Kysyisin miten jaloissa voisi kehittää ns. nopeita lihassoluja? Ärsyttää kun juokseminen on sellaista löntystelyä kuin norsulla vaikkei ole mitään ylimääräisiä rasvoja. Olen kyllä isokokoinen. Kunnostakaan ei ole kiinni sillä sekä lihaskunto että peruskunto on erinomainen. Lähteekö nopeat lihassolut kehittymään esim. niin, että ottaa vaikka nopeita spurtteja juoksun aikana? Tietävät vastatkaa.
Nopeista lihassoluista
Jou Man
101017
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tsekkaa täältä:
http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=303&vl=2002
Varmaa on, että saat kehitettyä juoksustasi terävämpää, vieläpä melko helpostikin. Kroppa treenaantuu siihen toimintaan mihin sitä treenataan, vahvaksi jos nostat taakkoja, kestäväksi jos teet sentyylisiä treenejä, nopeaksikin voi treenata, tosin tietyissä rajoissa riippuen lihasjakautumastasi. Mutta ensin tärkeä muistutus: muista, että lihaksen pitää olla kunnolla lämmin ja venyväisessä kunnossa, ennen kuin näitä treenejä teet, ettei revähdä. Sitten erilaisia harjoitteita, 2-4krt/viikko jotain näistä
1) rennot n.100m laskettelut noin 90% maksimivauhdista uljaalla pitkällä askeleella. Tämä on tärkeä treenimuoto, vaikka ei heti siltä tuntuisikaan.
2) moniloikkia ja kinkkauksia kovalla teholla. suosittelen loivaan ylämäkeen, ei käy niin paljon selän päälle eikä niveliin, vaan just lihaksiin
3) loivaan ylämäkeen 30-50m kipakoita vetoja, 4-6 riittää.
4) Venyttele etenkin etureidet hyvin treenien jälkeen, tämä on asia nro1. Tukkoiset etureidet on väsyneen tuntuiset eikä vapauta voimaa.
5) Yleisohje: älä treenaa lenkkejäsi liian kovalla vauhdilla, se lyö jalat tukkoon ja juoksusta tulee mainitsemasi kaltaista ja kimmotonta. Itse asiassa tämä on sen teräväntuntuisen juoksun vastabooli, liian kovilla lenkeillä tuhoat jaloistasi lähes kaiken elämän. Keveällä vauhdilla tehdyt lenkit toimii paremmin, jos haluat että jalat on iskussa.
ei siitä miksikään muutu.
Ihmisellä, jopa huippuluokan juoksijalla, on hänelle itselleen ominainen juoksutapa. Sen voi todeta kun katsoo maailman parhaitten juoksukilpailuja.
Ikääntyneen harrastajan on turha pyrkiä jotakin olennaista ominaisuuttaan muuttamaan, riittää kun pyrkii mahdollisimman hyvin ylläpitämään kuntoaan.
nopeusharjoitteiden tarkoitus ei ole muuttaa juoksutyyliä, mutta osittain ne tekevät senkin, kun tukielimistö vahvistuu, kimmoisuus ja lihasten hermotus eli toimintakyky paranevat
nopeaa, vaikka voissa paistaa. Aivan turhaa huhkimista !
Jokainen voi kehittää nopeuttaan mm. vn ja ln harjoituksilla.
Em.harjoituksissa suorituksen kesto on alle kymmenen sekkaa ja suoritus intesiteetti on maksimaalinen niin teholtaan kuin suoritus tekniikaltaan.
Liikenopeus(ln) harjoitukset tehdään kevennetyissä olosuhteissa esim. alamäkeen juosten, suorituksen kesto on lyhyt. Harjoitukset on tehtävä hyvin palautuneena ja suoritusten välissä 2-3 minuutin aktiivi palautus.
Hyviä nopeusvoima (nv)harjoituksia ovat erillaiset loikat, lyhyet ylämäki vedot mm.
Polvennosto-ja pakarajuoksuharjoitukset parantavat myös askeleen eteenpäin vievää tehoa ja kontakti nopeutta, tekniikkaa.
parantaa nopeuttaan paljonkin, mutta perushitaasta ei millään konstilla saa nopeaa.
Asia tuli selväksi. Ja nyt otankin ohjelmaan noita loikkia ja pikkuisen ylämäkispurttia jne. Arvasin itekin jotta tuollai se tapahtuu. Jumpsis jömpsis!
soluja ei kovinkaan mun käsitys.
Jos sulla ei oo esim valkosoluja paljoa niin se ei ole eduksi pikamatkoilla.
Punasolujen suuri määrä on eduksi pitkille matkoilla.
Mitä enemmän punasoluja sitä parempi yleensä on hemoglobiini.
ja ihan eri asiasta.