Nyt ollaan muutamien tahojen suunnalta kumoamassa nykyfysiikkaa viitaten jäätyvän vesiputken energialla.
Jotenkin eivät taida ymmärtään kokonaisuutta.
Vesi jäätyessä laajenee. Huom laajeneminen alkaa kuitenkin ennen jäätymistä veden jäähtyessaä noin 4tienoilla. Vesi alkaa asettumaan jään hilamuotoon jo ennen jäätymispistettä ja vie näin ollen enemmän tilaa kuin siihen asti jäähtymisestä seurannut kutistuminen.
Kaiken kumoavilla teorioilla yritetään kiinnittää huomiota jäätyvän veden luovuttamaan energiaan ja jään voimaan rikkoa putki. Vesiputken ollessa tarkasti mitoitettu, ja hanojen ollessa suljettu. 4asteen lämpötilassa, jäähtyvä vesi voi laajetessaan rikkoa paikkoja ennen jäätymistä, kuten kiskojen kuumetessa helteessa.. MITÄ IMEELLISTÄ SIINÄ ON. jäätymisen aikana tapahtuu suuri hyppäus tilavuudessa ja suuri energian luovutus ympäristöön.Sama tapahtuu 4 ja 0
asteisen veden välissä. Ei siihen uutta fysiikkaa tarvitse keksiä.
Baitoway KitkaVOIMA pitää magneetin ovessa :) Kokeile vaikka.
Jotenkin eivät taida ymmärtään kokonaisuutta.
Vesi jäätyessä laajenee. Huom laajeneminen alkaa kuitenkin ennen jäätymistä veden jäähtyessaä noin 4tienoilla. Vesi alkaa asettumaan jään hilamuotoon jo ennen jäätymispistettä ja vie näin ollen enemmän tilaa kuin siihen asti jäähtymisestä seurannut kutistuminen.
Kaiken kumoavilla teorioilla yritetään kiinnittää huomiota jäätyvän veden luovuttamaan energiaan ja jään voimaan rikkoa putki. Vesiputken ollessa tarkasti mitoitettu, ja hanojen ollessa suljettu. 4asteen lämpötilassa, jäähtyvä vesi voi laajetessaan rikkoa paikkoja ennen jäätymistä, kuten kiskojen kuumetessa helteessa.. MITÄ IMEELLISTÄ SIINÄ ON. jäätymisen aikana tapahtuu suuri hyppäus tilavuudessa ja suuri energian luovutus ympäristöön.Sama tapahtuu 4 ja 0
asteisen veden välissä. Ei siihen uutta fysiikkaa tarvitse keksiä.
Baitoway KitkaVOIMA pitää magneetin ovessa :) Kokeile vaikka.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Kannattaako edes niille lapselliselle trolleille vastata? Se vaan ruokkii niiden kiimaa kirjoitella tänne huonoja vitsejä. Huomiota haluavat, ja vastaamalla ja kaikenlainen heidän viestien kommentointi saa heidät innostumaan yhä enemmän. Jätetään vastedes täysin vastaamatta ja kommentoimatta moiseen paskaan niin ehkä tulevaisuudessa tällä palstalla nähdään enemmän asiaakin.
jos sinulla ei ole mitään asiallista sanottavaa.
Ja ovatko ne kaikki saman paksuisia?
Kommentillasi paljastit lapsellisuutesi.. Eli ihan niinkuin sanoin, lapsellisia idiootteja ne vaan on.. Tai sitten ovat vaan lapsia. Yhtäkaikki, lapset ja lapsenmieliset pois tiedepalstoilta.
suunsoittaja tällä palstalla riehuisi!
ei ole mitään asiallista sanottavaa, niin ole hiljaa.
Vaikka en uskokaan magneetin avulla saatavaan mystiseen ilmaiseen energiaan huomautan että magneetti pysyy teräslevyssä kiinni vaikka olisi teräslevytason alapuolella jolloin kitkavoimalla ei ole vaikutusta.
Magneetti kyllä kiinnittyy levyyn, mutta ei pysy paikoillaan, jos sen ja levyn välillä ei ole kitkaa.
Samanlainen tilanne muodostuu, jos vaakasuoran levyn päälle asettaa massan, jonka alle on muodostettu ilmatyyny. Painovoima pitää massan levyssä kiinni, mutta pienikin levyn kaltevuus saa massan liikkumaan sivusuunnassa, koska kitka on käytännössä nolla.
Ei tilanne magneetinkaan osalta ole tästä poikkeava. Ilman kitkaa pienikin häiriövoima saa liikkeen aikaiseksi. Tosin pyörrevirrat saattaisivat tehokkaasti jarruttaa liikkeen kiihtymistä.
hyvä vastaus, todellakin kitka pitää megneetin ovessa. Vaikka jos ovi oli katossa magneetti pysyy kyllä kiinni ovessa, mutta vain kitka pitää normikaapin ovessa, estäen magneettia valumasta kaapin alaosaan
ja sitten selität vain mekaanista tapahtumaa ja senkin ihan väärin.
Käytännössä nestemäinen vesi ei riko putkia, koska neste laajetessaan pääsee virtaamaan esim paisuntasäiliöön. Jos putki jäätyy umpeen hyvin lyhyeltä matkalta, niin sillonkin laajeneminen tapahtuu sulan veden suuntaan, eikä pullista putkea. Pitempi putken jäätyminen aiheuttaa sen että jää ei pääse enää laajenemaan vapaasti ja pullistaa putken.
Kysymys täällä onkin ollut se, mistä tulee se energia joka halkaisee jopa kallioita.
Toki vesi voi rikkoa putken jos on umpi tila, ja tarkasti mitoitettu putki, siis kestävyydeltään. Miksei se särkyisi kun hanat laitetaan kiinni ja vesi jäähtyy vielä 3astetta, lähelle nollapistettä. mihin se laajeneva vesi voisi mennä kun päät on kiinni, mistä se paisuntasäiliö tähän tuli?? Esimerkin tarkoitus on vain osoittaa veden muutokset erilämpötiloissa ilman jäätymistäkin, joissa tapautuu voimakkaita energian siirtymisiä ympäröivään lämpötilaan.
Mistä tulee energia sitten jos laitat kiven täyteen tiukkoja puutikkuja, ja kastelet puut. turpoavat puut tiukissa reijissa tekevät kiveen halkeamia. Kyse on kapilari ilmiön ja kiven voimien valisestä suhteisista, ei energiasta. Samoin jään hilamuodon ja kiven voimien tasapainosta, heikommpi häviää
>
Periaatteessa juuri näin, mutta tosiaan kapillaarivoima tekee työtä imiessään vettä ja näin todellakin kyse on energiasta. Nyt kun mietit, niin todellakin joku putken repeäminen tarvitsee energiaa (voimaa tietysti, mutta sitten kun voima tekee työtä tietyn matkan, putki repeeää, mutta sehän on juuri energiaa [tehtyä työtä putken halkaisemiseksi] "F*s").
rikkoutuvat vasta, kun aletaan sulattaa niitä.
Oliko niin, että laajimmillaan vesi on 0 - 4 -asteisena?
Jää särkee putken , mutta se alkaa vuotaa vasta kun jää sulaa ja siitä väärä käsitys.
Vesi on tilavuudeltaan laajimmillaan vähän ennen 100 asteisena. Kiehuessaan synnyttää kuplia jotka lisäävät näennäistä tilavuutta.
on: yleensä aina vaan uutisoidaan, että putkirikot tulevat sulamisvaiheessa, mutta onhan se voinut tapahtua jo aikaisemmin.
Ja se 4-asteinen vesi on tiheintä - se takaa, etteivät järvet jäädy pohjaan asti ja jää pysyy pinnalla.
Vaan onko -5-asteisen ja -0,1-asteisen jään tiheys sama?
>
Juu, ainakin jossain vaiheessa jää ja vesi painaa saman verran. Tosin järvessä ei oikein voi esiintyä esim. 15 °C vettä ja jäätä samaan aikaan.
Kun mietitään tuota järven jäähtymisen dynamiikkaa, niin sehän menee niin, että viileä ilma jäähdyttää esim. 10-asteista vettä pinnasta kunnes vedestä tulee raskaampaa ja se painuu pohjalle (päin). Tätä jäähtymistä jatkuu tietysti niin kauan kunnes kaikki vesi on 4-asteista (koska aina sitä lämpimämpi jää pintaan). Tämän jälkeen jäähtynyt vesi on kevyempää kuin pohjalla oleva, joten se ei enää laskeudukaan vaan jäähtyminen tapahtuu vain pinnalta käsin. Tietysti tätä ideaalia sotkee virtaukset ja tuulet ym.
Riippuu kokonaan putken jäätymisnopeudesta ja putken materiaalista, murtuuko putki jäätyessään vai sulaessaan. Jos putki on hauras ja jäätyminen nopeaa, putki murtuu jäätyessään. Jos taas tilanne on päinvastainen, putki murtuu sulaessaan, jolloin lämmön laajentama jäätulppa rikkoo putken.
Jää supistuu jäähtyessään ja laajenee lämmetessään kuten muutkin kiinteät aineet. Jään lämpöpitenemiskerroin on noin 51*10^(-6) 1/aste.
Ihanko totta jää laajenee lämmetessään? Eikö se laajeneminen pääasiassa tapahdukkaan silloin kuin vesi muuttuu jääksi? Pääni on ihan pyörällä.
Tiheys kasvaa. Jää kutistuu pakkasten myötä, ja voi muodostua railoja, vaikka veden päällä kelluessä jään pohja on nolla-asteista.
Pakkasten kiriessä avoin jää vonkuu ja rysähtelee, kun aina vaan uusia railoja avautuu.
Paksu avoin jää muodostaa myös hieman patamaisista kappaleista. Paljas noin 30 senttinen jää ei todellakaan ole tasainen, vaan autolla huomaa kuinka on pinnaltaa käpristynyttä mosaiikkia, palojen koko on noin 20-30m, jossa palojen laidat ovat ylempänä. Pakkasten lauhduttua jää oikenee jonkin verran, mutta railoihin jäätynyt vesi estää kokonaan suoristumisen.
Jää on veden kiinteä olomuoto. Siksi se käyttäytyy kuten muutkin kiinteät aineet lämpötilan muuttuessa eli jäähtyessään supistuu ja lämmetessään laajenee.
Tosin jään laajeneminen (51*10^(-6) 1/aste) lämpötilan muuttuessa on paljon vähäisempää kuin veden faasimuutoksessa eli veden jäätyessä (9 %).
Eikö kukaan ole koskaan nähnyt pakkasen tekemiä railoja jäätyneellä isolla järvenselällä? Tai ylöspuskeutuneita jäävalleja järvellä kovan pakkasen lauhtuessa?
Kun vesi jäätyy putkessa, ei vielä välttämättä tapahdu mitään, putki kestää paineen. Kun jää jäähtyy, vaikkapa 0:sta -20:ksi, se kutistuu ja putken reunoille syntyy tyhjä tila, johon virtaa putken sulana olevista osista uutta vettä joka jäätyy ja täyttää putket.
Kun tällaista kylmää jään täyttämää putkea aletaan lämmittämään tai se lämpenee omia aikojaan pakkasen hellitettyä, jää laajenee ja halkaisee tosiaankin putken vasta sulatus/sulamis vaiheessa, koska putkessa on nyt enemmän jäätynyttä vettä kuin sen alunperin jäätyessä ja paine putken seinämiin on kovempi.
Tätä jään kutistumista ja laajenemista voi käydä syksyllä kuuntelemaas jollain järvellä. Kun pakkanen kiristyy, jää kutuistuu ja kutistusjännitys purkautuu jään haljetessa railoiksi. Railot tietenkin jäätyvät umpeen ja sama toistuu niin kauan kuin pakkanen kiristyy. Halkeamisesta syntyy uliseva aavemainen ääni. Hieno konsertti. Käykää kuuntelemssa syysjäillä.
Sään lauhtuessa jää sitten taas laajenee ja siirtelee suuria monien kuutioiden kokoisia kiviä ja rikkoo tukevatkin laiturit. Tai tekee laajenemisharjanteita selkävesille. Usein tämä laajeneminen saa aikaan paukketta, räsähtelyä ja keväisin murisevaa ääntä.
Tämä tapahtuma sotketaan toiseen urbaanilegendaan, nimittäin siihen kun ilmat lauhtuu pakkanen pyrkii huoneisiin. Joka ei pidä paikkaansa, ilman lämpötila pyrkii tasoittumaan kokoajan, ei pakkanen pyri erityisesti piiloon rakennuksiin ilmojen lämmetessä
yhtä paljon järven pinnalla ja halkeavassa putkessa? Mitä energiaa se on? Ei varmaan kovin kuumaa, hi hii?
Siis ihan aidosti kiteytymisessä syntyy energiaa. Sitä mitataankin reaktioentalpiamittauksilla, (esim. jäähdytyskäyriä). Tosiaan kun aineen lämpötila laskee sen jähmettymispisteeseen, se ei vielä siinä kiteydy (välttämättä). Nähdään ns. supercooling-efekti: lämpötila painuu vähän jähmettymispisteen alle, mutta aine on vielä nestettä. Riittävä lämpötila alle jähmettymispisteen saa kuitenkin aikaan kiteytymisen. No, mitä tapahtuu lämpötilalle ? Jää alle jähmettymispisteen ? Nouseen jähmettymispisteeseen ? Ei, vaan nousee yli jähmettymispisteen (kunnes sitten taas jäähtyy jähmettymispisteeseensä niin kauaksi aikaa kun nestettä esiintyy, sitten taas jäähtyy). Aine siis lämpenee sen vuoksi, että se alkaa kiteytyä. Tosiaan tuo kiteytyminen luovuttaa energiaa ympäristöön - ja se pystytään helposti myös mittaamalla osoittamaan.
Energia vaan siinä vedessä vaihtaa muotoaan, mutta ei tule ulos siitä vedestä, vaikka putki poksahtaakin rikki ykskaks?
Hiukan lisää fysiikkaa pitää vielä opiskella. Sitten Sinullakin on eväät käsittää. Erityisesti sitten kun tiedät, mitä energialla tarkoitetaan, taivaat aukenevat tässä suhteessa.
joku asiallinen foorumi, joka osaisi kertoa minulle perinpohjaisesti tämän jäätymisasian. Meneekö minulta nyt yöunet tämän takia.
Kun katselet linkin
http://www.lsbu.ac.uk/water/
asiat ja vielä suurimman osan linkeistä, niin olet varmasti valistuneempi.
Suomen kielellä? En minä tuosta ymmärrä mitään. Vapautuuko siinä jäätymisessä jotain energiaa siihen poksahtavaan putkeen, vai tuleeko siihen jäähän jostain jotain energiaa? Kun vesi kylmenee, niin eikös siitä silloin poistu lämpöenergiaa. Kun vesi muuttuu jääksi niin poistuuko siitä silloinkin lämpöä vai jotain muuta. Jos se olisi lämpöä, niin luulisi sen putken kuumenevan ja sulattavan sen jään.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000543&posting=22000000039008768
Montako kertaa tämä pitää selittää, että jaksat lukea ?
Ja tosiaan kiteytymisessä energia vapautuu lämpönä (ympäristöön kun siellä on energiavaje) ja vedellä tämän lisäksi tilavuudenmuutostyöksi. Ei tää, vittu, voi olla noin vaikeaa !
laajene lämmetessään, eikä jäätyessään? Miten sankoon, joka laitetaan vettä täynnä pakkaseen, tulee keskelle tyhjä tila ja akat tekee niistä jäälyhtyjä, kun laittavat sinne tyhjään tilaan kynttilän?
Jäälyhdyn tekeminen perustuu siihen, että vesi jäätyy ensin sangon reunoilta ja pinnasta. Keskusta ja pohja jäätyvät hitaammin. Jäälyhtyjä tehtäessä osittain jäätynyt sisältö kumotaan ensin sangosta ja sitten lyhtyaihiossa oleva vesi kaadetaan pois.