Silläkin uhalla, että ilmastohihhulit saavat näppylöitä MOT-ohjelmasta, lainaan pätkän sen käsikirjoituksesta:
"Tärkeä syy siirtää lämpötilamittauksia avaruuteen, oli maanpäällisen mittausverkoston saastuminen ns. kaupunkilämmön vuoksi. Siitä hyvä esimerkki löytyy Alabaman Huntsvillen yliopiston takapihalta. Sääaseman vanhan lämpömittarin viereen on syntynyt mustan asfaltin peittämä paikoitusalue, joka imee itseensä auringonlämpöä. Se vääristää mittarin lukemat ylöspäin."
Onkohan tuo Alabaman yliopiston maanpäälinen mittauspiste ainoa, joka on antanut vuosikymmenet kaupunkilämmön vääristämää mittaustietoa? Tuo mittauspiste vain vääristyi yht'äkkiä niin nopeasti ja paljon, että se poistettiin käytöstä. Hitaammin saastuneet mittauspisteet ympäri teollistunutta maailmaa ovat työntäneet virheellistä dataa vuosikymmenet ilman että sitä on huomattu ajoissa. Nyt olemme tilanteessa, että tämän virheen huomaaminen ei ole enää poliittisesti soveliasta.
"Tärkeä syy siirtää lämpötilamittauksia avaruuteen, oli maanpäällisen mittausverkoston saastuminen ns. kaupunkilämmön vuoksi. Siitä hyvä esimerkki löytyy Alabaman Huntsvillen yliopiston takapihalta. Sääaseman vanhan lämpömittarin viereen on syntynyt mustan asfaltin peittämä paikoitusalue, joka imee itseensä auringonlämpöä. Se vääristää mittarin lukemat ylöspäin."
Onkohan tuo Alabaman yliopiston maanpäälinen mittauspiste ainoa, joka on antanut vuosikymmenet kaupunkilämmön vääristämää mittaustietoa? Tuo mittauspiste vain vääristyi yht'äkkiä niin nopeasti ja paljon, että se poistettiin käytöstä. Hitaammin saastuneet mittauspisteet ympäri teollistunutta maailmaa ovat työntäneet virheellistä dataa vuosikymmenet ilman että sitä on huomattu ajoissa. Nyt olemme tilanteessa, että tämän virheen huomaaminen ei ole enää poliittisesti soveliasta.
Vastaukset 28
Vanhimmat
kohteet on jo ositettu pois aikoja sitten laskelmista - jäljelle jää ihan riittävästi kelvollisia mittauspisteitä. Esimerkiksi suurin osa suomalaisista sääasemista sijaitsee asutuksen ulkopuolella tai harvaan asutuilla alueilla.
Tuohonkin kysymykseen on vastailtu jo varmaan satoja kertoja ja aina vaan joku sen esille nostaa.
"Urbaanit kohteet on jo ositettu pois aikoja sitten laskelmista"
http://www.surfacestations.org/odd_sites.htm/
Tässä graafi eri lämpötiladatasta siten, että vertailujakso on kaikissa sama:
http://tamino.files.wordpress.com/2008/03/4way.jpg
Satelliittimittauksissa on myös huomattavasti tulkinnanvaraa (vrt. RSS vs. UAH), mutta voidaan sanoa, että maanpäälliset ja satelliittimittaukset näyttävät käytännössä ihan samaa dataa keskiarvoisesti, katso vaikka vuosittaisia keskilämpötiloja.
Satelliittimittauksissa on vain yksi paha vika - ne eivät ulotu läheskään niin kauas historiassa taakse päin kuin pintamittaukset.
Tässä on yksi pintamittauspaikka, joka on ollut samassa paikassa jo 1800-luvun lopusta asti, eikä sen ympärille ole kehittynyt urbaaneja lämpölähteitä.
http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/gistemp_station.py?id=425725910040&data_set=1&num_neighbors=1
Yksi asia pistää heti silmään - viime vuosikymmenien näennäinen lämpeneminen ei ole läheskään sitä tasoa, mitä se oli jo 1890-luvulla, jonka jälkeen olikin pääasiassa vain jatkuvaa lämpötilojen laskua noin sata vuotta. Nykyisellä nousuvauhdilla ei sadassa vuodessakaan päästä yhtä korkeisiin vuosikeskiarvoihin.
Kyllä mahtoi elämä olla sietämätöntä 1800-luvun lopulla Orlandissa noin korkeissa lämpötiloissa. Liekö siellä vieläkään mitään elonmerkkejä valtavan ilmastokatastrofin jäljiltä?
Hämmästyttäväksi tämän sadan vuoden lämpötilojen laskun tekee se, että sinä aikana CO2-pitoisuus on kuitenkin kasvanut koko ajan.
Ilmastofasistit saavat tästä tietenkin näppylöitä ja väittävät, ettei maapallolta löydy mistään muualta vastaavaa lämpötilan kehitystä ja etenkin, ettei jutussa ole mitään logiikkaa.
Toisaalta, eikö meidän kannattaisikin muuttaa sinne, ennen kuin meidät tappaa täällä luvattu parin asteen lämpeneminen sadassa vuodessa?
Tuossa on vain noin 0,2 astetta koko aikana noussut lämpötila sitten vuoden 1979. Se on paljon vähemmän kuin oletin. Ongelmahan tosin eivät olekaan viime aikojen trendit vaan se miten sitä aiemmat trendit (varsinkin vuosisadan alun) on laskettu suhteessa uudempiin arvoihin. Kuten tiedät pelataan globaalin lämpötilan laskelmissa n. 60-70 luvun perustilanteeseen suhteutetuilla trendeillä ei varsinaisesti absoluuttisilla mittausarvoilla.
Mielenkiintoisesti esim. HADCRUT3 datan käsittelyssä kerrotaan näin:
"The most common reason for a station needing adjustment is a site move in the 1940-60 period. The earlier site tends to have been warmer than the later one as the move is often to an out of town airport. So the adjustments are mainly negative because the earlier record needs to be reduced"
Huomaa, siis vanhoja arvoja noissa tapauksessa systemaattisesti aina lasketaan, jotta ei sotkettaisi lämpenemistrendiä. Muutenhan tiedämme, että urbaanilämpenemistä ei luonnollisesti tarvitse pitää kovin merkittävänä tekijänä.
"Tuossa on vain noin 0,2 astetta koko aikana noussut lämpötila sitten vuoden 1979."
Väärin.
Olet ilmeisesti vähentänyt aikasarjan ensimmäisen ja viimeisen arvon ja kuvittelet sen kertovan kuinka paljon maapallon keskilämpötila on noussut 30 v aikana. Näin voit toki laskea vuosien 1979 ja 2008 lämpötilojen eron, mutta et keskilämpötilan nousua 30 v aikana.
Maapallon keskilämpötila 30 v aikana lasketaan sovittamalla trendisuora aineistoon (trendisuora kuvaa keskilämpötilan muutosta) ja laskemalla tuon suoran päiden erotus. Se tuottaa UAH:n kohdalla 0.4 asteen nousun ja RSS:n kohdalla 0.5 asteen nousun.
"Kuten tiedät pelataan globaalin lämpötilan laskelmissa n. 60-70 luvun perustilanteeseen suhteutetuilla trendeillä ei varsinaisesti absoluuttisilla mittausarvoilla."
Trendejä ei suhteuteta yhtään mihinkään, anomaliat kylläkin. Mutta oli anomaliat laskettu minkä tahansa ajanjakson suhteen, se ei muuta trendejä yhtään.
"Huomaa, siis vanhoja arvoja noissa tapauksessa systemaattisesti aina lasketaan, jotta ei sotkettaisi lämpenemistrendiä. Muutenhan tiedämme, että urbaanilämpenemistä ei luonnollisesti tarvitse pitää kovin merkittävänä tekijänä."
Et tainnut ymmärtää lainkaan mitä lainaamassasi tekstissä sanottiin.
Tuossa engl.kielisessä siteerauksessa kerrotaan mittausasemia siirretyn kaupunkien ulkopuolella sijaitseville lentoasemille. Sen vuoksi vanhempia mittaustuloksia korjataan alas. Tämähän ei koske mitenkään Orlandia, jonka juuri kerrotaan kököttäneen nykyisessä paikassaan reilut sata vuotta. Siispä käyrässä havaittu pitkäaikainen lämpötilojen lasku 1900-luvulla oli aivan todellista.
Trendit näkee kyllä paikallisesti ihan absoluuttisen lämpötilan kehityksestä vertaamatta jonkin ajanjakson keskiarvoon.
ei minua häiritse, mutta näköjään väistit vastaamasta varsinaiseen asiaan. Kiitoksia erittäin asiallisesta vastauksestasi :-)
"Näin voit toki laskea vuosien 1979 ja 2008 lämpötilojen eron, mutta et keskilämpötilan nousua 30 v aikana."
Lineaarinen trendi ei sekään kuvaa todellisuutta kovin hyvin mikäli lämpötilan pitkäaikainen muutos ei ole selkeän lineaarinen. Itse lähinnä silmämääräisesti sovitin kuvaan käyrän, joka tuntui parhaiten vastaavan todennäköisintä pitkän ajan kehitystä.
Kovin tarkka en tosiaan ollut kommentoidessani globaalin lämpötilan laskutapaa. Se mitä halusin sanoa on, että globaali lämpötila esim. vuonna 1900 ei ole mikään tilastollinen keskiarvo tms. senhetkisten sääasemien tiedoista.
Globaalin lämpötilan historia sen sijaan lasketaan (huono selitys, mutta hyviä kuvauksia tuosta ei löydy) esim. siten, että sääaseman data-arvojen kehitystrendiä verrataan valittuun (60-80 luvun) perusajanjaksoon, tarvittaessa asemien dataa yhdistellään lähiasemien kanssa ja korjaten systemaattisesti eri syistä (homogenisoidaan), sitten arvot muutetaan anomaliaksi valittuun perusjaksoon (trendin avulla), anomaliat keskiarvoistetaan globaalisti ja lasketaan sieltä takaisin tuo historiallinen globaali lämpötila vähentämällä anomalia perusjakson globaalista lämpötilasta. Menetelmissä on mielestäni paljon mutua ja läpinäkyvyys puuttuu.
Ymmärsin tuon lainauksen niin, että jos sääasema on aikanaan siirretty pois esim. lentokentältä sen arvot näyttävät usein olevan systemaattisesti korkeampia verrattuna maaseudulle siirretyn aseman dataan, joten aiemman aseman arvoja tyypillisesti korjataan kylmemmiksi. Eli kyseessä on käänteinen urbanisaatio. Olinko väärässä, luitko alkuperäisen jutun?
Korjaa toki, jos olen väärässä, tämänkin jutun kirjoitin lonkalta, se on vain oma käsitykseni asiasta, ei se mikään tieteellisesti pätevä fakta ole ja olen kiitollinen kun sinunlainen ilmastotietäjä sen virheitä korjaa :-)
"Itse lähinnä silmämääräisesti sovitin kuvaan käyrän, joka tuntui parhaiten vastaavan todennäköisintä pitkän ajan kehitystä."
Siinäpä vasta oivallinen menetelmä. Se vaan tuppaa olemaan niin kovin subjektiivinen, mikä tulikin jo osoitettua.
"Globaalin lämpötilan historia sen sijaan lasketaan (huono selitys, mutta hyviä kuvauksia tuosta ei löydy) esim. siten, että sääaseman data-arvojen kehitystrendiä verrataan valittuun (60-80 luvun) perusajanjaksoon, tarvittaessa asemien dataa yhdistellään lähiasemien kanssa ja korjaten systemaattisesti eri syistä (homogenisoidaan), sitten arvot muutetaan anomaliaksi valittuun perusjaksoon (trendin avulla), anomaliat keskiarvoistetaan globaalisti ja lasketaan sieltä takaisin tuo historiallinen globaali lämpötila vähentämällä anomalia perusjakson globaalista lämpötilasta. Menetelmissä on mielestäni paljon mutua ja läpinäkyvyys puuttuu."
Globaalin lämpötilan historia? Ehhhhh... siis globaalin keskilämpötilan aikasarja.
Hyviä kuvauksia kyllä riittää, jos niitä vain osaa etsiä. Jokaisen aikasarjan (GISTEMP, HadCRUT3 jne.) luonti on kuvattu tieteellisin artikkelein.
Trendejä niistä asemakohtaisista aikasarjoista ei kyllä poisteta. Sen sijaan asemakohtaisista aikasarjoista poistetaan referenssijakson keskiarvo (station normal).
http://www.cru.uea.ac.uk/cru/data/temperature/HadCRUT3_accepted.pdf
Periaatteessa maapallon keskilämpötila voidaan laskea interpoloimalla asemakohtaiset anomaliat tasaväliseen hilaan, jonka jälkeen lasketaan hilapisteen vaikutusaleella painotettu keskiarvo. Todellisuudessa asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen, kuten ym. artikkelissa kuvataan.
Ym. ei kerro mitään siitä, miten asemakohtaista dataa korjataan. Taidat nyt sekottaa nämä kaksi asiaa: asemakohtaiset korjaukset ja keskilämpötilan laskun.
"Korjaa toki, jos olen väärässä, tämänkin jutun kirjoitin lonkalta, se on vain oma käsitykseni asiasta, ei se mikään tieteellisesti pätevä fakta ole ja olen kiitollinen kun sinunlainen ilmastotietäjä sen virheitä korjaa :-)"
Tämän enempää en korjaile, sillä muutkin tässä ketjussa ovat osallistuneet korjailuusi talkootyövoimin.
"Se vaan tuppaa olemaan niin kovin subjektiivinen"
Mutta lähellä totuutta.
"Todellisuudessa asia ei tietenkään ole näin yksinkertainen, kuten ym. artikkelissa kuvataan."
Niinpä... lisätään tuohon vielä hyvin puutteellinen lähtödata ja huonosti laatuvalvottu laskentaohjelmisto.
"Globaalin lämpötilan historia? Ehhhhh... siis globaalin keskilämpötilan aikasarja. "
Olipa hauskaa, ymmärsit kuitenkin selkeästi asian?
"Trendejä niistä asemakohtaisista aikasarjoista ei kyllä poisteta."
Väitinkö tosiaankin noin?
"Taidat nyt sekottaa nämä kaksi asiaa: asemakohtaiset korjaukset ja keskilämpötilan laskun. "
Enpä taida.
"muutkin tässä ketjussa ovat osallistuneet korjailuusi talkootyövoimin. "
Älä ole vainoharhainen :-)
"Mutta lähellä totuutta."
Ainakin jos sinulta kysytään.
"Niinpä... lisätään tuohon vielä hyvin puutteellinen lähtödata ja huonosti laatuvalvottu laskentaohjelmisto."
CA-akolyytin ulkoa opittu "totuus".
"Olipa hauskaa, ymmärsit kuitenkin selkeästi asian?"
Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä eikä keksitä uusia termejä. Muuten olet syvässä suossa.
"Väitinkö tosiaankin noin?"
Itse itseäsi korjaten:
"sitten arvot muutetaan anomaliaksi valittuun perusjaksoon (trendin avulla)"
Toisaalta selostuksesi oli niin sekava, että tuokin voi tarkoittaa melkein mitä vaan.
"Enpä taida."
Taidat kuitenkin.
"Älä ole vainoharhainen"
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000001776&posting=22000000038924942
kirjottaja...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000001776&posting=22000000038924942
Kumma kyllä, maanpinta- ja satelliittimittaukset mallaavat hyvin keskenänsä. Jos maanpintamittaukset olisivat niin kelvottomia kuin moni tuntuu ajattelevan, luulisi erojen olevan huomattavia.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/7e/Satellite_Temperatures.png
RSS:n mukaan syyskuu oli Suomessa normaalia lämpimämpi, kun todellisuudessa se oli normaaia viileämpi.
http://www.ssmi.com/msu/msu_data_monthly.html?channel=tlt -- RSS
http://hadobs.metoffice.com/hadcrut3/ -- Hadcrut3
data, vertailujaksona 1979-1998 kuten RSS kuvassakin.
http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/do_nmap.py?year_last=2008&month_last=9&sat=4&sst=1&type=anoms&mean_gen=09&year1=2008&year2=2008&base1=1979&base2=1998&radius=250&pol=reg
Hieaman puutteelliset nuo Afrikan tiedot?
Toinen GISS-data antaa arvoksi enemmän.
http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/do_nmap.py?year_last=2008&month_last=9&sat=4&sst=0&type=anoms&mean_gen=09&year1=2008&year2=2008&base1=1979&base2=1998&radius=1200&pol=reg
vain datan käsittelyssä interpolointisädettä on kasvatettu 250->1200 km, eli Suomen tilanne ei vastaa enää todellisia mittausarvoja.
En oikein ymmärrä miksi samalla maapallon keskilämmön anomalia kasvaa 0.22->0.4 asteeseen, datahan on periaatteessa sama eikä pelkkä datan interpolointi kai saisi globaalia tilannetta muuttaa?
kuvaaja 1200 interpolointisäteellä merten lämpötila mukaanotettuna:
http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/do_nmap.py?year_last=2008&month_last=9&sat=4&sst=1&type=anoms&mean_gen=09&year1=2008&year2=2008&base1=1979&base2=1998&radius=1200&pol=reg
Minullakin on ikkunanpielessä lämpömittari. En tiennytkään että se näyttää maapallon keskilämpötilaa.
Onneksi ilmastotiede ei perustu mittarihavaintojen tilastolliseen analyysiin, vaan tämäkin tiede on osa perusfysiikkaa. Mittaustiedot ovat tietenkin hyviä olemassa, mutta vain vertauskohdaksi.
Ns. kaupunki-ilmiö tunnistettiin noin 40 vuotta sitten ja sitä on luonnollisesti tutkittu perusteellisesti. Tähän on useita riippumattomia menetelmiä. Vertailu satelliittimittauksiin on jo mainittu tässäkin ketjussa.
Toinen menetelmä on tietenkin vertailla asutuskeskuksissa sijaitsevien havaintoasemien ja lähiseudun maaseutumaisten asemien mittaustuloksia. Näiden perusteella voidaan eniten lämmenneiden mittausasemien tulokset hylätä, tai niitä voidaan korjata. Mittausasemiahan on kaikkiaan noin 10 000, joten vertailukohtia ja hylkäysvaraa on olemassa runsaasti.
Toinen riippumaton menetelmä on verrata mittareiden näyttämiä erilaisissa tuuliolosuhteissa ja eri vuorokauden aikoina. Tyynellä säällä paikallisista olosuhteista johtuva lämpeneminen on voimakkaimmillaan. Kovilla tuulilla ylimääräinen lämpö hajoaa suureen ilmamassaan.
Näillä menetelmillä mittauksen virheet voidaan poistaa tai joissain tapauksissa niitä voidaan korjata. Viimeisin korjauskierros herätti suurta huomiota, vaikka maailmanlaajuinen keskilämpötila sen vaikutuksesta viilenikin vain 0,002 astetta.
Eräs näiden mittausten ominaispiirre on tässäkin ketjussa mainittu mittareiden sijoittelu. Historiallisesti lämpömittaukset jakautuivat kahteen luokkaan.
Synoptisten mittausasemien tulokset viestitetään lähes reaaliajassa sään ennustuksen käyttöön, ja niiden takana olivat (ja ovat edelleen) tehokkaat keskitetyt organisaatiot laatujärjestelmineen ja standardeineen. Sääennusteiden perusteena ovat mittaustulosten erot, joten hyvä suhteellinen tarkkuus on siinä ensiarvoinen tekijä.
"Ilmastoasemien" tehtävä sitä vastoin oli tuottaa paikalliseen käyttöön tarpeellista tietoa, tyyppiä voiko Pelsonsuolla viljellä vehnää, tai millainen putki Mikkelin sadevesiviemäreihin pitää asentaa. Niitä hoitivat osa-aikaiset havainontekijät, laitteet olivat mahdollisimman halpoja ja raportointi kerran kuussa. tarkkuusvaatimus oli noin asteen luokkaa.
Sitäkään tietoa ei ole muistettu hyödyntää. Mm. eräs alan tunteva meteorologian professori kerran kommentoi TV-ohjelmassa että jos meteorologeilta olisi kysytty, kylmiä tiloja ei koskaan olisi perustettu Kainuun soille. Poliitikoilla vain oli vuonna 1945 sellainen vaikutelma että kyllähän siellä maanviljelyllä hvyin elää.
Useimmissa maissa ilmastoasemien standardoinnin suhteen oli toki jotenkin toimiva organisaatio, mutta mm. USA:ssa organisaatio oli poikkeava.
USA:ssa synoptinen mittaus on liittovaltion ohjaamaa ja toteuttamaa, motivaationa kansalaisten turvallisuus (ilmailu, myrskyt jne). "Ilmastoasemat" sitä vastoin ovat osavaltioiden hoidossa. Useimmissa osavaltioissa on mittusverkosta huolehtiva osapäiväinen virkailija, tavallisesti paikallisen yliopiston professori. Missä määrin heidän aikansa energiansa riittää asemaverkon suunnitteluun, valvontaan ja huoltoon, budjettianomusten pyörittämiseen, havainnontekijöiden koulutukseen jne. on sangen vaihtelevaa. Vastaavasti USA:n "ilmastoasemat" ovat sangen kirjava joukko, eikä niitä missään tapauksessa pitäisi sisällyttää mihinkään tilastoihin ilman varsin kriittistä tarkastelua. Toki jotkut jenkit kuvittelevat että heillä on maailman parhaat havainnot.
Eräs tekijä on yleensä jäänyt vaille selvityksiä. Ulkoilmaan asennetun lämpömitarin näyttämä riippuu myös muista säätekijöistä. Auringonpaisteen vaikutusta eliminoidaan varjostavan säteilysuojan avulla. Suojat standardoitiin tiettyyn muotoon jo 1920-luvulla. Suojan tehokkuus kuitenkin riippuu myös sen puhtaudesta ja pinnoituksesta. Likainen suoja jonka maalaus on lohkeillut aiheuttaa jopa asteinen liikanäyttämän lämpötilaan. Ilmaston mittauksen noustua keskeisemmäksi tarpeeksi, säteilysuojien huoltoa on parannettu lähes kaikkialla, ja tästä on seurannut säteilyvirheiden väheneminen; siis mittauksista on tullut keskimäärin viileampiä. Eli ilmaston lämpenemistä tulee hieman aliarvioitua jos nojaudutaan näihin havaintoihin.
Kuten sanottu, ilmaton analyysi ei kuitenkaan perusteiltaan nojaa näihin mittauksiin tai niiden laatuun, joten tutkimuksen kannalta mielenkiinto on marginaalinen. Nice-to-know tietoa.
"Onneksi ilmastotiede ei perustu mittarihavaintojen tilastolliseen analyysiin, vaan tämäkin tiede on osa perusfysiikkaa. Mittaustiedot ovat tietenkin hyviä olemassa, mutta vain vertauskohdaksi."
Olen kuvitellut, että ilmastomallien eri parametrit kalibroidaan käyttäen hyväksi mittaustietoa? Onko tosiaankin niin, että globaalia ilmatomuutosta ennustavien mallien kaikki parametrit on laskettu puhtaasti fysiikan kaavoista lähtien?
"Mittausasemiahan on kaikkiaan noin 10 000, joten vertailukohtia ja hylkäysvaraa on olemassa runsaasti."
Tämä on totta nykydatalle, mutta esim. vuosisadan alun saatavissa oleva lämpötiladata on kai aika vaillinaista ja suurilla osilla maapalloa ei valinnanvaraa juuri ole.
"Viimeisin korjauskierros herätti suurta huomiota, vaikka maailmanlaajuinen keskilämpötila sen vaikutuksesta viilenikin vain 0,002 astetta."
Tarkoitat ehkä tätä vai jotain muuta?
http://www.climateaudit.org/?p=1885
Blogin pääkritiikki käsittääkseni kohdistuu siihen, että jos ulkopuolinenkin pystyy löytämään tuotyyppisiä virheitä ei laskennassa käytettyjä algoritmejä voi pitää missään nimessä tyydyttävästi testattuina ja siis ohjelmiston laatua riittävänä.
" eikä niitä missään tapauksessa pitäisi sisällyttää mihinkään tilastoihin ilman varsin kriittistä tarkastelua. Toki jotkut jenkit kuvittelevat että heillä on maailman parhaat havainnot."
Onko 1900 luvun data varsinkin eteläiseltä pallonpuoliskolta tuota luotettavampaa vai tulisiko se hylätä globaaleissa ilmastotarkasteluissa?
"Eräs tekijä on yleensä jäänyt vaille selvityksiä."
Esittämäsi tekijät on käsittääkseni otettu huomioon ainakin HARDCRUT3 mittasarjan käsittelyssä (ainakin virhearvioissa, mutta ilmeisesti joskus myös korjattuina data-arvoina).
"joten tutkimuksen kannalta mielenkiinto on marginaalinen. Nice-to-know tietoa."
ööö tarkennatko siis minkä tutkimuksen?
"Olen kuvitellut, että ilmastomallien eri parametrit kalibroidaan käyttäen hyväksi mittaustietoa? Onko tosiaankin niin, että globaalia ilmatomuutosta ennustavien mallien kaikki parametrit on laskettu puhtaasti fysiikan kaavoista lähtien?"
Ilmakehämallit ovat fysikaalisia malleja, joissa ilmakehän tila kuvataan osittaisdifferentiaaliyhtälöin (esim. nestevirtauksen yhtälöt). Nämä yhtälöt ratkaistaan numeerisesti, peräkkäisille ajanhetkille ja mahdollisimman tiheään jaetussa laskentahilassa.
Ilmakehämallille annetaan alussa mittauksista tunnetut alkuarvot, jonka jälkeen malli pörrää itsekseen, ilman että sen parametreihin enää kajotaan. Alkuarvojen lisäksi mallille syötetään tunnetut ilmastoa muuttavat ulkoiset pakotteet (mm. auringon aktiivisuus). Ulkoiset pakotteethan eivät riipu ilmastosta, joten ne on pakko antaa mallille, koska niitä ei voi laskea.
Ilmastomallit ovat siis fysikaalisia malleja (erotuksena matemaattisista, tilastollisista malleista). Fysikaalisen mallinnuksen idea on nimenomaan se, että mallin annetaan ajella itsekseen, jotta nähdään miten hyvin se kuvaa todellisuutta.
Toisin sanoen: kyllä, alkuarvot ja pakotteet ovat ainoat tekijät, jotka ilmastomallille annetaan, niiden perusteella mallin kaikki parametrit lasketaan puhtaasti fysiikan kaavoista lähtien.
vasta nyt.
Vaikka mallit perustuvat fysiikkaan on ilmeisesti mahdollista estimoida menneet pakotteiden arvot niin, että malli antaa oikean tuloksen mitatulle ilmastohistorialle. Menneen simuloiminen lähes oikein ei kuitenkaan todista mallia vielä oikeaksi, ei takaa mallin antaman ennusteen luotettavuutta eikä sitä, että mallissa olisi vielä huomioitu riittävän tarkasti kaikki reaalimaailman ilmastoon vaikuttavat pakotteet ja niiden vaikutusmekanismit.
http://www.giss.nasa.gov/research/briefs/hansen_05/
Voi olla, että sadan vuoden päästä hieman hymähdellen todetaan, että nykyiset mallit olivat ensimmäsiä vakavia, tosin naiiveja yrityksia ilmaston mallintamiseen mutta jättivät useat tärkeät mekanismit huomioimatta ja antoivat oikeita tuloksia lähinnä sattumalta :-)
"Vaikka mallit perustuvat fysiikkaan on ilmeisesti mahdollista estimoida menneet pakotteiden arvot niin, että malli antaa oikean tuloksen mitatulle ilmastohistorialle."
Pakotteet lasketaan ilmastomalleista riippumattomalla tavalla. Niiden laskeminen on siis erillinen prosessi. Pakotteet syötetään ilmastomalleille, eivätkä mallit muuta niitä mitenkään.
"Menneen simuloiminen lähes oikein ei kuitenkaan todista mallia vielä oikeaksi, ei takaa mallin antaman ennusteen luotettavuutta eikä sitä, että mallissa olisi vielä huomioitu riittävän tarkasti kaikki reaalimaailman ilmastoon vaikuttavat pakotteet ja niiden vaikutusmekanismit."
Tämä on stating the obvious.
Urban Heat Island on tunnettu vuosikymmeniä, ja sen vaikutus mittaustietoihin on laskettu.
Tosin kaupungitkin kuuluvat planeettaan, ei niiden lämpenemistä pidä väheksyä. Asfaltin määräkin vaikuttaa globaaliin lämpötilaan.
Tuon mukaan ei UHI ilmiö ainakaan keskity väkiluvun mukaan.
http://www.skepticalscience.com/urban-heat-island-effect.htm
Esim. USA:n tilastot eivät osoitakaan mitään lämpenemistä sitten 30 luvun.
Sen sijaan kiinnosti tuo Afrikan kuuma piste, joka on niin voimakas, että varmasti jo vaikuttaa maapallon keskilämpötilaan.
http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/do_nmap.py?year_last=2008&month_last=9&sat=4&sst=1&type=anoms&mean_gen=0112&year1=2005&year2=2005&base1=1979&base2=1998&radius=1200&pol=reg
Yllättäen koko alue poistuu, jos valitsenkin vuoden 2006 piste katoaa, mistä on kysymys?
http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/do_nmap.py?year_last=2008&month_last=9&sat=4&sst=1&type=anoms&mean_gen=0112&year1=2006&year2=2006&base1=1979&base2=1998&radius=1200&pol=reg
Tämän on lähin asema, jossa on dataa vuodelle 2005
http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/gistemp_station.py?id=155676630004&data_set=1&num_neighbors=1
Näyttää, että asemanpitäjä on käynyt laiskaksi viime vuosina, mutta vuonna 2005 on juuri ja juuri saanut riittävästi havaintoja, jotta vuoden keskiarvo on laskettu (vain 5 kk puuttuu):
http://data.giss.nasa.gov/work/gistemp/STATIONS//tmp.155676630004.1.1/station.txt
Toinen asema, jolla on 2005 dataa on:
http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/gistemp_station.py?id=155677430003&data_set=1&num_neighbors=1
Tuostakin puuttuu 5 kk tiedot.
Kolmas asema on:
http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/gistemp_station.py?id=155676330003&data_set=1&num_neighbors=1
Tuosta puuttuu vuonna 2005 vain 3 kk tiedot, eli huomattavan laadukasta mittausta...
Sattumoisin kaikista noista puuttuu esim. Jolukuu 2005 (valitse 2005 dec ja napauta anomalianäyttö päälle):
http://www.ssmi.com/msu/msu_data_monthly.html?channel=tlt
Laskutavan takia ilmeissti esim. noiden parin aseman vajavaiset mittaukset vaikuttavat koko maapallon keskilämpötilaan merkittävästi koska ne interpoloidaan 1200 km:n säteelle. Vastaavasti Suomessa ja USA:ssa olevat lukuisat asemat tarkkoine tietoineen vaikuttavat häviävän vähän maailman kokonaislämpötiloihin. Voi tietysti olla, että GISS globaalin lämpötilan laskeva algoritmi korjaa noita tietoja, mutta siitä on vaikea kaivaa tietoja ulos ja hieman jää itselle skeptinen olo.
ettei ne muut maanpäälliset mittalaitteet ole saastuneet, että tuo ohjelman esimerkki on vain poikkeus. Hiilidioksihörhöillä alkaa jo hermo kiristyä kun yhä useampi omilla aivoillaan ajatteleva ihminen herää todellisuuteen ja tajuaa millaista uskomatonta hörhöilyä hiilidioksidiuskonto on. :D
Tehdäänpäs nyt yksi käsiteseikka kerralla ja lopullisesti selväksi: Vain te tiedettä vastaan inttävät umpihullut retardit olette hörhöjä ja hörhöilette. Vain teiltä puuttuu kyky ja halu ajatella omilla aivoilla ja järkevästi, sen sijaan te uskotte aivottomasti kaiken epätieteellisen huuhaa-propagandan mitä satutte netistä löytämään ja lukemaan. Hohhoijaa.
kerroppa, mikä on se "tiede" jota vastaan joku inttää?
Miksi jatkat tuota hörhöilyäsi? Mene nukkumaan, jos kerran haukotuttaa.