on niin tyhjä olo...onks teillä koskaan? Ihan kuin aivot ois sahapurua :D...kait siellä nyt kuiteskin jotain muuta on, mutta hirveesti tekin mieli tehdä kaikkee, ja kuiteskin olla vaan. Ihan olla.
Mistähän kirjoittas...
cookos
31629
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
tekee just tota :(
työ masentaa. Oon oikeesti syksy-ihminenen, tykkään polttaa kynttilöitä ja kääriytyä huopaan, kun takassa palaa tuli. ja kun tietää, ettei tarvii mennä ulos.
Mutta voi ola jotain kaamos-masennusta, pimee on pimee juttu...
No,jos se on sen merkki, että sun pitää rauhoittua ja tarviit lepoa.
Joskus täytyy vaan osata olla. Eikä aina huiskia sinne tänne.
Ihminen tarvii välillä ihan joutoaikaakin.
Täytyy osata laiskotella, kun siihen on tarvetta.
Ilman huonoa omaatuntoa.
Itse joskus viikonloppuna otan yhden päivän, että en tee oikeestaan muuta kuin lueskelen ja kattelen telkkaa, saunon ym. Ja oikeesti tuntuu, että tarvitsin sen päivän jaksaakseni taas pakertaa töissä ja kotona :)
vaan kotona pitäs siivota, voin sitten vasta laiskotella siellä hyvällä omalla tunnolla. Siitä se alkaa.
Elämä on aika suoritus painotteista, sen huomaa nukkumaan mennessä,..kun on nukahtamassa, pitää herätä udelleen ja nukahtaa taas. No...tiedän kuinka rentoutua, siitähän on kysymys.
No mulla taas kuuluu loisketta kun kallistelen päätäni.
erilaisia, hyvä niin.
..taito itsessään olla tekemättä mitään jos ei kerran ole pakko. Erityisesti se on tuttua kovien työputkien jälkeen tai loman alussa. Tuntee syyllisyyttä siitä ettei muka tee mitään hyödyllistä.
Pelkkä löysiminen on aika ajoin jopa tarpeellistakin.
"Pelkkä löysiminen on aika ajoin jopa tarpeellistakin."
välttämätöntä. Ennaltaehkäisee pään leviämistä.
Varsinaista syyllisyyttä hyödyttömyydestä en ole tuntenut ikuisuuksiin, mut kyl mäkin silloin ku olin vielä nuori poijjan rakkula.
että odotan sitä kuuluisaa "omaa aikaa" ja kun sitä saan niin hiki päässä siivoan kotona kun kerrankin sitten saa siivota niin,ettei yksi apinainen tule perässä ja sotke. Lapset palaa kotiin ja mamma on yhtä väsynyt kuin ennenkin,ellei jopa väsyneempi. Että todellakin mun tarvii reenata sitä pelkkää olemista ilman syyllisyyden tunnetta. Itseasiassa mun varmaan tarvii ottaa sitä omaa aikaa ja lähteä pois kotoa, olla jossain muualla ihan rauhassa. Joo, niin teenkin.
...näin.
Itselläni on siinä suhteessa ilmeisesti vielä kehittymisen varaa. Pojjanrakkulalla.
Jonkun tiukan työsession jälkeen on aivan pirun hermostunut olo päivän pari- siis jos ei olevinaan tee mitään ihmiskuntaa pelastavaa joka hetki.
Onneksi on keksitty urheilu, se on perseenvenyttelyn lisäksi parasta työnvieroitusta ja lomaterapiaa..
..samoja oireita, vi**u soikoon.
Hankkiudutaan yhdessä hoitoon?
;)
loistava idea, kaksin aina kaunihimpi. :) Tarvitaankohan me ihan ammattiapua vai opitaanko laiskottelemaan toisiamme tsempaten jossain missä ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta tehdä yhtään mitään?
..kun mä vaan aina onnistun saaman sen velttoiluvaihteen päälle, niin valuisin ulos jos joku tekis reiän kenkään..
Kyllä mä sutkin opetan meditoitumaan veteläksi..pitäis oikeastaan ottaa elämä niinkun vanhoissa kiinalaisissa oopiumluolissa: joku käy vaan välillä vaihtamassa vaipat ja kääntää toiselle kyljelle..
;)
kovasti urheilemalla / tiukasti treenaamalla saa kätevästi huijattua itseään tekemään jotain. Eli se siitä velttoilusta. Tosin onhan tekeminen tuolloin pääosin hyödyllistä.
Minusta alkoi vaikuttaa siltä ettet sä tee tarpeeksi usein tarpeeksi paljon töitä
elämä jo vähän liian laiskan puoleista :D
Jos tähän systeemiin löytäis sellasen kultaisen keskitien niin mä olisin tosi tyytyväinen. Mä olen kyllä aika haastava tapaus tässäkin asiassa joten pistähän sitten parhaat kykys peliin, mä luotan suhun.
tykkää sensuroida mun juttuja kun ei meinaa millään saada näkyviin :P
...liikunnasta en suostu luopumaan, 1-2 päivää on aivan ehdoton maksimi ilman kunnon runtua, muutoin tunnen henkisesti ja fyysisesti sanoinkuvaamatonta pahoinvointia ja agoniaa..endorfiiniriippuvuutta.
Töitä olen aina tehnyt aivan liikaa. Pikkupojasta lähtien. Oikeastaan typerän paljon.
Nykyisin, tai pareminkin tänä vuonna olen tarkoituksella toteuttanut säännöllisen epäsäännöllistä työrytmiä.
Kuitenkin kun paukuttelee pari viikkoa vaikkapa 16-32h vuoroja, aina väliin jonkun tunnin torkahdellen, meinaa "hyrrä" tosiaan jäädä päälle sitten kun vapaa koittaa.
Erityisesti vieläpä koska työ on luonteeltaan hyvin intensiivistä.
Toisaalta voi halutessaan pitää sitten puolestaan pari viikkoa lomaa jos siltä tuntuu.
Normaali päivätyörytmissä työnteko loppuu sillä hetkellä kun kello menee pykälään, sen verran sentään jo gonahtanut minäkin..
;)
Kulutusmässäily keikahti jo laskuhumalan puolelle. Erittäin, erittäin huolestuttavalla tavoin. Harmageddon ja neljä ratsumiestä jne.
(/%/&*:n ¤"%¤:leen hurripalvelin on pätkinyt taas koko päivän. Lisäksi se uloskirjaa meikäläistä n. 5min välein.
Heikkohermoisemmalle olisi äärimmäisen rasittavaa..
kuitenkin selkeesti suhtaudut tilanteeseen tyynesti ja rauhallisesti ;)
..sitä kukkaiselle luonteelleen mahtaa..
;)
No ei pidä paikkaansa, että päivätyörytmissä työnteko loppuu kello 16.00.
Kyllä sielläkin töitä riittää. Itse oon monesti ollut 18 - 19sta ja kolme viikkoakin putkeen (lauantaina ja sunnuntaina, tosin vähän lyhyemmät työpäivät). Riippuu aikapaljon, siitä että työ on aikataulutettu usein aika tiukkaankin.
Olen kuntapuolella töissä, joten töitä sielläkin riittää. Ei työt ainakaan tekemällä lopu :(
..ainoastaan itseni kohdalla ja henkisessä mielessä, eli itselläni on ainakin 8h rytmissä helppo heittää "hanskat naulaan". Kun astun työpaikan ovesta ulos, on päivä päättynyt.
Tosin ainahan toki välillä sattuu jotakin - joko positiivista tai negatiivista mikä jää mieleen kummittelemaan.
Tottakai kuntapuolella riittää työkuormitusta siinä missä muuallakin, monilla aloilla liiankin kanssa.
ihan kunnon vuoroja. Mulle muuten kävisi mainiosti jotta viikon työtunnit tekisi vaikka 2,5-3 päivään ja pitäisi 4-4,5 pv vapaata. Saisi saman palkan, ja saisi enemmän vapaa-aikaa. Mielekkyys lisääntyisi ja niin edelleen. Mutta kun tämä ei ole mun maailma, niin ei tietenkään tuollainen ole mahdollista.
Tai kävisi yhtä hyvin sekin, jotta tekisi viikon tai kaksi putkeen ihan kunnolla töitä, ja olisi sitten viikon-pari vapaalla. Tai kuukausi töitä ja samassa suhteessa vapaata. Edelleen tulot pysyisi samoina ja vapaa-aika lisääntyisi. Työ ei olisi niin sitovaa. Mutta kun tää ei oo mun maailma...
Olen huomannut jotta jos tekee jatkuvasti pitkää päivää muutamien tuntien unilla, niin siitä kyllä voi seurata sellaista jotta elimistö jää ns. päälle silloinkin kun ei olisi niin väliksi, eli kun olet vaikka menossa nukkumaan - pariksi tunniksi. Herätessäänkin huomaa jotta ei ole mitenkään levännyt olo, keho käy jotenkin kierroksilla edelleen. Ei aina, mutta välillä. Saatika sitten kun menee siihen, että keskellä päivää alkaa tulla väsykohtauksia.
Tuollaiseen jos vielä lisää työn mahdollisen epäsäännöllisyyden sekä sen, että vapaata on "sitten joskus kun" niin ei kyllä luulisi käyvän kateeksi...
mulla on kova työputki joka päivä..joka päivä on työputki ja kova painaminen. Ehkä se on mulle liikaa..en sitten kait kestä. Vaikka oon ohjelmoinut itseni niin...tää mimmi kestää mitä vaan.
nyt jostain jotakin lisäenergiaa. Mulla ei helposti voimat lopu mutta nyt on kyllä puhkipoikkinaatti olo.
on Berocca..saa apteekista. Sitä lasillinen aamulla, jopas jaksaa paremmin.
Ja toinen on liikunta, jos vaan aika sallii. Akuun tuntuu, että on vaan väsyneempi, mutta kohta tulee pirtee olo. jaksaa vaan aina paremmin. mulla on nyt kuntosali antanut lisäpontta, vaan sisältöö vois elämään saada jostain.
sulle joku tääl jo sanonu, et miettiminen on yliarvostettua?
No enivei, mullei oo ku sahanpurua, mut lähen tästä sählyä pelaamaan, ni ei siel sen kummempaa tarvi ollakaan.
..ja mä tulin salilta puntteja nostamasta, ei siihenkään älyä tarvita. Sain sieltä ravinto-ohjelman, sen toteutus vaatii paneutumista ja itsekuria. Ko Oon sellanen herkkusuu...pitsan oon osannut jättää pois ja hampurilaiset.
Kyllä aion viikonloppuna käydä hesessä, sen verran..
Huomenna on perjantai :)))))))))))
olin salilla ja just äsken tulin :).
Muuten niin onkin ja lähen Vantaalle katsoo Popedaa. Ukon kanssa..saas katsoo mitä siitä tulee, kun ei pahemmin nähdä koskaan.
Ehkä mä oon vaan tottunut sellaseen pintaliitoon..vois tehdä hyvää arkinen kotona aherrus vaikka mopin kanssa.
Kuinkahan moni viimeisillä hetkillään ajattelee, että olisi pitänyt olla enemmän töissä :)
Kannattaisi panna asiat tärkeysjärjestykseen jo nyt
ja antaa aikaa läheisille. Koska silloin vain läheisillä on merkitystä. Millään muulla, rahalla, asemalla ym. ei ole siinä vaiheessa enään mitään väliä.