Olen tälläinen 8-9 oppilas matikassa ja olen tullut kyllä siihe tulokseen, että ainoa kelvollinen arvosana on laudaatturi. Olen valmis tekemään töitä, mutta haluaisin vinkkejä miten voi kehittyä paljon. Olen ajatellut lukea PYRAMIDI kirjasarjamme ja tehdä paljon vanhoja yo tehtäviä abin pitkä matematiikka kirjasta. Ja vaikeimmistakin tehtävistä (joita en osaa) luen ratkaisut huolellisesti. Kevääseen on paljon aikaa....Onkohan toivoa? Neuvoja saa antaa!
Haluan Laudaatturin matematiikasta!
Lukiolainen...
7757
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
... tee kaikki ne asiat mitä luettelit, äläkä vain suunnittele. Toisekseen, yritä jotenkin saada se aineisto tuntumaan hauskalta tai jopa hullunhelpolta.
Tärkein neuvo: Jos olet lukiossa, lue aina vähän eteenpäin, ennen kuin aihe käsitellään tunnilla. Jos mahdollista, lue koko kurssi ennen kuin se edes alkaa. Tunnilla opettaja kertaa sinulle asioita jotka olet jo sisäistänyt. Näin saat hyödyllistä kertausta, ilman että se maistuu puulta. Toisekseen tunnet olevasi nero, koska osaat kaiken puolittain jo valmiiksi. Siinä oma salaisuuteni. Toki se vaatii kiinnostusta ja intoa, että viitsii lukea etukäteen.
ylioppilastehtäviä.
Vanhoissa tehtävissä on se koko thtäväskaala tarkkaan esitettynä, jonkalaisia seuraavissa ylioppilaskokeissa ratkotaan. Kokeen laatijat pyrkivät pitämään kokeita samantasoisina vaikeudeltaan vuodesta toiseen ja siksi tehtävät pyrkivät säilymään väistämättä samankaltaisina. Toisaalta ylioppilaalta edellytettävät tiedot ovat jokseenkin tunnettuja ja ilmenevät vanhoissa kokeissa (ja niiden malliratkaisuissa).
Parhaisiin tuloksiin on aina päästy silloin, kun henkilöllä on palava mielenkiinto ja intohimo aihealueeseen. Tällöin tietämyksen syventäminen on pelkkää iloa ja tuottaa tyydytystä sekä oppiminen on tehokkainta.
Yhdyn täysin edellisten kommentteihin. Niihin voisi vielä lisätä seuraavan: laske vanhoja ylioppilaskokeita kokonaisuuksina, älä vain yksittäisiä tehtäviä. Mitä useamman vuoden kokeen lasket, sitä parammin alat hahmottaa, mikä on kokeen yleinen muoto: millä tienoilla todennäköisyyslaskennan tai geometrian tehtävät yleensä ovat, miten helppoja ovat ajoittain tehtävät 11-13, joita keskiverto-abi usein pelkää, miten suoraviivainen on tähän asti tähtitehtävä *14 ollut. Mitä enemmän teet näin, sitä vähemmän sinulla on yllätyksiä tulossa omassa kokeessasi.
Jos lasket ajatuksella läpi viimeisen viiden vuoden kokeet (kevät syksy), olet entistä vahvemmilla.
Laske juuri noita ylioppilaskokeita kokonaisuuksina.
Tuo kymmenen tehtävän suorittaminen on kuitenkin melkoinen ponnistus keskittymiselle!!
Huomaa, että nykyään voi käydä varsin hyvin niin, että vaikka osaisit "periaatteessa" kaiken, niin silti huolimattomuusvirheistä johtuneet pistemenetykset voivat johtaa eximiaan, sillä usein tehtävät ovat olleet viime kertoina niin helppoja, että laudaturit karsitaan kovilla pisterajoilla.
Tässä minun näkemyksen mukaan hyvä mittari laudaturin tasoiselle oppilaalle:
Hyvä laudaturin oppilas pystyy helposti laskemaan esim. 90-luvun kokeiden viimeiset tehtävät 8-10 (pääsääntöisesti) helposti alle tunnissa!
Harjoittelu on ainoa oikea tie matematiikan "huipulle". Matematiikka on myös ainoa teoriaoppiaine, jonka oppii tekemällä.
Viimeisten 10 vuoden aikana ylioppilastehtävät ovat olleet ylihelppoja verrattuna vaikkapa 80-luvun ja 90-luvun alun tehtäviin. Jos sinulla menee 2000-luvun kokeiden suorittamiseen yli 2 tuntia (koko kokeen) niin silloin lisäät ehdottomasti harjoittelemista kaksinkertaiseksi. Aikaa matematiikka vaatii, mutta myös keskittymiskykyä, eli muista myös levätä ja elää.
Hanki yksityisopettaja.
käydä astrologilla. Ettei rahat mene Kankkusen kaivoon.