunottamatta) hiukkasmäärä on niin paljon pienempi/tilavuusyksikkö, että voit eliminoida sen. Toisaalta pöly leijailee juuri kuivalla kelillä ja painuu maahan sumuisessa säässä, joten voinet päätellä hiukkasten laadun melko luotettavasti kosteusmittarin lukeman perusteella. Koska sumu kastelee pintoja, niin kosteusmittaus voisi perustua pinnankosteuden mittaukseen. Pinnat märkinä ja hiukkasmäärä iso = sumu. Pinnat märkinä, ei hiukkasia = suuri ilmankosteus ilman sumua l. ns kastepisteilmiö.
>
En tiedä sinänsä sumun määritelmää, mutta eihän nuo pisarat tipu välttämättä ollenkaan. Vasta olosuhteiden muutos saa ne satamaan.
Sumun määritelmä voisi olla aerosooli ilman kanssa, jossa toinen komponentti on nestemäinen (tosiaan, onhan niitä muitakin sumuja kuin vedestä muodostuva). Määritelmään voisi lisätä vielä, että "pysyvä sooli" - sitten se olisi ainkin yksiselitteinen. Tosiaan nestepartikkeleiden lämpöliike, brownian motion, voi olla suurempi kuin painovoiman vaikutus, joten sumu ei välttämättä painu maata kohti.
Kai noille ilmassa pyöriville vesipisaroille on olemassa jonkinlainen kokoraja, josta riippuen pisaroita voidaan kutsua sumuksi.
Onhan jokin kokoraja olemassa myös sille, kondensoituuko sumu. Tosin se taitaa harmi kyllä olla esim. lämpötilan funktio.
Mittaa alle puolen metrin matkalta. Pitääkö tulos laajemmalti paikkaansa riippuu olosuhteiden homogeenisyydestä.
En ole varma mittausmenetelmästä, mutta laseria käytetään ja epäilen mittauksen liittyvän sirontaan.
Itse asiassa kiitos kaikille vastanneille, asiallista toimintaa!
Vaisalan toiminnasta tuli dokumentti viime jouluna, muttei siinä juuri teknisiin ratkaisuihin pureuduttu.
Laseria/optista anturiakin olen miettinyt. Esim. valon läpäisyn mittaus, mutta tuntuu vain, että lyhyt matka ei aiheuta esteitä signaaliin. Mietin sitenkin, että olisi optinen anturi/laser, sekä kosteus- ja lämpötila-anturi ja näille antaisi ohjearvot joilla kehittäisi On/Off kytkennän. Eli kun kosteus olisi korkea, lämpötila enemmän kuin -1, ja optisen anturin signaali heikko (olettaen että osaisi erotella näkyvyyttä) antaisi kaikki anturit läpimenosignaalin. Toisaalta, tuossa taitaa olla tuo lämpötilan mittaus turha, vai kuinka paljon kosteutta voi olla -1 asteen lämpötilassa? Olikohan tarpeeksi sekavasti ilmaistu? :D
"Toisaalta, tuossa taitaa olla tuo lämpötilan mittaus turha, vai kuinka paljon kosteutta voi olla -1 asteen lämpötilassa?"
En tuosta kosteudesta ole varma, mutta mikäli laserin/optisen anturin mittaus perustuu valon dispersioon, niin jääkiteet saattavat aiheuttaa samanlaisen dispersion kuin sumupisarat.