Kunnan ulkoistaessa toimintojaan todellakin on niin merkillinen tilanne, että kaikki saattavat voittaa!
Ainoita häviäjiä ovat ammattitaidottomat, laiskat paskanjauhajat, jotka piiloutuvat kunnan raskaan byrokratian taakse suojatyöpaikkaansa.
Kunnissa on myös päteviä ihmisiä töissä ja he maksavat ahkeroinnillaan epäpätevien palkat!
Kunnissa on paljon pikku johtajaa ym. ei-tuottavaa työntekijää.
Kunnissa on epämoderneja, tehottomia ratkaisuja ja työtapoja. Investoinnit moderniin teknologiaan ja työtapoihin saattavat puuttua. Kyllähän te tiedätte kuinka edistyksellisiä kunnat näissä asioissa osaavat olla...
Kunnissa saattaa olla usein paljon ylimääräistä "tauhkaa", joka luonnollisesti heijastuu kustannuksiin. Byrokraattiset säädökset saattavat estää joustavan ja tehokkaan toimintatavan, joka säästää kustannuksia.
Kuntien kyky käyttää tilanteen mukaan erikoisresursseja ja tiettyihin asioihin erikoistuneita ammattilaisia on yleensä heikko. Yksityinen osaa tämän usein tämän paremmin, onhan hän itsekin ulkoistamisen ammattilainen. Tuskinpa joku hoiva-alan ulkoistusammattilainen rupeaa kirjanpitoa opettelemaan vaan se työ ostetaan sieltä mistä edukkaimin ja tehokkaimmin saadaan. Kunnilla sitävastoin on tapana palkkailla kirjanpitoon täyspäiväisiä ihmisiä, jotka sitten tekevät töitä 0-100% käyttöasteella. Vaikkei töitä olisi kuin 80%, niin täysi hinta menee. Jo noissa pienissä asioissa tulee huomattavia säästöjä yksityisen eduksi.
Talouden laskentoa tuntemattomat ihmiset jankkaat aina "voitosta". Kuulemma yksityinen ei voi kuntaa päihittää, kun yrittäjän on tehtävä "sitä" voittoa. Kyseinen jankutus perustuu huonoon osaamiseen yritystaloudesta. Ensinnäkin, yksityinen toimija on tehokkaampi kuin kunta. Tehokkuus ei tarkoita sitä, että henkilökunta juoksee hullun lailla vaan sitä, että turha pyörittely karsitaan pois ja asiat hoidetaan särmästi. Tämä aspekti kunnista ja valtiolta puuttuu usein lähes täysin. Yrityksissä toimintaa ohjaa taloudellinen tulos ja nykykapitalismi on jo niin pitkällä, että se tiedetään, että työntekijä on pakko pitää tyytyväisenä tai pääoman tuotto tippuu. Kunnissa ei tällaisilla asioilla ole mitään merkitystä, koska kuntien hankkeita ohjaa aivan muut asiat kuin eurot. Työntekijää saa kunnassa v:tuttaa vaikka kuinka paljon, kuntatalouden päättäjää tämä ei yleensä sellainen kiinnosta. Kuntatalouden "tulos" kun syntyy kuntalaisia pakkoverottamalla ja rahat pannaan joka vuosi menemään, oli aihetta tai ei.
Vielä sananen siitä "voitosta". Voittohan ei ole mitään "hupi" rahaa joka menee yrittäjän taskuun noin vain vaan se on rahaa, joka tarvitaan yrityksen kehittämiseen. Aivan samalla tavalla "voittoa" on tuotettava yleishyödyllisten yhteisöjenkin. Organisaatio, joka ei tuota voittoa, ei kykene uudistumaan ja kehittymään. Voitto on mystinen sana suomeksi. Parempi olisikin puhua "sijoittajan palkasta" ja tulevaisuuspotista. Sijoittaja vaatii tuoton myös kuntataloudessa investoinneilleen. Kukaan ei lainaa pääomantekijöitä ilmaiseksi (ei voi lainata!). Yrityksessä vain tuo tuotto on tuotu läpinäkyväksi, koska terveessä yrityksessä ainakin joinakin vuosina on tuotettava ylijäämää. Muuten homma kuihtuu.
Onko sellainen siis mahdollista, että kunta ulkoistaa jonkun toimintonsa ja työntekijät siirtyvät yksityisen palveukseen tekemään samoja töitä. Loppupeleissä todetaan, että kustannukset kuntaan päin ovat pysyneet samoina, kuntalaiset ovat kokeneet virkeän innovatiivisen yrittäjän toimivan enemmän asiakaslähtöisesti ja palvelun parantuneen. Lisäksi, jopa työntekijät ovat tyytyväisempiä kuin ennen. Raskassoutuinen byrokratia on tiessään, töissä keskitytään työn kannalta oleellisiin asioihin, töitä saa tehdä moderneilla vehkeillä ja koulutukseen pääsevät muutkin kuin vain "päälliköt ja johtajat"! Palkkaa on saman verran kuin ennenkin, mutta työsuhde-etuuksissa noterataan autoetu, lounasseteli ja vapaa terveydenhuolto? Taikuuttako? Lisäksi töitä saa tehdä enemmän silloin kuin itselle sopii ja työnantajan kanssa voi jopa neuvotella. Työnantaja kyselee välillä aidon huolestuneesti, että onhan kaikki varmasti hyvin....Työpaikalla on yhtä-äkkiä tuntu, että omiin työasioihin VOI työntekijäkin aidosti vaikuttaa! Merkillistä? Miten tuo kaikki on mahdollista!
Helppoa. Ensinnäkin. Kunnissa ym. raskassoutuisissa organisaatioissa on organisaatiotasot täynnänsä tyhjäntoimittajia ja pikkupäälliköitä, jotka eivät oikeasti tee mitään tuottavaa. Heitä ei välttämättä ole edes valittu työhönsä pätevyyden vaan sopivuuden perusteella (heillä on oikea puolueen jäsenkirja, oikea sukulaisuussuhde, kaveri valtuustossa tai jotain muuta typerää).
Myös työntekijöiden joukossa on työtä vieroksuvia luusereita. Kaikkien noiden kuhilaiden palkan joutuu työtä iloisella mielellä ahkeroiva kuntaosaaja maksamaan! Yksityisellä töitä tehdessä kuhilaita ei ole.
Yksityisellä on yleensä myös enemmän keskitytty siihen, että hommat hoidetaan asiallisesti. Käytössä on viimeisimmät työmenetelmät ja teknologiat. Se mikä on järkevää, se on käytössä työpaiklla heti. Siitä ei tarvitse politikoida. Se voidaan hankkia, jos siitä on hyötyä ja se maksaa itsensä takaisin. Kuntataloudessa näin ei välttämättä voida tehdä. Investoinnit pitää suunnitella vuosikaupalla etukäteen. Budjetteja laaditaan. Mikä ei ole budjetissa, sitä ei voida hankkia. Olkoon kuinka hyödyllinen työkaluta tahansa. Jos se oikeasta työnteosta vieraantunut suunnittelupäällikkö ei hoksannut sitä viime vuonna esittää budjettiin, niin siinähän olet vuosimallia 50 olevan remingtonisi kanssa ja teet työt sillä.
Toisaalta kunnassa saattaa olla joskus taas turhia leluja. Joku tekninen työpäällikkö jossain on ihastunut johonkin leluun, jota harvoin tarvitaan. (tai sitä voi käyttää työnjohtajan omassa kesämökkiprojektissa tms :) Sellainen kallis lelu on kuntaan hankittu, vaikkei sille juuri ole käyttöä. Yksityisessä yrityksessä tuollainen kampe liisattaisiin, lainattaisiin tai vuokrattaisiin lyhytaikaisesti. Mutta ei välttämättä kunnassa, jossa puuttuu rengiltä isäntä.
Lopuksi, Suomen lainsäädäntö on niin kierosti laadittu, ettei tietyn rajan jälkeen työntekijälle kannata välttämättä kaikkea työntää palkkana. Jokainen meistä tarvitsee yleensä autoa. Hyvä, annetaanpa sitten autoetu. Molemmat säästävät heti raha ja veroihin menee vähemmän! Autoetu on työntekijällekin vaivaton. Joka kolmas vuosi uusi pirssi alla! Huolloista ja kunnossapysymisestä vastaa leasingyhtiö. Voisiko vaivattomampaa olla ja palkkakin parani kun jäi itseltä autonpitämisen vaiva pois.
Syödäkin pitää joka päivä. Käteen lounasseteleitä. Jälleen molemmat voittavat kuin jos työntekijälle yritettäisiin maksaa lisää palkkaa niin, että sillä saa sen 5-7 euron lounaan irti nettopalkalla. Näin toimii Suomen verotus.
Lopuksi, mistäkö tiedän kaiken tämän? Miksi tiedän, miltä kunnassa kyyhöttävältä harmaavarpuselta tuntuu? Miksi hän pelkää kunnan ulkopuolista maailmaa ja miksi hän kuvittelee ulkoistetun palvelutoiminnon olevan hänelle helvetin?
Siksi tiedän,että olin kerran itsekin tuo harmaavarpunen. Kuvittelin, että yksityisellä puolella "tehokkuus" tarkoitti sitä, että kieli vyön alla juostaan ja käteen tulee hädintuskin nälkäkuolemalta pelastava palkka. Toisin on asiat. Lungimpaa ja motivoivampaa se työ täällä yksityisellä on! Ainoastaan sellaisella on pelättävää, joka ei osaa hommiaan tai ei viitsi tehdä mitään. Heille ei tässä mallissa ole mitään muuta kuin hävittävää.
Oletko voittaja vaiko luuseri? Äänestä sen mukaan.
Ainoita häviäjiä ovat ammattitaidottomat, laiskat paskanjauhajat, jotka piiloutuvat kunnan raskaan byrokratian taakse suojatyöpaikkaansa.
Kunnissa on myös päteviä ihmisiä töissä ja he maksavat ahkeroinnillaan epäpätevien palkat!
Kunnissa on paljon pikku johtajaa ym. ei-tuottavaa työntekijää.
Kunnissa on epämoderneja, tehottomia ratkaisuja ja työtapoja. Investoinnit moderniin teknologiaan ja työtapoihin saattavat puuttua. Kyllähän te tiedätte kuinka edistyksellisiä kunnat näissä asioissa osaavat olla...
Kunnissa saattaa olla usein paljon ylimääräistä "tauhkaa", joka luonnollisesti heijastuu kustannuksiin. Byrokraattiset säädökset saattavat estää joustavan ja tehokkaan toimintatavan, joka säästää kustannuksia.
Kuntien kyky käyttää tilanteen mukaan erikoisresursseja ja tiettyihin asioihin erikoistuneita ammattilaisia on yleensä heikko. Yksityinen osaa tämän usein tämän paremmin, onhan hän itsekin ulkoistamisen ammattilainen. Tuskinpa joku hoiva-alan ulkoistusammattilainen rupeaa kirjanpitoa opettelemaan vaan se työ ostetaan sieltä mistä edukkaimin ja tehokkaimmin saadaan. Kunnilla sitävastoin on tapana palkkailla kirjanpitoon täyspäiväisiä ihmisiä, jotka sitten tekevät töitä 0-100% käyttöasteella. Vaikkei töitä olisi kuin 80%, niin täysi hinta menee. Jo noissa pienissä asioissa tulee huomattavia säästöjä yksityisen eduksi.
Talouden laskentoa tuntemattomat ihmiset jankkaat aina "voitosta". Kuulemma yksityinen ei voi kuntaa päihittää, kun yrittäjän on tehtävä "sitä" voittoa. Kyseinen jankutus perustuu huonoon osaamiseen yritystaloudesta. Ensinnäkin, yksityinen toimija on tehokkaampi kuin kunta. Tehokkuus ei tarkoita sitä, että henkilökunta juoksee hullun lailla vaan sitä, että turha pyörittely karsitaan pois ja asiat hoidetaan särmästi. Tämä aspekti kunnista ja valtiolta puuttuu usein lähes täysin. Yrityksissä toimintaa ohjaa taloudellinen tulos ja nykykapitalismi on jo niin pitkällä, että se tiedetään, että työntekijä on pakko pitää tyytyväisenä tai pääoman tuotto tippuu. Kunnissa ei tällaisilla asioilla ole mitään merkitystä, koska kuntien hankkeita ohjaa aivan muut asiat kuin eurot. Työntekijää saa kunnassa v:tuttaa vaikka kuinka paljon, kuntatalouden päättäjää tämä ei yleensä sellainen kiinnosta. Kuntatalouden "tulos" kun syntyy kuntalaisia pakkoverottamalla ja rahat pannaan joka vuosi menemään, oli aihetta tai ei.
Vielä sananen siitä "voitosta". Voittohan ei ole mitään "hupi" rahaa joka menee yrittäjän taskuun noin vain vaan se on rahaa, joka tarvitaan yrityksen kehittämiseen. Aivan samalla tavalla "voittoa" on tuotettava yleishyödyllisten yhteisöjenkin. Organisaatio, joka ei tuota voittoa, ei kykene uudistumaan ja kehittymään. Voitto on mystinen sana suomeksi. Parempi olisikin puhua "sijoittajan palkasta" ja tulevaisuuspotista. Sijoittaja vaatii tuoton myös kuntataloudessa investoinneilleen. Kukaan ei lainaa pääomantekijöitä ilmaiseksi (ei voi lainata!). Yrityksessä vain tuo tuotto on tuotu läpinäkyväksi, koska terveessä yrityksessä ainakin joinakin vuosina on tuotettava ylijäämää. Muuten homma kuihtuu.
Onko sellainen siis mahdollista, että kunta ulkoistaa jonkun toimintonsa ja työntekijät siirtyvät yksityisen palveukseen tekemään samoja töitä. Loppupeleissä todetaan, että kustannukset kuntaan päin ovat pysyneet samoina, kuntalaiset ovat kokeneet virkeän innovatiivisen yrittäjän toimivan enemmän asiakaslähtöisesti ja palvelun parantuneen. Lisäksi, jopa työntekijät ovat tyytyväisempiä kuin ennen. Raskassoutuinen byrokratia on tiessään, töissä keskitytään työn kannalta oleellisiin asioihin, töitä saa tehdä moderneilla vehkeillä ja koulutukseen pääsevät muutkin kuin vain "päälliköt ja johtajat"! Palkkaa on saman verran kuin ennenkin, mutta työsuhde-etuuksissa noterataan autoetu, lounasseteli ja vapaa terveydenhuolto? Taikuuttako? Lisäksi töitä saa tehdä enemmän silloin kuin itselle sopii ja työnantajan kanssa voi jopa neuvotella. Työnantaja kyselee välillä aidon huolestuneesti, että onhan kaikki varmasti hyvin....Työpaikalla on yhtä-äkkiä tuntu, että omiin työasioihin VOI työntekijäkin aidosti vaikuttaa! Merkillistä? Miten tuo kaikki on mahdollista!
Helppoa. Ensinnäkin. Kunnissa ym. raskassoutuisissa organisaatioissa on organisaatiotasot täynnänsä tyhjäntoimittajia ja pikkupäälliköitä, jotka eivät oikeasti tee mitään tuottavaa. Heitä ei välttämättä ole edes valittu työhönsä pätevyyden vaan sopivuuden perusteella (heillä on oikea puolueen jäsenkirja, oikea sukulaisuussuhde, kaveri valtuustossa tai jotain muuta typerää).
Myös työntekijöiden joukossa on työtä vieroksuvia luusereita. Kaikkien noiden kuhilaiden palkan joutuu työtä iloisella mielellä ahkeroiva kuntaosaaja maksamaan! Yksityisellä töitä tehdessä kuhilaita ei ole.
Yksityisellä on yleensä myös enemmän keskitytty siihen, että hommat hoidetaan asiallisesti. Käytössä on viimeisimmät työmenetelmät ja teknologiat. Se mikä on järkevää, se on käytössä työpaiklla heti. Siitä ei tarvitse politikoida. Se voidaan hankkia, jos siitä on hyötyä ja se maksaa itsensä takaisin. Kuntataloudessa näin ei välttämättä voida tehdä. Investoinnit pitää suunnitella vuosikaupalla etukäteen. Budjetteja laaditaan. Mikä ei ole budjetissa, sitä ei voida hankkia. Olkoon kuinka hyödyllinen työkaluta tahansa. Jos se oikeasta työnteosta vieraantunut suunnittelupäällikkö ei hoksannut sitä viime vuonna esittää budjettiin, niin siinähän olet vuosimallia 50 olevan remingtonisi kanssa ja teet työt sillä.
Toisaalta kunnassa saattaa olla joskus taas turhia leluja. Joku tekninen työpäällikkö jossain on ihastunut johonkin leluun, jota harvoin tarvitaan. (tai sitä voi käyttää työnjohtajan omassa kesämökkiprojektissa tms :) Sellainen kallis lelu on kuntaan hankittu, vaikkei sille juuri ole käyttöä. Yksityisessä yrityksessä tuollainen kampe liisattaisiin, lainattaisiin tai vuokrattaisiin lyhytaikaisesti. Mutta ei välttämättä kunnassa, jossa puuttuu rengiltä isäntä.
Lopuksi, Suomen lainsäädäntö on niin kierosti laadittu, ettei tietyn rajan jälkeen työntekijälle kannata välttämättä kaikkea työntää palkkana. Jokainen meistä tarvitsee yleensä autoa. Hyvä, annetaanpa sitten autoetu. Molemmat säästävät heti raha ja veroihin menee vähemmän! Autoetu on työntekijällekin vaivaton. Joka kolmas vuosi uusi pirssi alla! Huolloista ja kunnossapysymisestä vastaa leasingyhtiö. Voisiko vaivattomampaa olla ja palkkakin parani kun jäi itseltä autonpitämisen vaiva pois.
Syödäkin pitää joka päivä. Käteen lounasseteleitä. Jälleen molemmat voittavat kuin jos työntekijälle yritettäisiin maksaa lisää palkkaa niin, että sillä saa sen 5-7 euron lounaan irti nettopalkalla. Näin toimii Suomen verotus.
Lopuksi, mistäkö tiedän kaiken tämän? Miksi tiedän, miltä kunnassa kyyhöttävältä harmaavarpuselta tuntuu? Miksi hän pelkää kunnan ulkopuolista maailmaa ja miksi hän kuvittelee ulkoistetun palvelutoiminnon olevan hänelle helvetin?
Siksi tiedän,että olin kerran itsekin tuo harmaavarpunen. Kuvittelin, että yksityisellä puolella "tehokkuus" tarkoitti sitä, että kieli vyön alla juostaan ja käteen tulee hädintuskin nälkäkuolemalta pelastava palkka. Toisin on asiat. Lungimpaa ja motivoivampaa se työ täällä yksityisellä on! Ainoastaan sellaisella on pelättävää, joka ei osaa hommiaan tai ei viitsi tehdä mitään. Heille ei tässä mallissa ole mitään muuta kuin hävittävää.
Oletko voittaja vaiko luuseri? Äänestä sen mukaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
ja paljon.
Luin koko kirjoituksesi läpi.. mutta on sanottava että asiaa puhuit. Olen kanssasi tismalleen samaa mieltä.
Itse inhoan ylikaiken vasemmistolaista ajettelumallia, jossa kaikki palvelut tulisi tuottaa kunnallisella tasolla. Tuo malli ei missään nimessä ole kannattavaa yhteiskunnalle.
Yksityistäminenhän ei tarkoita automaattisesti palveluiden karsimista kuten jo totesitkin. Kaupungilla tai kunnalla on yksityisen palveluntuottajan asiakkaana oikeus vaatia parempaa, jos on aihetta.
Kunnallisesti tuotetun palvelun asiakkailla, eli veronmaksajilla on myös oikeus vaatia parempaa mutta onko siitä mitään hyötyä?
En ole itse koskaan työskennellyt kunnallisessa tai valtionleivissä, ellei asevelvollisuutta lasketa joten minun on vaikea sanoa millaista nk. suojatyöpaikassa on olla töissä.
Oma työkokemukseni on yksityisellä sektorilla (alaa mainitsematta) ja onhan puutteita täälläkin, mutta niihin on työntekijänä helppo puuttua ja vaikutukset näkyy kohtuullisen nopeasti.
Suuryrityksissä porukka on etääntynyt oikeasta rahan- ja työnteosta sen verta, että sieltä löytyy tyhjäntoimitusta ihan kuten kunnistaki. Ainaki hyvinä aikoina. Tosin isot firmat tekkee kuokalla rahhaa ja joka väittää että OKTO:lla ei pääse palkoile ei käsitä asioista mithään
Mutta on niitä muitaki kuin suuri firmoja ja pienissä hyvinhoijetuissa firmoissa työntekijä on rohki tärkeä ihminen. Siitä piethään tarkka huoli, sehän on yrittäjänkin leipä kiinni siitä että työntekijä tekkee töitä iloisella asentheela. Ei pyrokratiat ressaa pikkufirmoissa, päätöksenteko on tehokasta ja suoraa. Mutta jos haluaa töitä vältellä, niin tietenki jossaki isossa paikassa on enempi nakkisuojia jonne voipi paeta töitänsä jos ei niitä hallitte.
Kunnista lähtee 2 vuoden aikana 100000 ihmistä pois. Mistäpä löytyy sillekki työlle tekijät? Ei nykyajan nuoret tekijät halua harhmaiksi virkamiehiksi
Minusta on ollut suorastaan uskomattoman hauskaa lueskella tiedotusvälineitä, kun siellä hallitus ja kuntajohtajat perustelevat palkankorotuksiaan sillä, että niillä saadaan houkuteltua virkamiehiksi "paras"aines. Ajatelkaas, että miten meille oikeasti kävisi, jos parhaat tekijät hakeutuisivatkin esim. kuntasektorille eikä vaikkapa Nokialle! Olisi jäänyt jokunet keksintö keksimttä!!