Oletteko kukaan tänä syksynä nähneet revontulia Helsingissä?
Tampereella niitä on kuulemma ollut, myös tänä iltana.
Kaiholla muistelen Oulun opiskeluaikoja... nykyisin saa aika harvoin ihailla tuota luonnonnäytelmää.
Tampereella niitä on kuulemma ollut, myös tänä iltana.
Kaiholla muistelen Oulun opiskeluaikoja... nykyisin saa aika harvoin ihailla tuota luonnonnäytelmää.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Tänään aamuyöllä ainakin Espoon taivaalla oli voimakas revontulinäytelmä. Himmeä Otavan korkeudella ollut kaari voimistui ja hajosi kirkasvaloisiksi ja vilkkaasti liikkuviksi sädekimpuiksi. Väri oli pääosin vihreä. Voimakkaimpien säteiden liikkeen etureunan suunnassa oli osanssinkeltaista sävyä. Aktiivinen vaihe kesti vain joitakin minuutteja ja hajosi lepattavaksi läiskiksi ja valoaalloiksi, jotka lähtivät kaaresta ylöspäin.
Joitakin muitakin kertoja tänä syksynä on sattunut silmiin joitakin aika vaatimattomia revontulia .
Parhaillaan Auringossa on vuoden suurin auringonpilkku ja aurinko on aktiivinen, joten revontulet ovat edelleen mahdollisia Etelä-Suomea myöten.
Selkeinä iltoina kannattaa pitää pohjoista horisonttia silmällä. Aktiivivaiheet ovat yleensä lyhyitä, eikä niitä helposti pääse näkemään, kuin sitkeällä tuijotuksella (taivasta tai netin magneettikenttämittareita)
muutama vuosi sitten Tampereella, seisoin kuin jonkin kirkon kupolin alla, taivas todella näytti siltä, tosi hienolta, harmi ettei ollut kameraa(koiran kanssa lenkillä), mutta pysähtymään sai lähes puoleksi tunniksi, mahtavia nuo revontulet, varsinkin kun osuu suoraan pään päälle.
Eilen puoliltapäivin tapahtui Auringossa voimakas purkaus, joka suuntautuu suoraan Maata kohti. Hiukkaspilven arvioidaan törmäävän Maan magneettikenttään huomenna, jolloin on mahdollisuuksia hyvin voimakkaisiin revontuliin.
Nyt juuri parhaillaan Auringossa tapahtuu hyvin voimakas räjähdys. Näyttäisi olevan tämän auringonpilkkujakson voimakkaimpia (n. X5-flare).
Äskeinen leimahdus näyttäisi olevan tämänhetkisten havaintojen mukaan hyvin tarkkaan yhtä voimakas kuin voimakkain olemassaolevan mittaushistorian aikana mitattu.
Reaaliaikainen graafi:
http://www.sec.noaa.gov/rt_plots/xray_5m.html
historiavertailu:
http://sec.noaa.gov/ftpdir/plots/2000_plots/xray/20000715_xray.gif
Tämänpäiväisen laskeutumisnopeus on hieman nopeampi.
Aurinkotaulukoiden pääsivu:
http://sec.noaa.gov/ftpmenu/plots.html
Se maksiflare liittyi toiseen jättiläispilkkuun 486, mikä on vasta kömpimässä esiin Auringon reunan takaa ja jos jotain hiukkasia pöllähti, ne menevät aivan eri suuntaan kuin Maa. Äkäinen pilkku räpsytti eilenkin aivan laidalla jo neljä M-flarea (3.7, 1.7, 1.7, 9,9). Suurempi jättiläispilkku 484 on keskellä Auringon naamataulua ja olemukseltaan rauhallisempi.
Avaruussäiden sivulla odoteltiin aivan hurjia revontuliilmiöitä jo tälle päivälle, mutta mangneettikenttien viivat ovat olleet lähes suoraa viivaa koko päivän, joten ei toistaiseksi mitään pikaisia spektaakkeleja.
Suunnilleen näihin aikoihin. Ainakin magneettikenttien mukaan. Hiukkaspilvi saapui tunti sitten (ei kovin voimakkaana), mutta magneettikentät olivat silloin vielä 'väärinpäin', eikä hiukkasryöppy päässyt maan magneettikentän sisälle. Puolisen tuntia sitten kenttien suunta vaihtui ja 'latautuminen' alkoi ja kentän voimakkuus kasvaa.
Harmillisesti vain melkein koko Suomi näyttää olevan sääkarttojen mukaan pilvien peitossa, joten mitään ei näy. Pohjanmaalla on pieni selkeä läiskä, mikä liikkuu etelään päin.
Tampereella tuli pilvet eteen ja lumisade kaupan päälle;( Tarkoitus kuitenkin on seurailla ilmiötä ja kokeilla uutta digikameraa jolla pitäisi voida ottaa hyvää kuvaa myös aikas hämärässä, ohjeessa puhutaan jotain jopa pimeässä kuvaamisesta...
Seitsemältä kansainvälistä aikaa oli hienoisesti X-tasoinen flare ja Sohon ottamassa kuvassa näkyy kuin loikkaavan hirven muotoinen kirkas valoläiskä pilkun 286 paikkeilla aikaan [ 2003/10/26 07:00:14 ]
http://umbra.nascom.nasa.gov/images/latest_eit_171.gif
En tiedä, mihin arkistoon kuva siirtyy, kun seuraava kuva päivittää maiseman.
S24:n systeemi tuntuu tänään oikuttelevan, eivätkä uudet viestit tule näkyviin.
on koe, tuleeko näkyviin...?
joidenkin palstojen kohdalta vähän aikaa, nyt pitäis taas pelata, toistaiseksi...
Alla oli reilun tunnin aikana noussut hidas flare aivan X-tason tuntumaan jonka pälle rämähti viitisen minuuttia sitten toinen päälle ja yhteistulos meni jo yli X-tason ja on menossa taulukossaa nimeämättömällä osuudella (liekö P) korkeudella melkein P2 tasolla jo.
Taulukoissa ei näy olevan asteikkoja olemassa niin korkealle. Viiden minuutin erityisflare sivulla
http://www.ips.gov.au/Main.php?CatID=5&SecID=1&SecName=Solar Conditions&SubSecID=3&SubSecName=X-Ray Flux
Current Flux Value
Solar X-ray Flux at 28 10 2003 1109 UT: Y1.7 rising (GOES 12)
ja
Current Flux Value
Solar X-ray Flux at 28 10 2003 1114 UT: Y1.5 falling (GOES 12)
Huippuarvo päässee kaikille kaikille avaruusaiheisille sivuille aikaa myöten.
Speisweatherilla ei tunneta flarejen Y-luokitusta, koskapa jatkavat X:ää yli kympin logaritmirajan.
Jupiterin kokoinen jättipilkku jatkaa kasvuaan (pilkku näkyy paljain silminkin ohuen sumupilven läpi). Leimahdus tapahtui sen maisemissa ja massapilvi lähti maan suuntaan. Leimahduksen röntgensäteily kohosi n. puolimiljoonakertaiseksi kahden viikon takaiseen hiljaiseloon verraten. Pilkkulukukin on noussut kymmenkertaiseksi.
Flaren jälkeen energisten protonien tiheys maan maisemissa nousi noin kymmentuhatkertaiseksi,mikä tyrmäsi lukuisia satelliittien mittalaitteita tajuttomiksi (kuten aurinkotuuli ja protonilaskuri). Magneettikenttien suuntaus muuttui revontulille otolliseksi puolisen tuntia flaren jälkeen. Kannattanee pitää taivaita silmällä, jos selkeitä öitä piisaa.
Maailmalla seuraillaan aurinkoilmiöitä intensiivisesti, koskapa monille aurinkosivuille pääseminen on äärinihkeää aktiivisimpien ilmiöiden aikaan.
Hiukkaspilven iskuaallon törmäys tapahtunee keskiviikon ja torstain välisenä yönä, jolloin revontulien riehunta saattaa olla spektaakkelimaista.
Massapilven nopeus on niin hurja, että se saavuttaa Maan jo huomenna (Keskiviikkona) aamupäivällä, eikä päivällä näy mitään taivaanvaloja. Toivoa olisi vain, jos pilvi hidastaisi huomattavasti vauhtiaan avaruudessa ja saapuisi vasta illaksi.
Vertailukäyriä eliselle ja 2001:lle
http://sec.noaa.gov/ftpdir/plots/2003_plots/xray/20031029_xray.gif
http://sec.noaa.gov/ftpdir/plots/2001_plots/xray/20010403_xray.gif
Ekarevontulet menivät Amerikan harakoille pari tuntia sitten. Kuulostellaan jatkoja.
Revontulia on ollut koko päivän taivas täynnään. Näkemisen ongelmana vain päivänvalo ja pilvet. Selkeätä löytynee nyt illalla vain Oulun ja Lapin lääneissä paikoitellen. Baltiasta lähestyy Kaakkois-Suomea ehkä selkeämpi läiskä, Itämerellä on toinen ohutpilvinen alue, mikä saattaa tulla Lounais-Suomeen tai ainakin saaristoon.
Kuvia komeista revontulista tulee sivulle:
http://science.nasa.gov/spaceweather/aurora/gallery_01oct03_page3.html
Itämeren taivasläiskä ajelehti joksikin aikaa Espoon päälle. Revontulikaari oli kaukana eteläisellä taivaalla Marsin korkeudella. Keskitaivaalla oli hajanaisia sädekimppuja, jotka rakentelivat koronaa. Pilvipalleroiden tullessa takaisin, niiden väleistä näkyi aktivoituvan alimyrskyn kareet. Vihreitä ja violetin sinisiä valoläiskiä vilahteli kiivaasti ympäri taivasta, taisivat olla nauhoja ja verhoja.
Sitä huikean komeata revontulinäytelmää vilahteli pieni hetkonen Espoonkin taivaalla. Lännestä valui paikalle pieni selkeän sään alue kello 23:n aikaan illalla, jolloin lähes koko taivas hehkui voimakkaan punaisena etelän puolella. Matalalla eteläisessä horisontissa näkyi vihreätä vilkkaampaa säteilyä. Punainen revontulivalo hitaammin virityksestä purkautuvana muodostaa yleensä suuria pintoja.
Punaisten revontuliläikkien paikat ja kirkkaudet vaihtelivat verkkaisesti. Puolen tunnin kuluttua pilvisyys peitti jälleen taivaan.
Tällä kertaa lähtötaso oli alempana, joten ei tule yhtä korkeata. Nyt on menossa X7-korkeuksissa ja yksi numero lisää. Perästä selviää sitten, minkä pilkun vierestä pöllähti, että onko suunta tämä. Vielä yksi pykälä lisää, jo X9.
Toinen taulukko on jäljessä:
Solar X-ray Flux at 29 10 2003 2044 UT: X5.1 rising (GOES 12)
Samaten myöhemmin selviää, kuinka sakea pilvi irtosi mukaan. Nyt se meni jo laidan yli Y-puolelle:
Solar X-ray Flux at 29 10 2003 2049 UT: Y1.0 rising (GOES 12)
Joten revontulimelskeet jatkuvat, kunhan vain tulisi selkeitä säitä.
Eikä päiväjärjestykseen palanneide korkeaenergisten protonien käyrät osoita kovin jyrkkiä lentoonlähdön merkkejä, joten vaikutukset jäänevät laimeammiksi, kuin edellisen tapauksessa. Jonka revontulet kävivät huitelemassa Keski-Euroopassa lähellä viidettäkymmenettä leveyspiiriä.
Piti vain löytää oikea graafi, mikä ei nukahtele:
http://www.sec.noaa.gov/rt_plots/pro_3d.html
Sen eilisiltaisen Y1-flaren massapilvi saapui luoksemme puolisentoista tuntia sitten ja magneettikäyrät heiluvat hyvin lupaavasti. Pilven nopeus lienee ollut parisen tuhatta kilometriä sekunnissa kahteenkymmeneen matkatuntiin suhteuttaen.
Taivalla ei ole vielä näkynyt kuin himmeähkö kaari. Liekö eilinen reporieha tyhjentänyt revontulikeiton ainekset kaapista, eivätkä uudet sopat pääse kiehumisen vauhtiin, ennenkuin pienen lämmittämisen jälkeen.
Illalla 29.10 klo 18 Sodankylässä oli jo täysi valo-show menossa illan pimetessä,länsitaivas punainen.19:15 huikea leimauksia tiheään tahtiin keskitaivaalta,josta levisivät ympäri taivasta.
Näytöksiä häipyili ja tuli esiin mukavaan tahtiin.
30.10.
Klo 0:45 oli sykkivien revontulien huikeaa salamointia.Klo 2-4 eteläinen -itäinen taivas oli purppuraa ym eri värisävyista reposta täynnä.
Komeaa katseltavaa. Harvinaista herkkua.
Pikaisesti muisteltuna tuo tamänpäiväinen on voimakkain sitten vuoden 2003 lokakuun jälkeen ja revontulia lienee odotettavissa Etelä Suomea myöten ja punaisissa värisävyissä tulevina öinä.
https://www.avaruus.fi/uutiset/tahtiharrastus-ja-taivaanilmiot/auringossa-tanaan-tolkuton-x9-luokan-purkaus-viela-rajumpi-kuin-ensimmainen-uutisoitu.html
http://ilmatieteenlaitos.fi/revontulet-ja-avaruussaa